Arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä Kainuun ELY-keskuksen alueella (vv. 2010 2012 tilastojen pohjalta) Kolmannen sektorin toiminta ja sen vaikuttavuus 10.3.2014
2 ARVION TOIMEKSIANTO Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Kainuun ELY-keskuksen välisessä toiminnallisessa tulossopimuksessa vuodelle 2013 sovittiin arvion laatimisesta kolmannen sektorin kulttuuritoimijoiden ja luovan talouden toimintaedellytyksistä. Arvion tavoitteena on tuottaa tietoa taiteen, kulttuurin ja luovien alojen kolmannen sektorin toiminnasta ja sen vaikuttavuudesta. Kolmannella sektorilla tarkoitetaan yksityisen ja julkisen sektorin sekä perheiden väliin jäävää yhteiskunnallista sektoria, jonka tunnuspiirteitä ovat voittoa tavoittelemattomuus ja organisaatioiden tai ryhmien sosiaaliset ja yhteiskunnalliset tavoitteet. Toimijoita ovat pääosin yhdistykset ja säätiöt. Tavoitteena on hyödyntää arvion tietoja alueellisessa ja valtakunnallisessa kehittämistoiminnassa ja rahoituspäätösten valmistelussa. Tilastoaineistona on käytetty opetus- ja kulttuuriministeriön tilastoja, taiteen edistämiskeskuksen tiedostoja, Teatterin tiedotuskeskuksen tilastoja harrastajateattereista 2010, Sulasolin vuosikertomusta 2012 sekä Taito ry:n tilastoja 2012. Tietoja on täydennetty Kainuun kulttuuri-infon projektipäällikkö Maria Helon toimittamilla tiedoilla. Arvion kokoaja: Osmo Ohtonen Kehittämispäällikkö Kainuun ELY-keskus
3 1. Keskeiset kolmannen sektorin toimijat Kainuussa toimii kahdeksan paikallismuseota ja toiminta pohjautuu pääosin vapaaehtoistyöhön. Museot ovat avoinna muutamasta päivästä muutamaan kuukauteen, joten kävijämäärätkin jäävät pieniksi. Kahdeksan paikallismuseon kävijämäärä oli yhteensä 9 958 vuonna 2012. Harrastajateattereiden merkitys on paikallisesti ja alueellisesti sekä myös matkailun kannalta tärkeä. Pääosin toiminta ajoittuu kesäkauteen, mutta mm. Kajaanin Harrastajateatterilla, Sotkamon Teatteri Havukalla ja Suomussalmen näyttämöyhdistyksen Teatteri Retikalla on toimintaa ympäri vuoden. Kainuulaiset ovat muuta Suomea ahkerampia harrastajateatterin katsojia, sillä Kainuun näytännöissä oli keskimäärin 164 katsojaa, kun muualla päästiin 111:een. Teatteri Retikka keräsi vuoden aikana 10 542 katsojaa (keskimäärin 363 / näytös). Teatteri Retikka nojaa vahvaan käsikirjoittajaan Eero Schroderukseen, jonka näytelmät olivat vuonna 2010 katsojamäärässä kolmanneksi suosituimpia koko maassa. Kolmannen sektorin ja ammattiteatterin välimaastossa toimii myös useita vapaita teatterin ja esittävän taiteen ryhmiä mm. Kulttuuriosuuskunta G-voiman piirissä. Kainuussa toimii kaksi Suomen Laulajain ja Soittajain Liittoon (Sulasol) kuuluvaa kuoroa, Kajaanin Mieslaulajat ja Kajaanin Kamarikuoro. Kajaanin Mieslaulajilla oli seitsemän esiintymistä vuonna 2012 ja ne olivat tyypillisesti erilaisiin juhlapäiviin liittyviä tilaisuuksia. Viime vuonna kuoro täytti 90 vuotta. Kajaanin Kamarikuoro esittää ja on levyttänyt suomalaisten säveltäjien hengellistä musiikkia. Sulasolin katsauksessa kainuulaisten kuorojen esiintymiset on laskettu samoihin tilastoihin Pohjois-Pohjanmaan kanssa, joten kainuulaisten kuorojen esiintymisistä ei ole tarkempaa tietoa. Kajaanissa toimii myös aktiivinen nykytanssin tuotantoryhmä Routa, joka kertoo tehtäväkseen korkeatasoisen ja persoonallisen tanssitaiteen tuottamisen. Tanssin juuret nousevat kainuulaisesta maaperästä. Routa työllistää vuosittain lukuisia tanssitaiteilijoita sekä audiovisuaalisten alojen ammattilaisia. Routa kuuluu Pohjoisen tanssin aluekeskukseen yhdessä oululaisen JoJon, rovaniemeläisen Rimpparemmin ja pyhäjärvisen Pyhäjärven Tanssin kanssa. Kajaanin Tanssiteatteri järjestää tanssikoulutusta kaikenikäisille taaperoista aikuisiin ja uuden tanssin koreografiakatselmuksia ja tapahtumia, mm. Kajaani Dance -tapahtumaa. Puolangan Kulttuuriyhdistys Kultsu ry:llä on muun kulttuuritarjonnan ohella omaperäiset Pessimismipäivät, jossa pessimismi on käännetty otsikon...mitäpä se hyvejää -otsikon alla hauskalla tavalla vahvuudeksi. Ristijärvellä kulttuuritapahtumista huolehtii merkittävältä osin Ristijärven kulttuuritapahtuma ry, jonka tuotantoa on mm. vuosittaiset Veisuuvestivaalit ja Nuori teatteri. Kulttuuripalveluja tuottavat myös Itelliset ry sekä Kainuun Nuotta ry, jonka hankkeissa kulttuuria tuotetaan eri kunnissa. Kainuussa on kaksi kansainvälistä musiikkitapahtumaa, jotka molemmat sijoittuvat Kuhmoon. Juminkeko-säätiön Musiikkijuhla Sommeloa vietetään tulevana kesänä yhdeksättä kertaa Kainuussa ja Vienan Karjalassa. Sommelossa kuullaan sekä perinteistä että modernia kansanmusiikkia molemmin puolin itärajaa. Konserttien lisäksi ohjelmassa on tarjolla mm. musiikkikursseja ja seminaareja. Kuhmon kamarimusiikki on Suomen vanhin ja kävijämäärältään suurin kamarimusiikin tapahtuma. Yli 40 vuodessa se on kasvanut myös yhdeksi maailman merkittävimmistä musiikkijuhlista alallaan. Konserttien ohella tarjolla on musiikkikursseja ja -kilpailuja kahden intensiivisen viikon ajan. Eri konserteissa on parhaimpina vuosina yli 40 000 kävijää. Kansainvälisenä tapahtumana kamarimusiikilla on musiikillisten ansioiden lisäksi suuri matkailullinen merkitys.
4 Kajaanissa toimiva Elias Lönnrot -seura tekee tunnetuksi Elias Lönnrotin elämätyötä Kalevalan luojana, kansallisen itsetunnon kohottajan, tiedemiehenä, kaunokirjailijana ja kansanvalistajan samoin kuin suomen kielen uudistajana, kirjakielen rakentajana, lääkärinä, lehtimiehenä, virsirunoilijana ja kulttuurivaikuttajana. Yhdistys kokoaa ja ylläpitää Lönnrotin elämäntyöhön liittyvää materiaalia ja järjestää kulttuuri-, keskustelu- ja koulutustilaisuuksia sekä toteuttaa erilaisia kulttuurin kehittämishankkeita. Eino Leino -seura toimii myös Kajaanissa ja sen tehtävänä on tehdä tunnetuksi suuren suomalaisen runoilijan tuotantoa ja elämäntyötä sekä samalla saattaa tunnetuksi Kainuuta Leinon syntymämaakuntana. Työ on Eino Leinon tuotannon esittämistä, säveltämistä, kääntämistä, tutkimusta ja julkaisemista kotimaassa ja ulkomailla. Leinon tuotantoa esitellään Paltaniemellä runoilijan perinnetalossa. Näkyvin Eino Leinoon liittyvä tapahtuma on vuosittain Kajaanissa vietettävä runoviikko ja siihen yhtenä osana kuuluva Eino Leino -iltamat. Kulttuuritapahtumia tuottavat myös perinnekirjailijaseurat Isa Asp -seura, Veikko Huovinen -seura ja Ilmari Kianto -seura. Kainuun lausujat ry tukee lausunnan ja runouden harrastusta järjestämällä koulutusta ja runonlausuntaan liittyviä esiintymisiä. Hyrynsalmelle sijoittuva Mustarinda-residenssi tarjoaa tiloja eri alojen taiteilijoiden ja tutkijoiden käyttöön. Mustarinda-seura ry edistää kestäviä arvoja ja elämäntapaa, ekologista ja kulttuurista monimuotoisuutta sekä eri taiteen ja tieteenlajien, erityisesti nykytaiteen asemaa. Vaalassa kuvataiteen harrastajille on tarjolla näyttely- ja koulutustiloja Kankarin Taidehuvilassa. Manamansalon saaressa sijaitseva Kassu Halonen Taidetalo on rakennettu vanhaan kansakouluun. Pysyvänä teemana on Kassu Halosen musiikillinen tuotanto, mutta talossa pidetään myös vaihtuvia taidenäyttelyitä. Alueellisia valokuvakeskuksia Kainuussa ei vuonna 2009 ollut. Koko maassa valokuvakeskuksia oli kymmenen. 2. Kolmannen sektorin rahoitus Kainuulaiset kolmannen sektorin kulttuuritoimijat ovat saaneet valtion rahoitusta ehkä toimijoiden lukumäärästä johtuen selkeästi vähemmän kuin keskimäärin muualla maassa. Sen sijaan Kainuussa järjestetyt kulttuuritapahtumat on rahoituksessa noteerattu korkealle. Vuonna 2012 valtion rahoitusta myönnettiin seuraavasti: Juminkeko-säätiö Musiikkijuhla Sommelo -tapahtuman järjestämiseen Yhteistyöverkoston rakentamiseen Runonlaulu- Akatemian ja Mordvan yliopiston tutkimushankkeiden kesken Kuhmo kansainväliseksi kulttuurimatkailukaupungiksi Kulttuuria perukkaan -hankkeeseen Säätiön vuoden 2012 toimintaan 10 000 10 000 25 000 25 000 220 000 Kuhmon musiikkiyhdistys Kuhmon kamarimusiikin järjestämiseen 2012 196 000 Elias Lönnrot -seura Kainuun Eino Leino -seura Kainuun kuntienkulttuuritoiminnan esiselvityshankkeeseen 2012 Oulujärven alueen kulttuuri- ja luontomatkailun kehittämiseen Paltaniemen kulttuurimatkailun kehittämishankkeen toteuttamiseen 9 000 25 000 28 000 Elävä Kainuu Leader -rahoituksen kautta on myönnetty avustusta Juminkeko-säätiölle 100 00,80 (sisältää myös kuntarahaa 20 000,16 ) kansanmusiikin yhteistyöverkostojen rakentamiseen. Elävä
5 Kainuu Leader on lisäksi rahoittanut useita 4H-hankkeita, joilla on mm. siirretty leikkiperinnettä lapsille ja nuorille Suomussalmella ja käsityöperinnettä Kuhmossa. Välillisesti myös paikallista kulttuuritoimintaa tukevat kyläyhdistyksille myönnetyt avustukset kylätalojen kunnostukseen. Näillä kunnostustoimenpiteillä luodaan edellytyksiä paikalliselle toiminnalle, vaikka hankkeiden sisältö sinänsä ei suoraan ole kulttuurikytkentäinen. Oulujärvi Leaderin kautta on tuettu sen omana hankkeena toteuttamaa Ekomuseo-hanketta 87 242 eurolla (sisältää myös kuntarahaa 17 448,40 ), Kainuun Eino Leino -seuran hanketta Toimiva käyntikohde 8 215 eurolla (sisältä myös kuntarahaa 1 643 ) ja Paltamon työvoimayhdistyksen Moricon-hanketta 15 435 eurolla (sisältää myös kuntarahaa 3 087 ). 3. Kolmannen sektorin vaikutus alueella Kolmannen sektorin toiminta on erityisen arvokasta varsinkin, kun otetaan huomioon, että sen toiminta perustuu pääosin vapaaehtoistyöhön. Näkyvä toiminta painottuu kesäaikaan, ja kesä aktivoi kainuulaiset kulttuurin äärelle harrastajateattereihin, konsertteihin ja muihin tapahtumiin. Kun Kainuussa ei pienenä alueena ole tarjolla ammattimaista kulttuuritarjontaa samassa määrin kuin suurissa keskuksissa, nousee kolmannen sektorin merkitys erityisen suureksi. Katsojamäärät harrastajateattereissa esityskertaa kohden ovat vähintäänkin keskimääräistä valtakunnallista tasoa. Suomussalmelaisen Teatterin Retikan vetovoima nostaa katsojaluvut esitystä kohden Kainuussa selkeästi yli valtakunnan keskimääräisen tason. Vaikka kulttuuritarjonnan paikallinen ja alueellinen merkitys on yhtä tärkeää, on osa kainuulaisista kulttuuritapahtumista pystynyt nousemaan valtakunnalliseen ja jopa kansainväliseen sarjaan. Kajaanin Runoviikolla on näkyvyyttä koko Suomessa. Kainuun kansainvälinen kulttuuritarjonta keskittyy vahvasti Kuhmoon. Juminkeko-säätiö tekee yhteistyötä itärajan yli ja Kuhmon kamarimusiikki lienee yksi tunnetuimpia kamarimusiikkitapahtumia koko maailmassa. Vahvuudet: kolmannella sektorilla on vahva rooli Kainuun kulttuuri-identiteetin osana kolmannen sektorin kulttuuritoiminta muodostaa merkittävän osan Kainuun kulttuuritarjonnasta ammattimaisen tarjonnan rinnalla toimijat ovat sitoutuneita, vaikka pääosa tapahtuukin vapaaehtois- ja talkootyöpohjalta kärkitoimijat yltävät täysin ammattimaisesti tuotetun kulttuurin tasolle pystyvät tuottamaan kohderyhmälle räätälöityjä palveluja ja toimintoja Heikkoudet toiminnan rahoituksen projektimaisuus ja epävarmuus vaikeuttaa pitkäjänteistä kehittämistyötä toimijat ovat hajallaan ja toimintaan asettaa haasteensa pitkät välimatkat toimijat ovat osin pieniä toimijoiden hankeosaamisessa on kehittämisen varaa
6 Kainuun kolmannen sektorin profiili (% koko maan luvuista) Väestö Väestö 2009 Väestö 2010 Väestö 2011 Väestö 2012 Paikallismuseot 2010 Paikallismuseot Palkatut työntekijät Talkootyöläiset Kävijät Harrastajateatterit 2010 Teatterit Katsojat Esityskerrat Kuorot ja orkesterit (Sulasol) 2012 Kuorot ja orkesterit Esiintymiset * Koulutukset * Käsi- ja taideteollisuusyhdistykset 2012 Toimipisteet/kpl (3 keskusta + 2 sivupistettä + 1 Työpajoihin osallistuneet Käsityötaitojen työpajojen atp Valtion rahoitus 2012 Valtion rahoitusta saavien toimijoiden määrä/okm Valtion rahoitusta saavien toimijoiden määrä/taike Valtion rahoitus yhteensä OKM & TAIKE Valtion osarahoittamat kulttuuritapahtumat 2012 Tapahtumat/kpl Valtion rahoitus Alueellinen rahoitus 2012 (kokonaissummat Hankkeet/kpl Alueellinen rahoitus Alueelliset valokuvakeskukset 2009 Valokuvakeskukset Työntekijät Kävijät Taiteilijaseurojen toiminta Taiteilijaseurat Jäsenet 0 0,02 0,04 0,06 0,08 0,1 0,12 * Kainuun luvut ovat osa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun yhteislukuja
7 Kainuun kolmannen sektorin profiili (% koko maan luvuista) Väestö Kainuun %-osukainuu Koko maa Väestö 2009 1,5 % 82 634 5 351 427 Väestö 2010 1,5 % 82 073 5 375 276 Väestö 2011 1,5 % 81 298 5 401 267 Väestö 2012 1,5 % 80 685 5 426 674 Paikallismuseot 2010 Paikallismuseot 1,6 % 8 500 Palkatut työntekijät 2,5 % 9 355 Talkootyöläiset 3,1 % 142 4 512 Kävijät 2,3 % 9 958 427 423 Harrastajateatterit 2010 Teatterit 2,2 % 8 360 Katsojat 3,2 % 24 813 782 286 Esityskerrat 2,1 % 151 7 043 Kuorot ja orkesterit (Sulasol) 2012 Kuorot ja orkesterit 0,6 % 2 345 Esiintymiset * 11,1 % 637 5 728 Koulutukset * 8,3 % 79 948 Käsi- ja taideteollisuusyhdistykset 2012 Toimipisteet/kpl (3 keskusta + 2 sivupistettä + 1 myym 5,2 % 5 97 Työpajoihin osallistuneet 2,3 % 1 663 73 906 Käsityötaitojen työpajojen atp 2,6 % 1 967 74 266 Valtion rahoitus 2012 Valtion rahoitusta saavien toimijoiden määrä/okm 0,0 % 4 141 467 376 Valtion rahoitusta saavien toimijoiden määrä/taike 0,0 % 4 8 333 400 Valtion rahoitus yhteensä OKM & TAIKE 0,4 % 548 000 149 800 776 Valtion osarahoittamat kulttuuritapahtumat 2012 Tapahtumat/kpl 1,1 % 2 189 Valtion rahoitus 4,0 % 206 000 5 150 000 Alueellinen rahoitus 2012 (kokonaissummat lasketaan OKM:ssä, kun kaikki hankkeet tiedossa) Hankkeet/kpl 4 Alueellinen rahoitus 129 422 Alueelliset valokuvakeskukset 2009 Valokuvakeskukset 0,0 % 0 10 Työntekijät 0,0 % 0 10 Kävijät 0,0 % 0 167 199 Taiteilijaseurojen toiminta Taiteilijaseurat 4,1 % 2 49 Jäsenet 1,4 % 75 5 519 * Kainuun luvut ovat osa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun yhteislukuja