lauantaina 7.8. 2010 12-20 Keskiaikatori Verlan museoalueella Käsitöitä, keramiikkaa, herkkuja, keskiaikamusiikkia, sirkusta Ohjelma Verlan laanilla 13.30 Viikinkiajan musiikkia: The Sandsacks Merkkitulet syttyvät Viikinkilaivat ilmestyvät horisonttiin Viikinkilaivat hyökkäävät Verlan laanille Viikinkien maataistelu: Faravidin sudets 16-17 Hevosturnajaiset: Rohan Talli 18-20 Syömingit makasiinikahvilassa Irlantilaista kansanmusiikkia: Leprechauns Simo Helkala, Ossi Perälä, Eero Kupias Irish folkmusic:the Sandsacks 20-21 Olivatko suomalaiset Viikinkiretkillä Arkeologi Pirkko-Liisa Lehtosalo Hilander 21-22 Viikinkien tähtitaivas: Konut tählet, Viikinkiajan luonto qopastetut kierrokset tehdasmuseossa tasatunnein alkaen klo 10.00 Maailmanperintökohde Verla, Verlantie 295, 47850 Verla, puh. 020 4152170 Markkinapaikkojen varaukset Tarja Antikainen 02041 52186, 040 754 1048 Ohjelman suunnittelu Kouvolan kaupunki, Kulttuuritapahtumatuotanto, Helena Jetsu puh. 020 6157420 Makasiinikahvila, tilaukset ruokailuryhmille 040 5205219, Viiniverla puh. 05 385246 www.kouvola.fi www.verla.fi www.thesandsacks.de www.rohan.fi www.viikinkitaistelijat.fi www.sonusborealis.fi www.nili.1g.fi

sunnuntaina 8.8. 2010 12-20 Keskiaikatori Verlan museoalueella Käsitöitä, keramiikkaa, herkkuja, keskiaikamusiikkia, sirkusta Ohjelma Verlan laanilla 14.00 Viikinkien musiikkia: The Sandsacks Merkkitulet syttyvät Viikinkilaivat ilmestyvät horisonttiin Viikinkilaivat hyökkäävät Verlan laanille Viikinkien maataistelu: Faravidin sudet Viikinkiveneretkiä 17-18 Hevosturnajaiset: Rohan Talli 18-20 Syömingit makasiinikahvilassa Irlantilaista kansanmusiikkia: Leprechauns Simo Helkala, Ossi Perälä, Eero Kupias Irish folkmusic: The Sandsacks 20-21.30 Kuninkaiden musiikkia: Sonus Borealis, Kuorimossa qliput: Aikuiset 15, S-Etukortilla 10, lapset 5 sis. päivän ohjelman ja museolipun Lippujen ennakkomyynti ja tiedustelu: 020 615 5297, Kouvola-talo, taidemuseo Varuskuntakatu 11, 45100 Kouvola

Kouvolan Pukkisaaren vii Kouvolan Huhdasjarven Pukkisaari on pohjoisen Kymenlaakson tärkeimpiä arkeologisia löytöpaikkoja. Paitsi myöhäiskivikautista asuinpaikkaa saarella on tasaisen maan polttokalmisto viikinkiajalta. Se löydettiin vuonna 1976, mutta kaivaukset suoritettiin vasta 1994-1996 Timo Miettisen johdolla. Pukkisaari voidaan rinnastaa varsinkin Hämeen kalmistoihin, joissa rovion jätteet on siroteltu sikin sokin maanpinnalle. Pukkisaaresta ei kuitenkaan ole saviastianpaloja, jotka ovat yleisimpiä löytöjä muualla, ja palaneita luitakin on löydetty kovin vähän. Työkalut veitsiä lukuunottamatta puuttuvat, samoin miekat, ja keihäänkärkiä on vain kaksi. Toinen näistä on kuitenkin hopeakoristeinen loistokappale. Nuolenkärjet eivät ole tavallisia suomalaisissa haudoissa, mutta täältä niitä on ainakin kymmenen. Kirveitä on viisi ja väkipuukkoja yksi. Viimeksi mainittu on viikinkiajan kapeateräistä muotoa ja se sopisi hyvin hopeakoristeisen keihään pariksi. Harvinaisiksi ylellisyysesineiksi voidaan laskea kolme piiskanvartta, jotka kolmien kuolainten ohella viittaavat hevosmiehiin. Kalmistosta löydetyt aseet riittäisivät ehkä kuudelle miehelle. Veitset ja tulusraudat ovat yleisimpiä tarve-esineita, mutta veitsiä on Pukkisaaresta vain viisi ja tulusrautoja yksi, mikä ei viittaa kovin moneen miespuoliseen vainajaan. Miesten pukeutumistakin valaisevat löydöt ovat vähäiset, nimittäin neljä mahdollista viitansolkea, kaksi katkelmaa vyönsoljista, yksi vyön päätyhela ja yksi hihnanjakaja. Sitä suuremman yllätyksen tarjoaa se materiaali, joka valaisee Pukkisaaren kalmistoon haudattujen naisten pukeutumista. Pyöreitä solkia, joita Lounais-Suomen rikkaimmat emännät käyttivät pareittain hameittensa olkapäillä, on löydetty 12 ja lisäksi on neljä sulanutta katkelmaa, joten näitä olisi riittänyt ainakin kahdeksalle naiselle. Kolmella soikealla soljella on ollut samanlainen käyttötarkoitus, joten tästä tulisi kaksi naista lisää.

kinkiaikaisia arvoituksia Viidella naisella olisi voinut olla kolmas solki, sillä pieni ratasmainen solki samoin kuin tapeilla koristetut pitkanomaiset soljet sopisivat ajallisesti edellisten täydennykseksi. Värikkaitä lasimassahelmiä on löydetty noin 150, joten näille kymmenelle naiselle riittäisi jokaiselle 15 helmeä. Tämä ei ole lainkaan huonosti, kun osa näistä helmistä on saatettu valmistaa aina Aasiassa asti. Jokaiselle riittäisi lisäksi 1-2 pyöreää pronssiriipusta kaulanauhan täydennykseksi. Yhdelle naiselle voisimme kuvitella todella komean asun, joka käsittäisi solkien ohella arabialaisilla hopearahoilla täydennetyn kaulanauhan, raskaan pronssisen kaularenkaan, neljä rannerengasta ja lanteilla riippuvat sivuliinat eli kaatterit, joiden 16 kulkusta helisisivät joka askeleella. Tämä vastaisi Euran ja Köyliön ruumishaudoista tavattuja kaikkein upeimpia asuja. Jonkinlaisen käsityksen siitä, mitä Pukkisaaren naisenkorut edustavat, antanee se, että Euran Luistarin rikkaasta ruumiskalmistosta on 900-luvulta vain kolme solkia sisältänyttä naisenhautaa. Mikä selittää epätasapainon Pukkisaaren miehen- ja naisenhautojen valillä? Ehkä se, että kalmistosta vain osa, Timo Miettisen mukaan viidennes, on tutkittu. Voisiko olla niin, että naisia ja miehiä olisi haudattu eri osiin kalmistoa? Tämä on mahdollista, mutta vain lisäkaivaukset voisivat sen todistaa.tällä hetkellä tunnetun aineiston valossa Pukkisaaren kalmisto on ollut käytössä ainakin 900-luvun lopulla ja seuraavalla vuosisadalla, mutta viitteitä on aikaisemmastakin kaytöstä. Vaikka haudat olisivat kahdeksan sukupolven ajalta, jokaisen aikana kalmistoa käyttäneessä yhteisössä olisi ollut ainakin yksi perinteistä juhlapukua käyttänyt nainen. Mitä lyhyemmäksi kalmiston käyttoaika voidaan määrittaa, sitä vauraammaksi sitä käyttänyt yhteisö osoittautuu. Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander