STRATEGIAMME LINJAUKSET (10/2011): ORGANISAATION MADALTAMINEN: HUS:n organisaatiotasoja tulee vähentää. Tällöin johtajilla ja esimiehillä olisi välittömiä alaisia nykyistä enemmän, mutta organisaatiotasoja olisi nykyistä vähemmän. PROSESSIMAINEN HOITO PROSESSIEN JOHTAMINEN JA PROSESSIORGANISAATIO OSAAMISKESKUKSET. Osaamiskeskuksella tarkoitetaan tietyn laajan hoitokokonaisuuden tai potilasryhmän hoitamiseen tarkoitetun suhteellisen itsenäisen, eri tuotannontekijöitä hallitsevan kokonaisuuden muodostamista,... TYÖ ALOITETTIIN 5/2012 seminaarilla
MISTÄ ON SIIS KYSYMYS? Lääketieteen erikoisaloja on 50. Ne muodostavat erikoissairaanhoidon perustan. Kliinisen ( = potilashoidon ) organisaation rakenteessa on kysymys siitä miten nämä erikoisalat ryhmitellään organisaatioyksiköiksi Aikanaan kun erikoisaloja oli vähemmän kukin erikoisala muodosti klinikan ja sairaalan organisaatiorakenne muodostui näistä. Kun erikoisaloja syntyi enemmän tuli tarve ryhmitellä niitä suuremmiksi organisaatioyksiköiksi. 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa tämä tapahtui terapiamuodon mukaan (leikkaus, lääkehoito. sädehoito jne.). 10 viime vuoden ajan on tavoitteena ollut potilaiden ongelmien ja sairausryhmien mukainen malli.
MUUTOKSEN YDIN PÄHKINÄNKUORESSÄ OLENNAINEN MUUTOS, JOTA NYT TAVOITELLAAN, ON SE, ETTÄ AIKAISEMMAT KIRURGISET JA SISÄTAUTISET SUPPEAT ERIKOISALAT JA NIIDEN LÄHIALAT YHDISTETÄÄN POTILASRYHMÄKOHTAISESTI YLI HOITOMUOTORAJOJEN, ESIM: VATSA-ALUEEN SAIRAUDET MUNUAIS- JA VIRTSAELINTEN SAIRAUDET SYDÄNSAIRAUDET HERMOSTON SAIRAUDET TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET
MITEN NYKYISET ERIKOISALAT OVAT MUODOSTUNEET? 1/2 KOHDE-ELIMISTÖN MUKAISESTI: korva-nenäkurkkutaudit, silmäsairaudet, naistentaudit ja synnytykset, ihotaudit ja allergologia, psykiatrian erikoisalat jne. POTILAAN IÄN MUKAISESTI: geriatria, lastentaudit, lastenkirurgia, lastenpsykiatria, lastenneurologia, nuorisopsykiatria KIRURGISEN HOIDON MUKAISESTI: gastroenterologinen kir, käsikir, neurokir, ortopedia ja traumatologia, plastiikkakir, suu- ja leukakir, sydän- ja rintaelinkir, urologia, verosuonikir, yleiskir PÄÄASIASSA LÄÄKEHOIDON MUKAISESTI: endokrinologia, nefrologia, reumatologia, hematologia, sisätaudit, syöpätaudit, infektiosairaudet, neurologia, keuhkosairaudet ja allergologia, gastroenterologia jne
MITEN NYKYISET ERIKOISALAT OVAT MUODOSTUNEET? 2/2 KÄYTETYN TEKNOLOGIAN MUKAISESTI: anestesiologia ja tehohoito, fysiatria, radiologia, LABORATORIOALAT: kliininen kemia, kliininen mikrobiologia, kliininen neuro-fysiologia, patologia, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede, kliininen farmakologia TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTEL-MÄN MUKAISESTI: liikuntalääketiede, oikeuslääketiede, terveydenhuolto, työterveyshuolto, yleislääketiede MUUT: perinnöllisyys-lääketiede
ASIAKASLÄHTÖISYYS ON (USEIN) ERI ASIA KUIN PROFESSIOLÄHTÖISYYS Sairaalaorganisaatio tulee rakentaa ASIAKASLÄHTÖISESTI. Potilas on sairaalan asiakas. Potilaslähtöinen organisaatio ei perustu terapiamuotoon, vaan potilaiden ongelmiin, sairauksiin ja niiden ryhmittelyyn Tapa organisoida erikoissairaaloita heijastaa lääketieteen kehitystä, jolla on useiden vuosisatojen, jopa vuosituhansien perinteet. Erikoissairaalat toistavat samaa organisointitapaa kuin yliopistolliset sairaalat, joissa lääkäreitä ja muita terveydenhuollon ammattihenkilöitä koulutetaan, Se voi palvella potilaan etua, mutta ei suoranaisesti perustu siihen. (KTT,LL Juha V. Virtasen väitöskirjasta s. 213)
TULOSYKSIKÖIDEN MÄÄRÄÄ ON VÄHENNETTY, PORTAITA ON TULLUT LISÄÄ HYKSissä oli sen perustamisvaiheessa 1958 15 kliinisen toiminnan hallintoyksikköä, jotka kaikki olivat hyvin pitkälle omavaraisia : omat rakennukset, luentosalit, kirjastot, laboratoriot, patologit, anestesiologit, röntgenlaitteet ja lääkärit jne. Keskeinen jako oli kirurgia sisätaudit, joilla oli kummallakin useita klinikoita 1990-luvulla HYKSissä oli yhteensä kaikkiaan tulosyksiköitä 45, joista kliinisiä yli 20! (45 mukana diagnostiset yksiköt, tuki- ja hallintopalvelut) Siitä asteittain vähennettiin, ensin n. 20, kliinisiä 9, kunnes HUS:in muodostamisen myötä 7 ja 2008 alkaen 4 (joiden alla 17 klinikkaryhmää), 2013: 5
HYKS:N 1990-LUVUN KLIINISEN TOIMINNAN ORGANISAATIO 2000-LUVULLE 1995-2000 2000-2007 2008 - Iho- ja allergiasairaala A MED Kirurgian klinikka OPER Lasten ja nuorten sairaala NALA Naistenklinikka NALA Neuroklinikka E M - O Psykiatrian klinikka PSYK Silmä-korvasairaala E OPER Sisätautien klinikka A MED Syöpätautien klinikka MED
KOKO SAIRAALAN ON MYÖS OLTAVA JOHDETTAVISSA EI RIITÄ, että organisaatiorakenne tyydyttää asiantuntijoita, vaan organisaation on oltava myös kokonaisuudessaan johdettavissa. Asiantuntijoita motivoi vahvasti itsenäisyys ja oma. Tämä tulee ottaa huomioon, mutta äärimmilleen vietynä tämä merkitsee suursairaalassa useita kymmeniä, jopa yli 50, itsenäistä firmaa (tähän suuntaan on jo tullut aloitteita!) Johdettavuuden (= omistajien) kannalta yksiköitä voi olla rajallinen määrä, 15 alkaa olla maksimi, on myös löydettävä yksiköihin johtajia, niillä on oltava riittävästi volyymiä, henkilöstöä ja taloudellisia resursseja mm kehittämiseen ja kriisitilanteiden varalle,
HYKS:n vuoden 2012 organisaatio (tilikartta) Toimitusjohtaja (ja johtajaylilääkäri) HYKS:n johtaja Tulosyksikön johtaja Klinikkaryhmän johtaja Vastuuyksikköryhmän johtaja Vastuuyksikön johtaja HYKS 4 Tulosyksikköä, niiden alaisuudessa 18 Klinikkaryhmää, niiden alaisuudessa 136 Vastuuyksikköryhmää, niiden alaisuudessa 545 Vastuuyksikköä, joihin kuuluu 11 690 Henkilöä
HAVAINTOJA SUOMEN MUIDEN YO- SAIRAALOIDEN ORGANISAATIOISTA Oulussa on edelleen perinneorganisaatio : Med, Oper, NaLa, Psyk Neurokeskus on Kuopiossa ja Turussa Sydänkeskus on Kuopiossa, Turussa ja Tamp. Erillistä syöpäkeskusta ei ole muualla, Kuopiossa syöpätautien klinikka on naistentautien kanssa samassa yksikössä, Tampereella kirurgian ja gastroenterologian, Turussa myös osana muuta! NaLa on Tampereella ja Oulussa, mutta ei Kuopiossa ja Turussa Lastenpsykiatria on lastentautien kanssa Kuopiossa ja Tampereella, mutta muun psykiatrian yhteydessä Turussa ja Oulussa
JATKOA EDELLISESTÄ Anestesia ja tehohoito on sisäinen palveluala muualla paitsi Oulussa Vatsa-uro -keskus on vain Turussa Silmäsairaudet ja knk ovat muualla osana laajempaa kokonaisuutta, myös Tampereella Tules-kokonaisuus on erillisenä Turussa ja Kuopiossa, mutta Tampereella on Coxa Oy, muu Tules on heillä neuron, silmä, knk, kuntoutus kokonaisuuden osa Jakojäännösongelma on todellinen, sitä tulisi voida välttää Turku 9 + 3, Tampere 6 + 1 + 2, Kuopio 9 + 3,
Työryhmän ehdottamat HYKSin osaamiskeskukset 1. Anestesia, tehohoito ja leikkaustoiminta 2. Päivystys sisältäen ensihoidon. 3. Diagnostiikka HUSLABin ja HUS- Kuvantamisen yhdistäminen ja siirtäminen Hyksin yhteyteen. 4. Gastro-/vatsakeskus sis. mahasuolikanava- ja virtsaelinsairaudet, nefrologian, urologian, gastroenterologian ja endokrinologian, mutta ei esim. diabeetikkoja 5. Lastentaudit. 6. Neurokeskus. mukaan liitettäisiin silmät ja korvat ( aivot ja aistit ) 7. Psykiatria. 8. SyKe-keskus. Olemassa oleva. 9. Synnytykset ja lisääntyminen. Gynekologinen onkologia siirtyisi syöpäkeskukseen. 10. Syöpäkeskus Sis. mm. hematologian ja rintarauhaskirurgian. 11. Terveyden edistämisen keskus. Sisältäisi mm. diabetologian, lihavuuden hoidon, päihdelääketieteen, syrjäytymisen hoidon ja yleislääketieteen yksikön. 12. Traumakeskus. Sis. myös ortopedian ja leukakirurgian. 13. Tulehdus. Sis. reuman, infektiot, ihotaudit ja allergologian.
Hallinto Myynti ja markkinointi HUS/HYKS keskushallinto Erikoissairaanhoidon palvelujen myynti- ja markkinointiyhtiö (HYKSin Oy) Osaamiskeskukset Sairaanhoitopalvelut 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Erikoissairaanhoidon osaamiskeskukset 10 Lääketiet. tukipalvelut Tukipalvelut 11.6.2013 Anestesia, leikkaus ja välinehuolto Diagnostiikka Terveyden edistäminen, sisätaudit, geriatria ja kuntoutus Lääkehuolto ja varastotoiminnot Ruokahuolto (Ravioli) Toimistopalvelut (HUS-Servis) Kiinteistöhuolto ja siivous (HUS-Kiinteistöt Oy)
Hyksin klinikat. Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan kuuluivat perustamisvaiheessa seuraavat klinikat: 1. I Sisätautien klinikka, Unioninkatu 33 2. II Sisätautien klinikka, Unioninkatu 38 3. I Kirurgian klinikka, Kasarmikatu 11 4. II Kirurgian klinikka Kasarmikatu 11 5. II Kirurgian klinikka ja kirurginen poliklinikka, Kasarmikatu 11 6. Neurokirurgian klinikka (SPR:n sairaala), Topeliuksenkatu 5 7. I Naistentautien ja synnytysklinikka, Haartmaninkatu 2 8. II Naistentautien ja synnytysklinikka, Haartmaninkatu 2 9. Silmätautien klinikka, Haartmaninkatu 4 C 10. Iho- ja sukupuolitautien klinikka, Snellmaninkatu 14 11. Lastentautien klinikka, Stenbäckinkatu 11 12. Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka, Haartmaninkatu 4 E 13. Sädehoitoklinikka, Unioninkatu 38 14. Hermotautien klinikka, Lapinlahden sairaala 15. Psykiatrian klinikka, Lapinlahden sairaala
Potilaskeskeisesti toimien talouden realiteetit ymmärtäen VSSHP organisaatio 1.1.2013 VSSHP Konsernijohtaja Hallintopalveluiden tulosalue Teknisten ja huoltopalvelujen tulosalue Johtajaylilääkäri Hallintoylihoitaja SAPA:n tulosalue EPLL:n tulosalue Toimitusjohtaja TYKS tulosalue Sairaalajohtaja Alueellinen erikoissairaanhoito Psykiatrian tulosalue Toimialajohtaja Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos Ensihoito Päivystys Terveyden- huollon neuvonta- palvelu Toimialue 1 TULES Toimialue 2 Sydänkeskus Toimialue 3 Vatsakirurgian ja urologian klinikka Toimialue 4 Neuro Toimialue 5 Medisiininen Toimialue 6 Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit Toimialue 7 Naistenklinikka Toimialue 8 Lasten ja nuorten klinikka Palvelualue 1 Asiantuntijapalvelut Palvelualue 2 TOTEK AESjohtaja AES tulosalue Loimaan aluesairaala Salon aluesairaala Vakka-Suomen sairaala Turunmaan sairaalan liikelaitos Lasten, nuorten ja aikuispsykiatrian palvelut Kaarinan palvelut Liedon palvelut Loimaan palvelut Rasion palvelut Salon palvelut Turun palveltu Uudenkaupungin palvelut VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI v 11.9.2012 EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
Muiden yo-sairaanhoitopiirien johtajien kommentit organisaatiomuutoksista 1/2 Lehtonen: Meillä on viisi kuukautta vanha, ainakin viisi vuotta vaatinut Tyksin organisaatiouudistus (kts. liite). Meidän täytyy nyt keskittyä sen vakauttamiseen. Perustimme vuoden alusta psykiatrian ja alueellisen erikoissairaanhoidon johtokunnat. Aluesairaaloilla ei ole enää omia johtokuntia. Sen lisäksi: 1. Hallitus on edellyttänyt Tyksin organisaatiouudistuksen "asiantuntijapalvelut" palvelualueen arviointia tänä vuonna. 2. Hallintokeskuksen tulosaluetta on uudistettava tänä vuonna. Asiaan on kiinnittänyt huomiota mm. tarkastuslautakunta ja hallintokeskus on käynyt läpi eri prosesseja. 3. Tyks-Sapa-liikelaitoksessa on usealla suunnalla muutostarpeita. Yksi niistä on erityisvastuualueella tehty selvitystyö sairaanhoidollisten palveluiden yhtenäistämiseksi. 4. Toiminnallisesti Tyksissä näemme selvän tarpeen "vuodeosastohoito" - palvelualueelle. Sen toteuttaminen on toki haastavaa yliopistosairaalassa. Tiettyjä alkuja pyrimme jo kokeilemaan. 5. Teknisisstä palveluista sekä huolto- ja kiinteistöpalveluista on muodostettu yksi tulosalue. Oleellista on kiinteistöpalveluiden keskittäminen yhteen tulosyksikköön. Hankekohtaisesta kiinteistöhallinnosta luovumme. 6. Vahvistettuun konsernihallintoon haemme ratkaisuja.
Muiden yo-sairaanhoitopiirien johtajien kommentit organisaatiomuutoksista 2/2 Miettunen: Meillä on 2013-2016 tuottavuusohjelman puitteissa suunnitteilla kohtalaisen runsaasti yksikköjen toimintojen uudelleenjärjestelyjä ja valmistuu uudissairaala mutta varsinaista ylätason organisaatiota ei ole tarkoitus muuttaa. Yleisten tukipalvelujen palvelualue lakkautettiin vuoden alusta koska toiminnot olivat tulleet ulkoistetuiksi suurelta osin. Jäljelle jääneet funktiot liitettiin hallintokeskukseen. Vanha rakenne saattaa vielä esiintyä jossain diassa. Leskinen : Ei nyt mitään oleellista pöydällä.