Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR-koordinaattori Antti Hänninen / Keski-Suomen ELY-keskus ABC hankkeet etenee Mikkeli
Rakennerahastot Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Tavoitteena on työllisyyden ja osaamisen kehittäminen, heikoimmassa asemassa olevien ryhmien tukeminen sekä tasaarvoisuuden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Tavoitteena on tasoittaa alueiden välisiä kehityseroja, edistää uusien yritysten ja työpaikkojen syntymistä sekä parantaa yritysten kilpailukykyä. 2
Keskeisiä seikkoja rakennerahastoista Rahoitettavan toiminnan painopisteet määritellään sekä kansallisella että maakunnallisella tasolla (strategiat). Ohjelmakauden kesto on 7 vuotta Rahoitus on yleensä avustusmuotoista (ei tarvitse maksaa takaisin) Rahoitusta voivat hakea oikeuskelpoiset yhteisöt (yritykset, yhdistykset, oppilaitokset tms.), ei yksityishenkilöt. Rahoituksella tuetaan koko Suomen monipuolista kehittämistä. Valtakunnallisesti rahoitus painottuu erityisesti Itä-ja Pohjois- Suomeen, harvaan asutuille alueille, raja-alueille sekä kehityksen kannalta haasteellisille alueille Etelä- ja Länsi-Suomessa (koheesio). Rahoitettava toiminta voi olla alueiden sisäistä, alueiden välistä tai kansainvälistä. 3
Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR) samassa ohjelmassa Ohjelmaa toteutetaan kahdella suuralueella: Etelä- ja Länsi-Suomi Itä- ja Pohjois-Suomi Valtakunnalliset ohjelmat tukevat alueellisia toimia 4
Rakennerahoituksen määrä Suomessa 2007-2013 2014-2020 139 Perusrahoitus 161 368 1 476 Harvan asutuksen erityisrahoitus (vain IP-Suomi) Alueellinen yhteistyö 305 1 022 EU 1 983 M Kansallinen 2 215 M Yhteensä 4 198 M EU 1 488 M Kansallinen 1 488 M Yhteensä 2 976 M 5
Rakennerahastojen hallinnon tasot 6
Toiminta ja tavoitteet 2014-2020
Kansallisia haasteita, joihin rakennerahastotoiminnalla pyritään vastaamaan Yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten heikentynyt kv. kilpailukyky ja kasvuyritysten vähäinen määrä Tutkimus- ja innovaatioperustan kapeus Pk-yritysten saavutettavuudesta johtuva heikompi kilpailukyky Korkea energiankulutus ja suuret kasvihuonekaasupäästöt Työikäisen väestön väheneminen ikääntymisen tai poismuuton seurauksena Työttömyys, erityisesti nuoret ja pitkäaikaistyöttömät Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukainen eriytyminen Hyvinvointi- ja terveyserojen sekä eriarvoistumisen kasvu 8
Ohjelmakauden 2014-2020 määrälliset tavoitteet 12 700 uutta työpaikkaa 1 200 uutta yritystä 2 350 yrityksessä liikevaihdon ja henkilöstön määrä kasvaa. 5 180 yritystä osallistuu tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin. 250 yritystä tuo markkinoille uuden tai aiemmasta versiosta merkittävästi kehitetyn vähähiilisyyttä edistävän tuotteen tai materiaalin. 200 yhdyskuntien vähähiilisyyttä edistävää uutta ratkaisua. Erilaisiin työllisyyttä ja työllistymisvalmiuksia edistäviin hankkeisiin tavoitellaan 306 000 osallistujaa, joista kolmannes on työttömiä. 9
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelman toimintalinjat 10
Toimintalinjat (EAKR) Erityistavoite 1.1 Uuden liiketoiminnan luominen TL1 PK-yritysten kilpailukyky Erityistavoite 1.2 Pk-yritysten kannalta tärkeiden liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantaminen (vain Itä- ja Pohjois-Suomessa) Erityistavoite 2.1 Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Erityistavoite 3.1 Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 4.1 Tutkimus-, osaamis- ja Innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Erityistavoite 5.1 Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Erityistavoite 3.2 Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen 11
Toimintalinjat (ESR) TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen Erityistavoite 6.1 Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Erityistavoite 7.1 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen Erityistavoite 8.1 Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen Erityistavoite 9.1 Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen Erityistavoite 9.2 Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Erityistavoite 10.1: Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen 12
Valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet (ESR) Toimintalinja 3 Nuorisotakuu Heikossa työmarkkinaasemassa olevien työllistymisen edistäminen Työvoima liikkuvuus Euroopassa Mallit rekrytoivan ja irtisanovan yrityksen välillä Tuottavaa ja tuloksellista työelämää yhteistyöllä Sukupuolten tasa-arvoa työelämään Kotona Suomessa Työterveys- ja turvallisuusinnovaatiot työn, työolojen, terveyden ja työkyvyn edistäjinä Toimintalinja 4 Nuorisotakuu Osuvaa osaamista Kotona Suomessa Osallistamalla osaamista Uusilla kasvualoilla ja rakennemuutoksissa tarvittavan osaamisen vahvistaminen Luovaa osaamista Toimintalinja 5 Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien sosiaalisen osallisuuden tukeminen Nuorten osallistaminen ja nuorisotakuu Syrjintää ja syrjäytymistä kokevien väestöryhmien sosiaalisen osallisuuden tukeminen 13
Hankehakemusten arviointi
Hankehakemusta tehdessä kannattaa ainakin pohtia. Tukeeko hanke maakuntastrategian tavoitteita? Ovatko toteuttaja(t) sekä muut hyödynsaajat sitoutuneet hankkeeseen myös rahoituksen kautta? Onko hakija selvittänyt mahdolliset aiemmin tehdyt kehittämistoimenpiteet, mitä on jo saatu aikaan? Kehitetäänkö hankkeessa aidosti uutta? Onko hankkeen valmistelussa olleet mukana kaikki olennaiset tahot? Onko hankkeeseen järkevää hankkia osaamista ja resurssia muiden toimijoiden kautta ja lisätä näin mm. vaikuttavuutta (yhteishankkeet)? Onko hakemus tarkasti ja oikein täytetty ja vastataanko siinä hakemuksessa esitettyihin kysymyksiin? 15
Hankkeiden valintaperusteet I YLEISET VALINTAPERUSTEET Hankkeen on täytettävä kaikki ehdot, jotta se voidaan rahoittaa. Perustuvat EU-asetuksiin, kansalliseen lainsäädäntöön tai oikeuskäytäntöön. II ERITYISET VALINTAPERUSTEET Pisteytysasteikko on 1-5. Hankevalinnassa voidaan valintaperusteita painottaa haun tavoitteiden mukaisesti. III ALUEELLISET JA VALTAKUNNALLISET ARVIOINTIPERUSTEET Rahoittaja voi asettaa haussa lisäksi myös omia, erityisiä valintaperusteita erityistavoitteille. 16
I Yleiset valintaperusteet (poimintoja) Hankkeen toiminta ja toimenpiteet ovat ohjelma-asiakirjan ja erityistavoitteen mukaisia Hakija on yksityisoikeudellinen tai julkisoikeudellinen oikeushenkilö Hakija ei ole konkurssissa tai laiminlyönyt veroja tai sosiaaliturvamaksuja, ei keskeneräisiä takaisinperintäpäätöksiä Hankkeen saamaa tukea ei käytetä yleisenä toimintatukena Hankkeella on tunnistettuun tarpeeseen perustuva suunnitelma Hankkeen toteuttajalla on edellytykset vastata hankkeen toiminnan jatkuvuudesta hankkeen toiminnan jälkeen. Kehittämishankkeen tulokset ovat yleisesti hyödynnettävissä. 17
II Erityiset valintaperusteet Jokaisella erityistavoitteella on omat erityiset valintaperusteet! Keskeisiä ESR-hankkeiden erityisten valintaperusteiden teemoja: Erityistavoitteen mukaisen toiminnan edistäminen Uudenlaiset ratkaisut ja erityinen lisäarvo olemassa oleviin palveluihin Hanke vastaa paikallisesti tunnistettuihin tarpeisiin Toimijoiden välinen yhteistyö/verkottuminen Sukupuolten välisen tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja kestävän kehityksen edistäminen. 18
Keskeiset hankehallinnolliset muutokset
Keskeisiä hankehallinnollisia muutoksia (1/2) Täysin sähköinen hankehallinnointi (EURA2014- järjestelmä) Neljä RR-ELYä Maakunnan yhteistyöryhmän ja sihteeristön rooli hankearvioinnissa ja -valinnassa kasvaa Paikallinen yhteisölähtöinen kehittäminen (vain ESR) 20
Keskeisiä hankehallinnollisia muutoksia (2/2) Rahoitusosuudet rahana, ei enää luontoissuorituksia ESR-hankkeissa kohderyhmän raportoitavat palkkakustannukset vain kuntien ja muiden julkisten organisaatioiden osalta Ennakon maksaminen mahdollistuu Maksatushakemukset tulee käsitellä 90 päivässä Hankkeen kesto maksimissaan kolme vuotta ESR-tukitaso max. 80% Yksinkertaistetut kustannusmallit 21
Yksinkertaistetut kustannusmallit (flat rate, lump sum) Vanha, todellisiin kustannuksiin perustuva toimintamalli vain poikkeustilanteissa (pelkät investointihankkeet, julkiset työvoimapalvelut) Hakija tekee esityksen mallista - rahoittaja päättää Yhteishankkeissa kustannusmalli koskee kaikkia tuensaajia Päätöksellä hyväksyttyä kustannusmallia ei voi vaihtaa kesken hankkeen toteutuksen 22
Prosenttimääräisenä korvattavat yleiskustannukset (flat rate) Yleiskuluprosentti EAKR Yleiskuluprosentti ESR Palkat yleiskustannuksen perustana 24 % 17 % Jos matkoja ei sisällytetä yleiskustannuksiin 15 % 15 % Jos palkkoja lukuun ottamatta kaikki muut kulut sisältyvät yleiskustannuksiin - - - 40 % Huom. ESR-hankkeissa, joiden julkinen tuki enintään 50 000 euroa, käytettävä kertakorvausta tai 40 % yleiskustannusmallia 23
Kertakorvaus (lump sum) Julkinen rahoitus = EU+valtio + kunta + muu julkinen ml. tuensaajan julkinen omarahoitusosuus 100 000 yksityinen rahoitus X Tuensaaja toteuttaa hankkeen pääosin itse Kustannusarvion laatimisessa voi käyttää yleiskustannusprosentteja Maksatus tulosten todentamisen perusteella KYLLÄ tai EI tuen määrää ei voi suhteuttaa
Kiitos! www.rakennerahastot.fi www.eura2014.fi 25 Riikka-Maria Turkia 13.5.2014