Johdanto Setlementtiliiton Yhdessä mukana -projekti kehittää setlementtityöhön seniori- ja vanhustyön yhteisöllisen vertaistoiminnan koulutus- ja toimintarakenteen. Setlementtiliitto koordinoi ja hallinnoi projektia, jota toteutetaan osaprojekteina Helsingissä, Hämeenlinnassa, Joensuussa, Lahdessa, Parkanossa ja Savonlinnassa. Rovaniemen osaprojekti päättyi 1.6.2015. Rovaniemen osaprojektin päätyttyä Yhdessä mukana -projekti aloitti neuvottelut muutaman muun projektista kiinnostuneen paikallisen setlementin kanssa. Neuvottelujen tuloksena Yhdessä mukana - projektissa käynnistyi uusi osaprojekti Joensuussa 1.9.2015. Projektia toteutetaan valtakunnallisella ja paikallisella tasolla. Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä paikallisten setlementtien kanssa. Jokaisella paikkakunnalla on omat yhteisöllisen vertaistoiminnan erityispainotuksensa. Yhteisöllinen vertaistoiminta luo mahdollisuuksia aitoihin kohtaamisiin ikäihmisten välillä ja edistää ympäristön positiivista asennoitumista vanhoja ihmisiä kohtaan. Projekti kuuluu Eloisa ikä - ohjelmakokonaisuuteen ja sitä rahoittaa Raha-automaattiyhdistys (RAYy) vuosina 2013 2016. Yhteisöllisen vertaistoiminnan koulutusmalli Yhteisöllisen vertaistoiminnan koulutusmallin kehittämistyö eteni hyvin. Koulutusmateriaalista muokattiin edellisten koulutusten palautteiden perusteella päivitetty versio. Lisäksi koulutusmateriaalista tuotettiin kokeiltavaksi kevytkoulutusversio. Yhteisöllisen vertaistoiminnan vihko päivitettiin jaettavaksi koulutuksiin osallistuneille. Yhteisöllisen vertaistoiminnan kevytkoulutuksia järjestettiin vuoden aikana 1 Hämeenlinnassa, 2 Lahdessa, 1 Parkanossa, 1 Savonlinnassa, 1 Joensuussa. Kaiken kaikkiaan yhteisöllisen vertaistoiminnan koulutuksia järjestettiin vuonna 2015 yhteensä 6 kappaletta ja niihin osallistui 47 vertaistoimijaa. Lisäksi muutamia toiminnasta kiinnostuneita perehdytettiin erikseen. Projekti on ylittänyt sille projektisuunnitelmassa asetetut määrälliset tavoitteet vertaistoimijoista. Valtakunnallista yhteisöllisen vertaistoiminnan seminaaria tai yhteisöllisen vertaistoiminnan kouluttajakoulutusta ei järjestetty vuonna 2015 vähäisen ilmoittautumismäärän vuoksi. Helsingissä järjestettiin keväällä ja syksyllä koulutus yhteistyössä Kalliolan setlementin vapaaehtoistoiminnan kanssa, jossa vertaistoimintaa käsiteltiin pienimuotoisemmin yhtenä yhteiskoulutuksen osiona. Helsingissä järjestettyyn yhteiskoulutukseen osallistui keväällä 20 ja syksyllä 21 toimijaa. Hämeenlinnassa järjestettiin uutena koulutusmuotona Löytävän vanhustyön kolmepäiväinen koulutus, jossa osallistujat saivat myös vertaistoiminnan koulutuksen. Tähän koulutukseen osallistui 11 yli 60-vuotiasta. 1
Yhteisöllisen vertaistoimintarakenteen kehittäminen Projektin toiminta perustuu ikääntyneiden omien voimavarojen vahvistamiseen. Projektin tarkoituksena on järjestää toimintaa, jota ikäihmiset ovat olleet itse aktiivisesti suunnittelemassa ja toteuttamassa. Toimintapaikkakunnilla kokeiltiin vuoden aikana yhteensä 50 erilaista vertaistoiminnan toimintamuotoa. Vertaistoiminnan toteuttamisessa oli mukana yhteensä 178 aktiivista vertaistoimijaa. Yhteisöllisen vertaistoiminnan tuki- ja ohjausmallin kehittämistyö jatkuu. Vertaistoimijoiden kanssa arjessa tehtävä työ tuottaa jatkuvaa tietoa heidän tuki- ja ohjaustarpeistaan. Hakevan toiminnan menetelmiä kehitettiin Hämeenlinnassa ja Helsingissä. Erityisesti Hämeenlinnassa kehitetty Löytävä klovneria on herättänyt paljon kiinnostusta ja saanut kiitosta ja näkyvyyttä myös valtakunnallisella tasolla. Helsingissä kehitettävä hakeva toiminta keskittyy senioritalon asukkaiden osallistamiseen ja saattamiseen taloyhtiön omassa kerhohuoneessa toteutettavan yhteisöllisen toiminnan pariin. Yhteistyössä kotihoidon, talotoimikunnan, HeKa kantakaupungin, Pasilan asukastalon ja Kalliolan vapaaehtoistoiminnan kanssa on kehitetty toimintamallia, jonka avulla löydetään syrjäytyneitä tai syrjäytymisuhan alla olevia toimintarajoitteisia ikääntyneitä ja mahdollistetaan heidän osallistumisensa talon tapahtumiin. Kotiympäristön mahdollisuudet -menetelmästä on muotoutumassa vihko, joka auttaa lukijaansa kartoittamaan omaa sosiaalista esteettömyyttään erilaisten kotiympäristöön liittyvien teemojen kautta. Hämeenlinnan osaprojektin koordinaattorin Essi Siljorannan kehittämä Valokuvat voimavarana -menetelmä valmistui osana Siljorannan opinnäytetyötä. Selvitystyö ikääntyneiden osallisuuden esteistä ja ratkaisuista edistyi suunnitelmien mukaisesti. Juurruttamistyötä jatkettiin osaprojekteissa ja valtakunnallisesti. Projektissa on käytössä Juurruttamiskonsepti-työkalu, jonka avulla käydään paikallisten toimijoiden kanssa keskustelua siitä, mitkä projektin toiminnot, millä aikataululla ja millä resursseilla kiinnittyvät osaksi paikallisen setlementin toimintaa. Projektin toiminnassa näkyvät vahvasti toimintapaikkakuntien erityispiirteet sekä paikallisten setlementtien painotukset. Paikallisuuden näkökulma on pidetty projektissa vahvasti mukana. Vuorovaikutus kumppanuussetlementtien kanssa on ollut tiivistä ja yhteistyö on toiminut pääasiassa hyvin. 2
Toiminta osaprojekteittain Helsinki Kuva: Jaana Kupulisoja Keväällä Pasilan asukastalolla oltiin tukena säännöllisesti kokoontuvien Lapatossuryhmän ja Muisti- ja keskustelukerhon toiminnassa. Ryhmien välille kehitettiin yhteistyötä ja tapaamisia. Pasilassa oltiin myös mukana järjestämässä kevään mittaan erilaisia tapahtumia, kuten Pasilan Naapuruusviikkoa ja Lapatossujen esteetöntä kevätretkeä. Projektissa oltiin myös mukana organisoimassa Kalliolan vapaaehtoisten virkistyspäivää, jossa projektin toimintaan osallistuneet vertaiset vapaaehtoiset pääsivät viettämään aikaa ja tapaamaan muita helsinkiläisiä vapaaehtoistoimijoita. Samalla kuultiin muista alueella meneillään vapaaehtoistoiminnan muodoista. Tietämystä YM-projektista levitettiin myös Metropolian geronomia-opiskelijoiden työelämäpäivänä projektin omalla esittelypisteellä. Kalasataman kevään arkea rytmittivät tietoa ja virkistystä tarjoavina tapahtumina Ikä Akatemia, Kalasataman Korttelijuhla sekä Seniorisirkus-aiheinen työpaja ja esitys. Kalasatamalaisen vertaisen vetämä englannin keskustelukerho on toiminut säännöllisesti koko vuoden ajan. Toiminta on sujunut tiiviissä yhteistyössä Setlementtiasuntojen yhteisökoordinaattorin kanssa. Töölössä jatkettiin aiemmin aloitettujen toimintojen tukemista ja mahdollistamista kevään ajan. Näitä olivat Matkamuistelu-kerho, Kirjallisuuspiiri ja yhdessä seurakunnan kanssa järjestetyt Kevätlaulajaiset. Syksyllä vertaiset eivät enää jaksaneet järjestää säännöllistä toimintaa, joten toiminta loppui toistaiseksi. Syksyllä yksi Töölön järjesti Joululaulajaiset Töölössä ja toinen Matkamuistelu-tuokion Pasilan Keskiviikkopiirissä. Uusia vertaistoimijoita koulutettiin syksyllä yhteistyössä Kalliolan vapaaehtoistoiminnan kanssa. Projektiaikaisen yhteistyön avulla mahdollistetaan ikääntyneiden yhteisöllisen vertaistoiminnan ideologian ja toimintakäytänteiden jatkuminen projektin päätyttyä. Syksyllä 2015 aloitettiin Keskiviikkopiiri Länsi-Pasilan senioritalossa. Ryhmän toimintaa valmisteltiin yhteistyössä kotihoidon, talotoimikunnan, Pasilan asukastalon, Kalliolan vapaaehtoistoiminnan ja HeKa kantakaupungin asukasneuvojan kanssa. Tavoitteena oli kotihoidon tuella hakea ryhmätoimintaan mukaan asukkaita, jotka eivät yksin kykene tulemaan mukaan toimintaan. Kotihoidon avulla saatiin tietoon haettavia asukkaita ja heitä haettiin mukaan ryhmään vertaisten, Pasilan asukastalon opiskelijoiden ja projektikoordinaattorin avulla. Haettavilta asukkailta on tullut paljon kiitosta toiminnasta. Hakevan toimintamallin kehittäminen jatkuu vuonna 2016. Syksyllä aloitettiin myös Terveysnurkka, joka on kokoontunut kerran viikossa Pasilan asukastalolla. Osallistujilta on tullut hyvää palautetta, kuten keskustellaan paljon terveysasioista, saa neuvoja, toisilla samoja kokemuksia, vinkkejä oman terveyden hoitoon. Vetäjä on Kinaporin sairaanhoitaja. Syksyn kokemusten perusteella toimintaa on toivottu myös Länsi-Pasilaan, jossa se alkaa tammikuussa 2016. 3
Hämeenlinna Syksyllä koulutetut vertaistoimijat aloittivat toiminnan suunnittelun ja toteutuksen projektikoordinaattorin tuella heti alkuvuodesta 2015. Vuonna 2015 oli 10 vertaisten tapaamista (1 krt / kk). Toiminnalla tavoitettiin yli 600 hämeenlinnalaista eläkeläistä. Kuva: Heedo Lee Alkuvuoden aikana osaprojektissa kartoitettiin yhteistyöjärjestöjen ikääntyneille järjestämää toimintaa ja osaprojektin toiminnan linkittymistä tähän kokonaisuuteen. Osaprojektin muutto Hämeenlinnan Kumppanuustaloon syksyllä 2014 oli tuonut uusia yhteistyötahoja lähemmäs ja kevään aikana etsittiin yhteisiä toimintatapoja heidän kanssaan. Tiivis yhteistyö jatkui kevään ajan Vapaaehtoiskeskus Pysäkin kanssa, kun yhteistyössä toteutettiin näytelmä Unelmakerho. Vertaistoiminnan menetelmänä jatkui Kuvat kamerasta -ryhmä, jossa ikääntyneet opettelivat siirtämään kuvat kamerasta tiekoneelle ja työstämään kuvista kuvakirjoja ja multimediaesityksiä. Koko vuoden kokoontui myös ÄLY-ryhmiä, joissa vertaiset vaihtoivat älypuhelinosaamista. Keväällä pilotoitiin Mummoroolipelikerho, jossa osallistujat loivat oman seikkailun ja pelasivat pöytäroolipeliä kahden opiskelijan (HAMK) tuella. Keväällä aloitettiin myös Kaupunkipuutarhaprojekti osana Setlementtiliiton Taidetta lähellä -hanketta. Puutarhaprojekti keskeytyi tavoitteiden jäätyä saavuttamatta. Osana samaa hanketta pystyttiin syksyllä toteuttamaan Helmiteltta - yhteisötaideteos yhteistyössä Hoivian, Hämeenlinnan vankilan ja Nuokkarin kanssa. Kerran kuussa järjestettävissä Kulttuurikahviloissa käytiin läpi osallistujien merkityksellisiä taide- ja matkakokemuksia. Syksyllä Kulttuurikahvilan tilalla toteutettiin Nojatuolivieras-tapahtumasarja kerran kuukaudessa. Vieraaksi saapui mm. Hämeenlinnan kaupunginjohtaja. Uusi vertaistoiminnan menetelmäkokonaisuus Valokuvat voimavarana pilotoitiin ja koottiin tuotokseksi osana Essi Siljorannan opinnäytetyötä keväällä 2015. Syksyn uutena ryhmänä aloitti Nallekerho, jossa valmistettiin perinnenalleja naisporukalla vertaisen tuella. Kevään ja syksyn aikana järjestettiin yhteisölliset päivätanssit. Löytävän vanhustyön menetelmäksi valittiin alkuvuodesta Senioriklovneria. Siljoranta kehitti uuden menetelmän. Löytävä toiminta käynnistyi syksyllä 2015 kun ensimmäiset Senioriklovnit koulutettiin. Toisena kouluttajana oli klovnerian ammattilainen Dan Söderholm. Koulutuksen jälkeen klovnit tekivät kotivierailuja yksin asuvien ikääntyneiden koteihin ja tuettuihin palveluasumisyksiköihin. Marras-joulukuussa järjestettiin Kutsu klovni kylään -kampanja. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen valittiin Senioriklovnikummiksi. Osaprojekti oli mukana useiden tapahtumien järjestämisessä. Vanhusten viikon tapahtumat, Kumppanuustalon 1-vuotisjuhlat ja vapaaehtoisten päivä loivat uusia suhteita ja toivat lisää osallistujia toimintaan. Yhteistyö paikallisen setlementin kanssa vahvistui ja keskustelut toiminnan juurruttamisesta Hämeenlinnan seudun Setlementtiin jatkuivat tiiviinä läpi vuoden. 4
Lahti Kuva: Sanna Tuominen Vertaistoimijoiden johdolla jatkettiin elinvoimaiseksi osoittautunutta omaehtoista vertaistoimintaa Päiväkävelijät -kävelevä juttukerho ja käynnistettiin vastaavia kokeiluja ajatuksella: työntekijä kokoaa porukan ja saattaa toiminnan alkuun, toiminnan päästyä vauhtiin työntekijä ohjaa osallistujia omatoimisuuteen ja vetäytyy toiminnasta. Tällä tavoin syntyivät toiminnot Seniorisumpit - matalan kynnyksen kohtaamispaikka keväällä 2015 ja Sähköiset Seniorit -vertaistukea tietotekniikan arkikäyttöön syksyllä 2015. Molemmat toiminnot ovat jatkaneet käynnistyksen jälkeen omaehtoisesti. Omaehtoisen toimintaan ohjaamisella on ollut vertaisiin voimaannuttava vaikutus. Kun ihmisille annetaan sopivasti vastuuta ja valtaa, muttei vaadita tai odoteta liikoja, passiivisista vastaanottajista kehkeytyy aktiivisia toimijoita. Tämä on ollut monella tavalla tärkeä havainto paikallisessa toimintaympäristössä, jossa on totuttu ennemmin passiiviseen vastaanottamiseen kuin aktiiviseen tekemiseen, mikä on osin ollut myös paikallisen toimintakulttuurin aikaansaamaa. Vertaistoimijat järjestivät myös yhteisöllisiä tilaisuuksia, kuten Nojatuolimatka Islantiin -vertaisen matkakertomus, Tule ystäväksi mulle -ystävänpäivätilaisuus, Muuttolintuja odotellessa - lintuharrastajan esitelmä, Pääsitkö vai jouduitko eläkkeelle -keskustelutilaisuus, Kävelyretki Radiomäelle -entisen matkaoppaan ohjaama kulttuuriretki, Keväthumaus -kevätjuhla, Kesäinen risteily Vesijärvellä -virkistävä kesäretki, Kiinalaista tuolijumppaa -Kiinasta kotoisin olevan vertaisen johdolla, Talvinen musiikkihetki -yhteislaulua hanuristin ja esilaulajan johdolla, Itsenäisyyspäivän tuokio -musiikkia ja muisteloita, sekä Kaiken kansan Joulujuhla -joulupuuroa, joulumieltä ja monenlaista ohjelmaa. 24/7 tapahtuva vapaaehtoisten vertaisten rekrytointi Harjulan Setlementin kotisivuilla on edelleen lisännyt kansalaisten tietoisuutta toimintamahdollisuuksista Yhdessä mukana -projektin vertaistoiminnassa Harjulan Setlementissä ja poikii säännöllisesti kiinnostuneiden ilmoittautumisia mukaan toimintaan. Myös yhteisöllisen vertaistoiminnan koulutuksiin (keväällä ja syksyllä) osallistuttiin jälleen mukavissa määrin (yhteensä 17 osallistujaa). Koulutetuille vertaisille järjestettiin noin kerran kuukaudessa yhteisiä tuki- ja ohjaus tapaamisia, joissa jaettiin kuulumisia ja suunniteltiin vertaistoimintaa. Kuulumistenvaihto, vertaisuuden kokemisen mahdollistaminen vahvistavat koulutettujen vertaisten keskinäistä tukea. Hyvä yhteistyö paikallisen setlementin kanssa jatkui. Haasteena kansalaislähtöisen vertaistoiminnan kehittämiselle ja kehittymiselle oli silti edelleen vahvasti palvelutoiminnan logiikalla toimivassa toimintaympäristössä toimiminen. Haasteiden takana pilkottaa kuitenkin mahdollisuuksia ja ajatus Harjulan Setlementin kansalaistoiminnan uudelleen suuntaamisesta on saanut tuulta alleen. 5
Savonlinna Kuva: Satu Lintunen Savonlinnan osaprojektissa monet vertaisryhmät jatkoivat toimintaansa. Uusina vahvoina vertaisryhmätulokkaina aloittivat muun muassa Kiputukiryhmä sekä +60-miesten ryhmä, Tosikokit. Vertaiset ovat myös olleet kehittämässä ja järjestämässä yhteisöllisiä tapahtumia sekä osallistuneet aktiivisesti erityisryhmien ja ystäväntupien toimintaan. Paikallisen Setlementin sekä muiden lähialueen toimijoiden kanssa yhteistyö on ollut moninaista ja rikasta. Tiiviissä yhteistyössä Linnalan seniorikeskuksen kanssa on kehitetty iäkkäiden päivätoimintaa vastaamaan paremmin yksinasuvien ikäihmisten erityistarpeisiin. Iäkkäiden Romanien - ryhmän kokoontumiset jatkuivat aktiivisesti kevätkauden 2015 ajan. Kesän aikana toiminnot keskittyivät Romanien leiritoimintojen yhteyteen sekä pyrittiin jalkauttamaan iäkkäiden ryhmä osaksi Romanien Kielipesätoimintaa. Romanien perheleireillä Savonlinnan osaprojektilla oli kokonaisvastuu iäkkäiden Romanien ohjelman suunnittelusta sekä sen toteuttamisesta. Savonlinnan osaprojekti on ollut aktiivisena toimijana jakamassa tietoutta Romanien päivätoiminnan käynnistämisestä, muun muassa luennoimalla Vanhusten palvelukeskus Kinaporissa, vanhustyön seminaarissa kesäkuussa 2015. Lisäksi projekti on ollut aktiivisena Savonlinnassa järjestettävän Romanien kansallispäivän juhlan suunnitteluryhmässä. Romanityökokemuksia- ja tietoutta on myös jaettu paikkakunnalla aloittaneelle projektille. Kehitysvammaisille kehitettiin toimivampia ryhmäkäytäntöjä ja jakoja yhteistyössä Linnalan setlementin Seniorikeskuksen kanssa. Vakiintuneiksi toimintomuodoiksi jalkautuivat kehitysvammaisten discot dj:n kera, jotka onnistuivat tavoittamaan uusia, kotona-asuvia kehitysvammaisia. Loppuvuodesta kehitettiin kehitysvammaisille musiikki- ja luovan tanssin ryhmä, jonka tarvetta on ollut ilo havainnoida. Syksyllä 2015 testattiin Seniorikeskuksessa kokoontuvalle afaatikot -ryhmälle vesivärit voimavarana -menetelmää. Positiivisen palautteen innostamana kehitettiin menetelmä Värit voimavarana, jota on tarkoitus käyttää laajemmin vuonna 2016 sekä julkaista menetelmäkuvaus monialaista käyttöönottoa varten. Vanhustenviikolla lokakuussa 2015 järjestettiin laajasti kiinnostusta herättänyt luento vanhusten kaltoinkohtelusta. Poliisin kanssa sosiaaliohjaustyötä tekevän Heini Leskisen luennolle osallistui 80 kuuntelijaa. Vanhustenviikon kevyemmästä ohjelmasta vastasi +60 mieskokit, jotka pitivät piirakkapajaa, mahdollistaen erilaisten suolaisten ja makeiden herkkujen valmistamisen non stop periaatteella. Viikon yhdeksi kohokohdaksi muodostui päivätanssit elävän musiikin tahdissa. Vuoden 2015 vertaiskoulutetuista useat lähtivät vahvasti mukaan projektin eri toimintoihin. Osa löysi omien vahvuusalueiden ja taitojen hyödyntämismahdollisuuden ja lähti rohkeasti toteuttamaan uusia vertaismuotoja. Kokemuksia ja ajatuksia näistä vertaistoimijuuksista jaetaan yhteisissä vertaisten tuki ja ohjaustapaamisissa. Yhteiset vertaistapaamiset ovat osoittautuneet tärkeiksi osallisuuden, yhdessä olemisen ja suunnittelun hetkiksi, myös niille, jotka haluavat olla osa ryhmää, ilman aktiivisen vertaistoimijan roolia. 6
Parkano Osaprojektissa edellisvuonna alkaneet useat yhteisöllisen vertaistoiminnan toimintamuodot ja tapahtumat jatkuivat. Uusina vertaisryhminä aloittivat Äijäsoppaa, Happiliikkujat sekä Prätkäpapat. Vertaispari- ja ryhmätoiminnan kautta syntyi uusia tuttavuuksia ja kimppakyytejä tukemaan ikääntyneiden osallistumismahdollisuutta. Kuva: Emil Babyrev Ryhmät toimivat pääsääntöisesti jo omatoimisesti paikallisen setlementin toiminnanohjaajan tukemana. Itseohjautuvat ryhmät juurtuivat hyvin osaksi Setlementikeskuksen arjen toimintaa. Vertaiset osallistuivat myös Setlementtikeskuksen olemassa olevan toiminnan toteuttamiseen ja toteuttivat lisäksi mm. Vappujuhlan ja neulenäyttelyn. Setlementtitoiminnan tietoisuutta paikkakunnalla lisäsi mm. vanhustenviikolla järjestetty Setlementtitoiminnan Hyvänmielen päivä. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Kaupungin kanssa. Vertaisten tuki- ja ohjaustapaamiset jatkuivat joka toinen kuukausi yhteistyössä paikallisen setlementin kanssa. Vapaaehtoisille ja vertaisille järjestettiin kiitokseksi pakkas- ja pikkujoulujuhla. Toteutettiin 2 toivottuja luentoa Setlementtitoiminnan historia ja nykypäivä, sekä Terve suolisto hyvinvoinnin tukena. Kokemusasiantuntija kertoi Hoitotestamentista, sekä sähköisten asiointipalveluiden käytöstä järjestettiin opastus. Ikääntyneiden turvallisuutta ja arjessa paremmin pärjäämistä tuettiin järjestämällä kahden kerran Turvallisuuskoulutus. Tehtiin yhteisövierailuja sekä esiteltiin vertaistoimintaa vastavieraille. Vertaistoiminnan kevytkoulutus kohdennettiin miehille. Osallistujia oli 10. Yhdeksi vuoden pääpainoksi muodostui ikääntyneiden miesten yhteisöllisen vertaistoiminnan kehittäminen. Osaprojektin aloitusvuonna käynnistetyt yhteistyötapaamiset jatkoivat, Yhteistyötapaamisten tuloksena syntynyt kylientoimintapäivän viiden tapahtuman sarja toteutui toisen kerran. Tapahtumat herättivät hyvin mielenkiintoa ja aktivoi kyläläisiä omatoimisen toiminnan järjestämiseen. Yhteensä osallistuja tapahtumissa oli noin 400. Mukana tapahtumasarjassa oli noin 50 uutta osallistujaa. Järjestelyihin osallistui kaksi uutta kylää. Tapahtumasarjasta osaprojekti aloitti toimintamallin mallinnuksen kahdesta vuorovuosina toteutettavasta toimintatavasta. Tapahtumasarja tuki haja-asutusalueella asuvien luottamusta omaan osaamiseensa sekä avasi laajemmin kylärajoja paikallisyhteisöjen yhteistyölle. Parkanon setlementin pitkän tähtäimen toimintaedellytyksen varmistamiseksi osaprojekti antoi asiantuntija apua setlementin rahoituspohjan vakiinnuttamiselle. Tämän kautta avattiin myös mahdollisuus laajemmalle yhteistyölle lähisetlementtitoimijoiden kesken. 7
Joensuu Kuva: Sara Lind Projektin käynnistäminen Joensuussa oli merkittävää, sillä Joensuun Setlementillä ei aikaisemmin ollut seniorityötä ollenkaan, mutta sen tarve nähtiin suurena ja projektin avulla senioritoiminnan käynnistäminen merkittävänä mahdollisuutena. Yhteisöllinen vertaistoiminta aloitettiin käynnistämällä viikoittainen Seniorien Sunnuntaiklubi Joensuun Setlementin tiloissa ydinkeskustassa. Lokakuussa käynnistyi vastaavanlainen avoin kohtaamispaikka Joensuun lähiössä, Noljakassa. Joensuun kaupunki on tärkeänä yhteistyökumppanina ollut kartoittamassa toiminnan tarvetta sekä antanut toimitiloja projektin käyttöön. Seniorien Sunnuntaiklubi ja Sinkkolan Senioritiistai keräsivät nopeasti ison määrän kävijöitä. Huomioitavaa sekä Sunnuntaiklubilla, että Senioritiistaissa on, etteivät juuri ketkään kävijöistä tunteneet toisiaan aikaisemmin, ja toiminnan kautta aitoja ystävyyssuhteita on ehtinyt jo syntyä. Toimintoihin on tullut nimenomaan alueen ikäihmisiä, jolloin paikallisuuden rooli ja merkitys korostuu. Säännöllisten vertaistoimintojen lisäksi järjestettiin Vanhustenviikolle ulkoilupäivä Utran saarille, sekä Joensuun Setlementin Tyttöjen tupa -toimintaan avoimet ovet seniorinaisille, jolloin saatiin myös ylisukupolvista toimintaa tapahtuman muodossa. Joensuussa käynnistyneet toiminnot palvelivat projektin tavoitteita tuomalla ikäihmisiä yhteen ja edesauttamalla uusien ihmissuhteiden luomista sekä vahvistamalla seniorien osallisuuden kokemusta. Toimintojen sisältöä suunniteltiin yhdessä kävijöiden kanssa ja osa toimi vertaisohjaajina yksittäisille kerroille, jossa jakoivat omaa osaamistaan ja vetivät itse suunnittelemaansa ohjelmaa muille. Setlementin toimintaympäristöä kehitettiin yhteistyötapaamisilla kaupungin, seniori- ja järjestötoimijoiden sekä paikallisen setlementin kanssa. Ikääntyneiden turvallisuutta ja arjessa paremmin pärjäämistä edesauttoi muun muassa vertaistoiminnoissa vierailijoina olleet asiantuntija-alustukset mieltä askarruttavista aiheista, tiedon lisääntyminen, vertaistuki sekä uudet ystävyyssuhteet. Marraskuussa järjestettiin ensimmäinen Vertaistoiminnan kevytkoulutus, johon osallistui 6 senioria. Vertaistoiminnan koulutuksessa yhdelle vertaiselle heräsi kiinnostus oman ryhmän käynnistämiseen, niinpä joulukuusta alkaen alkoi vertaisen ohjaamana kuukausittainen Kirjallisuusja runopiiri. Koulutuksen käyneille kuuluu tuki ja ohjaus, joka käytännössä toteutettiin tapaamisilla kirjallisuus- ja runopiirin vertaisohjaajan kanssa. Muut koulutukseen osallistuneet eivät kokeneet tarpeelliseksi tässä vaiheessa säännöllisiä erikseen sovittavia vertaisten tapaamisia, sillä kaikki ovat aktiivikävijöitä ryhmätoiminnoissa, ja kokivat saavansa tarvittaessa sieltä tukea ja ohjausta. Vuodelle 2016 on tarkoituksena käynnistää yhteisöllistä vertaistoimintaa Eno-Uimaharju -alueella, aloittaa projektissa kehitetty senioriklovnitoiminta löytävään vanhustyöhön sekä kouluttaa uusia vertaisia Joensuun eri alueilla, ja vertaisten avulla viedä toimintaa yhä laajemmalle alueelle. Kouluttautumisen jälkeen käynnistetään myös säännölliset kaikkien kouluttautuneiden vertaisten tapaamiset tuki ja ohjaus mallin mukaisesti. 8
Rovaniemi Rovaniemen osaprojekti päättyi keväällä 1.6.2015. Kevään 2015 aikana järjestettiin kuitenkin vielä monenlaista toimintaa. Rovaniemellä vertaisten käynnistämät Boccia-kerho, Lauantaikerho ja Omatoimiset ulkoilijat jatkoivat onnistunutta taivaltaan kevään ajan. Syksyn 2014 hyvät kokemukset yhteistyöstä Rovaniemen kansalaisopiston kanssa motivoivat jatkamaan yhteistyötä Tuolijumpan merkeissä. Tuolijumpassa vertaiset toimivat edelleen yhteistyötä mahdollistavana linkkinä kurssin vetäjän ja talon asukkaiden välillä ja huolehtivat Jokkakalliolla asuvat kurssilaiset paikalle ja takaisin koteihin sekä tarvittaessa auttoivat myös toiminnoissa. Tarvittaessa vertainen myös veti tuolijumpan ohjaajan ollessa estynyt. Hannalan takkatuokiot siirtyivät loppukeväästä työntekijävetoiseksi ja siten Jokkakallion omaksi toiminnaksi. Myös Jokkakallion Ukkokerho jatkui työntekijävetoisena ja ryhmässä mukana oleva koulutettu vertainen toimi avustajana. Vapaaehtoistyön keskus Neuvokkaan kanssa aloitettu kohtaamispaikka -toiminta Pohjolankatu 42 vuokratalossa juurtui kevään 2015 aikana Neuvokkaan toiminnaksi. Talossa asuva vertainen jatkoi edelleen yhteyshenkilönä. Seurakunnan järjestämät diakonian kerho ja papin hartaustilaisuudet jatkuivat suunnitellusti kevään ajan. Ylisukupolvisesta toiminnasta saatujen hyvien kokemusten perusteella sitä jatkettiin Lapin yliopiston ja Lyseonpuiston lukion/neuvokkaan kanssa. Tavoitteena oli vuoden 2015 aikana käynnistää hakeva toiminta Jokkakalliolla ja panostaa toimintojen juurruttamiseen erityisesti vertaisten ohjaus- ja tukitarpeet huomioiden. Hakevaa toimintaa suunniteltiin yhdessä hyvinvointipalvelujen johtajan ja vertaisten kanssa. Sen tavoitteena oli helpottaa uuden asukkaan sopeutumista uuteen ympäristöön vertaisten ja toisten asukkaiden avulla ja siten ehkäistä syrjäytymistä. Vertaisten ohjaus- ja tukirakenteen juurruttamisessa tavoitteena oli saada käytäntöön toimintamalli, joka vie vain vähän työntekijäresurssia, mutta innostaa ja motivoi vertaisia jatkamaan toimintaa. Toimintamalli tukisi myös jatkuvaa uusien aktiivien rekrytointia. Kehitettyjen vertaistoimintojen jatkuminen riippuu pitkälti vertaisten innostuksesta ja heidän saamastaan tuesta. Tuen puuttuminen oli aiemmin johtanut toiminnan hiipumiseen. Tavoitteena oli myös luoda vähän työntekijäresurssia vaativa toimintamalli yhteistyöhön seurakunnan, Lapin yliopiston ja Neuvokkaan kanssa, jotta nämä toiminnot jatkuvat saumattomasti. Tavoitteissa ei kuitenkaan päästy etenemään, koska Rovalan Setlementti irtisanoi kumppanuussopimuksen Setlementtiliiton kanssa keväällä 2015. Vertaisten kuukausitapaamisia ehdittiin toteuttaa kolme kertaa. Niissä käytiin läpi ajankohtaisia asioita, suunniteltiin kevään toimintoja ja vertaiset saivat opastusta mm pyörätuolilla liikkuvan avustamiseen. 9
Arviointi ja seuranta Kuva: Mona Särkelä-Kukko Projektin toimintaa arvioidaan ja seurataan Eloisa ikä -ohjelman ja RAY:n ohjelmaarvioinnin, RAY:n raportointivaatimusten sekä projektin arviointisuunnitelman mukaisesti. Joulukuussa 2015 järjestettiin projektitiimin sisäinen arviointikeskustelu. Palautteita on vuoden aikana kerätty vertaistoiminnan koulutuksiin osallistuneilta, vertaistoimintaan osallistuneilta sekä tapahtumiin ja tilaisuuksiin osallistuneilta. Arvioinnin kannalta hyvää tietoa saadaan myös työntekijöiden työpäiväkirjoista ja kuukausiraporteista. Vuonna 2015 toteutettiin osallisuuden kokemuksia kartoittavat ryhmähaastattelut Helsingissä, Hämeenlinnassa, Lahdessa, Parkanossa ja Savonlinnassa. Tämän lisäksi aloitettiin paikkakunnittain tiedonkeruu toiminnan vaikutuksista osallistujien arkeen. Nämä vaikuttavuustarinat kootaan projektin loppujulkaisuun. Projektin ohjausryhmä kokoontui vuoden 2015 aikana 3 kertaa. Paikalliset ohjausryhmät ovat kokoontuneet 1 5 kertaa. 10
Liite 1: Seminaarit, koulutukset ja vaikuttamistyö 2015 Projektin järjestämät seminaarit ja koulutukset: Vertaistoiminnan kevytkoulutus miehille, Parkano 28.1 Vertaistoiminnan kevytkoulutus, Hämeenlinna 10.2., 12.2. Vertaistoiminnan kevytkoulutus, Lahti 17.2., 15.9. Juurruttamispäivä, Hämeenlinna 19.3. Ilmaisutaitokoulutus vertaisille, Lahti 8.4. Turvallisuuskoulutus vertaisille, Parkano 11.5 ja 23.9. Löytävän vanhustyön koulutus, Hämeenlinna 25.-27.9. "Yhteisöllinen vertaistoiminta, menetelmiä voimavarojen tunnistamiseen", osio Kalliolan setlementin kanssa yhteistyössä toteutetussa Vapaaehtoistoiminnan koulutuksessa, Helsinki 3.-29.10.2015 Vertaistoiminnan kevytkoulutus, Savonlinna 24.11. Vertaistoiminnan kevytkoulutus, Joensuu 18.11. Muita tapahtumia ja tilaisuuksia yhteensä 59 kpl Vaikuttamistyö- ja tiedottaminen: Lux Helsinki -tapahtuma, Inhimillinen viesti valoseinään Rautatientorilla, yhteistyössä RAY:n Inhimillisiä uutisia ja Eloisa ikä ohjelman kanssa Helsinki 8.1 Ikä Akatemia, Helsingin osaprojekti järjestäjätahona, ohjelma yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa, Helsinki 15.4. Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla, Yhdessä mukana -Parkanon osaprojekti, Puheenvuoro: Päihde ja mielenterveystyön verkostopäivä, Helsinki 23.4. Vertaistoimintojen esittelyä Seniorikeskuksen kevättapahtumassa, Savonlinna 9.5. Setlementin vertais- ja vapaaehtoistoiminnan sekä palvelutuottajan yhteistyön mahdollisuudet, Parkano 11.5. Projektin ja yhteisöllisen vertaistoiminnan esittely, "Kaiken keskellä yhdessä" - geronomiopiskelijoiden työelämäpäivä Metropoliassa, Helsinki 21.5. Iäkkäiden romanien päivätoiminnan järjestäminen haasteet ja onnistumiset, Yhdessä mukana -Savonlinnan osaprojekti. Puheenvuoro: Vanhustyön seminaari, Helsinki 9.6. Vertaistoiminnan esittelypiste, Harjulan pisteellä torimarkkinoilla, Lahti 5.8. Setlementtityön historia ja nykypäivä luento, Parkano 1.9. Kansalaistoiminnan PopUp, Seniorisäpinät tapahtuma, Lahti 3.9. Vertaistoiminnan esittelypiste, Vapaaehtoistoiminnan messut, Lahti 9.9. Setlementtitoiminnan Hyvän mielen päivä, Parkano 6.10.15 Virkein mielin tapahtuma ikäihmisille, Joensuu 7.10 Eloisa teemakoulutus: Toiminnan juurruttaminen, Mona Särkelä-Kukko, Helsinki 14.10 Nuorten ja vertaistoimijoiden yhteistyön mahdollisuudet -ideointipaja, Parkano 26.10. 11
Voimaneidot käytännössä, Yhdessä mukana -Parkanon osaprojekti & Valokuvat voimavaroina, Yhdessä mukana -Hämeenlinnan osaprojekti, Puheenvuorot: Positiivinen psykologia seniori- ja vanhustyössä Mielenterveysmessut, Helsinki 18.11. Vertaistoimintojen esittelyä Seniorikeskuksen joulutapahtumassa, Savonlinna 21.11. Kuvakulmia vertaistoimintaan -valokuvanäyttely, Lahti 12/2015 Yhteisöllisen vertaistoiminnan esittely, Vapaaehtoistoiminnan messut Helsingissä 3.12.15 Vapaaehtoistoiminnan esittelytilaisuus, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys yhteistyössä järjestötoimijoiden kanssa 3.12. Sitouttamista 24/7, kokemuksia vapaaehtoisten sitouttamisesta, Yhdessä mukana -Lahden osaprojekti. Puheenvuoro: Vapaaehtoistoiminnan teemapäivä Me kaikki! hanke. Helsinki 7.12. Luovuuden taika - arvokas ikääntyminen -juhla, Hämeenlinna 11.12. Projektin esittelyitä eri tilaisuuksissa 19 kpl Yhdessä mukana -sivustolla oli latauksia ajalla 1 12/2015 yhteensä 15 565 Julkaistut artikkelit ja uutiset: Jo lähtiessä oli ajatus palata Savonlinnaan. Setlementtilehti 1/2015. Vertaistoiminnan peruskurssilla osallistujaennätys. Yhdessä mukana -projekti 20.2. http://www.setlementti.fi/yhdessa-mukana/toimintapaikkakunnat/lahti/?x291941=719514 Seniorisumpeilta ystäviä ja tekemistä. Uusi Lahti 11.4. Kylien illanvietot virkistävät kyliä. Ylä-Satakunta -lehti 24.9. Hypistelymuhvit rauhoittavat ja aktivoivat. Ylä-Satakunta -lehti 10.11. Elävät kylät kiinnostavat. Koti Parkanoon -lehti kevät 2015 Vertaistoiminnalla älypuhelin tutuksi, Kaupunkiuutiset 8.4. Nallen päivä, Anja Virtaa tekee perinnenalleja. Hämeen Sanomat 10/15 "En ole kuullut, että tällaista missään tehtäisiin.", YLE Kotimaa 1.9. Senioriklovni tuo iloa ikäihmisen arkeen. Kaupunkiuutiset 2.9.2015 Senioriklovneja ryhdytään kouluttamaan Hämeenlinnassa. Yle Areena 3.9. http://areena.yle.fi/1-3003742?autoplay=true Anja Virta haluaa oppia iän kaiken. Yle Areena 8.9. http://areena.yle.fi/1-3012260 Senioriklovnit jalkautuvat yksinäisten ikääntyneiden koteihin. Kuulumiset 9/15 Senioriklovnit vierailevat yksinäisten ikäihmisten kodeissa Sirpa Pietikäinen senioriklovnien kummiksi. Setlementtiliitto 6.10. http://www.setlementti.fi/?x21656=976478 Ulkona mieli herää ja askel kevenee. Karjalainen 9.10. Et kohtais tulla kaveria tuuppoomaan. Karjalan Heili 11.10. Klovnien kotikäynneillä piristetään vanhuksia. Hämeen Sanomat 10/15 Tättärää - täältä tulevat Senioriklovnit. Hämeen Sanomat 14.10. Senioriklovnit murtavat jäätä ja piristävät harmaata arkea. Kaupunkiuutiset 15.10. Senioriklovnit aloittavat pian iloluonteisen työnsä. Yle Areena 19.10. 12
http://areena.yle.fi/1-3094105 Senioriklovni tulee yksinäisen kotiin. Lännen Media 17.11. Senioriklovni tulee yksinäisen kotiin. Lapin Kansa 17.11. http://www.lapinkansa.fi/kotimaa/senioriklovni-tulee-yksinaisen-kotiin/ Klovnit ilahduttavat yksinäisiä vanhuksia. Arjessa mukana 11/15 Kutsu klovni kylään. VIVA 12/15 Nyt on kaikki hyvin kun te olette siinä. Vanhustyö 12/15 Senioriklovnit tulevat yksinäisten ikääntyneiden luo. Setlementtilehti 3/2015 Punainen nenä murtaa jään. Hämeen Sanomat 10.12. http://www.hameensanomat.fi/uutiset/kanta-hame/299897-punainen-nena-murtaa-jaan Klovni loihtii iloa vanhusten silmiin. Hämeenlinnan kaupunki 15.12. http://www.hameenlinna.fi/kaupunki-info/viestinta/tiedotteet/klovni-loihtii-iloa-vanhustensilmiin/#.vnkerwx30mq.facebook Klovnit löytävät vanhuksia. Keski-Häme 17.12. Sirpa Pietikäinen perää osallistuvaa suunnittelua: Aivan liian vähän kuunnellaan ikäihmisten tarpeita. Yle Uutiset 19.12. http://yle.fi/uutiset/sirpa_pietikainen_peraa_osallistuvaa_suunnittelua_aivan_liian_vahan_ku unnellaan_ikaihmisten_tarpeita/8527466 13