Turvallinen asuminen ja epilepsia

Turvallinen asuminen ja epilepsia

Turvallinen asuminen ja epilepsia -opas on koottu Asumispalvelusäätiö ASPAn Omaan elämään Turvallisen asumisen projektissa. Projektia on tehty yhteistyössä Epilepsialiitto ry:n kanssa ja se on rahoitettu Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Oppaan materiaalien keräämisen ja kirjoittamisen aloitti kesällä 2008 projektityöntekijä, toimintaterapeuttiopiskelija Elina Kuohuva. Kirjoittamisessa ovat olleet mukana myös neurologian erikoislääkäri Leena Jutila KYSin Epilepsiakeskuksesta ja esteettömyysasiantuntija Mervi Niemelä ASPAsta. Oppaassa on hyödynnetty myös Epilepsialiiton aiempia julkaisuja. Muotoilusta ja viimeistelystä ovat vastanneet projektivastaava Anne Holmberg ja projektityöntekijä, toimintaterapeutti Katja Laine. Viimeistelyssä ovat auttaneet myös vaikeaa epilepsiaa sairastavat, projektin ohjausryhmä, Epilepsialiitto ry:n asiantuntijat ja ASPAn kollegat. Kiitos kaikille, jotka kirjoittamalla ja kommentoimalla toivat asiantuntemustaan oppaan sisältöön ja viimeistelyyn. 2

Turvallinen asuminen ja epilepsia Käytännön vinkkejä ja ohjeita turvallisempaan asumiseen. ASPA-opas 1/2009 Anne Holmberg (toim.) ISBN 978-952-5680-45-4 ISSN 1797-335X (painettu) ISSN 1797-3368 (pdf) Painopaikka: Painohäme Oy Kansikuva: Jarmo Salo 2007 Muut kuvat on otettu opasta varten Toimivasta kodista, Helsingissä. MR 08/09 3

Sisällys Johdanto 5 Epilepsia ja toimintakyky 6 Vaikea epilepsia ja tapaturmariski 7 Epilepsiakohtauksen ensiapu 8 Tajuttomuuskouristuskohtaus 8 Tajunnanhämärtymiskohtaus 9 Miten toimia hätätilanteessa? 10 Lääketurvallisuus 11 Paloturvallisuus 12 Turvallinen koti 14 Keittiö ja ruoanlaitto 17 Wc- ja kylpyhuonetilat 20 Makuuhuone 22 Kodinhoito 23 Vinkkejä arkipäivän hallintaan 25 Muistin avuksi 26 Apuvälineet 28 Turva- ja kohtaushälyttimet 29 Päänsuojain 31 Lähdemateriaaleja ja muuta kirjallisuutta 32 Liite 1: Asumisturvallisuuden tarkistuslistat 33 4

Johdanto Tämä opas on tarkoitettu erityisesti vaikeaa epilepsiaa sairastavien ihmisten kodin turvallisuuden parantamiseen. Oppaan ohjeet ovat kuitenkin sellaisia, joiden avulla kuka hyvänsä voi pyrkiä ehkäisemään kotitapaturmia. Oppaasta on pyritty tekemään hyvin konkreettinen ja se sisältää asioita, joita monet meistä pitävät itsestäänselvyyksinä. Opas tarjoaa käytännön vinkkejä ja ohjeita siihen, miten omilla valinnoilla ja toimintatapojen muutoksilla voi edistää omaa asumisturvallisuuttaan. Epilepsiaan liittyvien oireiden ja kohtausten lääketieteellinen hoito on avainasemassa asumisturvallisuudessa. Epilepsian hoitoon liittyen löytyy Epilepsialiitto ry:ltä materiaaleja: www.epilepsia.fi. Asumisturvallisuutta arvioitaessa, on tärkeää miettiä, minkälaisia omat epilepsiaan liittyvät kohtaukset tai muut asumisen riskitekijät ovat. Asumisturvallisuudella tarkoitetaan tässä oppaassa tapaturmien ehkäisyä ja tapaturmista johtuvien vammojen lieventämistä. Tavoitteena on, että kohtaustilanteet olisivat mahdollisimman riskittömiä ja turvallisia. Esteettömyys tarjoaa asukkaalle toimintakyvystä ja sen muutoksista riippumattoman mahdollisuuden toimia. Esteetön ympäristö luo mahdollisimman hyvät puitteet asukkaan liikkumiselle, kuulemiselle, näkemiselle, hahmottamiselle ja turvallisuudelle. Kaiken tämän pitäisi lisäksi luoda asunnosta viihtyisä paikka, missä on huomioitu asukkaan henkilökohtaiset mieltymykset. Oppaan lopusta löytyvät asumisturvallisuuden tarkistuslistat, joiden avulla voi tarkastella oman kodin turvallisuutta. Fyysisen asumisympäristön lisäksi kannattaa miettiä, minkälainen läheisverkosto ympärillä on ja millaisissa tilanteissa heihin voi turvautua. 5

Epilepsia ja toimintakyky Epilepsialla tarkoitetaan taipumusta saada toistuvasti aivojen sähköisen toiminnan purkauksellisesta häiriöstä johtuvia kohtauksia ilman erityisiä ulkoisia syitä. Epilepsia on kuitenkin syiltään, esiintymismuodoiltaan ja ennusteeltaan erittäin monimuotoinen sairaus. Tämän vuoksi epilepsian vaikutus toimintakykyyn ja arkielämän suoriutumiseen vaihtelee suuresti. Vaikeasta epilepsiasta puhutaan, kun henkilöllä on epileptisiä kohtauksia tai muita epileptiseen oireyhtymään kuuluvia oireita asianmukaisesta hoidosta huolimatta ja oireet haittaavat hänen mahdollisuuksiaan viettää täysipainoista sekä turvallista elämää. Valtaosa epilepsiaa sairastavista tulee lääkityksellä kohtauksettomaksi ja useimpien epilepsiaa sairastavien toimintakyky on normaali. Noin neljäsosa kaikista epilepsiaa sairastavista eli Suomessa noin 8 000 10 000 henkilöä sairastaa kuitenkin vaikeaa epilepsiaa. Vaikeaa epilepsiaa sairastavan kyky selviytyä arkipäivän asiois- ta, kuten liikkumisesta, asioinnista kodin ulkopuolella ja yhteiskunnallisesta osallistumisesta on usein heikentynyt. Tämä voi liittyä mm. kohtausten aiheuttamaan tapaturmariskiin, kohtausten jälkioireisiin, kohtauspelkoon, samanaikaisiin kognitiivisten toimintojen häiriöihin tai muihin epilepsian taustalla oleviin neurologisiin vammoihin sekä sairauksiin. Epilepsiaa sairastavan henkilön toimintakyvyn kuvaaminen ja arvioiminen on vaativaa. Näkyvän vamman puuttuessa todellinen palvelujen ja tuen tarve voi olla vaikea tunnistaa. Toisaalta sairauteen liittyy keskeisenä piirteenä kohtausten ennakoimattomuus ja päivittäisen toimintakyvyn vaihtelu kohtaustilanteesta riippuen. Arkielämässä parhaimmillaan itsenäinen henkilö voikin kohtausten aikana sekä niiden jälkeen olla täysin riippuvainen muiden avusta. Epilepsialiiton julkaisuista Epilepsiaa sairastavan toimintakyky ja palveluiden tarve -opaslehtinen kuvaa vaikean epilepsian vaikutuksia toimintakykyyn elämän eri tilanteissa. Sitä voidaan käyttää apuna arvioitaessa epilepsiaa sairastavan henkilön toimintakykyä. 6 Lähde: Sipilä ja Kälviäinen. Epilepsia ja toimintakyky. Epilepsialiitto 2007.

Vaikea epilepsia ja tapaturmariski Vaikeaa epilepsiaa sairastavilla on tutkimusten mukaan kohonnut tapaturmariski toistuvien kohtausten vuoksi. Kohtauksesta seuranneista vammoista tyypillisimpiä ovat mustelmat, haavat, kielen pureminen ja vakavammista vammoista palovammat. Myös hukkumisen riski on erityisen suuri. Onnettomuuksien riskiä voi lisätä kaikki, mikä vaikuttaa yksilön tajunnan tilaan, tietoisuuteen ja hahmottamis- tai arvostelukykyyn. Yleisimpiä tapaturmia epilepsiaa sairastavilla ovat keittiössä tai kylpyhuoneessa saadut palovammat. Epilepsiaa sairastavilla tapaturmariski on suuri kohtauksien yhteydessä sekä niiden jälkitilassa, jolloin toimintakyky ei ole vielä täysin palautunut. Ihmisen oma asenne turvallisuudesta huolehtimiseen on tärkeä turvallisuustekijä. Palovammoja, joita saadaan esimerkiksi ruoanlaiton tai suihkun yhteydessä, syntyy tyypillisesti juuri kohtausten jälkitiloissa. Tästä johtuen myös tässä oppaassa käydään yksityiskohtaisemmin läpi keittiöön ja kylpyhuoneeseen liittyvää asumisturvallisuutta. Toimintakyky käsittää tässä oppaassa lähinnä fyysistä toimintakykyä. Psyykkinen toimintakyky on esillä turvallisuuden tunteen yhteydessä. Psyykkistä turvallisuutta voidaan edistää fyysisillä turvaratkaisuilla ja riittävillä asumisen tukipalveluilla. Omaan elämään - Turvallisen asumisen projektissa on tehty myös Epilepsian kuvailulomake, jolla voidaan kuvata yksilölliset kohtausoireet. Kohtausoireiden tunnistaminen ja kirjaaminen muillekin tiedoksi voi lisätä turvallisuutta. Lomake löytyy osoitteesta www.aspa.fi/omaanelamaan tai www.epilepsia.fi 7

Epilepsiakohtauksen ensiapu Tajuttomuuskouristuskohtaus Kohtauksen saanut menettää tajuntansa, kaatuu ja vartalo jäykistyy. Kieli tai poski voi jäädä hampaiden väliin, jolloin suusta vuotaa verta. Jäykistymistä seuraavat nykivät kouristukset. Hengitys salpautuu muutamaksi sekunniksi ja suusta voi tulla vaahtoa. Lähde: www.epilepsia.fi > tietoa epilepsiasta > epilepsiakohtausten ensiapu Kouristuksia seuraa jälkiuni, josta henkilö on jo herätettävissä. Kylkiasento 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Pysy rauhallisena. Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta. Ensiavun antaminen ei vaadi erityistaitoja. Älä yritä estää kouristusliikkeitä, mutta huolehdi siitä, ettei henkilö niiden aikana kolhi päätään tai muuten vahingoita itseään. Kouristelu kestää yleensä vain 1 2 minuuttia. Älä laita suuhun mitään, sillä se vaikeuttaa hengittämistä. Yritä kääntää henkilö kylkiasentoon heti, kun kouristukset vähenevät. Näin hengitystiet pysyvät avoimina ja mahdolliset eritteet pääsevät valumaan ulos. Avaa kiristävät vaatteet ja varmista, että henkilö pystyy hengittämään. Hälytä ambulanssi (soita 112), jos kouristelu kestää yli 5 minuuttia tai jos kohtaus uusiutuu ennen kuin henkilö on ehtinyt toipua edellisestä kohtauksesta. Varmista, että henkilö on kunnolla toipunut, vastaa kysymyksiin ja tietää, minne on menossa, ennen kuin jätät hänet. Kutsu ambulanssi, jos henkilö on loukkaantunut kohtauksen aikana. 8

Tajunnanhämärtymiskohtaus Kohtauksen aikana henkilö vaikuttaa sekavalta eikä ole täysin tietoinen ympäristöstään. Hän saattaa toistaa tiettyä mekaanista liikettä, esim. kävellä päämäärättömästi, hieroa käsiään, nyppiä vaatteitaan tai maiskutella. Tajunta on hämärtynyt, henkilö ei ymmärrä mitä tapahtuu eikä tästä syystä kykene vastaamaan kysymyksiin. 1. 2. 3. 4. Pysyttele kohtauksen saaneen henkilön lähettyvillä ja yritä tarvittaessa varovasti ohjailla häntä siten, ettei hän vahingoita itseään. Kohtaus kestää yleensä vain muutaman minuutin. Älä yritä estää henkilön liikkumista, sillä hän todennäköisesti vastustaa sinua. Anna kohtauksen mennä ohi itsestään. Ellei niin käy 5 minuutin kuluessa, hälytä ambulanssi (soita 112). Älä poistu henkilön läheltä ennen kuin kohtaus on mennyt kokonaan ohi. Anna henkilön levätä tai nukkua, kunnes hän on täysin toipunut. Jos et tiedä, miten toimia, kysy neuvoa yleisestä hätänumerosta 112. 9

Miten toimia hätätilanteessa? Tapaturmatilanteessa on tärkeää toimia ja pyytää apua. Epilepsiakohtauksen ensiapuohjeet kannattaa pitää esillä ja kertoa läheisille ihmisille, miten kohtausten yhteydessä tulee toimia. Hätänumero ja muut tärkeät numerot kannattaa pitää esillä puhelimen vieressä tai vaikkapa jääkaapin ovessa. Matkapuhelimesta soittaessasi et tarvitse suuntanumeroa, pin-koodia tai sim-korttia ja hätänumeroon voi soittaa vaikka saldoraja olisi umpeutunut. Lisätietoa löydät osoitteesta www.112.fi. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Näin soitat hätänumeroon 112: Soita hätäpuhelu itse, jos voit. Kerro, mitä on tapahtunut. Kerro tarkka osoite ja paikkakunta. Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin. Toimi annettujen ohjeiden mukaisesti. Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan. Opasta auttajat paikalle. ICE (In Case of Emergency = hätätilanteessa ) -kansainvälisen tunnuksen Suomen Punainen Risti suosittelee tallennettavaksi matkapuhelimeen lähiomaisen nimen eteen. Hätätilanteessa viranomainen löytää lyhenteen kohdalta numeron, johon pitää soittaa. Esimerkiksi ICE äiti tai ICE Liisa sisko. Epilepsiatunnuksista auttaja voi nopeasti todeta, mistä on kysymys, jos epilepsiakohtaus tulee esimerkiksi ulkona kadulla. Tunnuksia ovat esimerkiksi rannekkeet, riipukset ja rannekelloon laitettavat laatat. Niissä on joko teksti epilepsia tai Epilepsialiitto ry:n tunnusmerkki eli liekki. Tunnuksia voi tilata Epilepsialiitto ry:stä: www.epilepsia.fi. Monet epilepsiaa sairastavat kantavat mukanaan myös ohjeita omien kohtaustensa erityispiirteistä sekä listaa lääkkeistään. Soita uudestaan, mikäli tilanne muuttuu. 10

Lääketurvallisuus Lääkkeet ja kodin haitalliset kemikaalit tulisi säilyttää aina alkuperäispakkauksissa ja sellaisessa paikassa, missä lapset eivät pääse niihin käsiksi; mieluiten lukollisessa kaapissa. Aineen myrkyllisyydestä ja haittavaikutuksista on aina selkeä merkintä pakkauksessa. Lääkekaapista olisi hyvä löytyä ainakin sidostarvikkeita, haavanpuhdistusaine, keinojääpussi ja tulehduskipulääkettä. Kannattaa myös kysyä apteekista suosituksia muista hyödyllisistä lääkekaapin tuotteista. Lääkedosetti auttaa lääkkeiden ottamisen muistamisessa. Dosettiin annostellaan yleensä viikon lääkkeet valmiiksi. Joistakin malleista voi irrottaa yhden päivän lokerikon tai ne voivat olla muuten pienikokoisia, jolloin ne on helppo ottaa mukaan. Muistuttavat dosetit ilmoittavat lääkkeenottoajan ja jotkut voidaan jopa yhdistää valvonta- ja hälytysjärjestelmiin. Eräästä helposti käytettävästä mallista lääkkeen saa otettua painamalla lokerikon kantta haluamansa päivän ja kellonajan kohdalta. Lääke tulee ulos erillisestä aukosta, josta sen voi tiputtaa suoraan kämmenelle. Lääkkeiden murskaamiseen ja puolittamiseen on olemassa omat apuvälineensä. Kaikkia lääkkeitä ei kuitenkaan saa puolittaa tai murskata, joten asia tulee tarkistaa lääkepakkauksen ohjeesta. Lääkkeiden ottamiseen liittyvistä apuvälineistä saa lisätietoa esimerkiksi apteekeista. Annosjakelussa lääkkeet voidaan apteekissa pakata ottojärjestyksen mukaisesti selkeisiin annoksiin. 11

Paloturvallisuus Palovaroitin on lain mukaan pakollinen varuste jokaisessa asunnossa. Varoitin sijoitetaan kattoon metrin etäisyydelle seinästä sellaiselle paikalle, johon savu pääsee leviämään esteettä. Palovaroittimia pitää olla vähintään yksi jokaista alkavaa 60 neliötä kohti. Kaksikerroksisessa talossa palovaroitin tulee olla molemmissa kerroksissa. Varoitinta ei tule laittaa keittiön tai kylpyhuoneen kattoon, missä se saattaa reagoida ruoankäryihin tai suihkusta tulevaan kosteuteen. Palovaroittimien laajasta valikoimasta voi valita itselleen sopivimman mallin. Joistakin varoittimista voi esimerkiksi säätää äänen korkeutta tai äänimerkin tilalla voi olla valomerkki tai värinähälytin. Alkusammutusvälineet, kuten käsisammutin ja sammutuspeite, olisi hyvä hankkia kotiin varmuuden vuoksi. Niiden käyttöön kannattaa tutustua etukäteen. Kynttilöitä poltetaan palamattomalla alustalla kaukana verhoista, tekstiileistä tai muista herkästi palamaan syttyvistä esineistä. Palavaa kynttilää ei saa jättää vartioimatta ja viimeinen huoneesta poistuva sammuttaa kynttilän. Vaihtoehtona kynttilälle ovat paristolla toimivat pienet led-tuikut, mitkä luovat tunnelmaa aiheuttamatta tulipalon vaaraa. Paristot suositellaan vaihdettavaksi palovaroittimeen kerran vuodessa ja varoittimen toimivuus kannattaa testata kerran kuukaudessa. Kiipeämisen voi välttää joko hankkimalla varoittimen, jossa on erillinen seinälle sijoitettava paristokotelo tai painamalla vaikkapa harjan varrella katossa olevan varoittimen testinappia. 12

Sähkölaitteista kuten televisiosta kannattaa pyyhkiä ja imuroida pölyt säännöllisesti. Sähkölaitteissa kannattaa suosia johdottomia/ akullisia laitteita, joissa on automaattinen turvakytkin. Pyykinpesukoneeseen voi liittää palo- ja vesivahdin, mikä katkaisee pesukoneesta sähkön ja hanasta vedentulon havaitessaan palovaroittimen äänen tai vesivuodon. Vialliset sähkölaitteet tulee välittömästi korjauttaa ammattilaisella, vaihtaa tai hävittää. Tekstiilejä tai kankailla päällystettyjä huonekaluja hankkiessa kannattaa kiinnittää huomiota materiaalien paloturvallisuuteen. Keinokuidut ja ohuet materiaalit ovat herkästi syttyviä, kun taas luonnonkuidut, kuten puuvilla palavat huonommin. Palonsuoja-aineilla tekstiilien paloturvallisuutta voidaan lisätä joko valmistusvaiheessa tai jälkikäsittelynä. Jälkikäsittelyaineita voi ostaa sammutinhuoltoliikkeistä ja hyvin varustelluista rautakaupoista. Lisätietoa kodin paloturvallisuudesta löydät sivustoilta www.spek. fi, www.pelastustoimi.fi ja sähköturvallisuudesta www.tukes.fi Jokainen voi omassa kodissaan miettiä toimintavaihtoehtoja tulipalon varalle. Seuraaviin kysymyksiin voi miettiä vastauksia: Mitkä ovat vaihtoehtoiset poistumistiet ulos asunnosta? Minkä ovien sulkeminen hidastaisi tulipaloa? Mistä ja miten apua voi hälyttää asunnon ulkopuolelta? Missä sammutusvälineet ovat esim. rappukäytävässä? Mitä huonosti palavia materiaaleja, kuten mattoja, kotoa löytyy esim. suojaksi tai sammutusvälineeksi? 13

Turvallinen koti Asunnon ulkotilat ovat sisätilojen jatke. Ulkotiloissa noudatetaan samoja turvallisuuden ja esteettömyyden periaatteita kuin asunnon sisätiloissakin. Kulkureiteillä ei saa olla putoamis-, kompastumis-, törmäämistai juuttumisvaaraa aiheuttavia rakenteita. Tasoeroissa on oltava suojakaiteet tai käsijohteet ja tasoerot on merkittävä kontrastein. Esim. jätekatosten ovet on pystyttävä aukaisemaan myös ulkoapäin, mikäli sisällä on apua tarvitseva. Porraskäytävissä ja portaissa tapahtuviin epilepsiakohtauksiin liittyvät kaatumiset ovat usein melko vakavia ja siksi epilepsiaa sairastavan asunnon olisikin hyvä sijaita ensimmäisessä kerroksessa. Hissin täytyy olla umpikorinen, jotta kiilautumisvaaraa sen seinään nojatessa tai kaatuessa ei ole. Porrasturvallisuutta asunnossa voi parantaa siivoamalla ylimääräiset tavarat pois portailta sekä laittamalla niiden alapuolelle pehmusteeksi liukumattoman maton. Liukuesteet portaiden etureunassa ehkäisevät liukastumista ja auttavat hahmottamaan portaat toisistaan. Asunnolta ja asuinympäristöltä edellytetään erilaisia ominaisuuksia eri päivinä johtuen toimintakyvyn vaihtelusta. Asuntoa korjattaessa on huomioitava rakenteita ja ratkaisuja, mitkä voivat asettaa rajoituksia muutostöille. Muutoksia voidaan tehdä esimerkiksi lukitus- ja hälytysjärjestelmiin, valaistukseen, kuulemisolosuhteisiin, kalusteisiin sekä asunnon pintamateriaaleihin. Tavoitteena on järjestää ja muuttaa kodin ratkaisut sellaisiksi, että asukas pystyy toimintakyvyn rajoituksista huolimatta toimimaan turvallisesti. Asunnonmuutostöihin voi hakea tukea omasta kotikunnasta ottamalla yhteyttä sosiaalityöntekijään. Tuettavia muutostöitä voivat olla esim. kynnysten poistot, lattiapintojen muutostyöt, tukikahvojen/-kaiteiden, luiskien ja sähköisten ovenavausjärjestelmien asennukset ym. selviytymistä ja turvallisuutta lisäävät työt. 14

Huoneiden tulisi sijaita toisiinsa nähden selkeästi ja loogisesti. Tämä helpottaa tilan hahmottamista esimerkiksi tilanteissa, joissa tajunnan taso on heikentynyt. Ovien aukeamissuunnan tulee olla aina ulospäin. Asunnossa ei saa syntyä tilannetta, missä asukas joutuu lukkojen tai ovien taakse avun ulottumattomiin. Irralliset matot, kynnykset ja johdot aiheuttavat kompastumisvaaran. Pieniä, kevyitä mattoja tulisi välttää tai niiden alle voi laittaa liukuesteet. Mattojen kulmat voi myös teipata lattiaan kaksipuolisella teipillä tai sijoittaa reunat huonekalujen alle. Kynnykset voidaan useimmiten poistaa. Irralliset johdot tulisi vetää seinän viereen ja kiinnittää seinälistoihin. Lattiapintojen olisi hyvä olla pehmeitä sekä luistamattomia, etenkin kylpyhuoneessa. Eteisessä kosteutta imevä, tukeva matto ja liukumaton lattiapinta lisäävät turvallisuutta etenkin sadesäällä. Karkeat materiaalit, kuten tekokuiduista valmistetut matot saattavat aiheuttaa kaatuessa hankauksesta johtuvia palohaavoja. Matot ovat tehokkaita pehmusteita. Ne saattavat kuitenkin haitata liikkumista, mikäli apuna käytetään jotakin liikkumisen apuvälinettä, kuten pyörätuolia tai rollaattoria. Kalusteista turvallisimpia ovat pyöreäkulmaiset ja korkeat kalusteet. Niiden sijoittelussa huomioidaan asukkaan toimintatavat ja pyritään välttämään riskipaikkojen syntymistä. Asunto tulee sisustaa joko niin väljästi tai tiiviisti, ettei sinne synny koloja, joihin voi kaatuessa juuttua. Joskus on mahdollista myös pehmustaa kovia kalusteita tai muuten poistaa niiden teräviä kulmia. Rikkoutuvia esineitä, lasisia pöytäpintoja ja peilejä kannattaa välttää tai sijoittaa ne pois kulkureiteiltä. Jos vaarana on kaatua ikkunapintoja vasten kohtauksen yhteydessä, voi lasin vaihtaa vahvistetuksi turvalasiksi tai vaihtoehtoisesti päällystää turvakalvolla. 15

Tavaroita järjestettäessä usein käytettävät ja painavat esineet sijoitetaan alakaappeihin tai -laatikoihin ja harvoin käytettävät puolestaan yläkaappeihin. Kaikki turhat tavarat poistetaan kaapeista ja laatikoista. Keittiötasoille voidaan sijoittaa usein käytettäviä astioita tai kodinkoneita. Epilepsiaa sairastavan henkilön tulisi välttää kiipeämistä. Mikäli kiipeäminen kuitenkin on välttämätöntä, on turvallisinta käyttää tukevia taloustikkaita tai keittiöjakkaraa, missä on tartuntakahva. Pitkävartisilla tarttumapihdeillä voi poimia pieniä, kevyitä ja rikkoutumattomia tavaroita ylähyllyiltä välttyen näin kiipeämiseltä. Valaistuksen tarkoituksenmukaisuus ja toimivuus lisäävät turvallisuutta. Valaistuksen tulisi olla häikäisemätöntä ja tasaisesti sijoitettua, jotta suurilta kontrasteilta ja varjoilta vältytään. Loisteputkivalaisimiin tulee valita välkkymättömät lamput. Spottivaloja voi käyttää kohdevalaistuksessa, mutta ne eivät saa aiheuttaa häikäisyä. Lamppujen kunnosta tulee huolehtia. Yöaikaan tarvittavaan valaistukseen voi käyttää pistorasioihin sijoitettavia yövaloja, joita on saatavilla myös liiketunnistimilla syttyvinä. Yövalojen sijoittaminen samalle puolelle käytävää auttaa reitin hahmottamisessa. Valot voi säätää syttymään myös ajastimilla yhtä aikaa herätyskellon kanssa. Lämpöpatterit voivat aiheuttaa palovammoja, mikäli iho on niihin kauan kosketuksissa. Erityisesti sähköpattereiden pinta lämpenee polttavan kuumaksi. Pattereissa on usein myös teräviä kulmia, joita voi koettaa peittää patterien suojilla. Lämmitysvaihtoehdoista lattia- ja kattolämmitykset eivät sisällä edellisiä riskejä. Lattialämmitys on erityisen hyvä kylpyhuoneessa, jolloin märkänä liukas lattia kuivuu nopeasti. Kuuman veden aiheuttamia palovammoja voidaan välttää omakotitaloasumisessa esimerkiksi alentamalla käyttöveden lämpötilaa. Asuntoon tulevan veden lämpötilaa ei saa kuitenkaan laskea alle 55 C:n. Hanasta veden lämpötilan voi lukita 38 C:een, mutta tällöin ei tarvittaessa saada kuumempaa vettä. Siksi kannattaakin lukita tulevan veden lämpötila vain osassa asunnon hanoista. 16

Keittiö ja ruoanlaitto Ajastimella varustetussa liedessä virta katkeaa, kun ajastimeen säädetty aika kuluu loppuun. Ajastinta käytettäessä lisätään aikaa pieni määrä kerrallaan, jotta liesi ei unohdu pitkäksi aikaa päälle. Ajastimen voi asentaa myös vanhaan lieteen, mutta sen asentamiseen tarvitaan sähköalan ammattilaista. Joissakin liesissä on merkkivalo varoittamassa jälkilämmöstä, vaikka virta olisi jo katkaistu. Liesivahti reagoi levyn ylikuumenemiseen ja/tai palovaroittimen ääneen sekä sammuttaa virran liedestä. Joihinkin liesituulettimiin voidaan asentaa lisälaite, mikä lieden ylikuumentuessa sammuttaa palon. Induktiolieden etuna on, että se kuumentaa vain liedellä olevan kattilan eli lieden pinta kuumenee ainoastaan kattilasta johtuvasta lämmöstä. Lieden virta katkeaa heti, kun kattila nostetaan liedeltä tai neste haihtuu kattilasta. Induktioliedellä voi käyttää vain magnetisoituvia astioita, mutta useimmat keittiöstä löytyvät kattilat ovat tällaisia. Kattiloiden sopivuuden voi tarkistaa tavallisella magneetilla. Toimintatapojen muutoksilla voidaan lisätä turvallisuutta varsinkin silloin, kun toimintakyky on väliaikaisesti alentunut ja voimat eivät ole aivan palanneet esimerkiksi epilepsiakohtauksen jälkeen. Liettä käytettäessä turvallisuutta voi lisätä käyttämällä lieden takalevyjä ja kääntämällä kattiloiden kahvat itsestä poispäin. Istualtaan toimiessa matalasta liesisuojasta voi olla hyötyä. Silikonisilla patakintailla saa tukevan otteen kuumasta esineestä, pitkävartiset patakintaat puolestaan suojaavat myös kyynärvarsia. Ruoan lämmittämisessä turvallisin vaihtoehto on mikroaaltouuni. Uunia ja mikroaaltouunia hankittaessa kannattaa miettiä niiden sijoittelua sekä luukkujen aukeamissuuntaa. Markkinoilla on myös uuneja, joissa on ns. teleskooppikannattimet. Tällöin astioiden ja uunipeltien laittaminen sekä poisottaminen onnistuvat turvallisemmin. Uuni ja mikroaaltouuni tulisi 17

sijoittaa sopivalle korkeudelle ja niiden vieressä pitäisi olla kuumuutta kestävä laskutaso. Lieden lähellä ei tulisi säilyttää mitään herkästi syttyvää, kuten talouspaperirullaa tai patalappua, mitkä voivat vahingossa joutua liedelle. Tarvittaessa voidaan laskualustana käyttää pyörillä liikkuvaa tarjoiluvaunua, jota voidaan hyödyntää myös kuumien astioiden kuljettamiseen. Painavien ja kuumien astioiden kantamista voi välttää myös hakemalla ruoan lautaselle lieden viereiseltä laskutasolta. Mikäli mahdollista, kannattaa kuumia astioita liu uttaa työtasoja pitkin nostamisen sijaan. Keittiö on hyvä järjestää niin, ettei pitkiä kantomatkoja synny. Ruokapöytä kannattaa sijoittaa lähelle keittiön tasoja mikäli mahdollista. Keittiönpöydän tuolien olisi hyvä olla tukevia, selkä- ja käsinojallisia, jotta niistä ei pääse putoamaan kohtauksen yhteydessä. Pistorasioihin laitettaviin ajastimiin kannattaa liittää kodin laitteita. Tuolloin ei tarvitse pelätä esimerkiksi silitysraudan tai kahvinkeittimen jäävän päälle. Kahvinkeittimiä saa myös valmiiksi ajastimilla varustettuna. Ruoan pilkkominen vaatii usein voimaa ja näppäryyttä. Apuna voi käyttää erilaisia keittiön laitteita, kuten monitoimikonetta. Ruokatarvikkeista melkein kaikkea saa kuitenkin myös viipaloituna tai suikaloituna. Keittolävikköä voi hyödyntää esimerkiksi perunoita, vihanneksia tai pastaa keittäessä. Ruoka kypsennetään lävikössä ja kypsä ruoka nostetaan sen avulla pois kattilasta. Kattila jätetään jäähtymään liedelle ja vesi kaadetaan pois vasta kylmänä. Samalla periaatteella voi käyttää tavallista höyrykattilaa. Kahvinkeittimen terästermoskannu, missä on kunnollinen korkki ja terässisus, vähentää palovammojen ja haavojen riskiä. 18

Liukuestealusta tai märkä tiskirätti ruoanvalmistus- ja tarjoiluastioiden, lautasten ja lasien alla helpottaa astioiden paikallaan pysymistä. Rikkoutumattomat esimerkiksi muoviset astiat ovat kevyitä kantaa ja niitä on nykyisin tarjolla yksinkertaisista malleista design-tuotteisiin. Varsinkin kuumat juomat voi kaataa kannelliseen mukiin, jotta juoma ei pääse läikkymään. Tähän soveltuvat esimerkiksi nykyään suositut termosmukit, jotka eivät kuumene ulkopuolelta, vaikka niissä oleva juoma olisikin kuumaa. Astianpesukonetta täyttäessä tulisi veitset ja muut terävät esineet asettaa teräosa alaspäin. Astianpesukoneen luukku kannattaa sulkea heti täytön tai tyhjennyksen jälkeen. Myös koneen sijoituskorkeudella voidaan helpottaa käyttöä. Astianpesukone, kuten uuni ja mikroaaltouunikin, voidaan sijoittaa sopivalle työskentelykorkeudelle. Käsin tiskatessa kumihanskat suojaavat haavoilta. Riittävän korkea tuoli mahdollistaa istumisen tiskatessa. Jaloille voi löytyä tilaa ja tukea avaamalla tiskipöydän alakaapin ovi. Ohjeita tai merkkejä voi kehitellä tarpeen mukaan paitsi keittiöön myös muualle asuntoon helpottamaan laitteiden käyttöä. Esimerkiksi värillisen viivan liimaaminen lieden kytkimen etuosaan auttaa hahmottamaan, onko levy päällä. Itselleen ja muille voi myös laatia yksinkertaisia ohjeistuksia, jotta satunnaisestikin kodissa oleva läheinen tai avustaja osaa myös toimia niiden mukaan. Ohjeet tai kaapit voi myös halutessaan varustaa kuvilla. 19

Wc- ja kylpyhuonetilat Ovien tulee olla ulospäin aukeavia tai liukuovia, jotta ne saadaan auki siinäkin tapauksessa, että sisällä oleva kaatuu ovea vasten. Oven lukon tulee olla avattavissa myös ulkopuolelta. Lukitsemisen sijaan voi kylpyhuoneen oveen myös laittaa Vapaa/Varattu -kyltin. Kylpyhuoneen materiaalit ovat usein hyvin kovia, mistä johtuen tulisikin kiinnittää huomiota kalusteiden muotoihin ja sijoitteluun. Avohyllyjä kannattaa välttää ja irtotavaroita tulisi säilyttää mahdollisuuksien mukaan kaapeissa. Muoviset pesuaine- ja kosmetiikkapakkaukset kestävät, vaikka putoaisivatkin lattialle. Tukikahvoja ja -kaiteita voidaan asentaa tarpeen mukaan liikkumisen tueksi wc- ja kylpyhuonetiloihin. Epilepsiaa sairastavan tulee kuitenkin punnita tukikaiteiden etuja ja haittoja. Huonompina päivinä kaiteet saattavat helpottaa esimerkiksi wc-istuimelle siirtymistä ja siltä nousemista, mutta niihin voi lyödä itsensä kohtauksen yhteydessä. Harkittu kalustaminen vähentää erillisten tukikaiteiden tarvetta. Esimerkiksi suihkutangon voi korvata L-kirjaimen muotoisella tukitangolla, mihin saa kiinnitettyä suihkupidikkeen ja mikä kestää myös tuen ottamisen. Käsienpesualtaan kiinnitys ei yleensä ole riittävä tuen ottamiseen, mutta niitäkin on saatavana riittävän lujarakenteisina ja tukikahvalla. Istualtaan toimien loukkaantumisen riski on pienempi. Esimerkiksi kun peilit ovat riittävän suuria, voi hiukset viimeistellä tai ajaa parran istualtaan käsienpesualtaan tai eteisen peilin edessä. Reunat ja kynnykset kylpyammeissa, suihkualtaissa sekä suihkukaapeissa lisäävät liukastumis- ja kompastumisriskiä sekä saattavat aiheuttaa pahoja vammoja. Reunojen poiston lisäksi turvallisuutta lisäävät liukastumista ehkäisevät ammeen ja kylpyhuoneen matot, mitkä toimivat samalla pehmusteina. Suihkuseinien tulisi olla kestävää muovia tai turvalasia ja hyvin kiinnitettyjä. Suihkuverhon etuna on pehmeys ja avun helposti paikalle pääseminen. Sen takana ei saisi olla kaatumisetäisyydellä mitään sellaista, mihin voi loukata itsensä. Suihkuverho voi toisaalta kuitenkin aiheuttaa tukehtumisvaaran kohtauksen yhteydessä. 20

Suihkussa käyminen on turvallisempaa kuin kylpeminen ja siksi kylpyamme kannattaa poistaa. Myös suihkuallas voi kerätä vettä, kuten amme. Myös ammeen poistoon voi hakea asunnon muutostöihin tarkoitettua tukea kotikunnan sosiaalitoimesta. Hanojen turvaominaisuuksia on monenlaisia. Käsienpesualtaan vipuhanassa turvallisuutta lisää turvanappi, mikä estää veden lämpötilan säätämisen yli 38 C:ta kuumemmaksi. Automaattiset hanat toimivat liiketunnistimella ja käynnistävät veden tulon havaitessaan liikkeen hanan alla. Erityisesti niistä hyötyvät henkilöt, joiden käsien liikkeet tai voima ovat heikot, tai joiden käsissä on vapinaa. Termostaattihana, missä veden tulo avataan ja veden lämpötilaa säädetään erillisistä säätimistä, on turvallisin vaihtoehto suihkussa. Termostaattihanassakin on hyödyllistä olla turvanappi, mikä estää vahingossa vaihtamasta veden lämpötilaa liian kuumaksi. Hanoissa, joissa kuuma ja kylmä vesi avataan erikseen, on turvallisempaa avata aina kylmä vesi ensin. Suihkutuoli saattaa vähentää loukkaantumisen riskiä. Saunatai korkeussäädettävä suihkujakkara tulisi asettaa suihkuun niin, että selkä nojaa seinää vasten. Vaihtoehtoja ovat myös esim. selkä- ja käsinojallinen, seinään kiinnitettävä tai pyörällinen kallistettava suihkutuoli. Suihkutuoli kannattaa asettaa niin, että hana jää sivulle. Tällöin riski lyödä kasvot hanaan kohtauksen yhteydessä pienenee. Paksu pyyhe esimerkiksi suihkun sekoittajan suojana tai käsienpesualtaan reunalla saattaa lieventää vammoja. 21