Vapon vuosi 1.5.2014 30.4.2015. Paikallisesti työllistävä, osaava ja vastuullinen.



Samankaltaiset tiedostot
Vapon vuosi Paikallisesti työllistävä, osaava ja vastuullinen.

Vapon vuosi Paikallisesti työllistävä, osaava ja vastuullinen.

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry,

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

VAPON TURVETUOTANTONÄKYMÄ. Matti Alakoskela asiakkuuspäällikkö Vapo Oy

Talousvaliokunta Maiju Westergren

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Turveliiketoiminnan tulevaisuus ja 2020 jälkeen

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Bioenergia ry

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari , Juuso Konttinen

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

Energian tuotanto ja käyttö

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

YHTIÖKOKOUS Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

Keski-Suomen energiatase 2016

HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA. Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Kestävä kehitys Fortumissa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Kivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä

TULOSPRESENTAATIO Johanna Lamminen

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Täyskäännös kotimaiseen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

KUIVAN LAATUHAKKEEN

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Kestävä kehitys Fortumissa

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Liiketoimintakatsaus. Markus Rauramo

Kamux puolivuosiesitys

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS

Energiaa ja elinvoimaa

Keski-Suomen energiatase 2014

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Turveristeily Kivihiilikasa kasvaa horsmaa ja POR-säiliöt on purettu. Matti Voutilainen / Kuopion Energia Oy

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Osavuosikatsaus Q1 2015

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Puun energiakäyttö 2012

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.

Heikki Vauhkonen Tulikivi Oyj

Kanteleen Voima Oy Biojalostamon tilannekatsaus

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Energiaa ja elinvoimaa

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Toimitusjohtajan katsaus

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Odotukset ja mahdollisuudet

Transkriptio:

Vapon vuosi 1.5.2014 30.4.2015 Paikallisesti työllistävä, osaava ja vastuullinen.

Sisältö KATSAUKSET LIIKETOIMINNAT TILINPÄÄTÖS 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 6 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 8 Energiamarkkinat EU:ssa murroksessa 10 Polttoainemarkkinat Suomessa arvaamattomassa tilassa 12 Ympäristönsuojelulaki muuttuu, luvitus on hidasta 14 Vapon strategia 18 LIIKETOIMINNAT 20 Vapon liiketoiminta lyhyesti 22 Vapo Polttoaineet 26 Vapo Lämpö ja sähkö 32 Vapo Ympäristöturpeet 34 Vapo Timber Oy 36 Kekkilä-konserni 40 Vapo Ventures 42 Vapo Clean Waters 44 VASTUULLISUUS 46 Henkilöstö 48 Vapon verojalanjälki 50 Vapon vastuullisuussitoumukset 58 TILINPÄÄTÖS 60 Tilikausi lyhyesti 62 Vapo Oy:n hallitus 64 Hallintoperiaatteet 68 Riskienhallinta 69 Hallituksen toimintakertomus 80 Konsernitilinpäätös 80 Konsernin tulos 81 Konsernitase 82 Konsernin rahavirtalaskelma 83 Laskelma oman pääoman muutoksista 84 Konsernin tunnusluvut 2010 2015 85 Tunnuslukujen laskentaperiaatteet Vapo: Tuotteita, palveluita ja energiaa turpeesta sekä puusta Vapo on moderni asiantuntijaorganisaatio, joka toimittaa energia-asiakkailleen turvetta ja puupolttoainetta sekä tuottaa myös itse lämpöä ja sähköä näistä paikallisista raaka-aineista. Vapokonsernin tuotevalikoimaan kuuluvat lisäksi Vapo Timber Oy:n sahatavara sekä muun muassa Kekkilä- ja Hasselfors Garden -brändien alla markkinoitavat puutarhatuotteet ja ympäristöliiketoimintaratkaisut. Lukijalle Vapon uudistetun strategian keskiössä on asiakas, jolle toimintamme tuo lisäarvoa. Asiakkaamme ovat mukana myös vuosikertomuksessamme kertomassa kokemuksiaan Vaposta kumppanina. Lisää tietoa Vaposta ja toiminnastamme löytyy yritysvastuuraportistamme, yhtiön internetsivuilta sekä raportin QR-koodien takaa avautuvista toimintaamme esittelevistä videoista. Mukavia hetkiä Vapon parissa! Jaakko Silpola, päätoimittaja Vapo Oy PL 22, 40101 Jyväskylä Yrjönkatu 42 40100 Jyväskylä Puhelin: 020 790 4000 Faksi: 020 790 5601 Sähköposti: etunimi.sukunimi@vapo.fi www.vapo.fi @vapoenergia

Tapahtumia vuosilta 2014/ 2015 44 28 Otamme vastuullisuuden huomioon kaikessa toiminnassamme Vapo tuottaa lähienergiaa paikallisesti 40 Uusia liiketoimintoja luonnonvarojen kestävästä käytöstä 14 Tavoitteena olla maailman paras osaaja lähienergian arvoketjussa VAPON LIIKEVAIHTO 1.5.2014 30.4.2015 Polttoaineet 208,0 miljoonaa euroa Lämpö ja sähkö 94,2 miljoonaa euroa Muut 8,6 miljoonaa euroa Kekkilä-konserni 87,1 miljoonaa euroa Vapo Timber Oy 89,0 miljoonaa euroa Yhteensä 486,9 miljoonaa euroa 1

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Toimitusjohtajan katsaus Vapon liikevaihto supistui, mutta tulos kehittyi positiivisesti. 2

Kivihiilen alhainen maailmanmarkkinahinta pitää turpeen kilpailutilanteen haastavana. Takanamme on koko toimialalla haastava vuosi. Sen aikana Vapo-konsernin liikevaihto supistui, mutta tuloksemme kuitenkin kehittyi oikeaan suuntaan. Ilahduttavaa oli, että kaikki liiketoimintamme tuottivat positiivisen liiketuloksen. Vapo-konsernin liikevoitto oli 36,9 miljoonaa euroa. Tulos ylitti niukasti omistajien asettaman tavoitteen. Konsernin operatiivinen kassavirta oli negatiivinen 25,1 miljoona euroa. Tähän vaikuttivat varastotasojen kasvu sekä investoinnit lämpölaitoksiin Tuusulassa, Karkkilassa sekä Åstorpissa Etelä-Ruotsissa. Lisäksi Vapo hankki omistukseensa Sysmän kaukolämpöverkon. Lämpöä Vapo on tuottanut Sysmän verkkoon vuosien ajan. Vaposta maailman paras osaaja lähienergian arvoketjussa Päivitimme konsernin strategian viime syksyn aikana. Kiteytettynä yhteen lauseeseen strategia kuvaa tahtoamme tuoda asiakkaille etua olemalla maailman paras osaaja lähienergian arvoketjussa. Täydennämme strategiaamme keskeisillä linjauksillamme. Niissä sitoudumme toimimaan vastuullisesti ja ympäristöä kunnioittaen, lisäämään paikallista taloudellista hyvinvointia ja kehittämään Vapoa työpaikkana, jossa tavoitteet ohjaavat toimintaa ja jokaisen on hyvä tehdä töitä. Vapo on tänä päivänä laajasti määriteltynä monipuolinen energiayhtiö, jolla on myös muita liiketoimintoja. Ydinliiketoiminnasta haettavien synergiaetujen lisäksi kehitämme merkittävästi Kekkilä-konsernin ja Vapo Timber Oy:n omistaja-arvoa. Viime vuoden aikana olemme tiivistäneet toiminnallisia synergioita energialiiketoiminnoissa sekä lisänneet operatiivista itsenäisyyttä Vapo Timber Oy:ssä ja Kekkilä-konsernissa. Toimitusvarmuus asiakaslupauksen ydin Energialiiketoiminnassa asiakaslupauksemme ydin on toimitusvarmuus. Toimitusvarmuuden ohella asiakkaamme hyötyvät kokemuksestamme polttoaine- ja lämpöratkaisujen yhdistämisessä. Vapon kasvualueet pohjautuvat nykyisiin kilpailuetuihimme. Tärkeässä roolissa ovat tuotekehitys ja uusien liiketoimintojen käynnistäminen. Yhtiössä olevien osaamisten ja kilpailuetujen pohjalle perustimme erillisen Vapo Ventures -liiketoiminta-alueen. Ensimmäinen Vapo Venturesin startup-hanke on Clean Waters, jonka visiona on olla luonnonmukaisten vesienkäsittelyratkaisujen edelläkävijä Suomessa. Turpeen tuotantokausi oli supistuvista pinta-aloista huolimatta viime kesänä hyvä. Tuotantotavoitteesta saatiin Suomessa korjattua yli 80 prosenttia eli noin 15 miljoonaa kuutiometriä. Turpeella haastava kilpailutilanne Lämmityskausi oli jälleen normaalia lämpimämpi, mistä johtuen polttoaineiden varastotasot kasvoivat sekä turpeessa että puussa ja pelletissä. Tilikauden lopussa uuden tuotantokauden alkaessa varastoissa oli energiaturvetta noin puolentoista vuoden käytön verran. Syksyllä 2014 turpeen verotaso oli 4,9 euroa megawattitunnilta ja tämän vuoden alusta veroa laskettiin 3,4 euroon megawattitunnilta. Toivottavaa on, että vero laskee aiemmin suunnitellun mukaisesti ensi vuoden alussa vuoden 2012 tasolle, eli 1,9 euroon megawattitunnilta. On selvää, että kivihiilen alhaisen maailmanmarkkinahinnan vuoksi turpeen kilpailutilanne säilyy nykyisellä verotasolla erittäin haastavana eikä myyntimäärien kasvattaminen ole mahdollista. 3

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Ympäristölupauksemme mukaisesti kaikki Vapon tuotantoalueet ovat parhaan vesienkäsittelytekniikan piirissä. Syksyllä Helen Oy ja Vapo sopivat puupellettien toimituksesta Salmisaaren ja Hanasaaren yhteistuotantovoimalaitoksille. Toimitusmäärät ovat Suomen mittakaavassa hyvin merkittäviä. Pelleteillä korvataan ulkomailta tuotavaa kivihiiltä. Vapo suhtautuu työturvallisuuteen vakavasti: se on keskeisessä roolissa kaikessa toiminnassa. Paras vesienkäsittelytekniikka kaikille tuotantosoille Vapo julkisti vuonna 2011 laajan ympäristöohjelman. Siinä sitouduimme useisiin turvetuotantoa koskeviin toimenpiteisiin, jotka koskivat vesistövaikutuksia, niiden seurantaa ja toimintamme avoimuutta. Vesistövaikutusten kannalta keskeisintä oli, että lupasimme kaikkien tuotantoalueidemme olevan parhaan vesienkäsittelytekniikan (BAT) piirissä vuoden 2014 lopussa. Tämä edellytti 60 uuden pintavalutuskentän ja 40 uuden kosteikkoalueen rakentamista yhteensä noin 9 000 hehtaarin tuotantoalalla. Viime vuoden lopussa tämä mittava urakka saatiin päätökseen. Yhteensä sitoumusten toteuttamiseen käytettiin Vapossa lähes 30 miljoonaa euroa vuosina 2012 2014. Vapo on julkaissut uuden Suomme Netissä -verkkopalvelun. Palvelun tavoitteena on lisätä avoimuutta ja tietämystä turvetuotannon ympäristövaikutuksista. Palvelussa kenellä tahansa asiasta kiinnostuneella on mahdollisuus tarkastella Vapon turvetuotantoalueiden sijaintia, vesienkäsittelymenetelmiä ja kuormitustietoja. Sivustolla esitellään myös havainnollisesti eri maankäyttömuotojen kuormitusta vesistöalueittain. 4

Teemme nuorekkaalla otteella töitä nopeasti muuttuvilla markkinoilla. Etenemistä työturvallisuudessa Vaikka tapaturmataajuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota, jäimme vielä Nolla tapaturmaa -tavoitteestamme. Teemme joka päivä työtä saavuttaaksemme tavoitteen sekä ollaksemme toimialan parhaiden joukossa. Jatkamme vuonna 2015 työturvallisuutta kehittäviä toimenpiteitä ja viemme yhteisiä toimintatapoja eteenpäin jokaisessa toimintamaassa ja kaikissa liiketoiminnoissa. Tammikuussa tänä vuonna Vapo ohitti 75 vuoden rajapyykin. Rautatiehallituksen puutavaratoimistosta on tultu eteenpäin melkeinpä yksi ihmisikä ja matkan varrella Vapo on taipunut moneksi. Teemme nuorekkaalla otteella töitä nöyrästi markkinoilla, jotka muuttuvat nopeasti. Tilikaudelle 2016 näkymät ovat haastavat monestakin yksittäisestä syystä. Vapo kohtaa haasteellisen ajan kuitenkin vahvempana kuin pitkään aikaan. Vapon henkilöstön työtyytyväisyys on jo useamman vuoden ollut korkealla tasolla. Ylitämme vertailuryhmän useimpien mitattujen indeksien osalta. Korkea henkilöstötyytyväisyys näkyy myös asiakastyössä. Onnistuneen asiakaskokemuksen tärkein tekijä on tyytyväinen sisäinen asiakas, joka saa organisaatiosta hyvän tuen asiakaspalvelutehtävän hoitamiseksi. Haluan kiittää henkilöstöämme hyvästä työstä ja tuesta. Kiitän yrittäjiämme, asiakkaitamme ja sidosryhmien edustajia sujuvasta ja aktiivisesta yhteistyöstä. Tähän sitoudumme vahvasti myös jatkossa. Käymme jatkuvaa ja aktiivista vuoropuhelua asiakkaidemme kanssa. Onnistuneen asiakaskokemuksen tärkein tekijä on tyytyväinen sisäinen asiakas, joka saa organisaatiolta tarvitsemansa tuen. Tomi Yli-Kyyny 5

Kuvaaja: Matti Uimonen 6

Toimintaympäristö Globaalit energiamarkkinat ovat murroksessa ja päästöoikeuksien halutaan kallistuvan. Suomessa polttoainemarkkinat ovat arvaamattomassa tilassa. Ympäristöluvitus on hidasta. Vapo sopeutuu ja haluaa muuttua maailman parhaaksi lähienergian arvoketjun osaajaksi. Suomessa on tavattu 62 erilaista sudenkorentojen lajia. Litteähukankorentoa (Libelulla depressa) tavataan Suomessa maan eteläosissa. Muutos kuuluu sudenkorennon elämään. Korennon toukkavaiheeseen liittyy nahan luominen useita kertoja samalla kun korento kasvaa. Muodonmuutoksessa täysikokoiseksi kasvanut toukka kuoriutuu aikuiseksi. 7

KANSAINVÄLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Energiamarkkinat EU:ssa murroksessa Globaalit energiamarkkinat ovat murroksessa, kun kansantalouden kasvu ja energian lisätarve keskittyvät nouseviin talouksiin. Maailman energiamarkkinoille on liuskekaasun ja -öljyn sekä uusiutuvan energian tukien myötä tullut uusia energiatuotteita ja energian hinta on laskenut. Eurooppalaisilla sähkömarkkinoilla on ylikapasiteettia. Energia on nostettu EU:n kilpailukyvyn ytimeen ja keskustelu huoltovarmuudesta on Ukrainan kriisin myötä kiihtynyt. Kansainväliset kriisit vaikuttavat välillisesti Yksittäiset sodat arabimaissa ovat laskeneet maailman öljyntuotantoa noin seitsemän prosenttia, ilmenee Liina Hukkisen selvityksestä kriisitilanteiden vaikutuksesta EU:n energiaturvallisuuteen. Ukrainan kriisi on johtanut EU:ssa ajatukseen Energiaunionista, jossa yksi tavoitteista on riippuvuuden vähentäminen Venäjästä. Päästöoikeuksien markkinoihin puututaan Euroopan Unionin laajuinen päästöoikeuskauppa aiheuttaa energiamarkkinoille poliit- tista riskiä. Tämä puolestaan aiheuttaa riskin hiilivuodosta eli teollisuuden siirtymisestä päästökauppa-alueen ulkopuolelle. Markkinavakausvarannolla halutaan puuttua päästöoikeusmarkkinoihin. EU-jäsenmaissa vallitsevan laman myötä päästöoikeuksia on kertynyt markkinoille ja niitä on tarkoitus imeä markkinoilta pois vakausvarantoa käyttämällä. Tällöin päästöoikeuksien hinnan oletetaan nousevan 2020-vuosikymmenen alkuvuosina. Öljy ja kivihiili halpaa Kivihiilen, maakaasun ja öljyn maailmanmarkkinahinnat ovat lähihistoriaan verrattuna alhaisella tasolla. Tähän vaikuttavat niin arabimaiden korkealla pysyneet öljyn tuotantomäärät kuin Pohjois-Amerikan liuskeöljyn- ja -kaasuntuotanto. Ilman ennaltaarvaamattomia kriisejä öljyn hinta pysynee alhaisella tasolla useamman vuoden ajan. Paavo Suni (ETLA) on arvioinut, että Venäjän talous heikkenee lisää ja maan bruttokansantuote voi kasvaa vain niukasti. Itäisen Euroopan epävarma tilanne on korostanut omavaraisuuden merkitystä. 8

Päästöoikeuden hinnan arvioidaan nousevan sen jälkeen kun ylimääräisiä päästöoikeuksia imetään vakausvarantoihin pois markkinoilta. Tämä heikentää Suomen vientiä Venäjälle. Dollari vahvistuu edelleen suhteessa euroon, millä on toisaalta positiivinen vaikutus Suomen vientiin. Kivihiilen hinnan uskotaan säilyvän maltillisella tasolla tulevina vuosina. Kivihiilen ja muiden tuontipolttoaineiden osuus Suomen energiapaletista on noin kaksi kolmannesta. Tukijärjestelmät tuottavat sähköntuotannon ylikapasiteettia Sähköntuotannossa on Euroopassa ylikapasiteettia, arvioi Suvi Viljainen (Lappeenrannan teknillinen yliopisto). Ylikapasiteetti Euroopassa johtuu erityisesti uusiutuvan energian tuista. Vuoteen 2020 mennessä Espanjassa, Saksassa ja Tanskassa on 2 3-kertainen sähköntuotannon ylikapasiteetti, kun uusiutuvan energian kapasiteettia tulee markkinoille eikä vanhaa kapasiteettia poistu markkinoilta. Päästöoikeuden kanssa päällekkäiset ohjaustoimet ovat lisänneet energiainvestointien epävarmuutta. 9

KOTIMAINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Polttoainemarkkinat Suomessa arvaamattomassa tilassa Ilmasto- ja huoltovarmuustavoitteet edellyttävät tuontipolttoaineiden korvaamista kotimaisilla energialähteillä. Valtionvarainministeriön kevään 2015 taloudellisen katsauksen mukaan Suomen kansantalous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Ennusteen mukaan vienti kasvanee vähän tuontia nopeammin vuosina 2015 2017, mutta ratkaisevaa käännettä kauppataseen merkittävään ylijäämän muodostumiseen ei ole näkyvissä. Polttamalla tuotetun lämmön kysyntä vähenee. Ilmasto lämpenee ja lämmöntarve on jatkuvasti alhaisempi kuin pitkän ajan keskiarvo. Energiatehokkuus kasvaa energiantuotannossa ja energian käytössä kaikilla sektoreilla. Kaukolämpö on vain eräs vaihtoehdoista, kun lämpöpumput kasvattavat markkinaosuuttaan. Teollisuus ei juurikaan kasva Suomessa, mikä vähentää teollisen höyryn kysyntää. Sähkön alhainen hinta Suomessa on tehnyt lauhdesähköntuotannosta kannattamatonta. Kattilainvestoinneissa on siirrytty ja harkitaan jatkossakin siirtymistä pelkkään lämmöntuotantoon. Tällöin sähkön vastapainetuotannon potentiaali jää hyödyntämättä. Samanaikaisesti viranomaiset ovat huolissaan kotimaisen sähköntuotannon tehovajeen kasvusta. Polttoaineista ylitarjontaa Kilpaileva tarjonta kasvaa kotimaan polttoainemarkkinoilla osin kansainvälisistä vaikutuksista johtuen. Sähköntuotantoon varatut polttoaineet tarjotaan lämmöntuotantoon. Uudet bio- ja sellutehtaat tuottavat sellun lisäksi sähköä ja biopolttoaineita. Jätteiden ja kierrätyspolttoaineiden osuus energiantuotannossa on kasvanut. Uudet kansainväliset päästönormit kasvattavat investointikustannuksia ja vaikuttavat polttoaineiden käyttöön. Savukaasupesurit parantavat lämmöntuotannon tehokkuutta leikaten osaltaan polttoaineen käyttöä. Mahdollisuuksia kysynnän elpymiseen Toisaalta voidaan nähdä signaaleja polttoaineiden kysynnän kasvamiseenkin. Raskasta polttoöljyä korvataan pelletillä. Osa asiakkaista haluaa vähentää riippuvuuttaan Venäjän maakaasusta. Kauppataseen vahvistamisessa kotimaisella energialla voi olla vahva rooli. Nyt energiakauppatase on 5 7 miljardia euroa alijäämäinen. Mikäli Suomessa halutaan saavuttaa hiilidioksidipäästöjen kansainvälisten sitoumusten mukaiset hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteet, öljyn käyttöä on vähennettävä niin lämmityksessä kuin liikenteessä. Siksi Suomeen on saatava lisää jalostavaa teollisuutta nestemäisten biopolttoaineiden tuotantoon. Tämä lisää kotimaisten biomassaraaka-aineiden kysyntää. Kotimaiset polttoaineet ovat tärkeitä huoltovarmuuden varmistajia. 10

Energian kokonaiskulutus energialähteittäin 2014 (TJ), yht. 1 340 123 TJ (372 TWh) Muut 46 077 (3,4 %) Markkinatilanne näyttää vaikealta. Puupolttoaineet 333 198 (24,9 %) Turve 62 260 (4,6 %) Tuulivoima 4 007 (0,3 %) Vesivoima 47 523 (3,5 %) Sähkön nettotuonti 64 690 (4,8 %) Lähde: Tilastokeskus, ennakkotieto 2014 Öljy 308 693 (23,0%) Hiili 134 823 (10,1%) Maakaasu 91 678 (6,8%) Ydinenergia 247 174 (18,4%) Lyhyellä aikavälillä on vaikea nähdä polttoaineiden kysynnän kasvavan. Kysyntä pysynee alhaisena usean samaan suuntaan ohjaavan tekijän seurauksena. Näitä ovat sähkön alhainen markkinahinta, lämmin sää sekä kotimaisen teollisuuden pääsääntöisesti heikko kysyntätilanne, Vapon operatiivinen johtaja Jyrki Vainionpää avaa hankalaa markkinatilannetta. Polttoainemarkkinoita hankaloittaa tarjonnan lisääntyminen samalla kun kysyntä on vaimeaa. Maailmanmarkkinoilla öljyn ja kivihiilen hinnat ovat pysyneet hyvinkin alhaisina. Kun markkinoilla on runsaasti päästöoikeuksia, kivihiilestä on jälleen tullut kilpailukykyinen polttoaine. Kun takana on muutama hyvä turvekesä ja hyvässä kysyntätilanteessa olevat sahat ovat tuottaneet sivutuotteena puupolttoainetta, kotimaisten polttoaineiden varastot ovat täynnä. Tästä syystä turpeen energiaveron alentaminen ei vielä ole näkynyt turpeen kysynnässä. Veroalennus vaikuttaa, mutta vasta viipeellä, sillä ostajien polttoainevarastot ovat täynnä. Pidemmällä aikavälillä polttoaineiden kysyntä seuraa teollisuuden kysyntäkehitystä. Mikäli suomalaisteollisuudella menee hyvin, polttoainettakin tarvitaan prosessihöyryn tuottamiseen nykyistä enemmän. Hallitusohjelma avaa mahdollisuuksia Hallitusohjelma on turpeen kannalta positiivinen todetessaan, että turpeen avulla tuotetaan Suomen kaikesta energiasta vuonna 2030 noin viisi prosenttia. Turvetta ei siten olla ajamassa alas, Vainionpää selittää. Keskipitkällä aikavälillä ilahduttavat hallitusohjelman linjaukset kivihiilen käytöstä irtautumisesta ja tuontiöljyn käytön puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä. Suomessa on edelleen 200 000 öljylämmitteistä rakennusta, joille pelletti on hyvä vaihtoehto öljyn tilalle. Vastaavasti hallitusohjelman suunnitelmat yhteistuotannon hiilidioksidiverosta huolettavat. Toisaalta polttoaineiden kysyntää voi lisätä tuntuvastikin hallitusohjelman tavoite nostaa uusiutuvien polttoaineiden osuus liikenteessä 40 prosenttiin, hän jatkaa. Asiakaskunta muutoksessa Polttoaineiden kysyntään ja tarjontaan pidemmällä aikavälillä liittyy hyvin paljon epävarmuuksia. Kotimarkkinoillamme keskeistä on teollisuuden kysyntätilanteen kehittyminen, minkä lisäksi erilaiset energiatehokkuustoimet, ympäristölainsäädäntö ja -normit, esimerkkeinä rikin ja hiukkaspäästöjen rajoitukset, päästöoikeuden hinta, puumarkkinoiden kysyntätilanne ja hajautettu energiantuotanto. Nämä kaikki vaikuttavat merkittävästi ja ne voivat myös vaikuttaa ristikkäisesti. Vainionpää näkee mahdollisuutena myös Vapon asiakaskunnan muutoksen. Asiakkaamme ovat he sitten julkisia toimijoita, yksityisiä yrityksiä tai yksittäisiä kiinteistönomistajia keskittyvät omaan ydintekemiseensä. Se on Vapon iso mahdollisuus. Vapo haluaa olla maailman paras osaaja lähienergian arvoketjussa. Ymmärrämme polttoaineen vaikutuksen laitoksen käytettävyyteen ja todellisiin kustannuksiin sekä tiukentuneiden säädösten vaikutukset niin laitoksella kuin polttoaineketjussa. Antamalla tämän osaamisemme asiakkaidemme käyttöön he voivat menestyä entistä paremmin. Hallitusohjelman mukaan turpeen osuus kaikesta energiasta Suomessa pysyy ennallaan ja on viisi prosenttia vuonna 2030. 11

TOIMINTAYMPÄRISTÖ Ympäristönsuojelulaki muuttuu, luvitus on hidasta Syyskuussa 2014 voimaan tulleessa uudessa ympäristösuojelulaissa (YSL) turvetuotannon kannalta merkittävä muutos oli niin sanotun turvetuotannon sijoittamispykälän eli pykälän 13 voimaantulo. Sen mukaan turvetuotannon sijoittamisesta ei saa aiheutua valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävän luonnonarvon turmeltumista. Luontoarvot tärkeitä Luonnonarvon merkittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon sijoituspaikalla esiintyvien suolajien ja suoluontotyyppien uhanalaisuus sekä esiintymän merkittävyys ja laajuus. Turvetuotannon sijoittamispykälä ei koske luonnontilaisuusluokkien 0 2 soita, vaan sitä sovelletaan luonnontilaisuusluokkien 3 5 suoaltaille. Vastaavanlaista uhanalaisiksi arvioitujen lajien ja luontotyyppien suojeluvelvoitetta ei ole turvetuotannon lisäksi millään muulla toimialalla. Lakimuutoksessa ympäristölupavelvolliseksi tulivat myös alle 10 hehtaarin turvetuotantoalueet. Syksyn jälkeen ympäristönsuojelulain muutostyö on jatkunut. Keväällä 2015 voimaan tulleessa lakimuutoksessa luovutaan toistaiseksi voimassa olevien ympäristölupien automaattisesta tarkistamismenettelystä. Sen korvaa valvontaviranomaisen velvollisuus tarkastella luvan muuttamisen perusteiden olemassaoloa. Ympäristönsuojelulain muutostyö jatkuu edelleen. Käynnissä on lakiuudistuksen kolmas vaihe, jonka tavoitteena on edelleen sujuvoittaa ja tehostaa ympäristölupien hakua ja käsittelyä. Vuonna 2014 Vapo sai uutta tuotantopinta-alaa koskien lainvoimaisen ympäristöluvan 790 hehtaarille. Vuoden 2015 neljän ensimmäisen kuukauden aikana uudelle tuotantopinta-alalle on lainvoimaistunut ympäristölupa seitsemälle eri suolle yhteensä 474 hehtaarille. Merkittävä osa uutta tuotantopinta-alaa koskevista luvista lainvoimaistui vasta Vaasan hallinto-oikeuden tai Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Luvituksen sujuvoittaminen tärkeää Vuoden 2014 aikana turvetuotannon ympäristölupahakemuksia laitettiin Vapossa vireille 51 kappaletta, käsittäen kaikkiaan 7 905 hehtaaria. Hakemuksista valtaosa koski tuotannossa jo olevien alueiden ympäristölupien uusimista. Uutta tuotantopinta-alaa ympäristölupahakemuksiin sisältyi noin 470 hehtaaria. Vuoden 2015 neljän ensimmäisen kuukauden aikana ympäristölupien hakeminen on jatkunut vilkkaana. Edelleen pääosa vireille laitetuista lupahakemuksista koskee tuotannossa jo olevien alueiden ympäristölupien uusimista. Keväällä 2015 Vapolla oli lupakäsittelyssä uutta tuotantopinta-alaa koskevia hakemuksia vireillä noin 5 900 hehtaaria. Hakemusala jakautuu noin 80 erilliseen alueeseen. Määrään sisältyvät kokonaan uudet tuotantoalueet sekä tarkistushakemusten yhteydessä olevat lisäalueet. Viime vuosien aikana uudelle tuotantopinta-alalle on saatu lupia selvästi vähemmän kuin mitä tuotannosta poistuu aluetta. Tämän vuoksi muodostuneen lupasuman tehokas purkaminen ja luvituksen sujuvoittaminen on tärkeää. Uudelle tuotantopintaalalle on saatu lupia selvästi vähemmän kuin mitä tuotannosta poistuu. 12

2015 keväällä uutta tuotantopinta-alaa koskevia hakemuksia oli vireillä noin 5 900 hehtaarille. Turvetuotantoalueen hankkiminen ja ottaminen käyttöön kestää jopa 15 20 vuotta. Luvitusprosessi itsessään kestää 4 12 vuotta. Tuotantoalueen hankkiminen, luvitus ja kuntoonpano kestää jopa 15 20 vuotta Varannon arviointi, maan osto tai vuokraus Tutkimukset ja suunnittelu: maastonmittaus; tuotanto- ja vesiensuojelusuunnitelma; lupahakemuksen laatiminen Ympäristöluvan käsittely aluehallintovirastossa (AVI) Valitukset AVI:n ympäristölupapäätökseen; Toteutuu nykyisin lähes aina Vaasan hallinto-oikeus Korkein hallinto-oikeus Jos lupa myönnetty, kuntoonpano alkaa 3 15 vuotta 1 2 vuotta 1 3 vuotta 1 2 vuotta 1 2 vuotta 1 4 vuotta Riittävä suokokonaisuus ja todettu turpeen tarve: Luvitusprosessi alkaa Sisältää luontoarvoselvitykset YVA 2 3 vuotta YVA eli ympäristövaikutusten arviointi yli 150 ha kohteille, (varsin harvoin on tämän kokoluokan hankkeita) Lainvoimainen ympäristölupapäätös Luvan valmistelu ja käsittely 4 9 vuotta, lisäksi mahdollinen YVA-prosessi 2 3 vuotta 13

STRATEGIA Vapon strategia Maailman paras lähienergian osaaja EUROOPAN ENERGIAMARKKINAT MURROKSESSA LÄMMÖN KYSYNTÄ LASKEE Vapon strategian määrittämisessä on tunnustettu brutaalit faktat ilman vaaleanpunaisia silmälaseja. Euroopan energiamarkkinat ovat murroksessa ja lämmön kysyntä laskee. Luonnonvarat ehtyvät ja myös turpeen käytön tulevaisuuteen liittyy riskejä. Tämän analyysin pohjalta haluamme luoda Vaposta yhtiön, joka tuo arvoa asiakkaillemme olemalla maailman paras osaaja lähienergian arvoketjussa. Luomme uusia ja innovatiivisia liiketoimintaratkaisuja vahvuuksiemme pohjalta. Haluamme myös parantaa merkittävästi Kekkilä-konsernin ja Vapo Timber Oy:n arvoa itsenäisinä yrityksinä. Lähienergian arvoketjun hyödyntäminen suolta ja metsästä lämmöksi varmemmin ja tehokkaammin kuin muut on haaste ja mahdollisuus. Tässä onnistuminen edellyttää meidän asettavan konkreettiset tavoitteet koko henkilöstölle. Mittaamme ja tavoittelemme asiakasaktiivisuutta, kehittymistä kulutushyödykkeiden myyjästä palveluintensiivisempään toimintaan, kasvavaa materiaalitehokkuutta sekä erilaisten päästöjen ja jätteiden kuormituksen minimointia. Toimimme vastuullisesti ja ympäristöä kunnioittaen. Hyvän tekemisen kautta syntyy lopputuotteena tulosta, kassavirtaa ja kasvua. LUONNONVARAT EHTYVÄT Polttoainetuotteista palveluiksi Asiakasaktiivisuus Energialiiketoiminnan kannattava kasvu UUDET LIIKETOIMINTARATKAISUT OSAAMINEN KUSTANNUSTEHOKKUUS SYNERGIAT TURPEENKÄYTÖN TULEVAISUUTEEN LIITTYY RISKEJÄ ARVOMME OVAT: VASTUULLISUUS, TULOSNÄLKÄ JA UUSIUTUVUUS 14

Teollisuus ja yhdyskunnat ovat Vapolle tärkeitä asiakasryhmiä. Kuvassa HASAn johtoa tutustumassa Vapon Haapaveden voimalaitokseen. Polttoaineista palveluiksi Haluamme Vapossa siirtyä tuote- ja tuotantoyrityksestä palveluyritykseksi. Mielestämme toimitusvarmuus tänään, huomenna ja ylihuomenna kuvaa enemmän palvelu- kuin tuoteliiketoiminnan asiakaslupausta. Haluamme jatkossa myös kehittää ratkaisuja yhdessä asiakkaidemme kanssa. Tarjoamme energia- ja teollisuusasiakkaillemme polttoaine- ja lämpöratkaisuja. Vapon perinteinen vahvuus Kasvava palvelu Osa tarjoamaa ENERGIA Voimalaitokset (CHP, lauhde) TEOLLISUUS Lämpölaitokset Metsäteollisuus Muu teollisuus Polttoaineratkaisut: Kotimaiset kiinteät polttoaineet: turve, puu, pelletti Lisäarvopalvelut, kuten tuhkan käsittely ja logistiikka Lämpöratkaisut: Kokonaisratkaisut Osaratkaisut, kuten etävalvonta tai operointi 15

EETTISET TOIMINTAOHJEET Eettiset toimintaohjeet: Vapo ottaa käyttöön vuoden 2015 aikana päivitetyn eettisen ohjesääntönsä (Code of Conduct) toteuttaen myös tarvittavan valmennuksen ja ohjeistuksen. Vapolaisilta ja Vapon tuotteiden ja palveluiden toimittajilta edellytetään sitoutumista vastuullisiin liiketoimintakäytäntöihin muun muassa ihmis- ja työoikeuksia, työsuojelua, ympäristöä, kilpailuoikeutta, tuoteturvallisuutta ja korruption estämistä koskevia lakeja, määräyksiä ja muita eettisiä vaatimuksia noudattaen. Toimintaohjeiden toteutumista seurataan ja poikkeamat käsitellään, korjataan ja raportoidaan johtamisjärjestelmän mukaisesti. Vastuu on osa liiketoiminnan johtamista sen lisäksi, että jokaisen yksilön velvollisuus on toimia eettisesti oikein. Vapo on sitoutunut vastuulliseen liiketoimintaan. Elina Seppälä, Stora Enso: Vastuullisuus on valintoja Vastuullisuus on Stora Ensolle tietoinen valinta. Olemme vieneet vastuullista toimintatapaa kaikkeen toimintaamme. Niinpä esimerkiksi tavarantoimittajien valinnassa vastuullisuus on samanarvoinen valintakriteeri kuin vaikkapa hinta, laatu tai toimitusvarmuus. Tietoinen valinta tarkoittaa sitä, että esimerkiksi hinta ei ole ainoa valintakriteeri. Halvinta toimittajaa ei valita, jos vastuullisuusasiat eivät ole kunnossa. Stora Ensossa toimittajien vastuullisuusasiat perustuvat Supplier Code of Conduct -toimintaohjeisiin. Se ohjaa myös kumppaneita: toimittajien on sitouduttava noudattamaan tiukkoja vastuullisuusvaatimuksia. Neuvotteluissa käydään läpi yhteiskuntavastuuasiat samalla tavalla, kuin puhutaan esimerkiksi laadusta tai hinnasta. Toimittajan on sitouduttava allekirjoituksellaan vastuullisuusasioihin omassa toiminnassaan sekä omien toimittajiensa osalta. Tämä on meille tärkeää ja tähän sisältyy velvoitteita: meillä on oikeus itse tarkistaa sekä teettää arviointi asioiden hoidosta. Yhdessä sovittujen vastuullisuusasioiden hoitamatta jättäminen voi olla syy katkaista sopimus. Vapon kanssa yritysvastuusta löytyi nopeasti yhteinen sävel. Meille on käynyt selväksi, että Vapo ottaa yritysvastuuasiat vakavasti. Halu kehittää toimintoja ja vastuullisuutta on selvä. Sitä arvostamme. Arvostamme myös ongelmien avointa esilletuomista silloin voimme yhdessä miettiä ratkaisua. http://www.vapo.fi/konserni-2/toimintaperiaatteet 16

Stora Enson kumppaneiden on sitouduttava noudattamaan tiukkoja vastuullisuusvaatimuksia. Meille on käynyt selväksi, että Vapo ottaa yritysvastuuasiat vakavasti. Halu kehittää toimintoja ja vastuullisuutta on selvä. Sitä arvostamme. Miksi Vapo: - Avoimuus ja halu kehittää vastuullisuutta - Joustava polttoaineentoimittaja - Kokonaistaloudellisesti edullinen 17

Kuva: Lassi Kujala Liiketoiminnat Vapon liiketoiminta-alueet ovat Vapo Energiaan kuuluvat Polttoaineet sekä Lämpö ja sähkö. Kekkiläkonserni keskittyy kasvualustoihin. Vapo Timber Oy:öön kuuluu sahat Lieksassa ja Nurmeksessa. Vapo Ventures etsii, kehittää ja käynnistää Vapolle uusia liiketoimintoja. Kaikille toiminnoille on leimallista sitoutuminen asiakkaaseen. 18

19 Kalliopiirroksiinkin taltioitu kansallislintumme laulujoutsen (Cygnus cygnus) sitoutuu pariinsa koko eliniäksi. Joutsenet saattavat elää jopa parikymmentä vuotta. 1950-luvulla Yrjö Kokko herätti suomalaiset suojelemaan Suomesta lähes kadonnutta lajia niin, että se on nykyään yleinen koko maassa.

VAPON LIIKETOIMINTA LYHYESTI Vapon liiketoiminta lyhyesti Vapo on bioenergian johtava toimittaja ja kehittäjä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Vapo tuottaa vastuullisesti energiaa muun muassa turpeesta ja puusta sekä toimittaa sahatavaraa ja ympäristöliiketoimintaratkaisuja. Vapo on markkina-alueellaan tärkeä osa paikallista energiainfrastruktuuria. Vapo Energia Vapo Energia koostuu Vapon Polttoaineliiketoiminnasta sekä Lämpö- ja sähköliiketoiminnasta. Vapo Energiassa yhdistyy vuosikymmenten aikana saavutettu polttoaine- ja energiantuotannon osaaminen, jo- Polttoaineet ten asiakas höytyy energiaosaamisesta koko ketjussa.vapo arvioi polttoaineen vaikutuksen laitoksen käytettävyyteen ja todellisiin kustannuksiin sekä ymmärtää tiukentuneiden säädösten vaikutukset laitoksella ja polttoaineketjussa. Lämpöratkaisuissa Vapo nojaa omaan polttoaineosaamiseensa, ketjun optimointiin ja sopimuskauden kattavaan toimitusvarmuuteen. Vapo Energian tavoitteena on luoda asiakkaalle arvoa olemalla maailman paras osaaja koko lähienergian arvoketjussa. Lämpö ja sähkö Vapo tarjoaa kotimaisia kiinteitä polttoaineita, kuten energiapuuta ja -turvetta sekä pellettejä ja näitä tukevia lisäarvopalveluita asiakkailleen. Polttoaineratkaisut perustuvat toimitusvarmuuteen, paikalliseen ja vastuulliseen toimintaan sekä Vapon omaan polttoaine- ja energiantuotantoosaamiseen. Polttoaineiden asiakaskunta koostuu pääosin energiasektorin ja teollisuuden toimijoista. Vapossa kaikkien polttoaineiden myynnistä vastaa sama organisaatio. Näin asiakkaan kokonaistarpeet voidaan ottaa hyvin huomioon ja valita optimaalinen polttoainesekoitus asiakkaan tarpeen mukaisesti. Vapo tuottaa ja toimittaa polttoaineita Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Vapon Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alue tarjoaa asiakkaille räätälöityjä lämpöratkaisuja sekä kaukolämpöä. Nämä toteutetaan asiakkaan tarpeen mukaan avaimet käteen periaatteella. Vapo huolehtii tuotantolaitoksen käytöstä ja kunnossapidosta sen koko elinkaaren ajan. Vapo tarjoaa lämpöratkaisuja kunnille ja lämpöyhtiöille, lämmöntoimitusta suurkiinteistöille sekä prosessilämpöä ja -höyryä teollisuudelle. Kaukolämpöä Vapo tarjoaa kuluttajille operoimiensa kaukolämpöverkkojen alueella. Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alue toimii Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa. Se omistaa, käyttää ja kunnossapitää seitsemää omaa ja käyttää ja kunnossapitää kolmea asiakkaan voimalaitosta. Se käyttää ja kunnossapitää 146 lämpökeskusta. Vapo Lämpö ja sähkö operoi 26 kaukolämpöverkkoa, joista 23 on omia, kaksi vuokrattuja ja yhtä operoidaan. Voimalaitosten tuottama sähkö myydään pohjoismaiseen sähköpörssiin. Energiaa liiketoiminta-alue tuottaa noin kaksi TWh. 20