Johdatus kaupunkimaantieteeseen Mari Vaattovaara

Johdatus kaupunkimaantieteeseen Mari Vaattovaara

Kaupunkimaantieteen ja aluesuunnitteluun ja politiikkaan tutkimusryhmää. 2010-luvun aikana.

Kaupunkimaantieteeseen johdattelun rakenne Tavoitteena on esitellä erilaisia tulokulmia kaupunkimaantieteen tutkimukseen Esitellä tutkimushankkeitamme ja niihin liittyviä kansainvälisiä teoreettisia lähtökohtia Herättää kiinnostusta ajankohtaisten kaupunkikehitykseen liittyvien ongelmien analyysiin

Kaupunkimaantiede ja lähitieteet Kuvan lähde: Valparaiso University (link) Kaupunkimaantiede on maantieteen osa-alue, joka tutkii kaupunkeja, niiden fyysistä ja sosiaalista rakennetta sekä muutoksia tilallisesta näkökulmasta tutkimusaiheet monipuolisia, lähitieteenaloina mm. kaupunkisosiologia, kaupunkiekologia ja kaupunkitaloustiede kaupunkisuunnittelu

Kaupunkimaantiede Mari Vaattovaara kaupunkimaantieteen professori: Metropolialueen kehitys, segregaatio, asuminen, muuttoliike Michael Gentile tenure track professori: Itä-Eurooppa, segregaatio Venla Bernelius lehtori: koulujen oppimistulokset ja aluevaikutus Elina Eskelä FT: maahanmuuttajat ja asuminen Mats Stjernberg tutkijakoulutettava: lähiöt ja niiden kehitys Heli Ponto tutkijakoulutettava: lapset ja lasten elinympäristöt Eduardo Chica tutkijakoulutettava: kaupunkikehitys ja talous Susanna Ahola tutkijakoulutettava: maahanmuutto, kaupunkitilat Annika Airaksinen tutkijakoulutettava: aluekehittäminen ja satama-alueet Myös Rami Ratvio kulttuurimaantieteen lehtori: liikkuminen, turvallisuus, kaupunkikulttuuri Lisäksi yhteistyö Helsingin yliopistolla, Aalto-yliopistossa ja Tiekessä: Matti Kortteinen, Katja Vilkama, Hanna Dhalmann, Anssi Joutsiniemi, Hannu Simola, Marketta Kyttä, Kimmo Lapintie, Pertti Alasuutari, Jari Niemelä, Seppo

Tieteeni tutkimuksen tekemisen tapani Tunnistaa ongelma, mielellään ajassa oleva yhteiskunnallisesti relevantti kysymys Kerätä olemassa oleva viisaus teemasta (teoria) Kerätä mahdollisimman hyvä tutkimusaineisto Analysoida sitä loogisesti (eri menetelmin) Käyttää tuloksia tarkentamaan ja luomaan malleja/teorioita, jotka auttavat meitä ymmärtämään paremmin sitä mitä maailmassa tapahtuu. Ja samalla jakaa näin rakentunutta uutta tutkimustietoa mahdollisuuksien mukaan laajemmalle yleisölle Jotta tieto voi samalla vaikuttaa/haastaa/informoida julkista keskustelua ja päätöksentekoa. Loistokasta, muttei aina aivan ongelmatonta tarkennuksia tutkimusten esittelyn yhteydessä.

Akateemikko Erik Allardtia mukaellen: Yhteiskuntatieteille esitetyt kaksi keskeistä vaatimusta, toisaalta yhteiskunnallisten ilmiöiden tarkka analysointi ja toisaalta uusien, interventioita merkitsevien tulosten esittäminen Toisaalta on ensiarvoisen tärkeätä, ettei tällainen interventio ole pelkkä mielipiteenilmaus, vaan että se perustuu tarkkaan tutkimukseen ja metodisesti perusteltuun analyysiin. (Akateemikko Erik Allardt 2005, Valtiotieteellisen tiedekunnan 60 vuotta).

Kaupunkiakatemia Urban Academy

Cityscapes - Eurooppa

Lähi-itä

Etelä-Amerikka

Aasia

Nearly 4,000 cities on our planet today have populations of 100,000 people or more. We know their names, locations, and approximate populations from maps and other data sources, but there is little comparable knowledge about all these cities, and none that can be described as rigorously scientific. Planet of Cities together with its companion volume, Atlas of Urban Expansion, contributes to developing a science of cities based on studying all these cities together not in the abstract, but with a view to preparing them for their coming expansion

Polarisaatio vai professionalisaatio?

Themes Kaupunkien kilpailukyky Kaupunkikehitys ja Segregaatio

Vieraskielisten osuuden vaihtelu pääkaupunkiseudulla eri aluetasoilla (Vilkama & al. 2014).

Kaksi kaupunkia - samassa tilanteessa?

Muutama empiirinen huomio Helsingin seudun kehityksestä

Näyttämö: Suomen kaupungistuminen Kansainvälisesti suomalainen urbanisaatio verrattain nuori ja nopeassa muutoksessa oleva ilmiö Helsingin seutu monta vuotta yksi Euroopan nopeimmin kasvavia kaupunkiseutuja Vasta vuonna 1970 ylitettiin 50% raja Nyt kaupungistumisaste on n. 70% Muualla Länsimaissa se on 80-90 % välillä On mahdollista, että jopa miljoona ihmistä muuttaa kaupunkeihin lähivuosikymmeninä

Kovimmat ennusteet lupaavat esimerkiksi Helsingin seudulle lähes puoli miljoonaa uutta asukasta vuoteen 2030 mennessä

Helsingin metropoliseudun kansallinen merkitys Metropolialueella asuu 1/4 koko maan väestöstä Seudulla sijaitsee 1/3 koko maan työpaikoista Seutu tuottaa 1/3 maan BKT:stä ja lähes puolet tutkimus- ja tuotekehitysvolyymis tä Timo Aro 2014

Helsingin seudun väestöennuste 2014 (Tietokeskus)

Samaan aikaan seudun sisäinen muuttoliike on nopeaa Muutto kaupunkien sisällä on ennätysmäisen vilkasta Pääkaupunkiseudulla keskimääräinen muutto oli 160 henkeä/1000 as 2000-luvulla Päivähoitoikäisillä 250 henkeä/1 000as Pääkaupunkiseudulla keskimäärin joka neljäs päivähoitoikäinen muutti perheineen vuoden aikana Timo Aro 2014

Helsingin kaupunkiseudun kasvu 1950-2010 (Vaattovaara 2011 ) 1950 1970 Kehyskunnat 99 826 19 % Kehyskunnat 169 587 20 % Espoo, Kauniainen ja Vantaa 40 193 8 % Helsinki 375 981 73 % Espoo, Kauniainen ja Vantaa 170 978 20 % Helsinki 522 235 61 % 1990 2010 Kehyskunnat 230 360 22 % Kehyskunnat 301 433 23 % Espoo, Kauniainen ja Vantaa 330 010 31 % Helsinki 490 872 47 % Espoo, Kauniainen ja Vantaa 450 583 34 % Helsinki 583 350 43 % Kehyskunnat = Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti

Kaupunkisuunnittelun ja hallinnon suurin haaste on ymmärtää ja ottaa haltuun kaupunkien muutos hajaantuviksi metropoleiksi

Hyvät pyrkimykset ohjata kehitystä lähtevät usein toiveista ja olettamuksista, haastaen jopa kaupunkikehityksen lainalaisuudet

Toisin kun maakunnalliset suunnitelmat uskovat - noin 80 prosenttia yritystoiminnasta hakeutuu muutamiin yritystoiminnan alueellisiin keskittymiin, paikallisiin klustereihin 27 Tällä hetkellä Helsingin seudun työpaikoista 50 % sijaitsee 1,2 % maa-alalla ja jopa 80 % tiivistymissä tai klustereissa, jotka kattavat vain 4,7 % seudun alueesta (Laakso & al. 2010) Nykyinen taajama, johon ei ole mallissa osoitettu kasvua Nykyinen asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi asemanseutu, johon on osoitettu kasvua Uusi tai rakenteilla oleva rata Henkilöliikenteen käytössä oleva nykyinen rata Tavaraliikenteen rata Päätie Suojelu- tai virkistysalue Viimevuosien muutokset ovat edelleen vahvistaneet yritystoiminnan keskittymistä pääkaupunkiseudun suurimpiin ja jo ennestään henkilöstöltään tiheimpiin työpaikkaalueisiin ja vyöhykkeisiin (Laakso & al 2010). Uudenmaan maakuntakaava 2012 Sormimalli B2 Pohjoisrata /

Dynaamisuus unohtuu usein lähes kokonaan Muutto kaupunkiseutujen sisällä on ennätysmäisen vilkasta!!! 2000-luvulla joka viides pääkaupunkiseutulainen on muuttanut vuoden aikana uuteen asuntoon, 20-29- vuotiaista joka toinen. Kun huomioidaan tämän lisäksi toimipaikkojen sijainnin muutokset (10-15 % vuosi) Työpaikkojen vaihtuvuus (tietoammattilaisista 50 % aikoo vaihtaa 5 vuoden aikaa (Kepsu & Vaattovaara 2009) on käsillä dynaaminen malli, jossa eri alueiden saavutettavuus ja optimi näyttää kokonaan toisenlaiselta

Kysymykset optimisijainnista ja saavutettavuudesta on avattava uudelleen. Kaupunkirakenteen todellisuus ja suunnittelun normatiiviset ihanteet ovat jo hyvän aikaa erkaantuneet toisistaan.

Kauppakeskusten saavutettavuus henkilöautolla ja julkisella liikenteellä. Kumulatiiviset käyrät kuvaavat asukaskertymää tietyn todellisen matka-ajan sisällä eri kulkumuodoilla (Salonen, Toivonen, Vaattovaara 2012).

25-64-vuotiaiden miesten ikävak. työll.aste PKS pienalueilla 2007 (lähde:pekka Vuori /Helsingin tietokeskus) Miesten työllisyysaste, % Ikävakioitu 85,7-94,7 83,4-85,6 79,4-83,3 75,0-79,3 63,0-74,9 Vantaa PKS 81,8 Helsinki 79,4 Espoo 85,7 Vantaa 83,4 Kaun. 87,1 Espoo Helsinki Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 056/2008

(2) Samalla nuori, perheellistymisikäinen korkeakoulutettu väestö sijoittuu omille alueilleen, jotka pääkaupunkiseudulla painottuvat länteen, Helsingin ulkopuolelle.

Korkea-asteen suorittanut 25-49 vuotias väestö osa-alueittain pääkaupunkiseudulla v. 2004

Alueellinen eriytymisen luonne on muuttunut, Se ei enää liity vain toimialarakenteen muutokseen ja sosiaalisen nousun epätasapainoiseen alueellistumiseen. Eriytyminen on muuttunut paikoin osalle väestöstä vakavaksi hyvinvointiongelmaksi. Samalla se on saanut itseään ruokkivan luonteen (Kauppinen & al.2102, Kortteinen & Vaattovaara 2012).

Samalla alueen sosiaalisesta elämästä on tullut muuttoliikkeeseen itsellisesti vaikuttava tekijä Vilkama, Vaattovaara, Dhamann (2013)

HELSINKI TYÖLLISYYSASTE LÄHIÖISSĹ SUHTEESSA KAUPUNGIN KESKIARVOON (n = 32) Mari Vaattovaara 30.1.2014 ¹ Vähintään 700 asukkaan lähiöt

Kaupunkien kilpailukyky Miksi tai kuinka ja mitkä kaupungit pärjäävät? Tolstoy saattoi olla oikeassa todetessaan Happy families are all alike;every unhappy family is unhappy in its own way. Glaeser 2012, 223 Kaupunkien osalta kaikki on toisin among cities, failures seem similar while success feel unique Vaikka kaupungeista on monin osin tulossa samankaltaisia, ei kukaan sekoittaisi Tokiota Singaporeen, tai Lontoota Pariisiin tai New Yorkiin

Menestyvissä kaupungeissa on kuitenkin yhteneviä tekijöitä (Glaeser) Menestyäkseen kaupunkien tulee houkutella osaavia ihmisiä ja mahdollistaa heidän keskuudessaan syntyvän yhteistyön (collaboration). Ei ole olemassa menestyvää kaupunkia ilman inhimillistä pääomaa (human capital) Kaupungit ovat onnistuneet hyvin eri tavoin houkuttelemaan osaajia (talent) Glaeser erittelee lyhyesti joidenkin kaupunkien kilpailukyvyn taustoja

Accommodating Creative Knowledge - Competitiveness of European Metropolitan Regions within the Enlarged Union 6 th framework, citizen 4, priority 7, topic 1.1.2: Growth, employment and competitiveness in a knowledge-based economy Amsterdam Barcelona Birmingham Budapest Dublin Helsinki Leipzig Milan Munich Poznan Riga Sofia Toulouse

Ch 15 Beyond Cluster Policy? Birmingham, Poznan and Helsinki Caroline Chapain, Krzysztof Stachowiak and Mari Vaattovaara SInge

This is a truly outstanding book by leading scholars in urban studies that provides an original and thoughtprovoking view on creative knowledge cities. Its orientation on urban policy is creative and innovative, as it accounts for context-specific histories of multilayered cities Allen J. Scott, Distinguished Research Professor, Department of Geography and Department of Public Policy, University of California Los Angeles

Policies Aimed at Strengthening Ties between Universities and Cities Stachowiak, K., Pinheiro, R., Sedini, C. & Vaattovaara, M. 2013 Place-making and Policies for Competitive Cities. Musterd, S. & Kovacks, Z. (toim.). John Wiley & Sons, s. 263-291 23

Focused initial questions What are the development paths of creative knowledge regions; (dis)similarities? What are the conditions for creating or stimulating creative knowledge regions in an extended European Union? What is the (potential) impact of the wider economic and societal contexts on the development paths? What is the impact of current hard and soft conditions?

Source: Built Environment 2004, 30 (3) or: The Overnight Making of the Creative Knowledge City

ACRE project objective Objective: to learn more about the conditions that are important to the development of creative and knowledge intensive industries in various European urban regions

Creative industries Advertising, architecture, arts and antiques, crafts, design, designer fashion, video, film, music, photography, visual and performing arts, publishing, computer games, software and electronic publishing, radio and TV

Knowledge intensive industries Law (legal sector, accounting, bookkeeping, auditing, etc), financial sector, R&D, ICT, higher education

Theoretical framework: five interrelated theories Path dependence theory Classic location theory (hard conditions) Cluster theory Individual trajectories and network theory Soft conditions theory ( talent )

Classic location theory (hard conditions) Labour and skills Capital availability Institutional context (subsidies) Regulations (tax regime) Infrastructure (airports, telecommunication, universities) Accessibility Availability of good quality (office) space Sassen, Taylor, Glaeser

Cluster theory Geographic concentrations at a certain scale of interconnected industries and institutions, public and private services, context, economies of agglomeration Shaped over time (path dependence) and profit from available infrastructure, universities, etc. (hard conditions) Agglomeration economies Porter, Wu, Saxenian, Bathelt

Individual trajectories and network theory Personal ties (also transnational) Local social relations Individual trajectories Organisational affiliations Competition and cooperation Grabher, Beccatini, Ganne

Soft conditions theory (conditions for attracting talent ) Urban amenities Quality of life High quality public space Urban atmospheres ( look and feel ) Tolerance Openness Diversity Housing market (availability, affordability) Florida, Landry, T. Clark

Empirical evidence

Hypothetical ranking of urban regions on these six conditions

Status of the city Economic profile Historical/cultural background National/ regional capital + important decision making Considered as a world city of any rank Competitive spirit (cities with a 'drive') Diversified economic profile No negative industrial heritage or image Powerful high-tech clusters Pathways with periods of glory Important internation al function in the past W.Europe Amsterdam 3 3 2 3 3 2 3 3 Barcelona 3 2 3 3 2 2 3 3 Birmingham 1 2 2 2 1 1 2 1 Helsinki 3 2 2 2 3 3 1 1 Leipzig 1 2 1 2 2 1 3 2 Munich 3 2 3 3 3 3 3 2 Toulouse 1 1 1 2 3 3 1 1 Milan 2 3 2 3 3 1 3 3 Dublin 3 2 2 3 2 1 2 2 E.Europe Budapest 3 2 3 3 2 1 3 3 Poznan 1 1 3 3 1 1 1 1 Riga 3 2 3 3 1 1 2 2 Sofia 3 2 3 3 1 1 1 1 3 strong 2 medium 1 relatively weak or no score

Theory and Empirical Evidence: Confronting theoretical positions based on deep structural positions with employment and GDP information per region 13 European metropolitan regions (data for 2000-2006)

Integrated Methodology Comparative Similar sectors Similar target groups Similar questionnaires (common design) Similar item lists Systematic approach (more robust results) Including different theoretical perspectives (path dependence, clustering, classic conditions, soft conditions, networks)

Three field work tests Survey among high-skilled employees (n is 2500) In depth interviews among managers (n is 300) In-depth interviews among transnational migrants (n is 300)

City regions Theoretical top (structural positions) Employment in creative industries (%) in knowledge intensive industries (%) GDP per capita in the region Amsterdam +++ 8 18 High (50,000+) Barcelona +++ 12 10 Medium (25-50,000) Dublin +++ 11 10 High Munich +++ 8 21 High Helsinki +++ 13 18 Medium Budapest ++ 13 16 Low (< 25,000) Milan ++ 14 17 Medium Riga ++ 6 23 Low Leipzig + 9 16 Low Sofia + 8 19 Low Toulouse + 6 16 Medium Poznan + 7 11 Low Birmingham + 6 19 Medium

High-skilled employees; Concepts Networks born in region family lives here studied in city proximity to friends Hard conditions moved because of my job moved because of partner's job good employment opportunities higher wages size of city good transport links presence of good universities Soft conditions weather/climate proximity to natural environment housing affordability housing availability housing quality safe for children open to different people open minded and tolerant gay/lesbian friendly language overall friendliness diversity of leisure & entertainment cultural diversity diversity of built environment

High-skilled employees ranking indicators as most important, classified as indicators for networks, hard, and soft factors Networks Hard conditions Soft conditions Total percentage Amsterdam 38 35 26 100 221 Barcelona 62 27 11 100 200 Birmingham 57 38 5 100 165 Budapest 71 24 5 100 197 Helsinki 51 39 10 100 191 Leipzig 43 50 8 100 159 Munich 30 60 10 100 178 Poznan 74 23 3 100 155 Riga 80 17 4 100 132 Sofia 91 10 100 200 Toulouse 47 42 10 100 191 Milan 64 32 4 100 183 Dublin 57 42 1 100 201 Total 58 34 8 100 2373 N

Current debates highlighted Employment Opportunities moved because of my job moved because of partner's job good employment opportunities Openness and Tolerance open to different people open minded and tolerant gay/lesbian friendly Diversity diversity of leisure & entertainment cultural diversity Personal Networks born in region family lives here studied in city proximity to friends

Relative share of respondents that ranked indicators as among the four most important from a list of 26 indicators, assembled in specific dimensions, per urban region 100% personal networks diversity openness and tolerance 0% employment opportunities Amsterdam Barcelona Birmingham Budapest Helsinki Leipzig Munich Poznan Riga Sofia Toulouse Milan Dublin Total

Managers Infrastructure Labour pool Universities Networks (personal, business) Less for consultants (for them: accessibility) More for film production, video, media, webdesign, internet and games activities More for smaller firms; less for larger firms

Transnational migrants Employment opportunities Personal trajectories and networks Difference between creative industries (more networks) and knowledge intensive industries (more inner firm related)

Conclusions Deep structural AND contemporary factors are keys to understand ci and ki development Especially pathways and historically grown place specific characteristics are relevant Personal trajectories and networks, job opportunities Classic hard conditions remain essential Policies for attracting talent should focus less on amenities, diversity and tolerance Context dependence requires tailored policies

www.helsinki.fi/yliopisto

Kotimaisten osaajien huolenaiheet Helsingissä verrattuna huolenaiheisiin muualla Euroopassa. Hyvin huolestuneiden osuus (%) vastaajista. s. 52 Kohtuuhintaisen asumisen saatavuus Huumeongelmat Väkivaltainen käytös Ilmansaasteet Kodittomuus Liikenne Seinätöhryjen ja graffitien määrä Vanhuspalveluiden saatavuus Teini-ikäisten vapaa-ajan vietto mahdollisuudet Prostituutio Rikollisuuden määrä Työpaikkojen saatavuus Turvallisuus Julkisen liikenteen saatavuus Lasten palvelujen saatavuus Mielenosoitukset julkisilla paikoilla Helsinki (N = 227) 13 kaupungin keskiarvo (N = 2 705) 0 10 20 30 40 50 %

Kotimaisten osaajien arvio elämänlaadun kehityksestä pääkaupunkiseudulla viimeisen viiden vuoden aikana s.51 En osaa sanoa, 5 % Huonontunut, 24 % Parantunut, 40 % Pysynyt samana, 31 %

Yritysjohtajat huolissaan asumisesta Kriittinen resurssi firmassa ovat osaavat työntekijät, mitään muuta firmalla ei ole Yritysjohtaja, ICT, 2008

Hakeutuneet asumaan samalla tavalla kuin vastaavat kotimaiset ryhmät Kartat: Pekka Vuori, Tietokeskus Ulkomaalaiset osaajat, osuus väestöstä, valikoidut OECD-maat, 30-59 vuotiaat 1.1.2009 Koko väestö korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 20-64-vuotiaista 2008

ja ahtaus Keski-Euroopasta ei tule yhtään aikuista joka suostuisi asumaan yksiössä. Jokainen ihminen tarvitsee makuusopen ja olohuoneen erikseen. Työnantaja itse asiassa hankki asunnon minulle, mutta se oli 18 neliön suuruinen asunto, ja vaikka tulen Tokiosta, se oli silti niinkuin [ ] Mitä? Oletatteko minun tosiaan asuvan täällä?