Kompostointia kotioloissa 2010

Kompostointia kotioloissa 2010 www.kiertokapula.fi

Kompostointi, viherpiipertäjien keksintöäkö? Ei suinkaan! Ihminen tehostaa luonnollista lahoamis-/palamisprosessia järjestämällä sille otolliset olosuhteet. Tätä toimintaa sanotaan kompostoinniksi. Biologisesti hajoavat jätteet lahoavat kompostissa pieneliöiden, lähinnä bakteerien, sienten ja sädesienten vaikutuksesta. Tämä tapahtuma vaatii onnistuakseen tietyt olosuhteet, eli kompostoijan tavoitteena on suoda näille eliöille mahdollisimman otolliset elinolosuhteet. Kompostissa elää valtava joukko muitakin hyödyllisiä eliöitä, jotka osallistuvat jätteenkäsittelyyn, mm. hämähäkkejä, hyppyhäntäisiä, siiroja, erilaisia kovakuoriaisia, tuhatjalkaisia ja lieroja. Kompostissa kasvaa välillä myös sieniä. Jätteen ravinnepitoisuus vaikuttaa hajoamisnopeuteen, runsaasti typpeä sisältävät jätteet hajoavat nopeammin kuin muunlaiset jätteet. Parasta on kun typen ja hiilen määrä kompostissa on tasapainossa. Esim. keittiön biojäte, lanta ja tuore ruoho sisältävät runsaasti typpeä. Puutarhan risut ja haravointijäte, samoin muut seosaineet sisältävät runsaasti hiiltä. Kosteus ja happi ovat tärkeitä pieneliöiden hyvinvoinnille. Liian märässä kompostissa ei ole happea, jäte mätänee ja haisee, liian ilmava kuivuu liikaa, eikä kompostissa tapahdu mitään. Keittiöjätekomposti on yleensä riittävän kostea. Kosteutta voi testata puristamalla kourallista kompostia. Mikäli kosteutta irtoaa edes muutamia pisaroita, kosteus on sopiva. Jos nestettä suorastaan valuu, komposti on liian märkää. Julkaisija: Kiertokapula Oy 2010 2

Kiertokapula Kompostointia kotioloissa 2010 Kompostissa jätteiden tilavuus pienenee huomattavasti, syntyy lämpöä ja haihtuu kosteutta. Tuloksena saadaan kostean maan tuoksuista humus- ja ravinnepitoista maanparannusainetta, jota hyödynnetään omassa puutarhassa ja miksei myös sisäkukkien ja taimien kasvatuksessa. Kompostimullassa ravinteet ovat kasveille sopivassa, niukkaliukoisessa muodossa. Sen lannoitusvaikutus on siksi pitkäaikainen. Komposti parantaa mm. maan rakennetta ja vedenpidätyskykyä, sekä estää kuorettumista. Katteena puolikypsä komposti estää rikkaruohojen kasvua, ylläpitää maan kosteutta ja houkuttelee paikalle maata kuohkeuttavia lieroja. 3

Meillä ei ainakaan synny biojätettä! Syntyvän biojätteen määrä on talouskohtainen. Se riippuu suuresti elintavoista. Mitä enemmän ruokaa tehdään itse alusta loppuun, sitä enemmän biojätettä syntyy. Jos tapana on käyttää paljon valmiita eineksiä, biojätettä syntyy yleensä vähän ja pakkausjätettä paljon. Keittiöstä syntyy biojätettä arviolta n. 0,4-1,2 kg eli 1,5-4,5 litraa/asukas/viikko. Valmista kompostia syntyy näistä määristä 30-50 litraa/henkilö/vuosi. Yleensä nelihenkiselle perheelle riittää noin 300 litran kompostori. Keskimääräinen tilantarve henkilöä kohti on 50-100 l vuodessa. Liian suuren tai liian pienen kompostorin sisältö saattaa jäätyä talvella. Liian pieni kompostori joudutaan myös tyhjentämään niin usein, ettei aines ehkä ehdi maatumaan kunnolla. Kun biojäte kompostoituu, sen tilavuus pienenee arviolta 20%. 1-9 asukasta 10-50 asukasta 40-100 asukasta biojätettä / viikko 2-40 l 30-150 l 120-300 l kompostorin koko 150-400 l 600-1000 l 3 x 600 l 4

Kiertokapula Kompostointia kotioloissa 2010 Onko siinä mitään järkeä? Miksi sitten kannattaa kompostoida? No, ensinnäkin biohajoavat jätteet tulee käsiteltyä syntypaikalla, niitä ei tarvitse kuljettaa eikä käsitellä muualla. Näin säästyy luonnonvaroja. Toinen hyvä juttu on siinä, että kompostoija saa hyvää, rahanarvoista lannoitetta / maanparannusainetta pihamaalleen ja välttyy esim. turpeen tai lannoitteiden hankkimiselta. Kompostiin viedyt biojätteet eivät haise kiinteistön jäteastiassa ja jäteastian tyhjennysväliä saa harventaa, mikäli täyttymisaste sen sallii. Keskimäärin kolmasosa kotitalouden jätteestä on eloperäistä ainesta. Eli kiinteistöltä poiskuljetettavien ja käsiteltävien jätteiden määrä vähenee huomattavasti. Lisäksi kompostointi tarjoaa mukavaa puuhaa ulkona puutarhassa. 5

Kaikenlaisia rajoituksia kunnon ihmisille Kompostointia koskevia säädöksiä löytyy kunnan jätehuolto- tai ympäristönsuojelumääräyksistä. Kiinteistöllä saa kompostoida puutarha-, elintarvike- sekä mahdollisesti käymäläjätettä. Biojätteen ja käymäläjätteen käsittelyyn vaaditaan lämpöeristetty ja haittaeläimiltä suojattu kompostori. Puutarhajätettä saa käsitellä ilman kompostoria, mutta siisteydestä on huolehdittava. Tiheä lautakehikko tai eristämätön kompostori nopeuttavat kuitenkin puutarhajätteen kompostoitumisprosessia pitämällä kompostin kosteampana. Kompostoria tai kompostia ei yleensä saa sijoittaa 5 metriä lähemmäs naapurin rajaa tai 15 metriä lähemmäs vesikaivoa tai vesialuetta. Kuntakohtaisia eroja on, joten etäisyydet kannattaa tarkistaa määräyksistä. Jos naapurit sopivat keskenään, he saavat sijoittaa kompostorinsa vaikka yhteiselle rajalleen. Mikäli kiinteistön piirustuksissa on merkintä erillisestä jätetilasta, kompostorin saa sijoittaa siihen. Biojätteen tai taaja-asutusalueella tapahtuvasta käymäläjätteen kompostoinnista on joskus tehtävä kunnalle ilmoitus. 6

Kiertokapula Kompostointia kotioloissa 2010 Vinkkejä ihan vihreille Muutama tärkeä asia kannattaa miettiä, ennen varsinaiseen toimeen ryhtymistä. Keittiöjätekompostori sijoitetaan sellaiseen määräysten mukaiseen paikkaan, johon jätteitä voi viedä myös talvella ja johon se esteettisesti sopii. Paikka saisi lisäksi olla tuulilta ja paahteelta suojattu. Puutarhajätekomposti voi olla syrjässä, kunhan sinne tarvittaessa pääsee. Kompostori on sijoitettava läpäisevälle alustalle, jotta satunnainen suotovesi imeytyy maaperään, eikä jää esim. laatoitukselle haisemaan. Kovin märkää jätettä ei tule laittaa kompostoriin tai sitten seosainetta on käytettävä niin runsaasti, että neste imeytyy siihen. Minkäänlaisesta kompostista ei siis saa valua merkittävästi haitallisia nesteitä. Vaihtoehtona on hankkia kompostori, josta voi letkulla kerätä suotoveden erilliseen säiliöön. Erilaisista kompostoreista, niiden rakentamisesta ja hankinnassa huomioitavista asioista saa tietoa Kiertokapula Oy:n julkaisemasta kompostorin valintaoppaasta. Tyhjän kompostorin pohjalle laitetaan salaojituskerros ennen varsinaisen jätteen lisäämistä. Tällä tavoin myös kompostin alapuolelta pääsee happea pieneliöille ja mätäneminen estyy. Salaojitukseen sopivat kaikki karkeat biohajoavat ainekset esim. risuhake tai kuorike. 7

Pitääkö taas ostaa jotain? Käsitteletpä sitten puutarhajätettä tai keittiöjätettä, tarvitset muutamia välineitä. Keittiöjätettä varten tarvitaan erityisesti kompostori, seosaineastia, seosaineen otin ja pöyhin. Seosainetta tarvitaan nimittäin ehdottomasti, mikäli kompostoidaan keittiöjätettä. Puutarhajätteen käsittelyyn sopii erityisesti talikko, jolla voi tarvittaessa pöyhiä myös keittiöjätettä, kunhan muistaa varoa kompostorin rakenteita. Lapio ja kottikärryt ovat yleensä tarpeellisia, joskus lumilapio voi olla hyvä apuväline. Erilaisia muoveja voi tarvita kompostin suojaamiseen ja oma haketin saattaa olla tarpeellinen, jos haluaa tehdä seosainetta itse risuista. 8

Kiertokapula Kompostointia kotioloissa 2010 Mitä se sellainen seosaine on? Seosaineen tarkoitus on tehdä kompostista ilmavaa ja imeä itseensä liika kosteus. Se poistaa hajua, estää kärpäsiä pääsemästä käsiksi jätteeseen ja ehkäisee pintakerrosten kuivumista. Seosaineen tulee olla kuivaa ja ilmavuutta lisäävää toimiakseen odotetusti. Hyvä ja edullinen seosaine on kuiva haravointijäte, jossa lehtien lisäksi on runsaasti neulasia, oksanpätkiä, kuivaa ruohoa ja kaikenlaista muuta kariketta. Seassa voi olla myös hiekkaa tai käpyjä, joiden maatuminen on tosin erittäin hidasta. Tuoreet kasvijätteet, esim. ruohonleikkuujäte ja kesäiset kitkentäjätteet eivät sovellu seosaineeksi, koska ne ovat erittäin typpipitoisia. Muita käyttökelpoisia seosaineita ovat mm. risuhake, kuorike, turve (lannoittamaton), kutterinlastu (käsittelemättömästä puusta, turpeen kanssa) ja silputtu olki tai ruoko. Seosaineen pitää olla kuivaa, jotta siitä olisi hyötyä ja se olisi käyttökelpoista myös talvella. Seosaineen tarve riippuu keittiöjätteen ja seosaineen kosteudesta. Liiallinen seosaineen käyttö ei aiheuta ongelmia, komposti korkeintaan täyttyy arvioitua nopeammin. Liian vähäisestä käytöstä seuraa yleensä haju- tai kärpäsongelmia. Otin tai kauha on hankittava sen mukaan, mitä seosainetta käyttää. Seosaineastian paikka on mukavuussyistä mahdollisimman lähellä käyttökohdetta, jolloin sitä tulee myös käytettyä. 9

Keittiöjäte on haisevaa ja likaavaa! Keittiössä jätteen voi kerätä biohajoavaan pussiin tai käyttää esim. vanhoja jauhopusseja tai muropakkauksia biojäteastian suojaamiseen. Hajua syntyy eniten eläinperäisistä tuotteista, mutta nämä voi viedä aina saman tien kompostoriin tai biojäteastiassa ne voi peittää nopeasti muulla biojätteellä. Biojäteastiassa ei saa olla kovin tiivistä kantta, koska silloin jäte haisee herkemmin hapenpuutteen vuoksi. Keittiöjätteen sekaan voi laittaa myös puutarhajätteitä. Käytännön toimet: 1. Biojäte viedään sellaisenaan tai biohajoavine pusseineen kompostoriin. 2. Jäte kumotaan levälleen ja tarvittaessa sitä levitetään esim. pöyhimellä. 3. Jätteen päälle levitetään kerros seosainetta, jota tarvitaan biojätteen kosteudesta riippuen n. 20-50% jätteen määrästä. 4. Tarvittaessa kompostiin voi pistellä talikolla ilmastusreikiä tai sitä voi pöyhiä. Toimivaa kompostia ei tarvitse sekoitella usein, pöyhiminen riittää esim. kerran kuukaudessa tehtynä. Sekoittaminen ja pöyhiminen edistävät ja tasoittavat kompostoitumista. Liiallinen käsittely kuivattaa ja aiheuttaa kastelutarvetta. 5. Kun komposti on täynnä tai syksy pitkällä, voi miettiä tyhjennystä. Keittiöjätekompostoriin sopivat mm.: - ruoantähteet - juuresten, hedelmien ja vihannesten kuoret - lihan ja kalan perkuujätteet - kahvinporot ja teepussit - pehmopaperit - vanhat kukkamullat ja koristekasvit 10

Kiertokapula Kompostointia kotioloissa 2010 Ei ne lehdet kumminkaan lahoa! Puutarhajäte on usein typpiköyhää, runsaasti hiiltä sisältävää, usein myös turhan kuivaa tai karkeaa. Näiden ominaisuuksiensa vuoksi se vaatii erityistä huolenpitoa kompostoituakseen tehokkaasti. Puutarhakompostin typpilisänä käy esim. lannoitettu turve, urea, puutarhan typpilannoitteet, virtsa, kompostikäymälän jäte ja tuore nurmikonleikkuujäte. Puolikypsää keittiöjätekompostia voi myös käyttää. Puutarhajätekompostin salaojituksesta kannattaa huolehtia eli kompostin pohjalle asetetaan aina jotain ilmavana pysyvää materiaalia, esim. risuja (viheliäisiä, rangat ovat käyttökelposempia) tai karkeaa haketta n. 10 cm tai miksei salaojaputket. Kypsymään jätettävä komposti kannattaa suojata sateelta ja haihtumiselta. Kompostin voi peittää maalla, oljella tms. silloin sisältö lahoaa tasaisemmin. Muovia ja peltiä voi myös käyttää suojana, ne estävät myös lentävien siementen pääsyn kompostiin. Jos kompostin läheisyydessä on esim. koivuja tai haapoja, alapuolikin kannattaa suojata, muuten valmis komposti on vuoden kuluttua täynnä juuria ja juurivesoja. Monet lehdet, kuten vaahteran, tammen ja haavanlehdet ovat hyvin hitaasti kompostoituvia. Lehtien silppuaminen esim. ruohonleikkurilla nopeuttaa huomattavasti prosessia. Kompostin kääntäminen ainakin kerran tasoittaa kypsymistä. Jos tilasta on pula, kompostista kannattaa heti hyödyntää kypsä osa ja jättää vielä maatumaton jäte seuraavan kompostin pohjaksi. 11

Muita huolen aiheita ovat esim. monivuotisten juuririkkakasvien (valvatit, ohdakkeet, juolavehnä, voikukka) juuret. Juurten annetaan ensin kuivaa kunnolla auringossa, sen jälkeen ne laitetaan toimivan, lämpimän kompostin sisäosiin, jolloin ne tuhoutuvat. Samalla tavoin esim. voikukan kukkineita varsia ei kannata heittää kompostin päälle, vaan ne on ehdottomasti laitettava kompostin kuumimpaan osaan. Rikkakasvien siemenet vaativat tuhoutuakseen vähintään 65ºC ja monet sienitaudit vähintään 45ºC. Sopivia ravinnelisiä puutarhakompostiin ovat hevosen lanta, mielummin turvelanta, kanankakkarakeet, kompostiheräte, urea, virtsa ja typpilannoitteet. Valmiin kompostin monipuolisuutta parantaa kompostin sekaan laitettu savimaa. Savi kannattaa laittaa (kokkareisenakin) kerroksina tai hajallaan kompostin sisäosiin, jolloin se nopeasti murenee ja kompostia käännettäessä sekoittuu koko massaan. Jätteestä muotoillaan sopiva keko tai se sijoitetaan kompostoriin. Noin kuution kokoinen komposti on yleensä ihanteellinen, koska siinä kosteus pysyy sopivana ja lämpö pääsee kohoamaan. Puutarhajätekompostiin sopivat mm.: - haravointi- ja ruohonleikkuujäte - kasvimaan tai kukkapenkin kasvijätteet - heinä ja olki - kutterinpuru ja sahanpuru pieninä määrinä - risuhake - muut eloperäiset pihan ja puutarhan jätteet 12

Kiertokapula Kompostointia kotioloissa 2010 Lämpenemisen huomaa jo parin vuorokauden kuluessa, mikäli olosuhteet on saatu sopiviksi. Kasatut lehdet lahoavat aikanaan, vaikkei niille mitään tekisikään. Se vain vie vuosia. Jotta tila ei loppuisi kesken ja tuloksena olisi kompostimultaa, voidaan toimia esim. seuraavasti: 1. Jos jätettä on kerralla tarpeeksi, hienojakoinen ja karkea sekä typpipitoinen ja hiilipitoinen voidaan sekoittaa keskenään. Silloin ravinne- ja kosteusolosuhteet sekä materiaalin rakenne saadaan mahdollisimman tasalaatuiseksi. esim. haravoidut lehdet, maa-aines (savi, turve) ja risuhake sekoitetaan keskenään mikäli jäte on pääasiassa lehtiä, sekoitetaan niiden joukkoon esim. lannoitettua turvetta tai kanankakkarakeita typpipitoinen jäte alkaa helposti mätänemään ja haisemaan, joten sekaan lisätään ravinneköyhempää ja ilmavuutta lisäävää ainesta 2. Mikäli jätteitä muodostuu pikku hiljaa, jätteitä kannattaa kerrostaa voileipäkakuksi. Tällöin erilaiset jätteet asetellaan vuorotellen kerroksittain kompostoriin tai kasaan. vuorotellen karkeaa ja hienojakoista, esim. kerros risuhaketta, kerros ruohonleikkuujätettä, kerros kuivia lehtiä, kerros maata, esim. savi on erinomaista vuorotellen typpipitoista ja typpiköyhää kuivaa, typpiköyhää kompostia voi kastella kuivina kausina lannoitevedellä tai virtsalla 13

Mikäli komposti toimii, se on kädellä koitettaessa lämmin. Puutarhajätekomposti ei yleensä tule kovin kuumaksi typen puutteesta johtuen. Tästä johtuu myös puutarhajätteiden hidas maatuminen. Kompostin kääntäminen nopeuttaa ja tasoittaa kypsymistä. Kun komposti on käännetty, siihen ei enää kannata lisätä tuoretta jätettä vaan silloin aloitetaan uuden kompostin kokoaminen. Kaksi tai kolmilokeroinen puutarhakompostori on käytännöllinen. Tällöin koko ajan voidaan tehdä uutta kompostia samalla kun vanhat kypsyvät. 14

Kiertokapula Kompostointia kotioloissa 2010 Selkä kipeäksi? Kompostin tyhjennysvälineiksi sopivat lapiot ja talikot riippuen kompostin laadusta. Tyhjennys suoritetaan tietenkin ergonomisesti, jotta se olisi mukavaa hyötyliikuntaa puutarhassa. Mikäli kompostori on hyvä, sen tyhjennys on helppoa. Työkaluilla ei koskaan saa vääntää kompostorin reunaa vasten, koska sitä ne eivät kestä. Samoin tyhjennys on tehtävä varovasti, koska talikolla ja lapiolla voi helposti vaurioittaa esim. eristeitä riippuen tietenkin kompostorin mallista. Helpoimpia tyhjennettäviä ovat sellaiset mallit, joista voi esim. poistaa yhden seinän kokonaan. Toisaalta kaikkia malleja ei edes ole tarkoitettu tyhjennettäväksi kokonaan, sen sijaan niistä poistetaan kypsää kompostia joko ylä- tai alakautta tarpeen mukaan. Komposti tyhjennetään viimeistään silloin, kun uutta tilaa tarvitaan syntyvälle jätteelle. Tällöin komposti saattaa olla kypsää tai sitten ei. 15

Kokeillaanko kypsyyttä tikulla? Kompostin kypsymisaika riippuu käytetyistä raaka-aineista, niiden hienojakoisuudesta ja mahdollisista hoitotoimista. Nopeimmillaan komposti on valmista parissa kuukaudessa. Yleensä tavallinen biojätekomposti vaatii kypsyäkseen n. puoli vuotta viimeisen biojätelisäyksen jälkeen. Kypsä komposti on tummaa ja tuoksuu mullalle. Munankuoret, luut ja esim. isot hakepalaset voidaan seuloa pois. Keskeneräisen kompostin hajoamisessa syntyvät yhdisteet haittaavat itämistä ja juurten kasvua, siksi maahan tulisi muokata vain kypsää kompostia. Kompostia voi sanoa puolikypsäksi, kun se ei enää sekoitettaessa/käännettäessä lämpene vaan pysyy ympäristönsä lämpöisenä. Kasvatuskokeella on helppo tutkia kompostin kypsyyttä. Kylvetään laskettu määrä jonkin nopeasti itävän kasvin siemeniä kompostimultaan. Itävyyttä ja taimettumista seurataan ja verrataan siemenpussin antamaan arvoon ja taimien kunto tarkastetaan. Mikäli taimet näyttävät hyvinvoivilta ja itävyys oli pussissa annetun mukainen, komposti on kypsää. Vaivattomin tapa saada kypsää kompostia on hankkia vähintään kaksi kompostoria, joita täytetään vuorotellen. Komposti voidaan myös tyhjentää jälkikypsymään kevytrakenteiseen kompostoriin, puutarhajätekompostin sekaan tai erilliseen kasaan. Pääasia on, että komposti pysyy kosteana ja on suojattu sateelta, lentäviltä siemeniltä ja puiden ja rikkakasvien juurilta. 16

Kiertokapula Kompostointia kotioloissa 2010 Ei jätteitä levitellä ainakaan meidän pihalle Kompostin mukana tulevat munankuoret ja luut voi poimia kukkapenkistä tai kasvimaalta pois, vaikka sekajäteastiaan. Kompostin kautta kierrätetyt luut eivät enää haise jäteastiassa. Puolikypsä komposti hyödynnetään parhaiten katteena pensaiden ja puiden juurilla. Sitä voi käyttää n. 5-15 cm kerroksena. Se lannoittaa, ehkäisee rikkaruohojen kasvua, pitää maan kosteana ja houkuttelee paikalle hyödyllisiä eliöitä, mm. lieroja ja hämähäkkejä. Lahoavasta jätteestä voi maassa syntyä itämiselle ja taimettumiselle haitallisia aineita. Kasvien sietokyky näille yhdisteille vaihtelee. Esim. porkkana ja sipuli vaativat kypsää, kurpitsa ja peruna pitävät lahoavasta kompostista. Savimaiden parantamiseen puolikypsä komposti on erinomaista ja sitä voi muokata maahan. Muille maalajeille kypsä komposti on parempaa. Kypsää kompostia muokataan maahan 30-50 litraa neliölle riippuen kasvien tarpeesta. Käymäläjätekomposti on yleensä ravinnepitoisempaa kuin puutarhajäte- tai keittiöjätekomposti. Kypsästä kompostista saa kasvualustan kukille ja taimille sekoittamalla kompostia, hiekkaa ja savea suhteessa 1:1:1. Taimille voi käyttää hieman runsaammin hiekkaa. Jos haluaa tarkasti tietää oman kompostinsa ravinnepitoisuuden, analyysin voi teettää Viljavuuspalvelu Oy:ssä (www.viljavuuspalvelu.fi, puh. 015-320 4040). 17

Kauhea lemu, mikä meni vikaan? Kun kompostia hoidetaan asiallisesti, ongelmatilanteita tulee harvoin. Haju, kärpäset ja jäätyminen ovat kiusallisimmat ongelmat. Useimmat kompostorit ovat JÄÄSSÄ talven kylmimpään aikaan eristeistä huolimatta. Syntyvän jätteen määrä vaikuttaa olennaisesti jäätymiseen. Jos jätettä syntyy vähän, komposti jäätyy. Jotta täyttymisestä ei tulisi ongelmaa, kompostori kannattaa tyhjentää melko myöhään syksyllä. Mikäli ongelmia kuitenkin syntyy, kompostia voi sulatella. Se kannattaa tehdä leutona aikana vaikkapa sijoittamalla kompostorin sisälle kuumavesikanisteri, johon tarpeen mukaan vaihdetaan vesi tai kuumennetaan se uudestaan päivittäin. Runsaasti typpeä sisältävä jäte tai lannoite auttaa käynnistyksessä. HAJUA syntyy mätänemisen seurauksena. Kun seosainetta käytetään tarpeeksi ja kompostiin ei jätetä isoja, tiiviitä jätekökköjä, hajua ei synny. Hajusta pääsee eroon ainoastaan lisäämällä runsaasti karkeahkoa seosainetta ja sekoittamalla kaikki hajupesäkkeet. Myös puutarhajäte saattaa mädäntyä, esim. ruohonleikkuujäte haisee herkästi, mikäli se on jätetty isoksi kasaksi. Aivan erilaista hajua syntyy silloin, kun komposti toimii kuumana ylikierroksilla. Silloin kyseessä on liiallinen typpi, joka haihtuu ammoniakkina taivaalle. Tähänkin ongelmaan riittää runsaan seosaineen lisääminen ja sekoitus. 18

Kiertokapula Kompostointia kotioloissa 2010 KÄRPÄSIÄ harhailee kesäaikaan myös sisällä keittiössä. Tällöin on mahdollista, että joku kärpänen pääsee munimaan biojäteastiaan, joka sitten viedään kompostoriin. Jos komposti ei ole päältä tarpeeksi lämmin ja jätettä ei peitetä kunnolla, kärpäset voivat munia suoraan kompostoriinkin ja munista kehittyy nopeasti vaaleita paksuja toukkia. Niistä pääsee eroon sekoittamalla ne syvemmälle kuumaan kompostiin tai kaatamalla kiehuvaa vettä niiden päälle. Pyretriiniä sisältäviä hyönteismyrkkyjä voi hätätapauksessa käyttää, mielellään vain kanteen ja kompostorin reunoille, koska ne tuhoavat myös hyödyllisiä eliöitä. Kärpäsbakteeri on valikoiva biologinen torjunta-aine, joka tehoaa ainoastaan kärpäsiin ja on pitkävaikutteinen. Käymäläjätteessä viihtyville lantasääskille on myös vastaavaa ainetta. MUURAHAISET saattavat joskus vallata kompostin asunnokseen. Niistä ei ole siellä haittaa, mutta yleensä komposti on silloin liian kuiva ja tämä ongelma ratkeaa helposti kastelemalla ja sekoittamalla. HOMEET JA SIENET kuuluvat kompostiin, joten niitä ei pidä säikähtää. 19

neuvonta@kiertokapula.fi 075 753 0011 Painovuosi 2010 Jätteiden vastaanotto Kiertokapula Oy:n jätteidenkäsittelyalueet ovat avoinna ma-pe 7-19 KARANOJA Karanojantie 145 13430 Hämeenlinna KAPULA Kapulasillantie 2 05880 Hyvinkää PUOLMATKA Hyötykuja 3 04400 Järvenpää LUMIKORPI Meijerikuja 37600 Valkeakoski Avoinna: ma, to 11-18 ja ti, ke, pe 9-16 keräyspisteet: www.kierratys.info KIERTOKAPULA OY Vankanlähde 7 13100 Hämeenlinna VAIHDE avoinna: ma-pe 8-15 075 753 0000 kiertokapula@kiertokapula.fi www.kiertokapula.fi