Joulupöytä on katettu

Lohjan sairaala tuottaa lämpöä ja höyryä maakaasulla Joulupöytä on katettu 4 2008 Gasum-konsernin sidosryhmälehti Euroopan modernein mittausjärjestelmä käyttöön Imatralla

Näemmekö asiat oikein? Tähtitieteen professori Esko Valtaoja avasi silmäni katsomaan asioita pidempinä jaksoina, ennen ja tulevaisuudessa. Vanhat hyvät ajat olivat itse asiassa paljon huonompia kuin nykyaika. Oli enemmän väkivaltaa, sairauksia ja köyhyyttä. Elinikä oli vain 30 50 vuotta. Korkea elintaso on saavutettu käyttämällä enemmän energiaa. Valtaojan mielestä energian käyttö maapallolla on moninkertaistettava. Ei pidä takertua uhkiin ja vastoinkäymisiin katse on suunnattava uusiin mahdollisuuksiin. Vain energian käyttöä lisäämällä pystymme korjaamaan vielä esiintyviä aineellisia puutteita ja takaamme lapsillemme hyvän elämän. Ehkä voimme kunnostaa jopa Mars-planeetan kakkoskodiksemme tai hakea Kuusta polttoaineeksi helium-3:a. Valtaojakin myönsi, että keksintöihin ja niiden kaupallistamiseen tarvitaan kymmeniä tai satoja vuosia. Pitkään on tyytyminen nykyisiin tuotantomuotoihin, energiankäytön tehostamiseen ja päästöjen minimoimiseen. Lähivuosikymmeninä ei edes maapallon nykyistä energian tarvetta voida tyydyttää ilman fossiilisia polttoaineita. Maakaasulla on elintärkeä rooli maailman energiatarpeiden tyydyttäjänä sekä osaratkaisuna ilmastomuutoksen torjumisessa. Se tekee kasvun mahdolliseksi. On aiheellista toistaa Maakaasuyhdistyksen toimitusjohtaja Hannu Kauppisen kysymys Uskalletaanko Suomessa hyödyntää maakaasun mahdollisuuksia? Me kaasun myyjät tai käyttäjät emme ole saaneet kaikkien näkyville maakaasun tehokkuus- ja ympäristöetuja muihin polttoaineisiin verrattuna. Yhdistetyssä tuotannossa maakaasua käyttäen saadaan ainakin kaksinkertainen määrä sähköä hyvällä hyötysuhteella verrattuna kiinteiden polttoaineiden käyttöön. Kun polttoaineeksi valitaan maakaasu, energiaa kuluu selvästi vähemmän myös polttoaineen jalostukseen tai palamistulosten puhdistamiseen. Tehokkuutta on myös maakaasun putkikuljetus maan alla. Mielestäni energia- ja ilmastostrategiaan olisi pitä- nyt sisällyttää tämäntyyppinen vertailu, jotta myös poliitikot ja media näkisivät maakaasun mahdollisuudet. Jään vuoden 2009 alusta eläkkeelle. Kiitän kaikkia lukijoitani ja kanssani lehden tekemiseen osallistuneita miellyttävästä yhteistyöstä. Joulurauhaa ja Onnellista Uutta Vuotta 2009! Tuomo Saarni Johtaja, yhteiskuntasuhteeteet Hiltusen perhe sai jouluvauvan. 8 SISÄLTÖ LOHJAN SAIRAALA ON OMAVARAINEN LÄMMÖN JA HÖYRYN TUOTANNOSSA 6 MITEN MAAKAASU VAIKUTTAA KANSAINVÄLISIIN SUHTEISIIN? 10 ASTIOITA YHTEISIIN HETKIIN 12 Huikea hintaralli vuonna 2008 SUOJAA SALKUSTA ENSI VUODELLE 14 RÄÄTÄLÖITYÄ PALVELUA JA YLEISTIETOA VERKOSSA 15 MAAKAASUN MYYNTI KASVAA VIIMEVUOTISESTA 15 IMATRAN VASTAANOTTOASEMA SIIRTYI ULTRAÄÄNIMITTAUKSEEN 16 PALSTAT: Ajankohtaista Gasumilla 4 Vieraskynä 5 Ekoteko 9 Sinunkaupat 18 Arton palsta 19 Luettua 20 Lyhyesti 21 Kotisaari 22 2 Gasetti 4 2008

Ulkopoliittista kriisiä ei synny ja kaasua tulee myös huomenna, tulkkasi korkeiden ravivieraiden viestin Kirsti Rautio Lappeenrannan kaupunkiyhtiöstä. Etelä-Saimaa 8.11. Gazpromin osastojohtaja Nikolai Isakov putosi ravikärryiltä Lappeen raveissa, kun hänen ohjastamansa hevonen säikähti yleisöä ja nousi takajaloilleen. Säikähtänyttä hevosta rauhoitteli Isakovin kanssa Venäjän duuman jäsen Andrei Knorr. Talo lämpenee maakaasulla, jossa hyötysuhde on korkea. Se on edellisen omistajan valinta, mutta tyydyttää uusia asukkaita. Kouvolan Sanomat 17.11. Omakotitaloon muuttanut Väistön perhe kertoo, miten he ovat ratkaisseet energian tehokkaan hyödyntämisen. Valtion on käytettävä omistajaohjausta Neste Oilissa ja Gasumissa ja turvattava Naantalin jalostamon dieselinvestoinnin käynnistyminen ja maakaasuputken vetäminen Varsinais-Suomeen. Turun Sanomat 19.11. Kirjoittajavieras, kansanedustaja Jyrki Yrttiaho. Gasetti 20 vuotta sitten Putken varrelta 12/88 MAAKAASUORKESTERILLE NIMI Maakaasulaiset juhlivat pikkujoulua Kouvolan upseerikerholla lauantaina. Kuten kaikki mukana olleet huomasivat, on maakaasulle jälleen perustettu oma orkesteri. Orkesterilla ei vielä ole nimeä, eli jos sinulla on hyviä ehdotuksia, anna kuulua. (Orkesteri tunnetaan nyttemmin nimellä Porsasloukku. Toim. huom.) TEKSTI: MINNA OJALA JA NORA FORSMAN KUVA: INDEXOPEN OBAMA HALUAA LISÄTÄ MAAKAASUN KÄYTTÖÄ Yhdysvaltain uusi presidentti Barack Obama kannattaa Alaskan maakaasuputken rakentamista. Obama kertoo kampanjasivustollaan hankkeen olevan kriittinen energiansaannin turvaamiseksi ja luovan tuhansia uusia työpaikkoja. Uudella putkella pystyttäisiin tuottamaan jopa 7 prosenttia USA:n nykyisestä kulutuksesta. Hankkeen käynnistämistä ehdotettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1976, mutta Bushin hallintokauden aikana hanke ei edistynyt. Obama lupasi äänestäjilleen lisäävänsä maakaasun käyttöä turvallisen ydinvoiman ja puhtaan hiilivoiman ohella. TERRORI-ISKUT LÄHELLÄ INTIAN MAAKAASUALUEITA Mumbain rannikon läheisyydessä sijaitsee merkittäviä öljy- ja maakaasuvarantoja. Krishan-Godavarin alueella maakaasun tuotannon piti alkaa tammikuussa 2009. Alueella toimivat yhtiöt olivat jo ennen terrori-iskuja huolissaan turvallisuudesta, ja myös varantojen hyödyntämissopimuksista on ollut kiistaa. Terrori-iskujen jälkeen alan ammattiliitot esittivät huolensa siitä, että porauslautat houkuttelevat terroristeja. Intian valtiollisen öljy- ja kaasuyhtiön edustaja arvioi kuitenkin tiedotusvälineille, että terrori-iskut eivät vaikuta öljy- ja kaasuhankkeisiin. NIGERIASTA MAAKAASUA EUROOPPAAN? Nigeria haluaa hyödyntää öljyntuotannossa saatavan kaasun, joka tällä hetkellä pääasiassa soihdutetaan. Nigerian hallitus etsii kansainvälistä yhteistyökumppania kehittämään kaasun talteenottoa sekä rakentamaan ja operoimaan kaasuputkiverkostoa ja kaasuvarastoja (Nigeria Gas Master Plan). Nigerian maakaasuvaroiksi on arvioitu 5180 miljardia m 3. Nigeria haluaa hyödyntää maakaasua sekä kotimarkkinoillaan että myymällä sitä LNG:nä maailmanmarkki noille. Nigerian ja Algerian välinen kaasuputkisuunnitelma (Trans-Saharan Gas Pipeline, TSGP) toisi Nigerian kaasun suoraan Euroopan markkinoille. Gazprom on ilmaissut kiinnostuksensa TSGP-hankkeeseen. Gasetti 4 2008 3

KOONNUT: MINNA OJALA JA JUKKA ISOKOSKI KUVA: JUKKA ISOKOSKI Turun talousalueen maakaasu putken toteutuspäätös lykkääntyi Neste Oil Oyj kertoi osavuosikatsauksessaan 24.10.2008, että kansainvälisen talouden epävarmuuden ja korkeiden investointikustannusten takia yhtiö ei tässä vaiheessa näe edellytyksiä tehdä investointipäätöstä uuden jatkojalostusyksikön eli vetykrakkerin rakentamisesta Naantaliin jalostamolleen. Neste Oilin perusselvitys hankkeesta on saatu valmiiksi. Päätös merkitsee myös Gasumin maakaasuputken rakentamispäätöksen lykkääntymistä. Gasumin investointipäätöksen edellytyksenä on riittävä maakaasun kulutus Turun talousalueella. Alkuvuodesta Gasum teki maakaasun toimituksista aiesopimuksen Neste Oilin ja Turun Seudun Maakaasun ja Energiantuotanto Oy:n (TSME), kanssa. Nesteen Naantalin jalostamon ja TSME:n voimalaitoksen yhteen laskettu kaasun kulutus olisi noin 450 miljoona kuutiometriä vuodessa. Gasum jatkaa Turun talousalueen maakaasuputken suunnittelua niin, että hanketta voidaan lähteä toteuttamaan mahdollisimman nopeasti, jos asiakkaiden investointipäätökset varmistuvat. Detaljisuunnittelu valmistuu ensi kesään mennessä. Valtioneuvoston vuonna 2005 Gasumille myöntämä, putken rakentamiseen tarvittavien maiden lunastuslupa on edelleen voimassa. Varsinaisen maanhankinnan osalta edetään, kun toteutuspäätös varmistuu. Hyvinkään YVA-työpajassa asukkaat pohtivat karttojen äärellä uuden kaasuputken linjausvaihtoehtoja ja ympäristövaikutuksia. Asukastyöpajoissa pohdittiin uuden kaasuputken ympäristövaikutuksia Gasum järjesti kaksi asukastyöpajaa Mäntsälä Siuntioputkihankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn (YVA) liittyen. Tilaisuudet pidettiin Hyvinkäällä 12.11. ja Nurmijärvellä 18.11. Työpajoihin osallistui yhteensä yli sata henkilöä. Työpajoissa alueen asukkaat ja maanomistajat pohtivat pienryhmissä putken linjausvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia ympäristöön. YVA-konsultti dokumentoi ryhmien kommentit ja ne otetaan huomioon hankkeen ympäristövaikutuksia kuvaavassa YVAselostuksessa, joka julkaistaan alkuvuodesta 2009. Gasumin tavoitteena on saada YVA-menettely päätökseen kevään 2009 aikana, jolloin putken rakennustyöt valitulla linjauksella voisivat alkaa loppuvuodesta 2009. Maakaasua kuluu joulunakin Joulun valoa ja lämpöä tuotetaan ruuhka-suomen koteihin paljolti maakaasulla. Kinkun paistot ja joulusaunat eivät tosin aiheuta näkyvää piikkiä maakaasun kulutukseen. Teollisuuden pyörät pyörivät osin joulunakin ja käyttävät kaasua tasaisesti. Viime vuoden jouluaattona maakaasua käytettiin Suomessa yhteensä 12,3 miljoonaa m 3. Joulunpyhinä kaasua kului kaikkiaan 27,3 miljoonaa m 3. Kulutus oli hieman viime viiden vuoden joulujen keskiarvoa korkeampi. Viime kymmenen vuoden aikana kylmintä joulua vietettiin vuonna 2002, jolloin jouluaattona kaasua kului yli 16,6 miljoonaa m 3. Maakaasun toimitukset sujuvat turvallisesti myös joulun aikaan. Maakaasukeskuksen valvomo päivystää vuoden jokaisena päivänä, myös joulupyhinä. Joulun työpäivä valvomossa on pääsääntöisesti rauhallinen, päivätyöntekijät ovat vapaalla ja tunnelma on kiireetön. Venäläisen kaasun toimittajan kanssa asiat sujuvat rutiinilla. Juhlavammat tervehdykset vaihdetaankin useimmiten uuden vuoden toivotuksien merkeissä. 4 Gasetti 4 2008

Tehokkain keino unohtui ilmasto- ja energiastrategiasta TEKSTI: HANNU KAUPPINEN, TOIMITUSJOHTAJA, MAAKAASUYHDISTYS RY KUVA: TIMO JAKONEN Niin kävi, että uusiutuvan energian tavoite meni ilmaston edelle uudessa ilmasto- ja energiastrategiassa. Strategiassa ei tuoda lainkaan esille nopeinta ja kokoluokaltaan merkittävintä tapaa pienentää Suomen kasvihuonekaasupäästöjä. Sehän olisi uusien maakaasuvoimalaitosten rakentaminen korvaamaan vanhaa sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Ilmastohyötyjen lisäksi tämä ratkaisu lisäisi merkittävästi Suomen sähköntuotantokapasiteettia ja siten sähköomavaraisuutta, ovathan maakaasulaitokset tehokkuudeltaan ja sähköntuotantomahdollisuuksiltaan omaa luokkaansa tässä CHP-kategoriassa. Maakaasulaitosten rakentaminen ei suinkaan ole kiellettyä, mutta kannustus siihen pitää osata lukea strategian rivien välistä. Sähkön hankinnan keskeisiä periaatteita linjattaessa strategiassa sanotaan, että sähkön hankintamme tulee jatkossakin perustua monipuoliseen ja useisiin energialähteisiin nojaavaan, sähkön ja lämmön yhteistuotannon ansiosta hajautettuun järjestelmään. Tähän maakaasukin mahtuu. Hieman enemmän mielikuvitusta tarvitaan maakaasun osalta, kun rakentamislinjauksia määritellään tarkemmin. Strategian mukaan oman kapasiteetin rakentamisessa tulee etusijalle asettaa kasvihuonekaasuja päästämättömät tai vähäpäästöiset laitokset kuten uusiutuvaa polttoainetta käyttävät yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon laitokset. Maakaasulaitoksia voidaan pitää vähäpäästöisinä, vaikkei strategia sitä sanokaan. Oudosti strategiasta ovat unohtuneet myös kaasuautot. Päästöjä vähentävistä ajoneuvoteknologioista mainitaan sähkö-, hybridi- ja jopa vetyautot. Kaasuautoista ei puhuta. Tosin strategiassa todetaan, että tavoitteisiin pyritään liikennevälineiden polttoainetaloutta parantamalla, lisäämällä vaihtoehtoisten polttoaineiden ja energialähteiden käyttöä liikenteessä. Maakaasu on siis piilotettu tai häivytetty sellaisten termien, kuten moni puolinen tuotanto, useat energialähteet, vähäpäästöiset laitokset ja vaihtoehtoiset polttoaineet taakse. Se on omituista. Terminologialla kikkaillaan ja hämätään strategiassa ja energiakeskustelussa muutenkin. Kotimaisuus ja omavaraisuus eivät ole energian saatavuuden tai huoltovarmuuden synonyymejä, vaikka näin halutaan uskotella. Nykyinen turvetilanne ja osin myös puutilanne osoittavat sen käytännössä. Tuulivoiman osalta saatavuusongelma on ilmeisin; tarvitaan varatehoa, joka voisi olla vaikkapa kaasuvoimaa Espan jan mallin mukaisesti. Uusi ilmasto- ja energiastrategia on tiekartta, jolla Suomi pyrkii saavuttamaan EU:n asettamat tavoitteet etenkin uusiutuvan energian osalta. Kun samalla energiaomavaraisuutta halutaan lisätä, jää maakaasulle paljon pienempi rooli, mitä sillä oikeasti voisi ilmasto- ja energiahaasteita ratkaistaessa olla. Mutta onneksi maakaasu on tuotteena laadukas ja monipuolinen. Ja onneksi toimijoilla isoilla ja pienillä on mahdollisuus tehdä omia valintoja ja ratkaisuja strategiasta riippumatta. Eihän tämä ole kuin vasta kolmas energiastrategia tällä vuosikymmenellä. Varmaa on, että tämänkin strategian linjauksia tarkistetaan ja uusitaan ennen maagista vuotta 2020. Gasetti 4 2008 5

Maakaasu palaa puhtaasti. Säästöä saadaan näin myös huoltotöiden vähenemisestä. Lohjan sairaala on omavarainen lämmön ja höyryn tuotannossa TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT: MARKKU OJALA 6 Gasetti 4 2008

Sairaalan tekniseen ylläpitoon kuuluu esimerkiksi tarkoin määrätty leikkaussalin lämpötila ja ilmankosteus. Lohjan sairaalassa lämpö ja höyry tuotetaan omassa voimalaitoksessa kahden maakaasukäyttöisen höyrykattilan avulla. Lohjan sairaalassa vaihdettiin toiseen höyrykattilaan maakaasukäyttöinen poltin vuonna 2004 ja toiseen viime kesänä. Tekninen johtaja Teuvo Koivisto kertoo sairaalan käyttävän vuodessa noin miljoona kuutiota maakaasua. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alaisuuteen kuuluva Lohjan sairaala on monierikoisalainen päivystävä sairaala. Johtava ylihoitaja Liisa Astala kuvailee sairaalaa valtakunnan mittakaavassa pienen keskussairaalan kokoiseksi yksiköksi. Lohjan sairaanhoitoalueen kuntia ovat Lohja, Vihti, Karkkila, Nummi-Pusula, Karjalohja, Sammatti ja Siuntio, joissa on yhteensä asukkaita noin 90 000. Lohjan sairaalassa työskentelee noin 600 alan ammattilaista. Toimintaa pyöritetään noin 56 miljoonan euron budjetilla. Hoitomme on yksilöllistä. Toimintamme perusta on potilaiden ja toistemme arvostaminen, joka toteutuu hyvänä potilashoitona. Viimeisimmässä potilastyytyväisyysmittauksessa saimme asiakkailtamme parhaan arvosanan HUSissa. Tahdostamme toimia edelläkävijänä kertoo se, että kehitämme jatkuvasti toimintaamme ja toimintaprosessejamme ja mittaamme säännöllisesti asiakastyytyväisyyttä, sekä se, että meillä on ammattitaitoinen henkilökunta, sanoo Liisa Astala. Hän toteaa 30-vuotiaan sairaalan olevan hyvässä kunnossa, koska lähes kaikki osastot on peruskorjattu. Pari vuotta sitten valmistui laajennusosa. Hyväkuntoinen edelläkävijä Myös sairaalan tekninen johtaja Teuvo Koivisto toteaa Lohjan sairaalan olevan tekniseltä tasoltaan edelläkävijä moniin muihin vastaavankokoisiin ja isompiinkin sairaaloihin nähden. Teuvo Koivisto on vuosikymmenet vastannut sairaalan teknisestä toiminnasta ja laitteista. Hänellä kiinteistön ylläpidon peruslähtökohtana on se, että tiloja korjataan ja uudistetaan koko ajan ja tekniikka pidetään asianmukaisessa kunnossa. Sairaalassa on ennakkohuoltojärjestelmä, jonka avulla varmistetaan kiinteistön ja laitteiden häiriötön toiminta. Meillä on muun muassa 4 000 lääkintä- ja erikoislaitetta, kuten röntgen-, laboratorio-, hengitys-, sydänvalvonta- ja anestesialaitteita sekä erilaisia apuvälineitä. Kiinteistöja teknisen yksikön toimialueeseen kuuluu myös oman voimalaitoksen ylläpito ja huolto, Teuvo Koivisto kertoo. HUSin organisaatiomuutokset laajenevat ensi vuoden alussa, jolloin kaikki eihoidolliset tukipalvelut kiinteistönhuolto mukaan lukien muuttuvat omiksi liiketoiminta-alueikseen. Jo nyt hoidon tukipalvelut kuten röntgen- ja laboratoriopalvelut ovat HUSin liikelaitoksia. Sairaalan huolto- ja kunnossapito on pitkälle automatisoitu, joten henkilökuntaa on paikalla vain virka-aikana. Varallaolo hoidetaan yhden päivystäjän avulla. Lohjan sairaala säästää vuodessa noin 70 000 euroa, kun pääpolttoaine vaihdettiin raskaasta polttoöljystä maakaasuun. Oma 10 MW:n voimalaitos Yksi osa ajanmukaista, toimivaa ja tehokasta kiinteistön ylläpitoa on Lohjan sairaalan oma, 10 megawatin höyrykattilalaitos, joka tuottaa kaiken sairaalan tarvitseman energian ja höyryn. Miehittämätön kattilalaitos on täysin automatisoitu. Oman tuotannon lisäksi sairaala myy mahdollisuuksien mukaan lämpöä Lohjan Energiahuollolle. Vuonna 2007 sen osuus oli 10 prosenttia koko tuotannosta. Sairaalat kuluttavat paljon energiaa verrattuna esimerkiksi liikelaitoksiin. Tämä johtuu muun muassa siitä, että sai- Jatkuu sivulla 8 Gasetti 4 2008 7

Höyryä käytetään muun muassa välinehuollossa sairaalan omien välineiden ja laitteiden sekä suuhygienian välineiden steriloimisessa. Kuvassa Pirjo Stålberg. Lohjan sairaalassa ollaan edelläkävijöitä monilla eri osa-alueilla. Esimerkiksi kirurgianosastolla vuoronvaihtoa ei toteuteta yhteispalaverin avulla, vaan hoitajat tutustuvat rauhassa ja keskittyneesti omien potilaidensa tietoihin vuoron alussa. Tea Saarisen (vas.) ja Terttu Harjun mielestä vuoronvaihto toimii näin hyvin, kun kaikki on kirjattu tarkoin ylös potilaskansioihin. Jatkoa sivulta 7 raaloissa tulee olla tehokkaat ilmanvaihtojärjestelmät; leikkaussaleissa on kymmenkertainen ilmanvaihto verrattuna tavallisiin toimistoihin. Sairaalatiloissa tarvitaan runsaasti ilmaa, jotta hygieniataso ja muut olosuhteet ovat vaatimusten mukaisia, kertoo Teuvo Koivisto. Lohjan sairaala on sitoutunut HUSkuntayhtymän yhdeksän prosentin energiansäästötavoitteeseen valtakunnallisella energiansäästösopimuksella. Tavoitteeseen on tarkoitus päästä vuosina 2008 2016. Lohjan sairaalassa on jo tehty monia energian säästöön liittyviä toimenpiteitä ja investointeja. Esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmiin on asennettu lämmöntalteenotto ja valaistusta on ohjattu niin, että tyhjillään olevat tilat ovat pimeinä. Merkittävä parannus oli ekonomaiserin asentaminen toiseen höyrykattilaan. Nyt vettä voidaan lämmittää savukaasuilla. Energiatehokkuus lisääntyi Selvää rahallista säästöä Lohjan sairaalassa kertyy vuodessa noin 70 000 euron verran, kun pääpolttoaine vaihdettiin raskaasta polttoöljystä maakaasuun. Toinen voimalaitoksen kattiloista muutettiin maakaasukäyttöiseksi vuonna 2004 ja toinen kesällä 2008, jolloin luovuttiin kokonaan raskaasta polttoöljystä. Kattiloiden varapolttoaineena on kevytpolttoöljy. Vuonna 2004 tuli ajankohtaiseksi vaihtaa höyrykattiloiden polttimot. Pystyimme tällöin vertailemaan eri polttoaineita. Päädyimme maakaasun käyttäjiksi, koska sen avulla saadaan huomattavaa säästöä. Tärkeää oli myös laitoksen käyttövarmuuden parantaminen, toteaa Teuvo Koivisto ja kertoo, ettei kaasunjakelussa ole kuluneiden vuosien aikana ollut kertaakaan katkoksia. Imagollisesti on ollut merkittävää, että maakaasulla on voitu lisätä sairaalan energiatehokuutta. Maakaasun avulla myös päästöt ovat vähentyneet, mikä on ympäristöarvojen kannalta iso asia. Koska maakaasu palaa puhtaasti, tarvitaan huoltotöitäkin vähemmän kuin aikaisemmin, kertoo Teuvo Koivisto. Lohjan sairaala käyttää vuodessa noin miljoona kuutiota maakaasua. Tuotannosta viidennes höyryä Voimalaitoksen tuotannosta noin 20 prosenttia on höyryä. Sairaalassa höyryä käy- Tunnelmallinen joulu sairaalassa Joulun aikaan Lohjan sairaalassa on monella osastolla toimintaa, vaikka esimerkiksi poliklinikka- ja leikkaustoimintaa on supistettu. Päivystys- ja kiireellisten potilaiden hoidosta huolehditaan aina. Jouluviikolla sairaalan käytävät ja osastot koristellaan ja sähkökyntteliköt nostetaan ikkunoille. Meillä on täällä viihtyisää ja tunnelmallista. Päiväsalin pöydille laitetaan joululiinat ja -kukat. Jouluaattona asiakkaille tarjotaan jouluruokaa. Henkilökunta pitää nyyttärit, ja jokainen tuo jotain jouluista, kertoo naistentaudit ja synnytykset -osaston lastenhoitaja Pia Kero. Sairaalaan jääville potilaille ja henkilökunnalle on järjestetty esimerkiksi kuorovierailuja, joihin voidaan yhdistää joulun sanomaa. Meillä on myös sairaalapastori. Joulu on ehkä kaikista juhla-ajoista suurin ja vaikuttavin myös sairaalassa, toteaa johtava ylihoitaja Liisa Astala. Lohjan sairaala on saanut hyvää palautetta asiakkailtaan. Pienen pojan vanhemmat Seija ja Keijo Hiltunen olivat myös tyytyväisiä saamaansa palveluun. 8 Gasetti 4 2008

tetään esimerkiksi välinehuollossa, jossa steriloidaan välineitä erilaisissa pesu- ja desini ointilaitteissa sekä autoklaaveissa. Myös uudistetussa keittiössä on runsaasti höyrykäyttöistä tekniikkaa. Höyryä tarvitaan lisäksi ilmastoinnin kosteutuksessa. Monissa laitteissa on edullisempaa käyttää höyryä kuin sähköä, toteaa Teuvo Koivisto. Sairaalassa tulee olla varavoimajärjestelmä myös sähkölle, jos valtakunnan verkossa on toimituskatkoksia. Lohjan sairaalassa varavoimalähteenä on neljä dieselgeneraattoria. Lisäksi on erikoisvaravoimaja ups-järjestelmät, joilla taataan katkeamaton sähkönsyöttö teho- ja leikkausosastoille sekä tietojärjestelmiin. Tehokasta toimintaa Lohjan sairaanhoitoalueen väestöpohja on kasvussa. Nyt sairaalassa on hoitojaksoja noin 22 000 vuodessa, vuodeosastolla hoitopäiviä on noin 36 000 ja poliklinikkakäyntejä kertyy vuodessa 57 000. Kun sairaalan laajennus valmistui vuoden 2007 alussa, kasvoi rakennuksen tilavuus yli 35 prosenttia. Vaikka toiminta monipuolistuu ja tilaa on tullut lisää, toimimme energiatehokkaasti. Näin esimerkiksi laajennuksen yhteydessä ei tarvinnut lisätä voimalaitoksen tehoa, toteaa Teuvo Koivisto tyytyväisenä. TEKSTI: MINNA OJALA Gasum osallistui tänä vuonna ensimmäistä kertaa energiansäästöviikkoon. Viikkoa on vietetty Suomessa jo kymmenen vuoden ajan. Energiansäästöviikolta vinkkejä Motivan toteuttama energiansäästöviikko sai alkunsa Energiaa tokaluokkalaisille -kampanjasta, jota tukee noin sata yritystä ja yhteisöä ympäri Suomen. Energiansäästöviikko on myös osa Sustainable Energy Europe 2005-2008 kampanjaa. Se on Euroopan komission hanke, jonka tavoitteena on kestävän energian tuotannon ja käytön edistäminen sekä tietoisuuden lisääminen niin yritysten, organisaatioiden, viranomaisten kuin kansalaistenkin keskuudessa ympäri Eurooppaa. Gasumilla kampanjoitiin muistuttamalla henkilökuntaa siitä, miten jo pienillä päivittäisillä teoilla voi vähentää omaa energiankulutusta niin kotona kuin työpaikallakin ja samalla säästää rahaa ja hillitä ilmastonmuutosta. Ideakilpailu innosti Esimerkiksi Gasumin autoilla ajetaan vuodessa yli miljoona kilometriä. Sen lisäksi, että Gasumin maakaasukäyttöisten autojen päästöt ovat pienemmät kuin perinteisiä polttoaineita käyttävillä, myös taloudellisella ajotavalla on saavutettavissa merkittäviä energiasäästöjä. Samalla liikenneturvallisuus paranee. Gasumlaisille pidettiin myös energiansäästöideakilpailu. Teknisinä ratkaisuina ehdotettiin muun muassa putkessa maan alla virtaavan kaasun viileyden hyödyntämistä ilmastoinnin sijaan sekä aurinkopaneelien käyttöä Gasumin itse tarvitseman sähkön tuottamiseen, ja mahdollisen ylijäämä-aurinkosähkön myyntiä sähköverkkoon. Gasumlaiset ehdottivat säästövinkeiksi myös tehokkaampaa työtilojen valaistuksen ohjausta ja paperin kulutuksen vähentämiseksi kaksipuoleisen tulostamisen asettamista oletusarvoksi. Maakaasulla korkea hyötysuhde Energian kulutusta voidaan vähentää säästämällä ja parantamalla energiatehokkuutta. Tähän maakaasun käytön lisääminen on oivallinen keino: Maakaasu sopii erityisen hyvin polttoaineeksi yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon (CHP, Combined Heat and Power). Yhdistetyn tuotannon hyötysuhde on korkea, maakaasukäytössä jopa 92 93 prosenttia. Maakaasukäyttöisissä kombivoimalaitoksissa sähköä tuotetaan sekä kaasuturbiinilla että höyryturbiinilla, ja tämän ansiosta rakennusaste eli sähköntuotannon määrä suhteessa tuotettuun lämpöön voidaan maksimoida. Eli jos sama määrä lämpöä tuotetaan maakaasua tai kiinteitä polttoaineita käyttävällä CHP-laitoksella, saadaan maakaasulla tuotettua samanaikaisesti yli kaksinkertainen määrä sähköä verrattuna kiinteitä polttoaineita käyttävään laitokseen. Tämä on merkittävä etu, sillä sähkönkulutuksen odotetaan kasvavan jatkossa selvästi nopeammin kuin lämmönkulutuksen. Maakaasua hyödynnetään maassamme energiatehokkaasti: lähes 65 prosenttia Suomen maakaasun kulutuksesta käytetään yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon yhdyskunnissa ja teollisuudessa. Yhdistetyn tuotannon ansiosta maakaasu onkin merkittävin kaukolämmön tuotannon polttoaineemme. Gasetti 4 2008 9

Miten maakaasu vaikuttaa kansainvälisiin suhteisiin? TEKSTI: NORA FORSMAN KUVA: TIMO JAKONEN Energia ja maakaasu ovat Venäjän suurvalta politiikan välineitä. Tutkija Mikko Palonkorpi pohti Maakaasuyhdistyksen syyspäivillä, miten energiaa voidaan verrata ydinaseisiin. 10 Gasetti 4 2008 Tutkija Mikko Palonkorven mukaan nesteytetty maakaasu voi osittain haastaa putkien dominanssia vallitsevana kuljetusmuotona. Tiedotusvälineet luovat uhkakuvia Venäjän energia-aseista. Ukrainan muutaman vuoden takainen kaasukriisi on tuoreessa muistissa, samoin kamppailun energian vientireiteistä väitetään olleen pääasiallinen syy Georgian ja Venäjän väliseen konl iktiin. Tämä ei kuitenkaan pidä täysin paikkaansa. Sähkön ja kaasun toimituksissa Venäjältä Georgiaan ei ollut häiriöitä kriisin aikana tai sen jälkeen, kertoo Mikko Palonkorpi, Eurasian energiakysymyksiin keskittynyt kansainvälisen politiikan tutkija Aleksanteri-instituutista. Vaikka energiaa ei ole aivan helppo käyttää poliittisena painostuskeinona, Palonkorpi myöntää, että Kaukasian ja Keski-Aasian energiapeli oli tärkeä taustatekijä geopoliittisessa kuviossa, joka vaikutti konl iktin syntyyn. Ukrainan kaasukriisi osoitti, että maailmanpolitiikan valtasuhteet ovat jälleen muuttumassa. Venäjä pystyy energiapolitiikkansa avulla vastustamaan Naton ja EU:n laajentumista itään.

Energiavarat suurvallan tunnuksena Palonkorven mukaan Venäjä on käyttänyt erityisesti valtavia energiavarojaan suurvaltaidentiteettinsä vahvistamisen keinona. Venäjä on oman itseymmärryksensä mukaan historiallinen suurvalta, jonka asema ei ole horjunut. Suurvaltaidentiteetin ylläpitämiseksi se tarvitsee muilta keskeisiltä toimijoilta vahvistusta ja hyväksynnän asemalleen. Energiaa on helpompi käyttää vaikutusvallan välineenä kuin esimerkiksi ydinaseita tai valtion suurta pinta-alaa, Palonkorpi jatkaa. Venäjän energiavarat ovatkin varsin mittavat. Venäjällä on 8 prosenttia maailman öljyvaroista ja se on maailman toiseksi suurin öljyntuottaja. Kaasuntuottajana Venäjä on maailman suurin. Toisaalta energia on samantyyppinen poliittinen instrumentti kuin ydinaseet, koska sillä uhkailu on tehokkaampaa kuin sen käyttö. Katkokset energian jakelussa toisivat mukanaan taloudellisia tappioita ja vaurioittaisivat Venäjän imagoa luotettavana energian toimittajana, Palonkorpi toteaa. Energiaa on helpompi käyttää vaikutusvallan välineenä kuin esimerkiksi ydinaseita tai valtion suurta pinta-alaa. Maakaasun poliittinen rooli Gazpromin hallinnassa on 85 prosenttia Venäjän kaasuntuotannosta. Valtio omistaa yrityksestä enemmistön. Maakaasu soveltuu teoriassa poikkeuksellisen hyvin käytettäväksi potentiaalisena poliittisena painostuskeinona. Palonkorven mukaan maakaasulla, toisin kuin öljyllä, ei ole maailmanlaajuisia markkinoita eikä varsinaista markkinahintaa. Lisäksi maakaasun tuonti- ja vientireitit ovat joustamattomia, koska maakaasua kuljetetaan kaasuputkien välityksellä. Jos maakaasuputkia pidetään tietyissä olosuhteissa poliittisina painostusinstrumentteina, on niiden pituudella merkitystä. Mitä pidempi putki on ja mitä useampia valtioita se kytkee yhteen, sitä pidempi on poliittisten vaikutusten kantomatka, Palonkorpi selittää. Toisaalta lyhyellä kaasuputkella poliittiset vaikutukset voidaan kohdentaa tarkemmin tiettyyn valtioon. Esimerkiksi Suomeen kaikki maakaasu tulee Venäjältä. Reitti on lyhyt, mutta Suomen ja Venäjän välisessä yhteydessä ei ole ollut koskaan ongelmia. Suomen ja Venäjän välit ovat muutenkin hyvät, Palonkorpi sanoo. Uusia etupiirejä Palonkorpi pohti puheessaan Venäjän etupiiriajattelua. Venäjä haluaa yhä ylläpitää poliittista vaikutusvaltaa entisen Neuvostoliiton alueella, mutta toisaalta vahvistaa asemaansa länteen. Venäjä on ulkopolitiikassaan kritisoinut yksinapaista maailmanjärjestystä ja korostanut kaikissa yhteyksissä tasavertaista asemaansa suhteessa länteen. Venäjän vuoteen 2020 ulottuvan energiastrategian mukaan energiapolitiikan tulee edistää kansallista turvallisuutta ja sen avulla on pyrittävä torjumaan geopoliittisia ja makrotalouteen liittyviä uhkakuvia. Koska Venäjän vienti on voimakkaasti riippuvainen Ukrainan ja Valko-Venäjän kautta kulkevista transitoreiteistä, ovat uudet kaasuputkihankkeet suuntautuneet pohjoiselle ja eteläiselle sivustalle. Nord Stream -, Blue Stream - ja South Stream -putkihankkeissa on selkeästi havaittavissa piirteitä etupiiripolitiikasta. Palonkorven mukaan Venäjän voidaan ajatella kompensoivan länteen suuntautuvilla kaasuputkihankkeilla Naton ja EU:n laajentumista itään. Ukrainalle ja Valko-Venäjälle uudet putket muodostavat poliittisen riskin. Tähän asti 80 prosenttia Venäjän kaasusta Eurooppaan on kulkenut Ukrainan kautta. Jos South Stream ja North Stream mahdollistavat maakaasun kuljettamisen länteen siten, että Ukrainan reitin käyttö vähenee, vähenevät samassa suhteessa myös Ukrainan mahdollisuudet vastustaa Venäjän politiikkaa. Putken valmistumisen jälkeen Venäjä voi säännöstellä Puolan, Ukrainan ja Valko-Venäjän kaasunsaantia ilman, että se vaikuttaa läntisen Euroopan kaasutoimituksiin. Palonkorpi toteaakin, että vaikka uudet putket hajauttaisivat kaasuntuontireittejä ja sitä kautta lisäisivät energiaturvallisuutta, pysyy Venäjä edelleen kaasuntoimittajana. Tuomo Saarnista Maakaasu yhdistyksen kunniajäsen Gasumin yhteiskuntasuhteiden johtaja Tuomo Saarni on valittu Maakaasuyhdistyksen kunniajäseneksi. Valinta julkistettiin Maakaasupäivillä Turussa marraskuussa. Tuomo Saarni on toiminut monissa Maakaasuyhdistyksen tehtävissä. Hän oli myös ensimmäinen yhdistyksen toimitusjohtaja vuosina 1986 1999. Maakaasuyhdistyksen halli- tuksen varapuheenjohtajana Saarni oli vuosina 2000 2006. Maakaasuyhdistyksen toimitusjohtaja Hannu Kauppinen pitää tärkeänä myös Tuomo Saarnin lukuisia tehtäviä alan kansainvälisissä yhteistyöorganisaatioissa. Tuomo Saarni (vas.) on Maakaasuyhdistyksen kuudes kunniajäsen. Nimityksestä kertoivat Antero Jännes ja Hannu Kauppinen. Gasetti 4 2008 11

Astioita yhteisiin hetkiin TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT: MARKKU OJALA Astiasarjoja ja eri värejä yhdistelemällä saa uudenlaista näyttävyyttä kattauksiin. Astiat ovat osa niin juhlaa kuin arkeakin. Arabian tehtailla on luotu joulutunnelmaa suomalaisiin ruokapöytiin jo 135 vuoden ajan. Monet muistot liittyvät yhteisiin hetkiin ruoka- tai kahvipöydässä. On myös astioita, joista ruoka maistuu paremmalta. Muistikuvamme ja makumuistomme yhdistyvät helposti Arabian astioihin; niistä on nautittu ensimmäiset puurot pienenä ja juotu mummon keittämää kahvia. Muumi-muki pakataan ensimmäiseksi muuttokuormaan kotoa pois lähdettäessä tai työpaikkaa vaihdettaessa. Arabian tehtaalla on tehty suomalaiseen makuun sopivia astioita 135 vuoden ajan. Vaikka mallistot vaihtuvat ja uudistuvat koko ajan, on myös sarjoja, jotka katetaan ruokapöytään juhlasta toiseen. Sarjoja voi yhdistellä Viestintäpäällikkö Elise Kovanen kertoo, että Arabiassa vaalitaan ajatonta muotoilua, vaikka yritys on samalla uranuurtaja suomalaisessa muotoilussa. Nyt on vallalla ajatus astioiden ja sarjojen yhdisteltävyydestä. Aiemmin ostettiin ja kerättiin vain yhtä sarjaa, mutta eri mallistojen astioita voi yhdistää myös keskenään. Voi esimerkiksi hankkia kahta tai kolmea sarjaa ja yhdistää niitä, Elise Kovanen kertoo astiatrendeistä. Yhdisteltävyys näkyy myös Arabian näyttelytilan joulukattauksissa. 30 vuotta sitten markkinoille tulleet valkoiset Arctica-astiat on tyylikkäästi liitetty värikkääseen Paratiisiin tai hillittyyn Lumi-sarjaan. Elise Kovanen kertoo, että Arabia tekee myös sesonkimalleja, joista tärkeimpiä ovat joulu- ja kesätuotteet. Jouluksi 2008 on valmistettu muun muassa Bysantti-muki ja jouluinen Muumi-muki. Jouluun ja 12 Gasetti 4 2008

Elise Kovanen ja Jari Laine kertovat, että Arabian astiat ovat osa joulun tunnelmaa, mutta samalla osa arjen ylellisyyttä. talveen sopivat myös valkoiset Oma-, Ko- Ko- ja 24h-sarjojen tuotteet. Kesämyyntiin tuodaan esimerkiksi mökkilahjoiksi sopivia tuotteita. Perinteitä ja osaamista Arabian tehdas on perinteinen maamerkki Hämeenkadun päässä. Moni luulee paikalla olevan vain suunnittelun ja hallinnon toimitilat sekä myymälä, mutta rakennukset kätkevät sisälleen myös tuotantolaitoksen ja sen 300 työntekijää. Ensimmäiset tehdasrakennukset nousivat tontille jo vuonna 1874. Alkujaan tehdas oli Rörstrandin perustama keramiikkatehdas. Nykyään Arabia on Iittala Groupin tavaramerkki. Iittala Group taas kuuluu Fiskars-konserniin. Kulutustuotteiden lisäksi kiinteä osa Arabian toimintaa on taideosastoyhdistys, joka säilyttää ja kehittää keramiikkataiteen osaamista maassamme. Taidekeramiikkaa valmistetaan Arabian Pro Arte -osastolla. Arabian suunnittelijoita ovat muun muassa Pekka Harni, Fujiwo Ishimoto, Birger Kaipiainen, Harri Koskinen, Inkeri Leivo, Heljä Liukko-Sundström, Heikki Orvola, Heini Riitahuhta, Kristina Riska ja Kati Tuominen-Niittylä. Maakaasu lämmittää tunneliuunit Keramiikka-astioiden valmistus vaatii monia työvaiheita. Osa niistä voidaan tehdä koneellisesti, mutta edelleenkin on työvaiheita, joita tehdään käsin. Sarjan valmistus suunnittelijan pöydältä kuluttajalle kestää noin kaksi vuotta. Arabian käyttötuotteet ovat vitroposliinia, jonka raaka-aineita ovat kvartsi, maasälpä, kaoliini, savi ja alumiinioksidi. Astiat valmistetaan muottien avulla tai puristamalla. Ennen polttoa ne lasitetaan joko koneellisesti tai käsin. Tarkoituksena on, että kaikki raskaat työt tehdään koneella, jotta ihmiset voivat keskittyä suunnitteluun ja koristeluun. Käsinvalua ja -maalausta tehdään Pro Arte -osastolla, kertoo tehtaanjohtaja Jari Laine. Astiat poltetaan 86-metrisissä tunneliuuneissa, joiden lämpötila on 1 260 astetta. Poltto kestää noin 20 tuntia. Massa kutistuu polton aikana noin 14 prosenttia eli muuttuu keramiikaksi. Arabian tehtaalla on kaksi tunneliuunia, jotka lämmitetään maakaasulla. Lisäksi on pienempiä koristepoltto- ja laboratoriouuneja. Tehdas siirtyi maakaasun käyttäjäksi vuonna 1992. Aikaisempi polttoaine oli butaani. Jari Laine kertoo, että osa uunien tuottamasta prosessilämmöstä otetaan talteen ja käytetään muottikuivatuksessa. Kun astiat on poltettu, osa niistä viedään koristamoon, jossa niihin kiinnitetään siirtokuvat. Tämän jälkeen astiat poltetaan uudelleen aikaisempaa hieman alemmassa lämpötilassa eli noin 1 200 asteessa. Koristepoltto kestää viisi tuntia. Astioidemme lähtökohtana on se, että ne kestävät aikaa ja kulutusta niin materiaaleiltaan kuin suunnittelultaankin. Näitä ei heitetä roskiin, vaan ne jaksavat kantaa isovanhemmilta lapsenlapsille, toteaa Elise Kovanen. Arabian Pro Arte -osastolla tehdään astiat käsityönä. Valun jälkeen kannu leikataan, kuivarapsutetaan ja pestään ennen polttoa. Sari Kuusisaari leikkuutyössä (ylhäällä). Arabian tehtaalla on kaksi 86-metristä, maakaasukäyttöistä tunneliuunia (alhaalla). Gasetti 4 2008 13

Kuluva vuosi on ollut energian hintojen suhteen kaikkien aikojen ennätysvuosi. Esimerkiksi energian hintoihin vaikuttava euron kurssi oli vielä vuoden alussa vakaassa nousussa ja sitä jatkui heinäkuulle asti. Siitä alkoi alamäki, joka on vienyt kurssin jo vuoden 2006 ja sitä edeltävän ajan lukemiin. eur/mwh 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 Maakaasun hinta Yleistarifin energiamaksu 0,00 1 / 2008 4 / 2008 7 / 2008 10 / 2008 1 / 2009 4 / 2009 7 / 2009 10 / 2009 Huikea hintaralli vuonna 2008 TEKSTI: SATU RAIKASLEHTO GRAAFIT: GASUM Suojaa Salkusta ensi vuodelle 2 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Yhtälailla on käynyt öljyn, hiilen ja päästöoikeuksien hinnoille. Alkuvuoden lukemista nousua jatkui heinäkuulle, mutta sitten suunta muuttui jyrkästi. Syynä on tietysti ollut maailmanlaajuinen inanssikriisi sitä seuranneine reaalitalouden laskuineen. Pelko kulutuksen laskusta ja mahdollisista maksuvaikeuksista on vienyt hinnat lasku-uralle, jonka kestoa voi vain arvailla. Maakaasun hintaan vaikuttavan raskaan polttoöljyn hinta on nyt marraskuussa 2008 samoissa lukemissa kuin kesällä 2007. Heinäkuussa 2008 hinnat olivat jopa 50 prosenttia korkeammalla tasolla. Suomeen tuotavan hiilen hinta on vielä jatkanut nousuaan. Hintataso syyskuussa on yli kaksinkertainen vuoden 2007 kesään nähden. Hinnan odotetaan seuraavan kansainvälistä kehitystä ja taittuvan laskuun vuoden 2009 alusta. E40-indeksi on myös edelleen nousussa, koska sen kehitykseen vaikuttaa sähkön pörssihinnan kehitys edelliseltä vuodelta. Maakaasun hintaan vaikuttavien muiden polttoaineiden kuukausihintojen suhteellinen kehitys 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kk/2008 kk/2009 HFO ennuste h ennuste E40 ennuste HFO = raskas polttoöljy h = Suomessa yleisesti saatavilla oleva halvin voimalaitospolttoaine (kivihiili) E40 = energian kuluttajahinnan kehitys kotimaassa Keskihinta putoaa Kaiken kaikkiaan maakaasun energiahinta on vuoden 2008 aikana noussut tammikuusta marraskuuhun yli 37 prosenttia. Tämän jälkeen hinta kääntyy öljyn hinnan vetämänä laskuun ja vuoden 2009 keskihinta putoaa näillä näkymillä alle 19 euroon megawattitunnilta. Tämänkaltainen hintojen äkkinäinen vaihtelu on saanut monet asiakkaat jälleen miettimään hinnan suojausta myös maakaasun osalta. Gasum on kehittänyt uusia palveluita tähän tarpeeseen. Salkku-palvelu avuksi Salkku-palvelu tarjoaa mahdollisuuden kaasun hinnan suojaamiseen vaikka joka päivä. Gasum Öljysuojaa on mahdollista hankkia kolmeksi vuodeksi eteenpäin ja nyt myös johdannaisena. Lisäksi pakettiin kuuluu markkinatietouden antaminen ja suojausraportti tehdyistä kaupoista. Palvelun kehittämisen yhteydessä syntyi idea markkinaraporteista, jotka ilmestyvät kaksi kertaa kuussa. Tämä palvelu on saatavana myös erillään Salkku-palvelusta. Kehitystyö jatkuu, ja lisäämme tuotevalikoimaa ensi vuoden aikana asiakkaiden toiveiden pohjalta. Lisätietoja: Riskienhallintapäällikkö Satu Raikaslehto, puh. 020 44 78612 14 Gasetti 4 2008

Räätälöityä palvelua ja yleistietoa verkossa Gasumin ulkoiset verkkopalvelut uudistettiin kesällä 2007. Myös Kaasupörssin sivujen ulkoasua uudistettiin ja kirjau tuminen sivuille liitettiin osaksi Gasumin Internet-sivuja. TEKSTI: DAN HRAMOFF JA MINNA OJALA Verkkosivujen kehitystyötä tehdään kaiken aikaa. ONLINE-sivujen kehittämisessä painotetaan kevään asiakastyytyväisyysmittauksessa saatuja parannusehdotuksia. Internet-sivujen kehittämisessä hyödynnetään myös kävijäseurantaa. Seurannan mukaan Gasumin nettisivuilla käyvät etsivät yleistietoa Gasumista yrityksenä, maakaasua koskevaa yleistietoa ja tietoa maakaasun käytöstä autojen polttoaineena. Gasum panostaa parhaillaan erityisesti liikennekäyttöä koskevan informaation lisäämiseen sivuille. Yrityksille ja yksityishenkilöille on sivuilla omat osionsa, joista löytyy tietoa maakaasun käytöstä ja Gasumin tarjoamista palveluista. Gasum hyödyntää nettisivujaan myös rakennusprojektejaan koskevan tiedon jakamisessa. Sivuilta löytyvät lisäksi kaikki Gasumin tiedotteet, osavuosikatsaukset ja painettujen julkaisujen PDF-versiot. Tilaukset ja seuranta ONLINEssa Asiakaspalvelujärjestelmän eli ONLINE -sivuston ulkoasu uudistettiin kesällä 2007. Sivustojen rakennetta ja toimivuutta kehitetään koko ajan. Esimerkiksi riskienhallintatuotteiden tilaamista ja seurantaa on helpotettu. Laskutustiedot-välilehdeltä Gasum Öljy suoja -otsikon alta löytyy Indikaatiosivu, jossa oletusarvoisesti tarjoukset näkyvät uusimmasta vanhimpaan lajiteltuna. Lajittelujärjestyksen voi itse vaihtaa sekä valita aikajakson, jolta haluaa hintojen näkyvän. Öljysuojakaupat näkyvät omilla sivuillaan: Toteutuneet hinnat ja Tilatut volyymit. Näillä sivuilla voi myös itse vaihtaa lajittelujärjestyksen ja valita aikajakson, jolta hinnat ja määrät näkyvät. Gasumin asiakastyytyväisyysmittauksessa tuli esiin toiveita sivujen teknisen toteutuksen kehittämisestä. Pyrimme jatkuvasti parantamaan sivustoa, teknisiä ominaisuuksia, toimivuutta ja yhteensopivuutta muiden järjestelmien kanssa. Valitettavasti omat tai asiakkaan käyttämät järjestelmät asettavat joskus rajoitteita, eikä toiveisiin aina pystytä vastaamaan. Useimmissa tapauksissa ratkaisu löytyy. Esimerkiksi valvontatiedoissa olevan tuntikäyttötaulukon luentaa on parannettu. Nyt taulukon voi avata uuteen ikkunaan ja näin taulukon luku onnistuu helposti myös matkapuhelimella. Tietoa hintariskin hallintaan Syyskuun asiakastilaisuudessa lanseerattiin uusia riskienhallinnan tuotteita ja palveluita. Näitä ovat salkunhoitopalvelut, johdannaistuotteet ja energiamarkkinaraportit. Vuoden loppuun mennessä Salkkuasiakkaille julkaistaan oma sivusto, jossa toteutuneiden kauppojen lisäksi löytyvät markkinainformaatio- ja suojausraportit. Raporttipalveluun julkaistaan oma sivu, josta palvelun ostaneet voivat tulostaa Gasumin markkinaraportit itselleen. Pidemmällä tähtäimellä kehitystyössä täytyy ottaa kantaa, miltä asiakaspalvelujärjestelmä voisi näyttää esimerkiksi viiden vuoden päästä. Tähän kysymykseen ei ole helppo vastata. Työtä on tehtävä yhteistyössä asiakkaiden kanssa, selvittämällä tarkkaan todelliset tarpeet ja toiveet. Samanaikaisesti ympäristöä on seurattava tarkasti, minkälaisia tietojärjestelmiä on käytössä, mihin suuntaan markkinat menevät ja ylipäätänsä minkälaiseksi sähköinen kaupankäynti muodostuu. Siinä riittää haastetta ja mietittävää. Maakaasun myynti kasvaa viimevuotisesta Gasum arvioi vuoden kolmannen neljänneksen osavuosikatsauksessaan, että vuoden 2008 maakaasun myynti lisääntyy hieman vuoteen 2007 verrattuna. Tammi syyskuun maakaasun myynti oli 33 TWh, kun se viime vuonna vastaavaan aikaan oli 30,8 TWh. Gasum arvioi tällä hetkellä kuluvan vuoden maakaasun myynniksi noin 46,4 TWh. Merkittävin myyntiä kasvattanut tekijä vuoden kolmannen neljänneksen aikana oli sähkön korkea hinta. Gasum julkisti maakaasun vuoden 2009 hinnaston tukkuasiakkailleen syyskuun lopussa. Maakaasun hinnoittelujärjestelmä eli tarifi sisältää ne periaatteet, joiden mukaan maakaasun tukkuhinta tarifin voimassaoloaikana määräytyy. Tarif- i n hintakomponentteja tarkistetaan vuosittain kustannustasoa vastaavaksi. Vuoden 2009 hinnastossa Gasum korotti siirtomaksuja yhdeksällä prosentilla ja energiamaksua yhdellä prosentilla. Hinnaston muutoksen vaikutukset ovat energiamaksun osalta 0,2 0,3 euroa/mwh ja siirtomaksun osalta 0,3 0,6 euroa/mwh. Gasetti 4 2008 15

Imatran vastaanottoasema sijaitsee Venäjän rajan tuntumassa. Asemalla otettiin loppuvuodesta käyttöön Euroopan modernein mittausjärjestelmä. Imatran vastaanottoasema TEKSTI: JUKKA ISOKOSKI KUVAT: ARI NAKARI Gasum on uusinut Imatran Räikkölän maakaasun vastaanottoaseman mittaustekniikan. Uudet ultraäänitekniikkaan perustuvat mitta-asemat käynnistettiin loka- ja marraskuussa. Ultraäänivirtausmittarit mittaavat Venäjältä Suomeen tulevan kaasun määrän. Gasumin maakaasun vastaanottoasema rakennettiin 1970-luvulla Imatran Räikkölään, aivan itärajan tuntumaan. Aseman mittaustekniikan uusiminen on ollut esillä vuodesta 2004 saakka. Alkuvaiheessa pohdittiin Imatran mittalaitteiden modernisointia siten, että muutos olisi perustunut käytössä olleeseen laippamittaustekniikkaan. Kaasun toimittajan, Gazprom exportin, aloitteesta päätimme hankkia kokemuksia uudesta ultraäänimittaustekniikasta, kertoo Gasumin käyttöpäällikkö Ari Suomilammi. Vuoden 2006 aikana Imatran vastaanottoasemalla testattiin yhdessä mittalinjassa ultraäänimittausta, joka perustuu ultraäänen nopeuteen kaasuvirrassa. Tulokset olivat hyviä ja vertailukelpoisia laippamittauksen kanssa. Testin perusteella kesällä 2006 sovittiin kaasun toimittajan kanssa, "Olemme halunneet modernisoida Imatran vastaanottoasemaksi, joka on teknologian etulinjassa. että Imatran vastaanottoaseman modernisoinnin suunnittelu perustuu ultraäänimittaukseen. Mitta-aseman uudistustöiden yhteydessä päätettiin uusia itärajalta asemalle kulkeva noin kilometrin pituinen siirtoputki, asema-alueen vanhimpia kaasuputkistoja ja kaasun laadun määritykseen käytettävä laboratorio. Rakennustyöt Imatralla käynnistyivät 2007. Uudet mitta-asemat otettiin käyttöön kahdessa vaiheessa: ensimmäinen yksikkö 23.10. ja toinen 25.11.2008. Samalla luovuttiin vanhaan tekniikkaan perustuvien mitta-asemien käytöstä. 16 Gasetti 4 2008

Räikkölän Maakaasun vastaanottoaseman ultraäänimittaus edustaa alan parasta tekniikkaa. Mitta-aseman virallisissa avajaisissa oli paikalla Vitali Barsukov, Ari Suomilammi, Jorma Rintamäki, Marja-Leena Pengermä, Juha Vainikka ja Vladimir Petrenko. siirtyi ultraäänimittaukseen Luottamuksellista yhteistyötä Vastaanottoaseman modernisointi on tehty alusta alkaen tiiviissä yhteistyössä venäläisen kaasun toimittajan kanssa. Kaikki toiminta käyttösopimuksen neuvotteluista aina uusien mittalaitteiden validointiin on sujunut hyvässä hengessä. Toimiva yhteistyösuhde on Suomilammin mukaan perustunut keskinäiseen luottamukseen ja yhteiseen intressiin. Olemme kummatkin halunneet modernisoida Imatran vastaanottoasemaksi, joka on teknologian etulinjassa. Toisen mitta-aseman käynnistämisen yhteydessä Gazprom exportin edustajat kertoivat, että he pitävät uudistunutta Imatraa merkittävänä referenssikohteena, josta he aikovat kertoa muille eurooppalaisille asiakkailleen. Imatran mittausaseman uusiminen oli haastava rakennusprojekti. Suuri, yli viidentoista miljoonan euron hanke on toteutettu tiukalla aikataululla ja rajatulla asema-alueella, jonka toiminnot ovat olleet koko ajan käytössä. Parhaimmillaan työmaalla on työskennellyt jopa 60 henkilöä. Projektissa on samanaikaisesti purettu vanhaa ja rakennettu uutta. Olemme tehneet enemmän liitostöitä kuin missään Gasumin projektissa aiemmin. Tilapäisjärjestelyt ovat olleet mittavia, sillä laitoksen toiminta on täytynyt turvata koko ajan, toteaa Gasumin projektipäällikkö Esa Nykänen. Rakennusajankohta toi omat haasteensa. Kun projekti käynnistettiin, oli markkinatilanne totaalisen ylikuumentunut niin laite- ja materiaalitoimittajien kuin myös urakoitsijoiden osalta. Tämä aiheutti ongelmia etenkin projektin Aiempaa vähemmän ylläpitoa Ultraäänimittauksen merkittävin etu on se, että mittalaitteet vaativat huomattavasti vähemmän ylläpitoa aiempaan verrattuna. Uusi mittausjärjestelmä parantaa myös mittatarkkuutta ja lisää kaasun vastaanottokapasiteettia. Lisäksi mittausjärjestelmän uudistaminen ja aseman sisäisen putkiston parantaminen lisäävät käyttöturvallisuutta. Ari Suomilammi vakuuttaa, että nyt tehtyjen muutostöiden hyödyt heijastuvat pitkälle tulevaisuuteen. Edellinen mitta-asema oli käytössä 35 vuotta ja sillä mitattiin 93 miljardia kuutiota kaasua. Uudella tekniikalla jatketaan toivottavasti vähintään yhtä pitkään ja ehditään mitata yli sata miljardia kuutiota kaasua. Rakennustyöt vaikeuksien kautta voittoon alkuvaiheessa. Työmaalle oli paikoin jopa vaikea saada toimituksia ja tekijöitä. Oman vaikeutensa toi epäonni materiaalitoimituksissa. Kaikki työmaalle toimitetut laipat eivät täyttäneet Gasumin tiukkoja laatuvaatimuksia. Toimituksia jouduttiin uusimaan ja osa jo tehdyistä asennuksista tekemään uudelleen. Tämä johti siihen, että ensimmäisen mitta-aseman käyttöönotto siirtyi kesältä 2008 lokakuulle. Tärkeintä oli kuitenkin, että molemmat mitta-asemat saatiin käyttöön ennen talvea. Kaikesta selvittiin ennen talven tuloa. Projektiorganisaatio on venynyt esimerkillisesti, Nykänen toteaa. Vaikka uudet asemat ovat jo käytössä, rakennustyöt Imatralla eivät vielä ole ohi. Keväällä 2009 tehdään asema-alueella putkimuutoksia ja maanrakennustöitä. Kesällä on vuorossa viimeiset purkutyöt ja piha-alueen viimeistely. Gasetti 4 2008 17

sinunkaupat ARTON kanssa Arto Korpela hallitsee maakaasuputket ja vanhat volkkarit TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT: TARMO VALMELA Kunnossapitopäällikkö Arto Korpela nukkuu yöt hyvin, koska hän tietää, että Suomen maakaasuverkosto on hyvässä kunnossa. Konstruktioinsinööri kunnostaa vapaa-ajalla vanhoja volkkareita ja valmistaa kaasuliedellä perheelleen herkkuruokaa. Kun maakaasu 1970-luvulla tuli Suomeen, katseli toisella kymmenellä oleva Arto ihaillen suuria putkia, joita ilmestyi kotitalon lähelle Valkealan putkityömaalle. Innostus maakaasuun oli virinnyt. Intin jälkeen, kesällä 1981 olin Gasumilla eli silloin vielä Neste Oy Maakaasulla ensimmäistä kertaa kesätöissä. Kesäja harjoittelutöitä löytyi jatkossakin. Välillä olin suunnittelutoimistossa ja Valmetilla, mutta maakaasu veti enemmän puoleensa. Helmikuussa 1987 sain Gasumilta vakituisen työpaikan, Arto kertoo. Verkoston kunnossapito on sopivan käytännöllistä hommaa. Vuoden loppuun asti Arto on verkoston kunnossapitopäällikkö ja tammikuusta alkaen myös sen käytön valvoja. Luotettavaa ja turvallista Maakaasuasetuksen mukaan käytön valvojan tehtävänä on valvoa putkiston käyttöä ja kuntoa sekä huolehtia määräaikaistarkastusten toteuttamisesta. Arton työhön kuuluukin huoltojen suunnittelua, laitevalintojen tekemistä sekä kehittämistä ja suunnittelua. Maastotarkastuksia tehdään harvemmin, koska Arto näkee omalta tietokoneeltaan koko maan verkoston Arto Korpela kunnostaa vapaa-ajallaan Volkswagen Transportereita. Kolme autoa on jo loistokunnossa ja neljäs kunnostettavana. ja mahdolliset häiriöt. Gasumilla on hyvä työmoraali ja voin täysin luottaa siihen, että kunnossapidon työntekijät hoitavat hommansa. Hyvät yöunet perustuvat siihen, että tietää kaiken olevan kunnossa. Maakaasun siirto on turvallista ja luotettavaa. Vanhat VW-bussit loistokuntoon Arto on viihtynyt hyvin Valkealan seudulla. Välillä hän asui Kouvolassa ja Kuusankoskella, mutta muutti takaisin Valkealaan vuonna 1992. Nyt kodissa on onneksi iso autotalli ja varastotilaa. Harrastan vanhojen autojen kunnostamista. Niiden pitää olla Volkswagen Transportereita ja ennen vuotta -66 valmistettuja eli sellaisia kauniita, joissa on kaksiosainen tuulilasi. Minulla on nyt neljä sellaista, joista kolme on loistokunnossa. Työn alla on vuoden -57 ambulanssi. Tallista löytyy myös 40 vuotta vanha asuntovaunu. Autojen rassaamisen lisäksi Arto kertoo olevansa hemmetin hyvä kokki. Bravuuri on kaasuliedellä valmistettu kokonainen, pippurinen härän sisäi lee kermakastikkeella valkosipuliperunoiden kera. Ateria saa tunnustusta myös vaimolta, tyttäreltä ja pojalta, eikä tähteitä jää edes perheen koiralle. Joulutunnelmaa maakaasulla Jouluna Korpelan perheessä ei kuitenkaan syödä pippurihärkää vaan perinteisiä joulupöydän herkkuja. Olemme jouluna yleensä rauhallisesti kotona. Joulusaunaan kuuluu vihta. Ja nurkassa on kuusi, joka on tietysti itse haettu, Arto luettelee. 18 Gasetti 4 2008

Pihalle sytytetään maakaasukäyttöinen ulkovalo ja käydään tallilla viemässä extra-annos porkkanoita ja tonttuhattu tyttären ponille. Meillä on kaikki mahdolliset, lailliset maakaasuhärvelit. Talo lämpiää maakaasulla ja lisäksi on maakaasukiuas, liesi, ulkovalot, grilli ja autotallin lämmittimet. Kaikkiaan on varmaan kymmenkunta laitetta. Arto toteaa, että ensi vuoden projekteihin kuuluu myös yhden vanhan auton muuttaminen maakaasukäyttöiseksi. Porsaita Gasumin oomme kaikki Gasumin Valkealan toimipisteessä on nähty sellainenkin joulun ihme, että verkoston kuntoa tarkastava porsas on puettu juhlakaapuun. Tämä tapahtui muutama vuosi sitten Valkealan joulujuhlissa. Jokaisessa Gasumin toimipaikassa on putkistoa puhdistava tavallinen porsas, joka kulkee putken sisällä virtauksen mukana. Puskiessaan eteenpäin laite kaapii putken sisäpinnat puhtaaksi. Älykäs porsas myös tarkistaa putken kuntoa magneetin avulla. Porsaat ovat aina mukana putken kunnossapidossa. Älykäs porsas ei ole Gasumin oma, vaan se hankitaan käyttöön joko saksalaiselta tai englantilaiselta yhteistyökumppanilta. Me kuitenkin ajamme porsaan putkeen. Porsasta voisi kutsua myös puhdistuskaapimeksi, mutta porsas tai possu on yleisesti käytössä oleva nimi laitteelle. Laite on porsaan näköinen, mutta nimitys saattaa tulla myös englanninkelisestä nimityksestä Pipeline Internal Gauging eli PIG. Valkealassa on hyvä asua ja tehdä töitä. Tilaa riittää niin perheelle kuin harrastuksillekin. Poni on uusin perheenjäsen. Valon vaiko valojen sammumisen juhlaa Parannuskeinoiksi on toistuvasti esitetty samoja rohtoja. Niitä ovat kuulemma energian säästö ja uusiutuvien energioiden määrätietoinen käyttöönotto. Taisto Turunen muistutti Maakaasuyhdistyksen järjestämässä Turun tapahtumassa fysiikan lakien olemassaolosta. Metsäteollisuudesta siteeraten hän totesi, etteivät paperirainat kuivu pelkässä auringonpaisteessa, ei ainakaan vesisateessa. Eikä ilman ollessa tyven, rakennettiinpa tuulimyllyjä kuinka paljon tahansa. Joidenkin mukaan, päästöjä syntyisi paljon vähemmän tai ei lainkaan, jos ihmisten ei tarvitsisi liikkua. Töitä pitäisi pystyä tekemään kotona tai enimmillään polkupyörämatkan päässä sieltä. Kauppaostokset pitäisi hoitaa samalla reissulla jostain korttelikioskista selkäreppuun ja siitä taas uudelleen pyörän selkään kohti kotia. Muistan itsekin niin tehneen vielä vain vajaat 50 vuotta sitten. Siitä kioskista käytettiin tuolloin nimitystä lähi- tai kyläkauppa. Ja mopoon siirryttäessä päästöt ainakin kymmenkertaistuivat, ne kaksitahtiset olivat aika käryäviä tuolloin. Keinot päästöjen rajoittamiseen tuntuvat rajuuntuvan ripeää tahtia. WWF:n eli Maailman luonnonsäätiön organisoimassa maailman suurimmassa ilmastotapahtumassa, Earth Hour ssa, lauantaina 28. maaliskuuta 2009 kello 20.30, kehotetaan ihmisiä ympäri maailman sammuttamaan kaikki valonsa tunnin ajaksi. Näin kaikki näkisivät, mitä todella pitää tehdä, jotta ilmastomme ja maapallomme pysyisivät vielä jatkossakin raiteillaan. Mitähän tuosta valojen sammuttamisesta muuten ihan tosissaan saattaisi kehkeytyä. Vajaat parikymmentä vuotta sitten puolet USA:sta pimentyi totaalisesti muutaman tärkeän keskusyksikön häiriön vuoksi ja koko Elämme vuoden pimeintä aikaa. Vaikka valkoisena heijastava lumi parantaakin hiukan kontrastia, on päivä kuitenkin vuoden lyhyin. Jatkuva vesisade ei ainakaan paranna näkyvyyttä. Vai johtuuko kaikki paljon puhutusta ilmastonmuutoksesta vai jokasyksyisestä l unssaepidemiasta? Molempia on kuulemma liikkeellä. sähkönsiirtoverkosto tuli kerralla alas täydelliseen blackouttiin. Vaikka USA kokikin täydellisen rampautumisen puoleksi vuorokaudeksi, ei se kaikkiin toimintoihin purrut. Joillakin alueilla koettiin sairaaloissa yhdeksän kuukauden kuluttua sähkökatkoksesta ennennäkemätön kaaos. Jopa kaksikymmenkertainen määrä normaaliin verrattuna oli asiakkaita pyrkimässä synnytysosastoille. Taantuma ja säästötoimet tuntuvat iskevän joka puolelle. Berliinissä kerrotaan olevan lähes 50 000 kaasuvaloa katujen jokaöisessä valaistuksessa. Koska kaasuvalot ovat nykytekniikkaan verrattuna tehottomia ja paljon huoltoa sekä kaasua kuluttavia, valtaosasta niistä halutaan päästä eroon. Sääli, jos näin todella käy. Kaasuvalot ovat vanhoissa kaupungeissa kuin elävän museon tuomista arkipäivään. Sana romanttinen kuvaa näiden kaasuvalojen olemusta parhaimmillaan. Moniin eurooppalaisiin vanhoihin kaupunkeihin ollaan nimenomaan lisäämässä kaasuvalaistusta, ei purkamassa entisiä. Näin ainakin Prahassa, Varsovassa ja Budapestissä. Maaliskuun 28. päivänä en aio Maailman luonnonsäätiön, WWF:n suosituksesta sammutella valojani. Silloin vietän synttäreitäni. Luulen, että silloin sytytän kaikki mahdolliset valot palamaan samalla kertaa, ettei ihan kaikkia voimaloita tarvitsisi yhden tunnin vuoksi alas ajaa. Ja saman teen taatusti jouluna, valon juhlan päivänä. Niin toivon teidänkin kaikkien tekevän, ainakin Jouluna, ja ainakin nyt 2008. Rattoisaa ja valoisaa Joulun aikaa Teille toivon, Arto Riikonen Gasetti 4 2008 19

Kirja vie matkalle Toimitusneuvoston jäsenet kertovat Luettua-palstalla, miten kirjat vievät mennessään joko oikealle matkalle tai ihmismielen syvyyksiin. Mikko Takala, Mika Remes: Cityopas: Berliini, Otava Ihan oikealle matkalle tai nojatuolimatkalle Jostain syystä tänä syksynä käteen ei ole tarttunut yhtään perinteistä kirjaa, mutta sitäkin useampi matkaopas ja nekin kaikki kertovat Berliinistä, jonne suunnistan joulukuussa. Taskukokoiset matkaoppaat ovat mieluista luettavaa, niissä on tiivistetyssä muodossa kaikki tarpeellinen, majoitus, ruoka- ja ostospaikat sekä nähtävyydet. Sieltä sitten voi poimia itselle ja kukkarolle sopivimmat. Kiva, hieman toisenlainen opas on Kauppalehden Cityopas, jonka tekijät Mikko Takala ja Mika Remes ovat lähestyneet aihetta tavanomaisesta poikkeavasti. Vinkkejä löytyy y niin ravintola-, ostos- kuin myös majoituspaikoista. Kuten, että Berliinissä voi yöpyä tilataideteokselta näyttävässä majatalossa ja valita, lepuuttaako aistejaan lentävässä sängyssä vai vankikopissa! Matkaoppaat ovat kivoja siksikin, ettei välttämättä tarvitse lähteä minnekään, vaan kirjojen avulla voi tehdä nojatuolimatkoja ympäri maailmaa myös kotona. Anne Poikolainen Muhkea kattaus Waltarista Tarkastelen Panu Rajalan yli 800 sivuista järkälettä Unio Mystica Mika Waltarin elämä ja teokset kuin loistoateriaa. Lukemani Waltarin kirjat, mutta myös Rajalan edellinen suurteos, Sillanpää-elämänkerta, kiihottavat lukuhaluani. Omakin suhteeni Waltarin moniin teoksiin on jossain määrin mystinen. Olen eläytynyt Waltarin luomien hahmojen kohtaloihin ja tuntemuksiin elämän pyörteissä vuoroin Si- Panu Rajala: Unio Mystica Mika Waltarin elämä ja teokset, WSOY nuhena vuoroin Kaptahina. Kiehtovien hahmojen mukana olen voinut tuntea elämästä monipuolisemmin ja syvemmin kuin olisi mitenkään muutoin ollut mahdollista. Isänpäivälahjaksi saamani kirja tarjoaa mahdollisuuden kurkistaa Waltarin elämään. Yllätyin siitä, että Waltarin tärkein tukija ja ystävä oli diplomi-insinööri Jalo Sihtola, Imatran Voiman Tainionkosken voimalaitoksen tekninen johtaja ja taiteenkerääjä. En pidä tukevista aterioista, mutta rakastan kirjoja, jotka imaisevat pitkälle matkalle ajattelevien ihmisten seuraan. Tuomo Saarni Mauri Kunnas: Suomalainen tonttukirja, Otava Kotimaiset tontut kunniaan! Joulua odotellessa virittäydymme 4- ja 6-vuotiaiden lasteni kanssa tunnelmaan lukemalla jouluaiheisia kirjoja. Mauri Kunnaksen Suomalaisen tonttukirjan kiehtovia ja jännittäviäkin n kertomuksia tonttujen elämästä lapset kuuntelevat mielellään kerta toisensa jälkeen. Suomalainen tonttukirja on Mauri Kunnaksen ensimmäinen lastenkirja lähes kolmenkym- m- menen vuoden takaa. Klassikkokirjasta on tänä vuonna valmistunut uusi painos, joten halutessaan sen saa kirjakaupasta pukin konttiin. Tuija Dag Steven Hall: Haiteksti, WSOY Hai hotkii muistosi Steven Hallin Haiteksti ei varmaankaan ole pa- ras koskaan lukemani kirja, mutta monessa mielessä yllättävin pitkiin aikoihin. Trillerinomainen juoni pahaa pakenevasta miehestä ja hänen menetetystä rakkaudestaan on itse asiassa aika perin- teinen, ja sikäli kirja on helppolukuinen. Mutta asia jota mies pakenee rakkaustarinan rippeitä miehen muistista ahmiva hai tekee tarinasta aivan poikkeuksellisen. Välillä lukija kohtaa itse muistoja syövän hain silmästä silmään, kun sivua käännettyään huomaa kirjainten asettuneen hain muotoon Avoimeksi jäävä loppu herätti miettimään, oliko kyse vain tavanomaista kekseliäämmästä jännityskirjasta, vai kätkeytyikö hain hahmoon muitakin merkityksiä. Minna Ojala John Kotter, Holger Rathgeber: Jäävuoremme sulaa, WSOY Pro Pingviinit pulassa John Kotterin ja Holger Rathgeberin Jäävuoremme sulaa on hurmaava aikuisten satu elämäntilantees ta, jossa joku asia muuttuu. Leppoisaa, mutta ajatuksia herättävää luettavaa joulunpyhiksi. Nina Perttula Kurt Vonnegut: Maaton mies, Tammi Satiirikon viimeiset sanat Maaton mies on kokoelma Kurt Vonnegutin esseitä, joissa kahdeksankymmentäyksivuotias kirjailija tekee omaan leikittelevään sävyynsä tilinpäätöstä maan päällä viettämistään vuosista. Tekstien aiheet vaihtelevat Vonnegutin nuoruusvuosista USA:n päivän politiikkaan ja jazzista luovaan kirjoittamiseen. Vanhoilla päivillään Vonnegutin tekstien humanistinen pohjavire korostuu ja esseissä loistaa lämmin usko ihmiseen: [--] omasta elämästäni teki musiikin lisäksi lähes elämisen arvoista se, että kohtasin niin paljon pyhimyksiä melkein missä hyvänsä. Tarkoitan pyhimyksellä ihmisiä, jotka käyttäytyvät siivosti silmiinpistävän siivottomassa yhteiskunnassa. Jukka Isokoski 20 Gasetti 4 2008