SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1288 1298 SISÄLLYS N:o Sivu 1288 Laki perusopetuslain muuttamisesta... 3455 1289 Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 17 :n muuttamisesta... 3458 1290 Laki lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta... 3460 1291 Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta... 3461 1292 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a :n muuttamisesta... 3463 1293 Laki harjoittelukoulukiinteistöjen vaihdosta valtion ja Helsingin kaupungin välillä... 3464 1294 Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain 16 :n muuttamisesta... 3465 1295 Asetus vapaasta sivistystyöstä annetun asetuksen muuttamisesta... 3466 1296 Valtioneuvoston päätös maksullisena palvelutoimintana järjestettävän koulutuksen valtionavustuksen perusteista vuonna 2000... 3467 1297 Sisäasiainministeriön päätös pysäköintivirhemaksun korottamisesta... 3468 1298 Opetusministeriön päätös näkövammaisten kirjaston suoritteiden maksullisuudesta... 3469 N:o 1288 Laki perusopetuslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1999 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 21 päivänä elokuuta 1998 annetun perusopetuslain (628/1998) 1 :n 2 momentti, 4 :n otsikko sekä 1 ja 4 momentti, 5, 6 :n 1 ja 2 momentti, 10 :n 1 momentti, 32 :n 1 momentti, 33 :n 1 momentti ja 34 :n 1 momentti sekä lisätään 7 :ään uusi 5 momentti, 14 :ään uusi 3 momentti ja lakiin uusi 26 a seuraavasti: 1 Soveltamisala HE 91/1999 SiVM 7/1999 EV 99/1999 Lisäksi laissa säädetään pääsääntöisesti oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna annettavasta esiopetuksesta, perusopetuksen oppimäärän suorittaneille annettavasta lisäopetuksesta ja maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta. Jos tämän lain mukaista esiopetusta järjestetään lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973) 1 :n 2 tai 3 momentin tarkoittamassa päivähoitopaikassa, esiopetukseen sovelletaan lisäksi, jollei tässä laissa tai sen nojalla asetuksella toisin säädetä, mitä lasten päivähoidosta annetussa laissa tai sen nojalla asetuksella säädetään. 4 Velvollisuus järjestää perusopetusta ja esiopetusta Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Lisäksi kunta 152 1999 490301
3456 N:o 1288 on velvollinen järjestämään oppivelvollisuuden alkamisvuonna esiopetusta 25 :n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille ja niille lapsille, jotka 27 :n mukaisesti aloittavat perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin. Kunta voi järjestää tässä laissa tarkoitetut palvelut itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa taikka hankkia ne 7 tai 8 :ssä tarkoitetulta perusopetuksen järjestäjältä. Kunta voi hankkia esiopetuspalvelut myös muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään tämän lain mukaisesti. Kunta, jossa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita, on velvollinen järjestämään perusopetuksen ja esiopetuksen erikseen kumpaakin kieliryhmää varten. 5 Muu opetus ja muille kuin oppivelvollisille annettava perusopetus Kunta voi järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta ja lisäopetusta. Kunta päättää perusopetuksen järjestämisestä muille kuin oppivelvollisille. 6 Oppilaan koulupaikan määräytyminen Opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Esiopetusta järjestettäessä tulee lisäksi ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluita. Kunta osoittaa oppivelvolliselle ja muulle tässä laissa tarkoitettua opetusta saavalle 1 momentin mukaisen lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa tämän lain 4 :n 1 ja 2 momentin mukaisesti annetaan opetusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen opetusta järjestämään. Esiopetusta saavalle oppilaalle voidaan opetuksen järjestämispaikaksi osoittaa myös vastaavat edellytykset täyttävä 4 :n 1 momentissa tarkoitettu päivähoitopaikka tai muu soveltuva esiopetuksen järjestämispaikka. Kunta voi perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetuskieltä muuttamatta vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa. 7 Rekisteröity yhteisö tai säätiö opetuksen järjestäjänä Esiopetuksen järjestämiseen luvan saanut opetuksen järjestäjä voi hankkia esiopetuspalvelut julkiselta tai yksityiseltä palveluiden tuottajalta. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään tämän lain mukaisesti. 10 Opetuskieli Koulun opetuskieli ja muualla kuin koulussa järjestettävässä opetuksessa käytettävä kieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Lisäksi osa opetuksesta voidaan antaa muulla kuin edellä mainitulla oppilaan omalla kielellä, jos se ei vaaranna oppilaan mahdollisuuksia seurata opetusta. 14 Tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet Opetusministeriö valmistelee 1 momentissa tarkoitetun tuntijakoa koskevan päätöksen esiopetusta koskevilta osiltaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, ja opetushallitus valmistelee 2 momentissa tarkoitetun opetussuunnitelman perusteita koskevan päätöksen esiopetusta koskevilta osiltaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen kanssa. 26 a Oikeus esiopetukseen Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. Lain 25 :n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella ja sellaisella lapsella, joka 27 :n
N:o 1288 3457 mukaisesti aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin, on oikeus saada esiopetusta myös oppivelvollisuuden alkamisvuonna. Esiopetukseen osallistumisesta päättää 26 :n 1 momentissa säädettyä poikkeusta lukuun ottamatta oppilaan huoltaja. Esiopetukseen hakeutumisesta säädetään tarvittaessa asetuksella. Asetuksella säädetään tarvittaessa opetusryhmien muodostamisesta esiopetuksessa. 32 Koulumatkat Jos perusopetusta, lisäopetusta tai 25 :n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan esiopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pidempi tai jos se oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi, on oppilaalla oikeus maksuttomaan kuljetukseen taikka oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävään riittävään avustukseen. 33 Majoitus momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan esiopetusta saavan oppilaan koulumatkaa ei voida järjestää 32 :n 2 momentissa säädetyllä tavalla, on oppilaalla oikeus maksuttomaan majoitukseen ja täysihoitoon. 34 Tapaturman hoito ja terveydenhuolto Koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa, koulumatkalla ja majoituksessa sattuneen tapaturman hoito on oppilaalle maksuton. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2000. Sen estämättä, mitä 4 :n 1 momentissa ja 26 a :ssä säädetään muille kuin 25 :n 2 momentissa tarkoitetuille pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille annettavasta esiopetuksesta, kunta on velvollinen järjestämään esiopetusta ja lapsella on oikeus esiopetukseen vasta 1 päivästä elokuuta 2001 lukien. Jos perusopetusta, lisäopetusta tai 25 :n 2 Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1999 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI
3458 N:o 1289 Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 17 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1999 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (635/1998) 17 :n 1 momentti ja lisätään 17 :ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1186/1998, uusi 8 momentti, jolloin nykyinen 8 momentti siirtyy 9 momentiksi, seuraavasti: 17 Perusopetuksen yksikköhinnat Perusopetuksen yksikköhinnat oppilasta kohden lasketaan joka toinen vuosi perusopetuksesta kaikille opetuksen järjestäjille yksikköhintojen määräämistä edeltäneenä vuonna aiheutuneiden valtakunnallisten kokonaiskustannusten perusteella. Yksikköhintoja laskettaessa ei kuitenkaan oteta huomioon ulkomailla järjestetystä opetuksesta aiheutuneita menoja eikä mainittua opetusta saavia oppilaita. Yksikköhintoja laskettaessa muille kuin perusopetuslain 25 :n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille järjestettyä esiopetusta saavien oppilaiden määrästä otetaan huomioon 85 prosenttia ja 18 vuotta täyttäneiden oppilaiden määrästä otetaan huomioon 60 prosenttia. Muille kuin perusopetuslain 25 :n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa esiopetuksessa yksikköhinta on 85 prosenttia asianomaiselle opetuksen järjestäjälle oppilasta kohden määrätystä yksikköhinnasta. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2000. Sen estämättä, mitä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 6, 8 ja 9 :ssä säädetään, kunnalle myönnetään 1 päivästä elokuuta 2000 mainitun vuoden loppuun valtionosuutta esiopetukseen, jota järjestetään muille kuin perusopetuslain 25 :n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille, viisi kahdestoistaosaa markkamäärästä, joka on 57 prosenttia mainittua opetusta syksyllä 2000 saavien oppilaiden määrän ja esiopetuksen yksikköhinnan tulosta. Sen estämättä, mitä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 6, 8 ja 9 :ssä säädetään, kunnalle myönnetään vuoden 2001 alusta mainitun vuoden kesäkuun 30 päivään valtionosuutta esiopetukseen, jota järjestetään muille kuin perusopetuslain 25 :n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille, kuusi kahdestoistaosaa markkamäärästä, HE 91/1999 SiVM 7/1999 EV 99/1999
N:o 1289 3459 joka on 57 prosenttia mainittua opetusta syksyllä 2000 saavien oppilaiden määrän ja esiopetuksen yksikköhinnan tulosta. Tämän jälkeen kunnalle myönnetään mainittuun esiopetukseen valtionosuutta siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa säädetään. Sen estämättä, mitä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 7 :ssä säädetään, kuntayhtymälle ja yksityiselle opetuksen järjestäjälle myönnetään 1 päivästä elokuuta 2000 mainitun vuoden loppuun valtionosuutta esiopetukseen, jota järjestetään muille kuin perusopetuslain 25 :n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille, viisi kahdestoistaosaa mainittua opetusta saavien oppilaiden määrän ja esiopetuksen yksikköhinnan tulosta. Sen estämättä, mitä tämän lain 17 :n 1 momentissa sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 1 :n 3 momentissa säädetään, laskettaessa perusopetuksen yksikköhintoja vuodelle 2001 perusopetuksen valtakunnallisissa kokonaiskustannuksissa ei oteta huomioon lasten päivähoidon yhteydessä järjestetystä esiopetuksesta vuonna 1999 aiheutuneita kustannuksia. Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1999 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI
3460 N:o 1290 Laki lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1999 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lasten päivähoidosta 19 päivänä tammikuuta 1973 annetun lain (36/1973) 11 a :n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 630/1991, sekä lisätään lakiin uusi 1 a ja 11 b seuraavasti: 1a Kun perusopetuslain (628/1998) mukaista esiopetusta järjestetään tämän lain 1 :n 2 tai 3 momentissa tarkoitetussa päivähoitopaikassa, sovelletaan esiopetukseen, mitä tässä laissa tai sen nojalla asetuksella säädetään, jollei perusopetuslaissa tai sen nojalla asetuksella toisin säädetä. 11 a Sen lisäksi, mitä 11 :ssä säädetään, kunnan on huolehdittava siitä, että lapsen vanhemmat tai muut huoltajat voivat saada lapselle kunnan järjestämän 1 :n 2 tai 3 momentissa tarkoitetun päivähoitopaikan sen ajan päätyttyä, jolta voidaan suorittaa sairausvakuutuslaissa (364/1963) tarkoitettua äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa, ja että lapsi voi olla päivähoidossa siihen saakka, kunnes hän siirtyy perusopetuslaissa tarkoitettuna oppivelvollisena perusopetukseen. Päivähoitoa on kuitenkin järjestettävä osa-aikaisesti, kun lapsi ennen perusopetuslaissa tarkoitettua oppivelvollisuusikää osallistuu perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen. Päivähoitoa on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä lapsen vanhempien tai muiden huoltajien toivomassa muodossa. 11 b Päivähoitoa järjestettäessä tulee huolehtia, että päivähoidossa olevilla lapsilla on mahdollisuus osallistua 1 a :n mukaiseen esiopetukseen. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2000. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1999 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI HE 91/1999 SiVM 7/1999 EV 99/1999
3461 N:o 1291 Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1999 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (1128/1996) 3, 4 :n 4 momentti, 5 :n 4 momentti ja 17 :n 3 momentti seuraavasti: 3 Hoitomuodon valinta Tässä laissa tarkoitetun tuen saamisen edellytyksenä on, että lapsen vanhemmat tai muut huoltajat eivät valitse lasten päivähoidosta annetun lain 11 a :n 1 momentin mukaista päivähoitopaikkaa ja että lapsi tosiasiallisesti asuu Suomessa. Oikeus kotihoidon tukeen on kuitenkin vain, jos lapsi on alle kolmivuotias tai jos lapsi kuuluu samaan perheeseen alle kolmivuotiaan hoitorahaan oikeuttavan ja samalla tavalla hoidettavan lapsen kanssa. Jos lapsi ei osallistu perusopetuslain (628/1998) mukaiseen esiopetukseen, 1 momentissa tarkoitettuna kunnan järjestämän päivähoitopaikan valintana ei pidetä sitä, että lapsi osallistuu yhden toimintavuoden ajan välittömästi ennen oppivelvollisena perusopetukseen siirtymistään kunnan järjestämään osapäivähoitoon. 4 Hoitoraha Sen estämättä, mitä 3 momentissa säädetään, yksityisen hoidon tuen hoitoraha on kuitenkin 350 markkaa kalenterikuukaudessa, jos lapsi osallistuu 3 :n 3 momentissa tarkoitettuun päivähoitoon tai perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen taikka jos lapsi perusopetuslain 27 :n mukaisesti aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä aikaisemmin. 5 Hoitolisä Edellä 4 :n 4 momentissa tarkoitetussa tapauksessa yksityisen hoidon tuen hoitolisä HE 91/1999 SiVM 7/1999 EV 99/1999
3462 N:o 1291 on kuitenkin puolet siitä, mikä hoitolisän määrä muuten olisi. 17 Maksaminen Tuen maksaminen lakkaa kuitenkin viimeistään heinäkuun 31 päivänä sinä vuonna, Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1999 jona lapsi siirtyy oppivelvollisena perusopetukseen. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2000. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI
3463 N:o 1292 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1999 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 3 päivänä elokuuta 1992 annetun lain (734/1992) 7 a :n 6 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1134/1996, seuraavasti: 7a Lasten päivähoidon maksu Jos lapsi on osapäivähoidossa tai lapsen hoitoaika muutoin jatkuvasti päivittäin, viikoittain tai kuukausittain on säännönmukaista kokopäivähoidon hoitoaikaa merkittävästi lyhyempi, kunnan tulee päättäminsä perustein periä hoitoaikaan suhteutettu 2 4 momentissa säädettyä kokopäivähoidon maksua alempi maksu. Päivähoidon maksua alentavana tekijänä on otettava huomioon myös perusopetuslain (628/1998) mukainen maksuton esiopetus. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2000. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1999 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI HE 91/1999 SiVM 7/1999 EV 99/1999 2 490301/152
3464 N:o 1293 Laki harjoittelukoulukiinteistöjen vaihdosta valtion ja Helsingin kaupungin välillä Annettu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1999 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Valtion kiinteistölaitos oikeutetaan opetusministeriön määräämillä ehdoilla luovuttamaan Helsingin kaupungille Helsingin kaupungin 29 kaupunginosan (Haaga) korttelin 29006 tontti nro 3 sekä korttelin 29053 tontti nro 2 tonteilla olevine rakennuksineen edellyttäen, että Helsingin kaupunki luovuttaa valtiolle Helsingin kaupungin 36 kaupunginosan (Viikki) korttelin 36100 tontin nro 1 sekä sille rakentamansa Helsingin yliopiston harjoittelukoulukäyttöön tarkoitetun uudisrakennuksen. 2 Valtion kiinteistölaitos ei suorita tässä laissa tarkoitetusta saannosta varainsiirtoveroa. 3 Tämä laki tulee voimaan 7 päivänä tammikuuta 2000. Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1999 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI HE 94/1999 VaVM 12/1999 EV 58/1999
3465 N:o 1294 Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain 16 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1999 Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään vapaasta sivistystyöstä 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (632/1998) 16 :ään uusi 2 momentti seuraavasti: 16 Valtionapuviranomainen Asetuksella voidaan säätää, että valtionapuviranomaisena valtionavustuksia koskevissa asioissa on myös muu kuin 1 momentissa mainittu viranomainen. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000. Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1999 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI HE 130/1999 SiVM 9/1999 EV 123/1999
3466 N:o 1295 Asetus vapaasta sivistystyöstä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1999 Opetusministerin esittelystä lisätään vapaasta sivistystyöstä (805/1998) uusi 6 a seuraavasti: 6 päivänä marraskuuta 1998 annettuun asetukseen 6a Valtionapuviranomainen valtionavustusta koskevissa asioissa Opetushallitus on valtionapuviranomainen vapaasta sivistystyöstä annetun lain 14 :n 1 momentissa tarkoitettuja valtionavustuksia koskevissa asioissa lukuunottamatta liikunnan koulutuskeskuksia. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000. Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1999 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI
3467 N:o 1296 Valtioneuvoston päätös maksullisena palvelutoimintana järjestettävän koulutuksen valtionavustuksen perusteista vuonna 2000 Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1999 Valtioneuvosto on opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 43 :n 3 momentin nojalla opetusministeriön esittelystä päättänyt: 1 Maksullisena palvelutoimintana järjestettävään koulutukseen myönnetään valtionavustusta ammatillisen koulutuksen järjestäjälle, joka koulutuksen järjestämisluvan nojalla järjestää ammatillista koulutusta maksullisena palvelutoimintana toiminnasta aiheutuvien käyttökustannusten perusteella. Tämän päätöksen mukaista valtionavustusta myönnetään koulutuksen järjestäjälle, jolla on ollut ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen tai valtakunnallisen ammatillisen erikoisoppilaitoksen ylläpitämislupa 31 päivänä joulukuuta 1998. 2 Valtionavustus vahvistetaan kullekin ammatillisen koulutuksen järjestäjälle, joka järjestää ammatillista koulutusta maksullisena palvelutoimintana, 9 prosentiksi kyseisen järjestäjän kolmen edeltävän vuoden käyttökustannusten keskiarvosta. Keskiarvoa laskettaessa käyttökustannusten markkamäärä muutetaan laskentavuoden kustannustasoa vastaavaksi. 3 Käyttökustannuksina otetaan huomioon omaehtoisesta koulutuksesta, oppisopimuskoulutuksesta, työvoimakoulutuksesta ja kurssitoiminnasta aiheutuneet koulutuksen järjestäjän menot. Ammatillisesta peruskoulutuksesta aiheutuvia kustannuksia ei lueta tässä pykälässä tarkoitettuihin käyttökustannuksiin. 4 Uuden ammatillisen koulutuksen järjestäjän valtionavustus vahvistetaan sitä kooltaan ja koulutusaloiltaan lähinnä vastaavien koulutuksen järjestäjien käyttökustannusten perusteella. Jos ammatillisen koulutuksen järjestäjän järjestämislupaa muutetaan tai se jakaantuu yhteen tai useampaan uuteen järjestämislupaan, valtionavustuksen määrä muuttuu muutosta vastaavaksi. 5 Jos järjestämislupa tulee voimaan tai lakkaa kesken vuotta, maksetaan valtionavustusta vain se osa, joka vastaa toiminta-aikaa kyseisenä vuotena. Jos ammatillisen koulutuksen järjestäjä omalla päätöksellään supistaa olennaisesti järjestämänsä ammatillisen koulutuksen määrää, sille maksetaan se osa valtionavustuksesta, joka vastaa jäljelle jäävän toiminnan osuutta koko toiminnasta. 6 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000. Tätä päätöstä sovelletaan myönnettäessä valtionavustusta maksullisena palvelutoimintana järjestettävään koulutukseen vuodelle 2000. Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1999 Ylitarkastaja Pekka Lampinen
3468 N:o 1297 Sisäasiainministeriön päätös pysäköintivirhemaksun korottamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1999 Sisäasiainministeriö on pysäköintivirhemaksusta 3 päivänä huhtikuuta 1970 annetun lain 7 :n nojalla, sellaisena kuin se on muutettuna 20 päivänä huhtikuuta 1990 annetussa laissa (353/1990), päättänyt, että pysäköintivirhemaksu on 1 päivästä tammikuuta 2000 lukien Nokian kaupungissa 120 markkaa ja Oulun kaupungissa 200 markkaa. Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1999 Sisäasiainministeri Kari Häkämies Poliisiylitarkastaja Jouni Välkki
3469 N:o 1298 Opetusministeriön päätös näkövammaisten kirjaston suoritteiden maksullisuudesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1999 Opetusministeriö on päättänyt 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994: 1 Maksuttomat julkisoikeudelliset suoritteet Näkövammaisten kirjastosta annetun lain (638/1996) 4 :n 1 momentissa tarkoitettuja maksuttomia lainauspalveluja ovat: 1) kirjaston omista kokoelmista annetut lainat yksityishenkilöille, kirjastoille ja muille laitoksille; 2) lainaus ulkomailta ja ulkomaille; 3) Clarke & Smith -nauhurien lainaus; 4) kirjaston perusluetteloiden jakelu asiakkaille; sekä 5) opastus- ja neuvontapalvelut sekä tiedonhaut kirjastossa käytettävissä olevista tietokannoista. Lainojen toimittaminen asiakkaalle on maksutonta. 2 Maksulliset julkisoikeudelliset suoritteet Jollei 1 :stä muuta johdu, suoritteita, jotka kirjasto hinnoittelee valtion maksuperustelain (150/1992) 6 :n mukaan, ovat oppimateriaalipalvelut. Näkövammaisten kirjasto perii kiinteän maksun seuraavista suoritteista: 1) perusopetukseen kuuluvat oppikirjat: äänikirja 260 markkaa, pistekirja 260 markkaa, elektroninen kirja 100 markkaa ja kohokuvasto 260 markkaa; 2) lukio-opetukseen kuuluvat oppikirjat: äänikirja 100 markkaa, pistekirja 100 markkaa, elektroninen kirja 100 markkaa ja kohokuvasto 260 markkaa; 3) muiden kuin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen oppilaitosten ja korkeakoulujen oppija tenttikirjat: äänikirja 260 markkaa, pistekirja 260 markkaa ja elektroninen kirja 100 markkaa, jos erityisopetuksessa opiskelija saa oppikirjat maksutta; 4) ylioppilaskokeiden, pääsykokeiden ja muiden koetekstien pisteitys ja tulostus 20 markkaa pistekirjoitussivulta; sekä 5) muun oppimateriaalin pisteitys ja tulostus: oppitunnilla jaettava monistemateriaali 20 markkaa pistekirjoitussivulta, irrallinen kohokuvasivu 10 20 markkaa ja kohokuvasto 260 markkaa. 3 Liiketaloudellisesti hinnoiteltavat suoritteet Valtion maksuperustelain 7 :ssä tarkoitettuja muita suoritteita, joiden hinnoista päätetään liiketaloudellisin perustein, ovat: 1) äänikirjojen, pistekirjojen, elektronisten kirjojen ja muun erityisaineiston myynti, jolloin myytävän kirjan hintaan ei sisällytetä alkuperäiskappaleen valmistuskuluja, jos kirja on tuotettu kirjaston lainauskokoelmaan tai oppimateriaaliksi 2 :n mukaisesti, vaan siitä peritään kirjakopion omakustannusarvon suuruinen maksu, kuitenkin vähintään vas-
3470 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 1298 taavan mustapainoskirjan arvon suuruinen maksu; 2) julkaisut ja muut myyntiin tarkoitetut painotuotteet; 3) äänitys- ja pisteityspalveluiden myynti; 4) koulutus- ja konsulttipalvelut; 5) tilojen ja laitteiden vuokraus; sekä 6) muut tilauksesta tuotetut suoritteet. 4 Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2001. Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1999 Hallitusneuvos Erkki Norbäck N:o 1288 1298, 2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA OY EDITA AB, HELSINKI 1999