OPPITUNTI 1: ONNETTOMUUDET VOI ITSE EHKÄISTÄ OPPITUNNIN KUVAUS JA OHJEET Copyright: 2014 SPEK, Tekstit: Eevi-Kaisa Yrjölä, Ulkoasu: HUVILA Brand & Design, ISBN: 978-951-797-483-7, Kopiointirajoitus: Tämän sähköisen oppimateriaalin kopioiminen ja jakaminen opetustarkoituksiin on sallittu. Teoksen muuttaminen tai käyttäminen kaupalliseen tarkoitukseen on ehdottomasti kielletty.
ENNEN OPPITUNTIA TARVIKKEET: Tunnille tarvitaan toimiva nettiyhteys ja valkotaulu tai Smart Board. Oppitunnilla katsellaan valokuvia ja videoita internetistä. Opettaja tutustuu ennen tuntia Tavoitteisiin ja ennakkokäsityksiin. Siinä on kerrottu, mitä oppitunnin aikana on tarkoitus oppia. Opettaja voi myös lukea oppilaan kirjan tekstin Onnettomuudet voi itse ehkäistä. Oppituntiin liittyy 29 diaa. Jokaisen dian opetusvihjeet löytyvät myöhemmin tästä ohjeesta. OPPITUNNIN KULKU KIRJATYÖSKENTELY: Oppitunnin aluksi oppilaat lukevat itsenäisesti kirjan tekstin. Mieluiten he olisivat tutustuneet tekstiin kotona ennen oppituntia. DIA 1: Kartoitetaan oppilaiden ennakkokäsityksiä aiheesta. Opettaja kyselee diasta yksitellen esiin tulevia kysymyksiä. Keskustelun pohjana voi käyttää Tavoitteet ja ennakkokäsitykset -lomakkeen keskusteluvihjeitä. Oppilaat voivat myös itse esittää kysymyksiä. Kirjatkaa halutessanne esiin nousevia asioita taululle. 1. PIIPPAAKO SINULLA? Palovaroitin ja vaarallinen savu DIA 2: Katsokaa kuvaa. Opettaja muistuttaa, että palavassa asunnossa on pimeää, kuumaa ja se on täynnä hengenvaarallista savua. Yksikin hengenveto riittää tainnuttamaan ihmisen niin, että hän ei enää pysty itse pelastautumaan. Savuisessa huoneistossa pitää liikkua lähellä lattianrajaa, koska savu nousee ylöspäin. Sitä syntyy, kun kodin tekstiilit, muovit ja kalusteet palavat. Tämä on paljon myrkyllisempää kuin savu jota syntyy, kun nuotiossa poltetaan puita. Ja kun palo on sisällä asunnossa, savu ei pääse haihtumaan taivaan tuuliin, kuten nuotiolla, vaan täyttää nopeasti koko asunnon. Pyydä oppilaita kuvittelemaan, miltä huoneessa liikkuminen tuntuu. Kerro, että savu pimentää koko huoneen niin, että ihmisen suuntavaisto katoaa. Siksi liikkuminen on vaikeaa. Kun poistumista on harjoitellut ennalta, se on hätätilanteessa helpompaa. DIA 3: Piippaako Sinulla? -kampanja muistuttaa ihmisiä palovaroittimien hankinnasta ja niiden testaamisesta. Tutustukaa kampanjan verkkosivustoon, johon pääsee diassa olevaa kuvaa napsauttamalla. Sivustolla on tehtävä, jossa palovaroittimet ja alkusammutusvälineet sijoitetaan oikeille paikoilleen. Tehkää tehtävä yhdessä. Opettaja pyytää oppilaita kertomaan, mihin turvavälineet laitetaan. Hän muistuttaa oppilaita siitä, että asunnon jokaisen kerroksen jokaista alkavaa 60 m 2 kohden täytyy olla ainakin yksi palovaroitin. DIA 4: Katsokaa VTT:n video huoneistopalon kehityksestä. Ennen videon alkua opettaja pyytää oppilaita kiinnittämään huomiota kuluvaan aikaan ja siihen, mitä milläkin hetkellä tapahtuu. Videon katselemisen jälkeen opettaja kyselee oppilailta alla olevia kysymyksiä. Ne tulevat diaan esiin yksi kerrallaan. Videon voi tarvittaessa katsella uudelleen.
Mistä tulipalo sai alkunsa? (sohvan päälle jätetystä tupakasta) Millä hetkellä palovaroitin hälyttää? (50 s) Milloin huoneesta ehtisi vielä poistua turvallisesti? (1 min 30 s) Milloin näkyvyys pään korkeudella on vielä kohtalainen? (2 min) Miten savu käyttäytyy? (kertyy ensin huoneen yläosaan ja täyttää vähitellen koko huoneen) Milloin poistuminen ei enää olisi turvallista? (4 min) Milloin kaikkien huonekalujen pinnat syttyvät? (4 min 50 s) Milloin koko huone lieskahtaa? (6 min) DIA 5: Keskustelkaa seuraavasta aiheesta: Miten asukkaan olisi käynyt, jos hän olisi nukahtanut sohvalle esimerkiksi alkoholin vaikutuksesta tai jos hän olisi mennyt käymään toisessa huoneessa, eikä palovaroitin olisi toiminut? (VASTAUS: Asukas olisi todennäköisesti menehtynyt tulipaloon, koska vain toimiva palovaroitin herättää nukkujan ajoissa.) Kuinka nopeasti asukas olisi hengenvaarassa? (VASTAUS: noin kolmessa minuutissa) DIA 6: Design-palovaroittimia. Opettaja kertaa, miksi palovaroitin on tärkeä: Se hälyttää mahdollisimman nopeasti. Se herättää nukkuvat. Se antaa kallisarvoista aikaa pelastautua, ennen kuin savua on liikaa. Katsokaa hetki kuvia design-palovaroittimista. Nimekkäät suunnittelijat ovat alkaneet muotoilla design-palovaroittimia. Niiden avulla varoittimista yritetään tehdä haluttuja sisustuselementtejä, mikä tekee sen hankinnasta houkuttelevampaa. Miettikää keinoja joilla ihmiset saataisiin hankkimaan kotiin palovaroitin ja pitämään se toimintakunnossa. Pohtikaa kuvien perusteella, missä varoittimien testauspainike sijaitsee. (VASTAUS: Näissä palovaroittimissa ei ole erillisiä testausnappeja, vaan varoittimen koko ulkokuori toimii painikkeena, jolla varoittimen toimivuuden voi testata tai hiljentää aiheettoman hälytyksen.) 2. TUTTU YMPÄRISTÖ YLLÄTTÄÄ Kodin vaaranpaikkojen kartoittaminen DIA 7: Katsokaa diagrammia suomalaisten tapaturmista ja tutkikaa lukuja. Suomalaisille sattuu vuoden aikana lähes 1 100 000 tapaturmaa. Runsas 70 % on koti- ja vapaa-ajan tapaturmia. Valtaosa kodin tapaturmista on liukastumisia, putoamisia, kaatumisia tai tulipaloja. Oppilaat katselevat diojen 8 23 kuvia hetken.
Sen jälkeen opettaja pyytää heitä kiinnittämään huomiota siihen, miten pienillä korjauksilla voi vaikuttaa kodin turvallisuuteen. Etsikää kuvasta vaaranpaikat. Pohtikaa sen jälkeen, mitä on tapahtunut ja miten piilevän vaaran voi tai olisi voinut ennaltaehkäistä. DIA 8: Risteilevät sähköjohdot voi sitoa kasaan esimerkiksi nippusiteillä ja nostaa pois lattialta. Se helpottaa myös siivousta. Tarkista, että sähköjohdot ovat poissa tieltä ja niihin ei voi kompastua. Johtojen sekaan kertyvä pöly lisää tulipalon vaaraa. DIA 9: Siisteys on tärkeää paitsi yleisen viihtyvyyden, myös turvallisuuden kannalta. Sotkuisessa asunnossa tapahtuu helpommin liukastumisia tai kompastumisia. Lattialla lojuva ylimääräinen tavara tekee myös tulipalosta voimakkaamman ja tuhoisamman, kun ylimääräisestä tavarasta kehittyy savukaasuja niiden palaessa. Liedellä tai sen lähellä ei saa pitää tavaraa. DIA 10: Keittiön siisteys on tärkeää kodin paloturvallisuuden kannalta. Liedellä tai sen lähiympäristössä ei saa säilyttää mitään tavaraa. Hellan levy voi mennä vahingossa päälle, jolloin lieden päällä makaava muoviastia, kahvinkeitin sekä lautasliinat saavat helposti aikaan tulipalon. DIA 11: Kynttilöiden ympärillä on oltava riittävästi turvaetäisyyttä, varsinkin palaviin tekstiileihin. Kynttilä laitetaan tukevalle alustalle, josta se ei pääse kaatumaan. Kynttilä saattaa kaatua, kun sen ohi kuljetaan. Myös kotieläimet voivat heilauttaa kynttilän kumoon vaikkapa hännällään. Kuvan tapauksessa ulko-oven avaaminen voi heilauttaa verhon suoraan kynttilän liekkiin. DIA 12: Keittiössä kuuman lieden lähellä ei saa pitää mitään helposti palavaa tavaraa. Tässä esimerkki siitä, mitä voi käydä. DIA 13: Keittiössä kuuman lieden lähellä ei saa pitää mitään helposti palavaa tavaraa. Pannulaput ja muut tekstiilit säilytetään laatikossa, kaukana liedestä. Pannulappuja ei kannata sijoittaa hellan yläpuolelle koukkuihin, vaikka se onkin kätevää. DIA 14: Lasten vaatekaapissa on säilytetty ilotulitteita, jotka ovat räjähtäneet. Ilotulitteita ei saa säilyttää sisätiloissa. Ne on pidettävä lasten ulottumattomissa. Ylipäätään minkäänlaisten helposti palavien materiaalien säilyttäminen vaatekaapissa ei ole suositeltavaa. DIA 15: Suljettu tuhkakuppi voi syttyä palamaan ja räjähtää kuumuuden takia. Näin tulipalo voi levitä ympäristöön. Tuhkakuppi voi myös helposti pudota huteralta alustalta ja siellä kytevä tupakka voi saada aikaan rakennuspalon. DIAT 16 17: Näin lähelle puurakennusta laitettu tuhkakuppi voi kuumentuessaan sytyttää talon rakenteet palamaan ja aiheuttaa suurenkin tulipalon. DIA 18: Itse tehdyt kynttilänaluset ja tuikut voivat olla kauniita mutta joskus hyvin vaarallisia. Tuikku sytyttää puun helposti kuumentuessaan palamaan.
Kaupoissa näkee paljon kauniita mutta vaarallisia kynttilöitä. Kynttilässä ei saisi olla mitään helposti palavaa materiaalia, ja tuikkujen välillä täytyy olla noin 5 cm turvaetäisyyttä toisiinsa. Ennen kuin kynttilän sytyttää, kannattaa miettiä, onko se turvallinen. DIAT 19 20: Sähkölaitteista syttyy eniten tulipaloja. Eniten tulipaloja aiheuttaa liesi tai uuni. Tulipaloja aiheuttavat paljon myös valaisin, pyykinpesukone, televisio, kylmälaite ja astianpesukone. Päälle jäänyt hellan levy ja levylle jätetty ruoka aiheuttavat myös paljon tulipaloja. DIA 21: Löylyhuoneen käyttö muuhun kuin kylpemiseen aiheuttaa palovaaran. Kiukaalle ei saa hetkeksikään laskea mitään, jotta vahinkoa ei pääse tapahtumaan. Esimerkiksi sähkökiukaalle väliaikaisesti laskettu ja unohdettu muovinen vati on aiheuttanut palon, kun sauna kytkettiin päälle. Pyykkejä ei saa ripustaa kiukaan ylle kuivumaan! Ne voivat tipahtaa kiukaalle ja muoviset pyykkinarut, pyykkipojat ja vaateripustimet venyvät ja sulavat lämmössä. Lauteiltakin pyykkiteline voi kaatua kiukaalle. Pyykit pitää palovaaran takia kuivattaa kokonaan muualla kuin löylyhuoneessa. DIA 22: Liedelle tai uuniin kuumenemaan unohtunut ruoka aiheuttaa paljon tulipaloja. Ruoka savuaa voimakkaasti ennen syttymistä. Savu on hengenvaarallista ja tainnuttaa ihmisen muutamassa minuutissa. Riskiä lisäävät lieden ympärillä säilytettävät pannulaput, muoviset astiat, talouspaperi ja muu syttyvä tavara, jotka savuavat hengenvaarallisesti ja nopeuttavat tulipalon kehittymistä. DIA 23: Liesissä on harvoin sellaisia teknisiä vikoja, joiden vuoksi palo syttyy. Liesipalot syttyvät tavallisimmin siksi, että keittolevy tai uuni on syystä tai toisesta jäänyt vahingossa päälle. Syitä vahinkoon on monia: joskus liesi unohtuu päälle, joskus esimerkiksi lapsi kytkee lieden aikuisten huomaamatta. Myös kotieläimet voivat aiheuttaa liesipalon. Koira voi ruokaa tavoitellessaan hyppiä liettä vasten niin, että virtanappulat kääntyvät ja liesi kytkeytyy päälle tai kuumemmaksi kuin on tarkoitettu. Vanhoissa liesissä kytkimet saattavat kääntyä niin herkästi, että kissakin pystyy kynsimään levyn päälle ja aiheuttamaan asuntopalon. Liesi kannattaa ehdottomasti suojata eläinten ja lasten varalta. Valitsimien ja keittotason eteen voi kiinnittää suojuksen, joka estää tahattoman levyn päälle kytkemisen ja ruokien vetämisen alas levyltä. Turvallisuutta lisäävät myös kaksitoimiset kytkimet, joita täytyy ensin vetää, ennen kuin niitä voi kääntää. DIA 24: Vaaranpaikkoja on myös koulussa. Miettikää hetki kaikkia koulun tiloja ja pohtikaa, mistä esimerkiksi tulipalo voi todennäköisimmin syttyä tai minkälaisia tapaturmia koulussa voi sattua. (VASTAUSEHDOTUKSIA: kaikenlaiset riskit välitunneilla, liukastumiset käytävillä, mopo-onnettomuudet koulumatkoilla, terävät veitset, hellat ym. kotitalousluokassa, sähkökeskus, sähkölaitteet, teknisen työn tila, laboratorio, valaisimet, roskakorit, juhlat...) Opettaja kehottaa oppilaita käymään vaaranpaikat läpi kotona oppilaan kirjasta löytyvän listan avulla. DIA 25: Katsokaa video Mission Possible: Koti turvallisemmaksi.
3. LIIKUNNAN ILOA VAI PÄÄTÖNTÄ MENOA? Vapaa-ajan tapaturmien välttäminen DIA 26: Katsokaa diagrammia. 14-vuotiaille sattuu eniten sairaalahoitoa vaativia tapaturmia liikunta- ja urheilutilanteissa. Luultavasti moni oppilaista onkin loukannut itsensä liikunnassa. Opettaja kyselee oppilailta, minkälaisia tapaturmia heille on sattunut liikuntaharrastuksissa. Pohtikaa, olisiko niitä jotenkin voinut välttää. (VASTAUS: Esimerkiksi lämmittelemällä ja verryttelemällä ennen liikuntasuoritusta, olisivatko suojat voineet olla parempia? jne.) DIA 27: Katsokaa diassa olevaa Tapaturmapäivän mainosta. Suomessa vietetään joka vuosi virallista Tapaturmapäivää. Vuonna 2011 päivän teema oli Liikunnan iloa vai päätöntä menoa? Kampanjan suojelijoina toimivat tuolloin yleisurheilija Tommi Evilä ja alppinisti Sanni Leinonen. DIA 28: Kuunnelkaa Tommi Evilän ja Sanni Leinosen vinkkejä turvalliseen liikuntaan. Tallenteet avautuvat kysymystä napsauttamalla. DIA 29: Katsokaa video Mission Possible: Malttia liikuntaharrastuksiin. LISÄMATERIAALIA: Lisää vinkkejä ja tietoa liikuntatapaturmista löytyy Tapaturmakampanjan sivuilta: Lähde: http://www.tapaturmapaiva.fi/fi/ urheilijoiden-vinkit-liikuntatapturmien-ehkaisyyn TEHTÄVÄT: Oppilaat tekevät tehtävän 1 itsenäisesti kotona. Opettaja pyytää oppilaita ilmoittamaan hänelle, kenen palovaroittimet he ovat testanneet, ja kirjaa tiedot ylös. SPEK olisi kiitollinen, jos opettaja lähettäisi tiedot sähköpostilla osoitteeseen: nouhata@spek.fi paloturvallisuustilastointia varten. Sähköpostissa voi ilmoittaa, kuinka monta palovaroitinta luokka on kampanjan yhteydessä yhteensä testannut.