UUSIEN KOHOKARTTOJEN JA KOHO-OPASTEIDEN KEHITYSPROJEKTI TYÖSUUNNITELMA 1 TAUSTA

Samankaltaiset tiedostot
Helsingin kaupunginhallitus Helsingin kaupungin innovaatiorahasto RAPORTTI INNOVAATIORAHASTON RAHOITUKSEN KÄYTÖSTÄ

ESTEETTÖMIEN JULKISEN YMPÄRISTÖN KOEKOHTEIDEN SUUNNITTELU JA RAKENTA- MINEN SEKÄ KOEKOHTEIDEN SEURANTA TALVIKAUDELLA

Helsingin kaupunki Esityslista 3/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupungin esteettömyystyö

HELSINKI KAIKILLE Helsingin kaupungin esteettömyystyö

Helsingfors stad Protokoll 3/ (6) Stadsfullmäktige Kj/

Leikkivälineiden hyvä suunnittelu ja oikea sijoittelu edesauttaa itsenäisen liikkumisen opettelua.

HELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Koulutuspäivä Projektinjohtaja Pirjo Tujula

KRITEERIT ERIKOIS- JA PERUSTASON LEIKKIPUISTOILLE Helsinki kaikille -projekti

Esteettömyys uimahalleissa opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle

KRITEERIT ERIKOIS- JA PERUSTASON LEIKKIPUISTOILLE Helsinki kaikille -projekti, työpaperi päivitetty 8/2009

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama

Esteettömyys terveysasemilla

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE

HELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Tellinki Projektinjohtaja Pirjo Tujula

Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, Vapaan sivistystyön esteettömyys

ESTEETTÖMYYS RAKENNUSVALVONNAN PROSESSEISSA. Jaana Solasvuo esteettömyyskoordinaattori

HELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Koulutuspäivä Projektinjohtaja Pirjo Tujula

1 KAUPUNKIKALUSTEOHJEEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

Esteettömyys vanhusten palvelukeskuksissa opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle

KUVAILULEHTI. Mistä julkaisua saa (henkilö ja huone) Helsingin kaupungin rakennusvirasto

Opasteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

KATUALUEITA KOSKEVAT TYYPPIPIIRUSTUKSET 2007

LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS

ESTEETÖN YMPÄRISTÖ KAIKILLE PORISSA

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS

alueellaan, liikkumis ja Kohde: Päivänmäärä: S= vaativia toimenpiteitä

HELSINGIN KAUPUNGIN ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA

Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy

Esteettömyys peruskouluissa opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle

Käyttäjälähtöinen sairaalatila toiveista toteutukseen FRAMI,

Naantalin Vanhankaupungin ranta

MITEN? Tutustu kaupunkitilaohjeeseen osoitteessa

Esteettömyys päiväkodeissa ja niiden lähiympäristössä

RT-ohjeet kiinteistön opasteista ja liikennemerkeistä

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä

Esteettömyys sisäliikuntatiloissa. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry

HELSINGIN KAUPUNGIN ESTEETTÖMYYSLINJAUKSET

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Kaupunginvaltuusto Asia/

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA VP4 RAKENNUSLAUTAKUNTA

Jaana Solasvuo Esteettömyyskoordinaattori Oulun kaupunki MITÄ TARKOITETAAN ESTEETTÖMYYDELLÄ?

Käyttäjät virtuaalitilassa Kommentteja ja kokemuksia, tulosten esittely

2. Edellisen kokouksen pöytäkirja todettiin kokouksen kulun mukaiseksi.

Esteetön uimahalliympäristö

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelma, Lumilogistiikka Arkkitehtuuriosasto Suunnittelutoimisto LUONNOS

Esteettömyys kouluissa

Katualueita koskevat tyyppipiirustukset Kehittämisen tausta ja tavoitteet

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

-2, SIV-LJ :30

Esteettömyys päiväkodeissa ja niiden lähiympäristössä

Pakilan alueurakka. IPT-työpaja IPT-työpaja / Anna Tienvieri

Joukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25. Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere

Esteettömyys vanhusten palvelukeskuksissa

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (7) Kaupunginhallitus Ryj/ Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Palvelukartta. Ystävänpäivä Vammaisneuvosto. Mirjam Heikkinen Helsingin kaupunginkanslia - Tietohallinto

Edistävätkö viranomaismääräykset esteettömyyttä korjausrakentamisessa?

Kaupunki kaikille aisteille

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

Ylläpidon allianssi puolivälissä ollaan, mitä ollaan opittu? Anna Tienvieri Helsingin kaupungin rakennusvirasto

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (8) Kaupunginhallitus Ryj/

KH 38 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh

Ikäystävällisen kunnan arviointilomake Apuväline vanhusneuvostoille

KÄTEVÄ. Matkustajainformaation käytettävyyden toimenpideohjelma HKL:lle. ELSA hankeseminaari

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS

LEA robottirollaattori. Marjut Kiviahde, muistivalmentaja Oulun Seudun Muistiyhdistys

DIGITRAIL ESTEETTÖMYYSKARTOITUS TAMMELA

Lausunto. Kaupunginhallitus liite nro 1 (1/12) Äänekosken ydinkeskustan kehittämissuunnitelma

Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi

Esteettömyys terveysasemilla

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Käytettävyys ja saavutettavuus terminaalialueella

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Sosiaali- ja terveyspalveluiden asioinnin esteettömyysluokitus ja opas esteettömyystiedon keruuseen asiakaspalveluyksiköissä

Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristössä - Palvelutalon asukkaiden haaveita ja toiveita

Esteetöntä festivaalielämää

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

Opastus ja opasteet. Värit, kontrastit, valaistus ja näkövammaisten huomioinen opastuksessa

RT BIKEKEEPER RUNKOLUKITTAVAT PYÖRÄTELINEET JA -KATOKSET Juho Sillanpää Oy TURVALLINEN TEHOKAS TYYLIKÄS TOIMIVA

/ Lehtonen Kari. S14 Tiehallinnon rooli ylläpitotekniikoiden kehittämisessä

ESTEETÖN NAVIGOINTI. Ari Virtanen

ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU

Tarjouspyyntö Vanhankylän liikekeskuksen tonttien luovutuksesta

Käyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo

KATUSUUNNITELMASELOSTUS 2018 MÄNTYHARJUN KUNTA

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS

Helsingin kaupunki Esityslista 12/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 6689/ /2013

Neljä vuoden aikaa Laadunvalvontaa asiakaskohteessa Osana Proworks palvelut Oy.n toimintaa

ESTEETTÖMIEN YMPÄRISTÖTUOTTEIDEN TUOTEKEHITYSHANKE

Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti

VAASAN ULKOILUALUEIDEN ESTEETTÖMYYSSELVITYS

Suunnitelmien esteettömyystarkistukset. Elsa-seminaari , Jari Mäkynen

Uuden Oulun identiteettiä etsimässä. Prof. Helka-Liisa Hentilä

Väyläviraston materiaalihyväksyntä

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS

Esteettömyysohjelma Arviointiraportti. Lautakunnat toukokuu 2017 Jukka Kaukola Vammais- ja esteettömyysasiamies

Transkriptio:

1 UUSIEN KOHOKARTTOJEN JA KOHO-OPASTEIDEN KEHITYSPROJEKTI TYÖSUUNNITELMA 1 TAUSTA Esteetön kaupunkiympäristö tarkoittaa kaikille käyttäjäryhmille soveltuvia yhtenäisiä ja toimivia kokonaisuuksia ja kulkureittejä. Liikkuminen kaupungin katu-, tori- ja puistoalueilla tulee olla soveltuvaa kaikille käyttäjille, kulkureittien tulee olla katkeamattomia ja rakennusten saavutettavia ja käytettäviä. Helsinki kaikille (aikaisemmin Esteetön Helsinki) -projekti käynnistyi alkuvuodesta 2002. Projektin toimintaohjeena on kaupunginhallituksen 15.10.2001 päätöksen mukainen liikkumisesteettömyysstrategia-ohjelma ja tehtävänä esteettömyyden toteutustyön käytännön koordinointi ja seuranta. Kaupunginhallituksen asettaman projektin tavoitteena on Helsingin keskeisten alueiden ja väylien saaminen esteettömiksi vuoteen 2011 mennessä. Esteettömyyden käytännön toteutustyön koordinoimiseksi on laadittu koko kaupunkia koskeva Helsingin kaupungin esteettömyyssuunnitelma ajalle 2005 2010 (KH 14.11.2005) ja alueelliset esteettömyyssuunnitelmat Helsingin eteläisten kaupunginosien, Keski-Vuosaaren, Haagan sekä Kannelmäen alueille (2005). Vuonna 2006 alueelliset esteettömyyssuunnitelmat laadittiin ydinkeskustan, Malmin ja Lauttasaaren alueille. Vuonna 2007 alueelliset esteettömyyssuunnitelmat laaditaan Munkkiniemen, Munkkivuoren ja Itäkeskuksen alueille. Alueellisilla esteettömyyssuunnitelmilla määritellään käytännön toteutustoimenpiteiden tarve alueellisesti. Alueellisissa esteettömyyssuunnitelmissa määritellään esteettömän erikoistason leikkipuiston sijainti kussakin kaupunginosassa. Yksi erikoistason leikkipuiston kriteereistä on, että siellä on katettu näkövammaisille soveltuva kohokartta alueesta ja leikkivälineet on merkitty koho-opastein ja pistekirjoituksella. Tällä hetkellä markkinoilla ei ole edellä mainittuja tuotteita, jotka soveltuisivat ulkoympäristöön. Kohokarttoja ja koho-opasteita on Helsingissä toistaiseksi ulkoalueilla kokeiltu ainoastaan Maunulan kuntopolulla. Prototyypit ovat saaneet hyvän vastaanoton näkövammaisilta, mutta prototyyppejä pitää vielä kehittää, koska esimerkiksi kohokartan sijaintikorkeus ei ole sopiva pyörätuolin käyttäjille tai lapsille ja katos puuttuu. 2 KOEKOHTEIDEN SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN Kohokarttojen ja koho-opasteiden kehittämisen koekohteiksi on valittu kaksi luonteeltaan erityyppistä kohdetta, rakennettuun kaupunkiympäristöön sijoittuva leikkipuisto Ratsaspuisto ja metsäiselle ulkoilualueelle sijoittuva Puumerkki-luontopolku. Tyypiltään erilaisten kohteiden valinnan tavoitteena on kehittää molemmille alueille tuoteperhe, jota voidaan myöhemmin käyttää muilla vastaavan tyyppisillä alueilla. Puumerkki-luontopolku on valmiiksi rakennettu, joten kokeilu voidaan toteuttaa vähäisillä muutoksilla itse luontopolun ympäristössä. Ratsaspuisto tulee valmistumaan vuonna 2007, joten uusien tuotteiden sijoitus ja asennus voidaan ottaa huomioon puiston rakentamisessa. Kohokarttojen ja koho-opasteiden suunnittelussa otetaan huomioon kummankin alueen maisemalliset vaatimukset sekä rakennusviraston ja liikuntaviraston käytössä olevat aiemmat kalusteet, kuten ilmoitustaulut, joita käytetään vastaavan tyyppisillä alueilla ja joille on myönnetty rakennusvalvontaviraston mallihyväksyntä. Uusien tuotteiden tulee soveltua tuotteiden muotoilun, värien ja materiaalien osalta kaupungin aiemmin käyttöön ottamiin kalustetyyppeihin. Tuotteilta edellytetään sopivuutta erilaisiin kohteisiin sekä jonkin verran muunneltavuutta erilaisten ympäristöjen olosuh-

2 teiden mukaan. Tuotteista laaditaan vaihtoehtoisia luonnoksia, rakennussuunnitelmat, sijoitussuunnitelmat koekohteisiin sekä tarvittaessa lupapiirustukset mallihyväksyntää varten. Kehitetyistä tuotteista suunnitellaan ja rakennetaan tarvittaessa vaihtoehtoiset koekappaleet ja tuotteiden prototyypit testataan oikeissa olosuhteissa. Tuotteet asennetaan osaksi puisto- ja luontopolkurakenteita ja ne joutuvat alttiiksi normaaleille käytön, kunnossapidon ja sääolosuhteiden rasituksille. Koekohteet on valittu rakennusviraston rakennusohjelmissa muutoinkin olevista kohteista ja Innovaatiorahaston rahoitusta anotaan vain esteettömyyskokeilujen ja erikoistuotteiden aiheuttamiin lisäkustannuksiin. Muilta osin rakentaminen tapahtuu rakennusviraston ko. kohteisiin varaamien määrärahojen puitteissa. Helsinkiin on suunnitteilla seuraavat koekohteet: 2.1 Ratsaspuisto Ensimmäinen erikoistason leikkipuisto Helsingissä Rakennusvirasto rakentaa Ruskeasuolle Ratsaspuistoon esteettömän erikoistason leikkipuiston (rakentaminen aloitettiin vuonna 2006), joka on ensimmäinen erikoistason leikkipuisto Helsingissä. Puiston suunnittelussa on erityisesti kiinnitetty huomiota kaikille lapsille soveltuviin leikkivälineisiin. Puistoon tarvitaan myös näkövammaisille soveltuvat kohokartat sekä leikkivälineisiin kiinnitettävät koho-opasteet, jotta erikoistason leikkipuiston kriteerit täyttyisivät. Kehitettäviä kohokarttoja ja koho-opasteita voisi jatkossa käyttää kaikissa erikoistason leikkipuistoissa. Ideaa muuntamalla vastaavanlaisia kohokarttoja ja koho-opasteita voitaisiin alkaa käyttää myös liikuntapoluilla, terminaalialueilla ja esimerkiksi vanhusten palvelukeskuksissa. Rahoitusta anotaan uusien katettujen kohokarttojen ja koho-opasteiden suunnittelemiseen, valmistamiseen ja testaamiseen. 2.2 Puumerkki-luontopolku Kohokarttojen ja koho-opasteiden lisääminen olemassa oleviin rakenteisiin Puumerkki-luontopolku on Kivinokkaan syksyllä 1995 rakennettu ulkoilureitti, jonka käytävien, lintujentarkkailulavan ja luontoinformaation suunnittelussa on otettu huomioon myös liikkumis- ja toimimisesteiset ryhmät. Luontopolulle laadittiin kehittämissuunnitelma vuonna 2006. Puumerkki-luontopolku on tällä hetkellä ainoa esteetön luontopolku Helsingissä. Luontopolun pääopastaulu ja sadekatoksen opastaulu sekä lintulavan opasteet eivät tällä hetkellä toimi näkövammaisten kannalta. Puumerkki-luontopolulla on tarkoitus kokeilla, miten olemassa oleviin rakenteisiin saadaan liitettyä näkövammaisille soveltuvat kohokartat ja koho-opasteet. Kohokarttojen ja koho-opasteiden on oltava helposti kiinnitettävissä ja uusittavissa. Jos kokeiltavat tuotteet osoittautuvat käyttäjien kannalta toimiviksi, niitä aletaan käyttää myös muilla luontopoluilla. Rahoitusta anotaan uusien katettujen kohokarttojen ja koho-opasteiden suunnittelemiseen, valmistamiseen ja liittämiseen olemassa oleviin rakenteisiin.

3 3 KOHOKARTTOJEN JA KOHO-OPASTEIDEN TOIMIVUUDEN TESTAUS JA SEU- RANTA Tuotteiden toimivuutta seurataan sekä erillisissä testaustilaisuuksissa, joissa eri vammaisjärjestöjen asiantuntijoilla on keskeinen rooli, että vakiotyyppisissä käyttötilanteissa ja eri vuodenaikoina vaihtuvissa sääolosuhteissa. Testauksessa ja seurannassa selvitetään tuotteiden ja niiden käyttötapojen toimivuus eri käyttäjäryhmien kannalta muuttuvissa olosuhteissa. Mahdollisimman kattavien tietojen saamiseksi koekohteiden toimivuudesta, tarvitaan vaihtuvissa olosuhteissa suoritettuja ja eri käyttäjäryhmille tarkoitettuja käyttötestauksia sekä vakiotyppisten käyttötilanteiden systemaattista seurantaa. Riittävän monipuolisen tiedon saamiseksi seurannan tulisi jatkua vähintään talvikauden 2007 08 yli. Koekohteiden testauksen ja seurannan järjestäminen halutulla tavalla edellyttää erillistä rahoitusta ja se voitaisiin toteuttaa parhaiten osana koekohteiden suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvää prosessia. Rahoitusta anotaan koekohteiden testauksen ja pitkäaikaisen seurannan (2007 08) järjestämiseen sekä niiden tulosten raportoimiseen. Koekohteista saadun tiedon ja kokemuksen perusteella kohokarttojen ja koho-opasteiden ja niiden käytön ohjeet viimeistellään ja tuotteiden sarjatuotanto voi alkaa. Koko prosessin läpäisseille tuotteille voidaan myöntää laatutakuu, joka takaa valmistajille, suunnittelijoille ja rakentajille, että käytettäessä ko. esteettömyystuotteita rakennettu ympäristö täyttää sille asetetut esteettömyysvaatimukset. 4 KOEKOHTEIDEN KUNNOSSAPIDON OHJEISTUS KUNNOSSAPIDON TOTEUTUMISEN JA KUSTANNUSTEN SEURANTA Esteettömyyden toteutuminen edellyttää, että rakenteet säilyttävät käyttöominaisuutensa ympäristön vaihtuvissa sää- ym. olosuhteissa esimerkiksi eri vuoden ja vuorokauden aikoina. Erityisesti talviolosuhteet ja ilkivalta asettavat tuotteiden kestävyydelle erityisiä haasteita. Esteettömyyden toteutumisen kannalta on välttämätöntä, että kohokarttojen ja koho-opasteiden kunnossapidosta laaditaan ohjeet ja niiden toimivuutta seurataan mahdollisten ongelmien selvittämiseksi. Seurannalla selvitetään tuotteiden tekniset ominaisuudet ja niiden mahdolliset muutokset eri olosuhteissa sekä ratkaisujen kunnossapidettävyys. Tavoitteena on selvittää tuotteiden ja rakenteiden kestävyys ja toimivuus rakentamisen ja kunnossapidon näkökulmasta. Tämä tieto auttaa sekä tuotteiden jatkokehittelyssä että esteettömän ympäristön suunnittelussa ja kunnossapidon tarpeiden huomioon ottamisessa siinä. Rahoitusta anotaan koekohteiden kunnossapito-ohjeiden laatimiseen ja kunnossapidon seurantaan sekä kunnossapitäjien näkökantojen kartoitukseen esim. haastattelujen avulla. 5 KOEKOHTEISIIN ASENNETTAVAT TUOTTEET Koekohteissa tullaan kehittämään seuraavia tuotteita: Katosrunko Katoksen kehittämisessä kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin: katoksen muoto ja mitoitus eri käyttäjäryhmien vaatimukset kaupunkikuvalliset tekijät, esim. soveltuvuus erilaisiin ympäristöihin soveltuvuus muihin kaupungin puisto- ja ulkoilualueilla käytettäviin kalusteisiin perustusten sopivuus erilaisiin sijoituspaikkoihin

4 Kohokartta Kohokartan kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin: kohokartan sijoitus (havaittavuus, paikan merkitseminen, pintamateriaalit jne.) värikontrasti: kartan eri alueet erottuvat myös visuaalisesti tuntokontrasti: käytettyjen materiaalien pinnat poikkeavat selkeästi toisistaan materiaali: säänkestävyys, ilkivalta ylläpidon helppous (helposti siivottava, vaihdettavissa koko kartta tai osia siitä sekä helposti muunneltavissa) koko tekstityyppi: näkevien kirjaimet pistekirjoitus: sijainti, koko, korkeus selkokielisyyttä ja kuvallista hahmotettavuutta koskevat ohjeet Kohokartoissa kuvataan mm. o puistoreitit o puistoreittien maamerkit o leikkivälineiden sijainti o levähdyspaikkojen sijainti o lähikadut o suojatiet Koho-opaste koho-opasteen sijoituskorkeus koko materiaali: säänkestävyys, ilkivalta ylläpidon helppous (helposti siivottava, vaihdettavissa) käyttäjäystävällisyys: erityisesti lapset koho-opasteet suunnitellaan seuraavista leikkivälineistä: o hiekkalaatikko o hiekkapöytä o mahalauta o keinu: tavallinen, jousi- ja ns. makuukeinu o liukumäki o leikkimökki o peliseinä Maastopienoismalli maastopienoismallin avulla näkövammaiset saavat kokonaiskuvan lähiympäristöstä: esimerkiksi kalusteista ja varusteista. Pienoismalli suunnitellaan Puumerkki-luontopolun lintujentarkkailulavasta 6 HANKKEEN VAIKUTUKSET JA HYÖDYT KAUPUNGILLE Hankkeen lopputuloksena syntyvät lopulliset tuotesuunnitelmat kohokartoille ja koho-opasteille sekä tuotteiden käyttöohjeet. Helsinki on sitoutunut SuRaKu -ohjeissa määritellyn esteettömyyden erikoistason toteuttamiseen kaupungin keskeisillä alueilla ja reiteillä ja perustason toteuttamiseen koko kaupungin alueella vuoteen 2011 mennessä. Koekohteista saatu kokemus ja tieto sekä uusien tuotteiden suomat mahdollisuudet voivat edistää merkittävästi tämän tavoitteen saavuttamisessa koko kaupungin laajuisesti. Suomen väestöstä noin kuudennes on henkilöitä, joiden liikkumis- ja toimimiskyky on heikentynyt tai rajoittunut iän, sairauden tai vamman vuoksi. Liikkumis- ja toimimisesteisiä ovat mm. eläkeläiset ja vanhukset, pitkäaikaissairaat, aistivammaiset eli näkö- ja kuulovammaiset, kehitysvammaiset, raaja-amputoidut ja muut apuvälineitä käyttävät sekä pyörätuolia käyttävät. Lisäksi odottavat äidit

sekä lastenvaunujen ja rattaiden kanssa liikkuvat luokitellaan liikkumis- ja toimimisesteisten joukkoon. Esteetön ympäristö mahdollistaa kaikkien käyttäjien tasavertaisen liikkumisen ja toimimisen. 5

6 7 HANKKEEN KUSTANNUKSET VUOSINA 2007-08 Innovaatiorahaston rahoitusta anotaan yhteensä 80 000, joka jakautuu seuraavasti: Koekohteiden suunnittelu ja rakentaminen: Ratsaspuisto 37 500 Katosrakenteen suunnittelu 3 500 Kohokartan suunnittelu 4 000 Katoksen toteutus 10 000 Kohokarttojen toteutus, 2 vaihtoehtoa 10 000 Koho-opasteiden suunnittelu, 9 kpl 5 000 Koho-opasteiden valmistus, 2 vaihtoehtoa 5 000 Puumerkki - luontopolku 37 500 Katosrakenteen suunnittelu 3 500 Kohokarttojen suunnittelu 4 000 Katoksen toteutus 10 000 Kohokarttojen toteutus, 2 vaihtoehtoa 10 000 Pienoismallin suunnittelu lintulavalle 5 000 Pienoismallin toteutus 5 000 Koekohteiden toimivuuden testaus ja seuranta 3 000 Koekohteiden kunnossapidon ohjeistus ja seuranta 2 000 Yhteensä 80 000