Eksegeettinen analyysi Matteuksen kirkastusvuoriperikoopista

Eksegeettinen analyysi Matteuksen kirkastusvuoriperikoopista Matteuksen evankeliumi 17 luku, jakeet 1 8. Juha Leinonen, juha.leinonen@helsinki.fi Krista Rainamaa, krista.rainamaa@helsinki.fi Eksegetiikan laitos, huhtikuu 2007 Opintojakso: EK103 Eksegeettinen analyysi Vastuuhenkilö: Tuukka Kauhanen Eksegeettinen analyysi

Sisällys Alkukielinen teksti ja tekstikritiikki...3 Käännös...4 Tekstin tausta...4 Sisällön analyysi...6 Struktuurianalyysi...6 Perikoopin struktuuri...6 Matt. 17:1 Nouskaamme vuorelle korkeimmalle...6 Matt. 17:2 Hänen kasvonsa loistivat...7 Matt. 17:3 Laki, profeetat ja Evankeliumi...7 Matt. 17:4 Meidän on hyvä olla täällä...8 Matt. 17:5 Loistavan pilven ilmoitus...8 Matt. 17:6 Opetuslapset pelkäävät sanaa...9 Matt. 17:7 Nouskaa, älkää pelätkö...9 Matt. 17:8 Jäljellä on yksin Jeesus...9 Yhteenveto...10 Tulkintahistoriallinen tapaus...10 Lähde- ja kirjallisuusluettelo...11 Lyhenteet...11 Lähteet ja apuneuvot...11 Kirjallisuus...13 Tekninen huomautus! Kreikankielinen teksti on analyysissa kirjoitettu kahdella tavalla, aksenttimerkeillä (kursivoitu) ja ilman (kursivoimaton). Kumpaakin kirjoitustapaa vastaa oma fonttinsa. Teksti, jota on käytetty kokotekstin yhteydessä, seuraa kokotekstin fonttilajia, kun taas aksentoidulla tekstillä on oma fonttinsa. Aksentoitua tekstiä on käytetty alkukielisen tekstin esittämisessä sekä kahdessa pitemmässä lainauksessa. Hepreankielisessä tekstissä ei pystytty käyttämään dagesh-pisteitä. 2

Alkukielinen teksti ja tekstikritiikki 1 1 κα 2 µεθ' µ ρας ξ παραλαµβ νει ησο ς τ ν Π τρον κα κωβον κα ω ννην τ ν δελφ ν α το κα ναφ ρει 3 α το ς ε ς ρος ψηλ ν κατ' δ αν 4 2 κα µετεµορφ θη µπροσθεν α τ ν κα 5 λαµψεν τ πρ σωπον α το ς λιος τ δ µ τια α το γ νετο λευκ ς τ φ ς 6 3 κα δο φθη α το ς Μωϋσ ς κα λ ας συλλαλο ντες µετ' α το 4 ποκριθε ς δ Π τρος ε πεν τ ησο κ ριε καλ ν στιν µ ς δε ε ναι ε θ λεις 7 ποι σω 8 δε τρε ς σκην ς σο µ αν κα Μωϋσε µ αν κα λ µ αν 5 τι α το λαλο ντος δο νεφ λη φωτειν πεσκ ασεν α το ς κα δο φων κ τ ς νεφ λης λ γουσα ο τ ς στιν υ ς µου γαπητ ς ν ε δ κησα κο ετε α το 9 6 κα κο σαντες ο µαθητα πεσαν π πρ σωπον α τ ν κα φοβ θησαν σφ δρα 7 κα προσ λθεν ησο ς κα ψ µενος α τ ν ε πεν 10 γ ρθητε κα µ φοβε σθε 8 π ραντες δ το ς φθαλµο ς α τ ν ο δ να ε δον ε µ α τ ν ησο ν µ νον 1 Novum Testamentun Graece 1993, 46 47. 2 Joissain käsikirjoituksissa (mm. D ja Θ) sanan και jälkeen on lisätty sana εγενετο. και εγενετο vastaa heprean konsekutiivista.ו י ה יimperfektiä Tämän esiintyminen saattaa viitata joko siihen, että Matteus olisi tapansa mukaan lainannut Septuagintaa tai kyseessä voi olla seemiläistä kieltä puhuvan henkilön tiedonanto tapahtuneesta. 3 Sana korvaantuu joissain käsikirjoituksissa (mm. D ja f 1 ) sanalla αναγει (IRSK). Tämä ei vaikuta käännökseen. 4 Sanat κατ ιδιαν luetaan joissain käsikirjoituksissa (mm. D ja Eusebiuksella): λιαν (IRSK:n mukaan suuressa määrin, kovin, ylen ). Tarkoituksena on ilmeisesti yhdistää vuoren mielikuva entistä enemmän korkealla Siinailla Moosekselle tapahtuneeseen teofaniaan. 5 Joissain käsikirjoituksissa (mm. D) puuttuu sana και, jolloin aikaisempi sana µετεµορφωθη korvaantuu sanoilla µεταµορφωθεισ ο Ιησους. Lukuvan tarkoituksena on korostaa sitä, että Jeesuksen muodonmuutos oli nimenomaan kasvojen ja vaatteiden loistamisessa, eikä niinkään kasvon tai ruumiin muotojen muutoksessa. 6 Sanat το φως (valo) korvaantuvat joissain käsikirjoituksissa (mm. D, lat, sy c ja bo mms ) sanalla χιον (lumi). Vaikuttajana lienee toiminut enkelin ilmestyminen ylösnousemusperikoopissa Matt. 28:1-6 (jakeessa 3: τ νδυµα α το λευκ ν ς χι ν). Alkuperäisempi lienee kuitenkin lukutapa το φως. Vaikka kielellisesti eroavuus löytyy, ajatuksellisesti kohdan ymmärtäminen ei muutu. Sanan χιον käyttämisen tarkoitus on ollut yhtenäistää kirkastettujen ilmestyksiä. 7 Sanat ει θελεις korvaantuvat joissain käsikirjoituksissa (mm. W, Θ, 33) sanalla θελεις, tai tähän on tehty korjaus, jossa sanat on poistettu. Sanat luultavasti esiintyvät alkutekstissä. Suomen kielen syntaksin kannalta helpoin lukutapa on valittu. 8 Sana on mm. käsikirjoituksissa D ja W monikollisessa muodossa: ποιησωµεν. Markuksen paralleelissa on monikollinen muoto. On luultavaa, että Matteuksen alkuperäinen muoto on ollut yksikössä, mikä korostaa Pietarin roolia. (Ks. tekstin tausta.) 9 Jumalan sanat ovat täsmälleen samat kuin ne, jotka ovat Jeesuksen kasteen yhteydessä (Matt. 3:17): ο τ ς στιν υ ς µου γαπητ ς ν ε δ κησα. Kaksi viimeistä sanaa (ακουετε αυτου, kuulkaa häntä ) eivät esiinny Matteuksen kastesanoissa ja ovat toisessa järjestyksessä suurimmassa osassa käsikirjoituksia. Kyseinen järjestys lieneekin alkuperäisempi, jolloin kyseessä on raamattuviite LXX:aan 5. Moos 18:15. Järjestys ei kuitenkaan vaikuta asiasisältöön, eikä käännökseen. 10 Alaviitettä edeltävillä jakeen sanoilla on lukuisia lukutapoja, mm. seuraavat: προσελθων ο Ιησοθς και ηψατο αυτων και ειπεν (mm. D); προσελθων ο Ιησοθς ηψατο αυτων και ειπεν (mm. C ja f 1 ); tekstin mukaista tukee mm..א Erilaiset lukutavat eivät vaikuta käännöksen asiasisältöön. 3

Käännös 1 Ja kuuden päivän kuluttua otti Jeesus Pietarin ja Jaakobin ja hänen veljensä Johanneksen, ja vei heidät korkealle vuorelle yksinäisyyteen. 11 2 Ja hän muuttui 12 heidän edessään, ja hänen kasvonsa loistivat niin kuin aurinko ja hänen vaatteensa tulivat hohtavan valkeiksi 13 niin kuin valo. 3 Ja katso, heille ilmestyivät Mooses ja Elia, ja he puhuivat hänen kanssaan. 4 Mutta Pietari vastasi 14 ja sanoi Jeesukselle: Herra, meidän on hyvä olla täällä. Jos tahdot, teen tähän kolme majaa; sinulle yhden, Moosekselle yhden ja Elialle yhden. 5 Hänen yhä puhuessaan, katso, loistava pilvi 15 peitti 16 heidät, ja katso, ääni sanoi pilvestä: Tämä on minun rakas poikani, johon olen mieltynyt. Kuulkaa 17 häntä! 6 Sen kuullessaan opetuslapset kaatuivat kasvoilleen ja pelästyivät suuresti. 7 Mutta Jeesus tuli heidän luokseen ja koski heitä sanoen: Nouskaa, älkää pelätkö. 8 Kun he nostivat katseensa, eivät he nähneet ketään paitsi Jeesuksen yksin. Tekstin tausta Matteuksen evankeliumi on yksi synoptisista evankeliumeista. Synoptinen tarkoittaa yhdessä katsomista ja viittaa Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan evankeliumien suureen yhtenäisyyteen. Tämä yhtenäisyys johtuu siitä, että Matteus ja Luukas ovat käyttäneet sekä vanhinta evankeliumia, Markusta että Jeesuksen sanojen kokoelmaa, nk. Q- tai Logia-lähdettä kirjallisina lähteinään omien erityisaineistojensa lisäksi. On myös mahdollista, että kahden myöhäisemmän evankeliumin on ollut tarkoitus korvata varhaisempi Markus. 18 11 κατ' ιδιαν tarkoittaa Gyllenbergin mukaan erikseen, erilleen, yksinäisyyteen, yksityisesti. 12 Sana µετεµορφωθη tarkoittaa perusmuodossaan Gyllenbergin mukaan muuttua muodoltaan. Varsinainen muutos, joka tässä tapahtuu, on kirkastuminen, (ks. alaviite 5), eikä niinkään esim. kasvonpiirteiden muuttuminen. 13 Liljeqvistin mukaan hohtavan kirkas tai valkoinen, IRSK:ssa myös vaihtoehto lumivalkoinen. Käännös yrittää sisältää molemmat vaihtoehdot. 14 Perusmuoto αποκρινω Gyllenbergin mukaan tarkoittaa vasta kysymykseen, pyyntöön, väitteeseen, t. yleensä sanoa, lausua jtk sen johdosta, mitä joku on sanonut, Liljeqvistin mukaan lisäksi ruveta puhumaan. Käännökseksi on valittu vastata, joka säilyttää Pietarin toiminnassa sanan mukaisen reaktiivisen luonteen. 15 Säteilevä pilvi voidaan kääntää monella tapaa. Loistava (φωτεινη) on johdettu sanasta φωτοσ, valo. Kohta voitaisiin kääntää valoisa pilvi, hohtava pilvi, loistava pilvi, jne. 16 Sana on käännetty englanniksi (Lust & Eynikel & Hauspie) to throw a shade upon, to overshadow, sekä suomeksi (Gyllenberg sekä IRSK): peittää varjoonsa, varjota. Valoisa tai säteilevä pilvi ei kuitenkaan heittäne varjoa. Tämän vuoksi käännökseksi on valittu yksinkertaisesti peitti. 17 Verbi ακουω voidaan kääntää kuulla, kuunnella, totella. IRSK ehdottaa myös saada tietoonsa; tajuta, käsittää. Tässä yhteydessä verbi preesensmuodosta johtuen on tulkittava ilmaisemaan jatkuvaa kuulemista. Kuultua on myös noudatettava, eli asiasisältönä on totella. Käännökseksi on kuitenkin valittu perinteinen "kuulla" johtuen kirkon opetuksesta, jonka mukaan mm. Sanan kuuleminen on väline, jota käyttäen Pyhä Henki synnyttää uskon (CA V). 18 Aejmelaeus 2000, 94 95. 4

On todennäköistä, että evankeliumin kirjoitusajankohta sijoittuu aikavälille 80 100 jkr. Syyrian Antiokian piispa Ignatios tunsi Matteuksen 110- luvulla kirjoittaessaan kirjeitään; muun muassa tämän perusteella on arveltu, että Matteuksen evankeliumi on saanut muotonsa, ellei juuri Antiokiassa niin ainakin Syyriassa. Evankelistaksi ei tule kyseeseen tradition mukainen kirjoittaja, Jeesuksen opetuslapsi tullimies Matteus. Sekä ajoitus että sisältö kiistävät tämän. Opetuslapsi olisi voinut kirjoittaa pääasiassa silminnäkijähavaintojensa perusteella, eikä olisi joutunut turvautumaan kreikankielisiin kirjallisiin lähteisiin. Kyseessä ei ole kuitenkaan pseudepigrafi, sillä kirjoittaja ei nimeä itseään. Vakiintunut nimitys Matteus johtuukin myöhempien sukupolvien halusta nimetä teksti jonkun kuuluisan henkilön mukaan. 19 Matteuksen evankeliumin painotukset ovat juutalaiskristillisiä. Sen taustayhteisön identiteetti on diasporajuutalainen. Evankeliumeista juuri se viittaa eniten pyhiin kirjoituksiin eli Vanhaan Testamenttiin. Juutalaisen lain merkitystä korostetaan edelleen, samalla kuitenkin painottaen uuden Kristus-uskon merkitystä. Taustayhteisö on siis vanhan ja uuden uskon rajalla. 20 Antiokian seurakunta kuului apostolisella ajalla aluksi Paavalin johtamaan pakanaapostolaattiin, mutta siirtyi kiistojen seurauksena Pietarin juutalaisapostolaatin alaiseksi. 21 Tämä historiallinen tapahtuma on varmasti osasyynä Matteuksen sekä lakipainotukseen että Pietarin aseman korostamiseen. Analyysin kohteena oleva perikooppi (Matt. 17:1 8) on kertomus Jeesuksen kirkastumisesta vuorella. Kertomus esiintyy synoptisissa evankeliumeissa, joten alkuperäiseksi lähteeksi voidaan olettaa Markus. Kiinnostavana yksityiskohtana on todettava, että sekä Matteus että Luukas mainitsevat Jeesuksen kasvojen kirkastumisen, mutta Markus jättää sen toteamatta. Jeesuksen, Mooseksen ja Elian keskustelun sisällöstä kertoo vain Luukas, joka muutenkin eroaa kahdesta muusta tapahtumien järjestyksen ja eräiden lisätietojen suhteen. Matteuksen evankeliumissa on usein nähty erilaisia kiastisia rakenteita. Kiastinen rakenne on nk. peilikuvarakenne, kuten palindromit. Jakeen kiastista struktuuria on käsitelty sisällön analyysin yhteydessä. 19 Aejmelaeus 2000, 100 101, 262. 20 Aejmelaeus 2000, 101. 21 Christensen 1974, 32, 34 37. 5

Rudolf Bultmann on esittänyt, että kirkastusvuorikertomus olisi väärään kohtaan sijoitettu pääsiäiskertomus. Kertomuksilla on joitain yhtäläisyyksiä (ks. jakeen 2 tekstikritiikki), mutta kirkastus sijoittuu sen kaikissa paralleeleissaan (Mark. 9: 1 7 ja Luuk. 9:28 36) ennen pääsiäistä, Pietarin tunnustuksen läheisyyteen. Myöskään Davies ja Allison eivät pidä Bultmannin teoriaa kestävänä. 22 Sisällön analyysi Struktuurianalyysi Kirkastusvuorella kuultava Jumalan ääni on kertomuksen rakenteellisessa keskipisteessä rinnasteinen aiemmin kuultuun Pietarin tunnustukseen (Matt. 16:13 20). 23 Jeesus on se, joksi Pietari on häntä aikasemmin nimittänyt. Jeesus kysyy Pietarilta Kuka Ihmisen Poika on? (Matt. 16:13), johon Pietari vastaa Sinä olet Messias, elävän Jumalan Poika (Matt. 16:16), ja jonka Jumala vahvistaa kirkastusvuorella: Tämä on minun Poikani (Matt 17:5). Perikoopin struktuuri 24 A [1] Kerronnan aloitus B [2 3] Jeesuksen muodonmuutos C [4] Pietarin vastaus D [5] Jumalan ääni C [6] Opetuslasten vastaus B [7] Jeesus puhuu A [8] Kerronnan päätös Matt. 17:1 Nouskaamme vuorelle korkeimmalle Tarkat ajanmääreet ovat hyvin harvinaisia evankeliumeissa kärsimyskertomuksia lukuun ottamatta. Matteus ja Markus määrittelevät ajan samoin, mutta Luukas ei noudata samaa linjaa. Nousu vuorelle on usein yhdistetty Mooseksen nousuun Siinaille (2. Moos. 24). Vuori, jolla kirkastuminen tapahtuu, on tradition mukaan Tabor, mutta siitä on esitetty vahvoja epäilyjä. 25 Toiminnassa Jeesus on määrätietoinen toimija, joka ottaa mukaansa opetuslapsijoukkonsa sisäpiirin (Pietari, Jaakob ja Johannes). Samat opetuslapset 22 Bultmann via Davies & Allison 1991, 690 691. 23 Davies & Allison 1991, 684; Giertz 1990, 121; Albright & Mann 1984, 207. 24 Davies & Allison 1991, 684. Davies ja Allison epäilevät esittämänsä struktuurin todenperäisyyttä. 25 Davies & Allison 1991, 693 695; Giertz 1990, 121 122. 6

ovat mukana Jeesuksen vetäytyessä yksinäisyyteen Getsemanessa. Myös Getsemanessa hän hakee vahvistusta itselleen ja opetuslapsilleen tulevaa kärsimystä varten. 26 Matt. 17:2 Hänen kasvonsa loistivat Kirkastusvuorella Jeesuksen ulkomuoto on oletettavasti samanlainen kuin se on ylösnousemuksen jälkeen, esimerkiksi Damaskoksen tiellä. (Ap. t. 9:3 6). Perinteinen, jo alkuseurakunnasta lähtöisin oleva tulkinta (ks. esim. 1. Kor. 15:48) toteaa, että ylösnousemuksessa kristityistä tulee samanlaisia kuin mitä Kristus oli kirkastettuna. Vuorella tapahtuva kirkastuminen on siis välähdys ylösnousemuksen kirkkaudesta. 27 Jeesuksen kasvojen loistaminen, josta ei ole mainintaa Markuksella, vertautuu myös toiseen yliluonnolliseen kirkastumiseen, nimittäin Mooseksen kasvojen säteilyyn hänen laskeuduttuaan Siinainvuorelta liitontaulut käsissään (2. Moos. 34:29 35). Perikoopin kokonaisuus asettaa Jeesuksen Mooseksen rinnalle. Ajatusta vahvistaa myös kasvojen loistaminen. 28 Matt. 17:3 Laki, profeetat ja Evankeliumi Mooses, Elia ja Jeesus muodostavat triadin, jollainen on nähtävissä myös ristillä. Kertomus rakentuu kokonaisuudessaan samoin kuin ristiinnaulitseminen. Ensin on nousu, tämän jälkeen korotus, kolme henkilöä ja tämän jälkeen laskeutuminen. Kirkastusvuorella Jeesus nousee kunniaan, kuolemassaan hän laskeutuu häpeään. Kirkastus ja kuolema ovat myös vastakkaisia; kirkastusvuori on valon tapahtuma, ristiinnaulitseminen pimeyden. 29 Myös ristiinnaulitseminen tapahtui vuorella. Vuori näyttäytyykin yleisenä Jumalan kohtaamisen paikkana. Nyt lopulta Mooses ja Elia pääsevät näkemään sen, minkä he odottivat saapuvan: tulevan pelastuksen. Nyt he ovat saaneet nähdä sen, he ovat puhuneet Jumalan kanssa kasvoista kasvoihin. Mooses on kohtauksessa vanhan liiton ruumiillistuma ja Elia on taas nähty profetioiden ruumiillistumana sekä Messiaan edelläkävijänä. Myöhemmin (Matt. 17:9 13) opetuslapsille myös selviää, että 26 Davies & Allison 1991, 693 694; Maier 1980, 22. 27 Davies & Allison 1991, 687 688, 690, 695, 706; Albright & Mann 1984, 207. 28 Davies & Allison 1991, 685, 695 696; Albright & Mann 1984, 203. 29 Davies & Allison 1991, 706 707. 7

Johannes Kastaja on Elia. Pyhien keskustelu liittynee pian tapahtuvaan kärsimykseen; pyhät vahvistivat Jeesusta siihen. 30 Matt. 17:4 Meidän on hyvä olla täällä Pietarin mukaan heillä on hyvä olla siellä. Hän puhuu itsestään ja kahdesta apostolitoveristaan. Hänen toteamuksensa voidaan lukea kahdella tavalla: a) meidän on hyvä olla täällä, viitaten tilanteen vaikutukseen heihin, tunteeseen, tai b) on hyvä, että me olemme täällä, viitaten heidän vaikutuksensa tilanteeseen, ehdotettuun majojen rakentamiseen. 31 Pietari ja apostolit ovat vastakohtana Jeesukselle, Moosekselle ja Elialle. Asettelussa Pietari ja Jeesus muodostavat parin, ja ukkosenjylinän pojat 32 vastaavat Moosesta ja Eliaa. Tämä sekä se, että nimenomaan Pietari puhuu alleviivaa Pietarin korkeampaa asemaa opetuslasten joukossa. Vaikka Pietari toimii opetuslasten esipuhujana, on asetelma kuitenkin selvä; Jeesus on Herra ja Pietari oppilas. Pietarin ehdotus majoista on liitetty paitsi lehtimajanjuhlaan (3. Moos. 23), myös siihen, kun Joona rakensi itselleen oksista katoksen Niniven kaupungin ulkopuolelle. 33 Muut evankeliumit (Luuk. 9 ja Mark. 9) moittivat Pietarin ehdotusta, mutta Matteus ei jää sitä pohtimaan. Matt. 17:5 Loistavan pilven ilmoitus Jakeessa kahdesti toistuva katso! (ιδου) alleviivaa tapahtuman ihmeellisyyttä. Myös muut elementit (pilvi, siitä loistava valo ja sanat) kuuluvat tyypillisesti yliluonnolliseen tapahtumaan. Loistava pilvi viittaa Jumalan läsnäoloon, shekhinaan, sillä verbi (επισκιαζω) peittää varjoonsa, varjota (Gyllenberg) on sama, mitä käytetään siitä, kuinka Jumala verhosi pyhäkköteltan läsnäolollaan (LXX 2. Moos. 40:34). Tämän vuoksi on luultavaa, että pilvi peitti Jeesuksen ja pyhät sisäänsä, sillä ilmestysmajankin se peitti sisäänsä. Pilvi toimii tässä myös kulkuneuvona, jonka avulla Mooses ja Elia katoavat. Pilvi toimii kulkuneuvona monissa apokalyptisissä ja Antiikin mytologisissa teksteissä. 34 Pilvestä kuuluvat Jumalan sanat, jotka ovat alkuosaltaan täysin identtiset Jeesuksen kasteen yhteydessä kuulluille sanoille (ks. jakeen 5 tekstikritiikki), ovat 30 Davies & Allison 1991, 697 698; Albright & Mann 1984, 203; Maier 1980, 24. 31 Davies & Allison 1991, 699. 32 Nimityksestä ukkosenjylinän pojat (Boanerges), ks. Mark. 3:17. 33 Davies & Allison 1991, 699 700; Albright & Mann 1984, 207; Maier 1980, 24-25. 34 Davies & Allison 1991, 686, 688, 700 701, 704; Albright & Mann 1984, 203; Maier 1980, 26. 8

lähtöisin Vanhasta Testamentista (Jes. 42:1 ja 5. Moos. 18:15). Tämä viittaa siihen, että kyseessä on jonkinlainen kruunausmotiivi, jossa Jeesus korotetaan asemaan, jossa hän ei aikaisemmin ollut. Jumalan käsky Kuulkaa häntä! ojentaa Jeesukselle jumalallisen lainsäädännön vallan. Jeesus ei ole vain profeetta, vaan Jumalan Poika ja uuden lain antaja, uusi Mooses. 35 Kristukselle opetuslasten nähden ojennetaan määräysvalta, kuninkuus. Tämä valta hänellä on aina ollut, mutta nyt se ilmaistaan ja paljastetaan. Matt. 17:6 Opetuslapset pelkäävät sanaa Jumalallinen ilmestys tai näky johtaa lähes aina pelkoon. Opetuslapset heittäytyvät kasvoilleen pelon vallassa. Heittäytyessään maahan he peittävät kasvonsa, kun taas Jeesuksen kasvot jäävät näkyviin. He pelästyvät Jumalan ääntä ja sanaa. 36 Matt. 17:7 Nouskaa, älkää pelätkö Jakeessa ilmestystematiikka jatkuu. Siihen kuuluvat lähestyminen, kosketus ja lohdutussanat. Matteuksella Jeesus lähestyy itse ihmisiä kahdesti ja molemmilla kerroilla (Matt. 28:18) hän lähestyy opetuslapsia kirkastuneena. Jeesuksen kehotus on ystävällinen. Kyseessä ei ole käsky, vaan ymmärtäväinen kehotus. 37 Jeesus on kuninkaanakin ihmisystävällinen, ei tyranni. Matt. 17:8 Jäljellä on yksin Jeesus Katseen nostaminen on tulkittu jonkinlaiseksi heräämiseksi (osasyynä varmasti Luuk. 9:32), minkä tähden koko kokemus on joskus tulkittu näyksi (mm. Giertz), hallusinaatioksi tai heräämishorroksessa nähdyksi, väärin tulkituksi tapahtumaksi. 38 Mooseksen ja Elian katoaminen viittaa siihen, että Jeesus on näitä kumpaakin korkeammalla ja täydellistää sekä lain että profetiat. 39 Vanhan liiton edustajat ovat kadonneet ja jäljellä on yksin Jeesus, uuden lain antaja, joka on itse uusi laki evankeliumi. 35 Davies & Allison 1991, 685 688, 701 703, 705; Albright & Mann 1984, 205 206; Maier 1980, 26. 36 Davies & Allison 1991, 703. 37 Davies & Allison 1991, 703; Luz 1990, 512; Maier 1980, 27. 38 Davies & Allison 1991, 690; Giertz 1990, 122. 39 Davies & Allison 1991, 690, 697, 700. 9

Yhteenveto Tekstin rakenne yhdistää Jeesuksen ja opetuslasten nousun Mooseksen nousuun. Kristus asetetaan samalle tasolle Mooseksen kanssa. Vanhan liiton edustajien katoaminen sekä Jeesuksen yliluonnollinen kirkastuminen osoittavat, että Kristus on täyttänyt vanhan liiton ja pelastustienä jäljellä on yksin Jeesus. Jumala antaa Jeesukselle kaiken määräysvallan ja vahvistaa opetuslapsille, että kyseessä on todellakin armollinen Jumalan Poika. Nyt Mooses saa nähdä Jumalan kasvot, joita ei lakia vastaanottaessaan saanut nähdä. Kirkastusvuoren tapahtumat ovat esikuva tulevasta kirkkaudesta. Tulkintahistoriallinen tapaus Dionysios Areopagita eli 500-luvun vaihteessa ja kirjoitti käyttäen Paavalin käännynnäisen, Areopagin tuomioistuimen Dionysioksen (Ap. t. 17:34) nimeä pseudonyymina. Häntä nimitetään tämän vuoksi myös nimellä Pseudo-Dionysios. Hän vaikutti suuresti sekä itäiseen että läntiseen teologiaan joskin viimeksi mainittuun enemmän vasta myöhäisellä keskiajalla. Hänen kirjansa Jumalallisista nimistä (De divinis nominibus) on hänen keskeisiä teoksiaan. 40 Hän tulkitsee ohimennen myös kirkastusvuorikertomusta. Ei voida olla varmoja, tulkitseeko kirjoittaja juuri Matteusta vai synoptista paralleelia. Paralleelit ovat kuitenkin sisältönsä ja Dionysioksen tulkinnan painopisteen kannalta samanlaisia. Kaikista pyhimmässä kontemplaatiossa me täytymme Jumalan näkemisestä, joka loistaa ympärillämme, niin kuin se kerran loisti opetuslapsille jumalallisessa muodonmuutoksessa. (DN 1.4) 41 40 McGinn 1991, 157 159. 41 Englannista suomentanut kirjoittaja. Kohdan konteksti kuuluu seuraavasti: This is the kind of divine enlightenment into which we have been initiated by the hidden tradition of our inspired teachers, a tradition at one with scripture. We now grasp these things in the best way we can, and as they come to us, wrapped in the sacred veils of that love toward humanity with which scripture and hierarchical traditions cover the truths of the mind with things derived from the realm of the senses. And so it is that the Transcendent is clothed in the terms of being, with shape and form on things which have neither, and numerous symbols are employed to convey the varied attributes of what is an imageless and supra-natural simplicity. But in time to come, when we are incorruptible and immortal, when we have come at last to the blessed inheritance of being like Christ, then, as scripture says, we shall always be with the Lord. In most holy contemplation we shall be ever filled with the sight of God shining gloriously around us as once it shone for the disciples at the divine transfiguration. And there we shall be, our minds away from passion and from earth, and we shall have a conceptual gift of light from him and, somehow, in a way we cannot know, we shall be united with him and, our understanding carried away, blessedly happy, we shall be struck by his blazing light. Marvelously, our minds will be like those in the heavens above. We shall be equal to angels and sons of God, being sons of the resurrection. That is what the truth of scripture affirms. (DN 1.4, suomennettu kohta kursivoitu, kursivointi kirjoittajan) 10

Dionysios tulkitsee kirkastusvuoren esikuvana tulevasta kontemplaatiosta, joka tarkoittaa [Jumalan] katselemista tai sisäistä katselua. 42 Katselija täyttyy Jumalan näkemisestä (θεοφανεια, KDN 1.4), joka saavutetaan kontemplaation (θεωρια, KDN 1.4) avulla. Opetuslapset näkivät kirkastusvuorella Jumalan ja Hänen valonsa. Kristityn saavuttaessa kontemplaation hän yhdistyy Jumalan kanssa. On epäselvää, ajoittaako Pseudo-Dionysios yhdistymisen vasta ikuisuuteen, vai onko se mahdollista jo ajassa; ensiksi mainittu on luultavampi. Dionysios tulkitsee tekstiä selvästi oman teologisen järjestelmänsä valossa. Sen päämäärä on osoitettu traktaatissaan The Mystical Theology. Teologian tavoitteena on päästä eroon käsitteistä, kielestä ja kontemplaation kautta yhdistyä Jumalaan. Symbolisen ja affirmatiivisen teologian kautta päästään negatiiviseen teologiaan ja lopulta on sanottu kaikki ja jäljellä on ainoastaan autuas katselu. (MT I V) 43 Dionysios liittyy kirkastusvuoren tapahtumia tulkitessaan perinteeseen, jonka mukaan tapahtumat olivat esimakua tulevasta. Tulkinta on aikaisemman analyysin perusteella oikeutettu. Kristityt katselevat iankaikkisuudessa pyhässä hiljaisuudessa Jumalaa ja Hänen loistavia kasvojaan. Lähde- ja kirjallisuusluettelo Lyhenteet CA DN IRSK KDN LXX MT Augsburgin tunnustus (Confessio Augustana) Pseudo-Dionysios Areopagita, The Divine Names Iso Raamatun sanakirja Pseudo-Dionysios Areopagita, De divinis nominibus Septuaginta Pseudo-Dionysios Areopagita, The Mystical Theology Lähteet ja apuneuvot Biblia Sacra Vulgata. <http://www.biblegateway.com/versions/index.php?action= getversioninfo&vid=4&lang=6> Katsottu 13.3.2007. 405. Gyllenberg, Rafael, Uuden testamentin kreikkalais-suomalainen sanakirja. Ivar A. Heikelin avustamana toimittanut Rafael Gyllenberg. Uuden testamentin käsikirja 5. Helsinki: Otava. 1939. 42 Teinonen 1999, 179. 43 Tarkemmin ks. D. Carabinen artikkeli The Pseudo-Dionysios: Beyond Theology. 11

Holy Bible. New International Version. < http://www.biblegateway.com/versions/ index.php?action=getversioninfo&vid=31> Katsottu 13.3. International Bible Society. 1983. Hubert, Zack, Matthew 17:1 8. For Fellow Students of the Bible in the Original Languages. 2006. <http://www.zhubert.com/bible?source=greek&verseref= Matthew+17%3A1-8> Katsottu 13.3.2007. Levande Bibeln. < http://www.biblegateway.com/versions/index.php?action= getversioninfo&vid=44&lang=10> Katsottu 13.3.2007. International Bible Society. 2000. Liljeqvist, Matti, Iso Raamatun sanahakemisto, kreikka-suomi sanakirja. Helsinki: Aika. 1998. Liljeqvist, Matti, UT:n kreikka-suomi sanasto. [Vantaa:] Raamatun tietokirja. 2001. Luder, Martin, Luther Bibel 1545. < http://www.biblegateway.com/versions/ index.php?action=getversioninfo&vid=10&lang=4> Katsottu 13.3.2007. Lust, Johan & Eynikel, Erik & Hauspie, Katrin, The Greek-English Lexicon of the Septuagint. Stuttgart: Deutsche Bibelgesellschaft. 2003. Novum Testamentun Graece post Eberhard et Erwin Nestle editione vicesima septima revisa communiter ediderunt Barbara et Kurt Aland et al. 27. revidierte Aulf. Stuttgart: Deutsche Bibelgesellschaft. 1993. Pseudo-Dionysios Areopagita, De divinis nominibus. Corpus Dionysiacum I: Pseudo-Dionysius Areopagita. Herausgegeben von Beate Regina Suchla. Patristische Texte und Studien 33. Berlin: De Gruyter. 1990. 107 231. Pseudo-Dionysios Areopagita, The Divine Names. Pseudo-Dionysios. The Complete Works. Translation by Colm Luibheid. The Classics of Western Spirituality. New York: Paulist Press. 1987. 47 131. Pseudo-Dionysios Areopagita, The Mystical Theology. Pseudo-Dionysios. The Complete Works. Translation by Colm Luibheid. The Classics of Western Spirituality. New York: Paulist Press. 1987. 133 141. Pyhä Raamattu. Vanha Testamentti, XI yleisen kirkolliskokouksen vuonna 1933 käytäntöön ottamat suomennos; Uusi Testamentti XII yleisen kirkolliskokouksen vuonna 1938 käyttöön ottama suomennus. Turku: Suomen Pipliaseura. 1975. Raamattu. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos. Helsinki: Kirjapaja. Septuaginta. Ide est Vetus Testamentum Graece iuxta LXX interpretes edidit Alfred Rahlfs. Editio altera. Stuttgart: Deutsche Bibelgesellschaft. 2006. 12

[The Bible.] English Standard Version. < http://www.biblegateway.com/versions/ index.php?action=getversioninfo&vid=47&lang=2> Katsottu 13.3.2007. Crossway Bibles. 2001. Kirjallisuus Aejmelaeus, Lars 2000 Kristinuskon synty. Helsinki: Kirjapaja. Albright, W. F. & Mann, C. S. 1984 Matthew. Introduction, translation and notes. The Anchor Bible 26. New York: Doubleday. CA [2001] Augsburgin tunnustus. Evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuskirjat. <http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/augstunn.html> Katsottu 20.4.2007. Carabine, Deirdre 1999 The Pseudo-Dionysios: Beyond Theology. The Unknown god. Negative Theology in the Platonic Tradition: Plato to Eriugena. Louvain Theological & Pastoral Monographs 19. Peeters Press: Louvain. Christensen, Torben 1974 Kirkkohistoria 1. Evankeliumista paavin jumalanvaltioon. Suom. Leena Piispa. [Helsinki:] Gaudeamus. Davies, W. D. & Allison, Dale C. 1991 A Critical and Exegetical Commentary on the Gospel According to Saint Matthew. Volume II: Commentary on Matthew VIII XVIII. International Critical Commentary. Edinburgh: T&T Clark. Giertz, Bo 1990 Matteus. Selitys evankeliumiin Matteuksen mukaan. Helsinki: SLEY- Kirjat. Luz, Ulrich 1990 Das Evangelium nach Matthäus. 2. Teilband: Mt 8-17. Evangelischkatolischer Kommentar zum Neuen Testament 1. Zürich: Benziger Verlag. Maier, Gerhard 1980 Matthäus-Evangelium. 2. Teil. Bibel-Kommentar 2. Neuhausen- Stuttgart: Hänssler. McGinn, Bernard 1991 The Foundations of Mysticism. Origins to the Fifth Century. The Presence of God. New York: Crossroad. Teinonen, Seppo A. 1999 Teologian sanakirja. 2. korjattu painos. Helsinki: Kirjapaja. 13