Onko senttejä otettava vastaan? Rahaa koskeva lainsäädäntö. 27.3.2007

Onko senttejä otettava vastaan? Rahaa koskeva lainsäädäntö. 27.3.2007 Pekka Somerkoski SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1

DISPOSITIO I LAILLISEN MAKSUVÄLINEEN KÄSITE II IMMATERIAALIOIKEUDET III RAHANVÄÄRENNYS SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 2

Voiko senteillä maksaa? / ostajan näkökulma Vastaavasti: voiko suurilla seteleillä maksaa? Onko senttejä hyväksyttävä maksuna? / myyjän näkökulma Onko esim. 500 euron seteli hyväksyttävä maksuna? Laillinen maksuväline ja sopimusvapaus, vastaanottopakko, kontrahointipakko sekä kuluttajansuoja SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 3

LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN VIITEKEHYS - Euroopan yhteisön perustamissopimus (Rooman sopimus 1991 25..3.1957; Treaty ) sekä EKPJ:n ja EKP:n perussääntö (Maastrichtin sopimus EU:sta, voimaan 1.11.1993; Statutes ) - Euron käyttöönottamista koskeva asetus (EY 974/98; Euroasetus ) - Euroopan neuvoston asetus (1103/97) - Euroopan keskuspankin päätös (EKP/2003/4) euroseteleiden nimellisarvoista, selitelmistä, vaihtamisesta, käytöstä poistamisesta ja seteliaiheen jäljentämisestä - Euroopan keskuspankin suuntaviivat euroseteleiden vaihtamisesta ja käytöstä poistamisesta sekä toimenpiteiden toteuttamisesta luvattomia seteliaiheen jäljennöksiä vastaan (EKP/2003/5) - Kuluttajansuojalaki - Laki euromääräisten maksujen pyöristämisestä - Rahalaki (358/1993) - Laki rahalain kumoamisesta (215/1998) - Rikoslain 37 luku - Velkakirjalaki - Suomen Pankin päätös (544/1993) - Valtiovarainministeriö päätös (543/1993) - Valtiovarainministeriö päätös (218/1997) - Suomen Pankin päätös (1176/1999) - Valtionvarainministeriön päätös (1177/1999) - Suomen Pankin päätös (1028/2001) - Tekijänoikeuslaki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 4

1. Lailliset maksuvälineet (eurorahat) 2. Käyvät maksuvälineet Maksuvälineet 2.1. Maksukortit (debit, deferred debit, credit) 2.2. E-raha 2.3. Tilisiirto (credit transfer) 2.4. Suoraveloitus (direct debit) 2.5. Sekki 2.6. Muut (ei yleisesti käytössä) - Lounassetelit, kauppa-ryhmän euromääräiset kupongit tms. voucherit. Ns. loyalty- - schemet, kuten lentoyhtiöiden frequent flyer-programmit, joissa pisteitä voi vaihtaa palveluiksi tai tavaroiksi (kuten lennoiksi tai matkalaukuiksi), - ns. pre-paid-järjestelyt, kuten esimerkiksi kännyköiden pre-paid air-time, jota voidaan puhelujen lisäksi käyttää myös erilaisten palveluiden kuten sääennusteiden ostoon (eivät e-rahaa). Rikoslain 37 luvun 12 (19.6.1997/602) Rahalla tarkoitetaan seteleitä ja metallirahoja, jotka Suomessa tai muussa maassa ovat virallisesti käypiä maksuvälineitä". Maksuvälineellä pankki-, maksu- tai luottokorttia, shekkiä tai muuta välinettä taikka tallennetta, jolla voidaan suorittaa maksuja, tilinostoja tai tilisiirtoja tai jonka käyttäminen on välttämätön edellytys mainittujen suoritusten tekemiseksi. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 5

LAILLISEN MAKSUVÄLINEEN KÄSITE - Laillinen maksuväline - rahajuridiikan keskeinen käsite - Käsitettä määritelty eri säädöksissä. - Valtiorahakäsite jalometallikannasta luopumisen jälkeen - Laillisen maksuvälineen voimaan saattaminen ja sen lakkauttaminen laintasoisella normilla Aikaisemmin lainsäädännössä mm.: - Rahalain 358/1993 2 :n mukaan laillisia maksuvälineitä ovat setelit ja metallirahat, jotka on laskettu liikkeeseen tämän lain mukaisesti - Rikoslain 37 luvun 12 (19.6.1997/602): "Rahalla tarkoitetaan seteleitä ja metallirahoja, jotka Suomessa tai muussa maassa ovat virallisesti käypiä maksuvälineitä". Mitä tässä luvussa säädetään rahasta, sovelletaan seteleihin ja metallirahoihin myös ennen niiden liikkeelle laskua.(17.3.2000/298) - Laillinen maksuväline on mainittu myös seteleiden leikkaamista koskevissa normeissa 1945-1946 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 6

Rahan taloustieteellistä määrittelyä (perinteinen) Raha arvon mittana: Mikä ennen maksoi markan, maksaa nyt euron pätee Kuluttajatutkimuskeskuksen esimerkkien valossa vain kuluttajien hintakäsityksissä, ei todellisissa hinnoissa. Kuluttajien arvioimissa hintajakaumissa erot jopa 50 senttiä" (lainaus ekonomisti Samu Kurrin 13.3.2007 pitämästä esityksestä "Nostiko euro hintoja? Hintojen todellinen ja koettu nousu". Raha arvon säilyttäjänä: Euroalueen rahapolitiikka: päämääränä hintavakaus: vuotuinen inflaatio lähellä kahta prosenttia, mutta sen alapuolella ( close but below ). Raha vaihdonvälineenä: Euroja käytetään laajasti maksuvälineenä myös euroalueen ulkopuolella. Euro on syrjäyttänyt US dollaria käteiskassavaluuttana. On arvioitu, että eurokäteisestä olisi yli 10 % euroalueen ulkopuolella. Euro kansainvälisenä valuuttana on toisenlainen kuin markan (markat mm. palautuivat takaisin Suomeen). Arviointia: markka, euro SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 7

EUROJEN OIKEUDELLINEN PERUSTA Euron käyttöönottamista koskeva asetus (EY 974/98; "euroasetus"; annettu 3.5.1998), 2 artikla: "Osallistuvien jäsenvaltioiden valuutta on euron käyttöönottopäivästä (1.1.1999) alkaen euro. Valuuttayksikkö on yksi euro. Yksi euro jakautuu sataan senttiin. 3 artikla Euro korvaa kunkin osallistuvan jäsenvaltion valuutan vaihtokurssin mukaisesti. A. Eurosetelit a) Perustamissopimuksen (Rooma sopimus) 106 artikla 1 kohta sekä b) EKPJ:n ja EKP:n perussääntö (Maastrichtin sopimus) 16 artiklan 1 kohta EKP:lla on yksinoikeus antaa lupa setelien liikkeeseen laskemiseen yhteisössä. EKP ja kansalliset keskuspankit voivat laskea liikkeeseen seteleitä. Ainoastaan EKP:n ja kansallisten keskuspankkien liikkeeseen laskemat setelit ovat laillisina maksuvälineinä kelpaavia seteleitä yhteisössä. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 8

B. Eurometallirahat a) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 106 artiklan 2 kohta: Jäsenvaltiot voivat laskea liikkeeseen metallirahoja saatuaan EKP:n hyväksymisen liikkeeseen laskemisen määrälle. b) Euroasetuksen 11 artikla: "Osallistuvat jäsenvaltiot laskevat päättämästään käteisrahan käyttöön ottopäivästä alkaen liikkeeseen euro- ja senttimääräisiä metallirahoja noudattaen yksikköarvoja ja teknisiä eritelmiä, jotka neuvosto voi vahvistaa perustamissopimuksen 106 artiklan 2 kohdan toisen virkkeen mukaisesti Nämä metallirahat ovat ainoat, joilla on laillisen maksuvälineen asema osallistuvissa jäsenvaltioissa. b) Metallirahalain (216/1998) 1 : "Valtiolla on yksinoikeus Euroopan yhteisön lainsäädännön mukaisesti lyöttää Suomessa metallirahaa omaan lukuunsa. Valtiovarainministeriön asetuksella voidaan Euroopan yhteisön lainsäädännön mukaisesti säätää juhlametallirahojen nimellisarvoista ja ominaisuuksista. Tässä momentissa tarkoitetut juhlametallirahat ovat laillisia maksuvälineitä Suomessa. (24.5.2002/378). Metallirahalain 2 :n nojalla metallirahat Suomessa laskee liikkeeseen Suomen Pankki. Euron käyttöönottamista koskevan asetuksen (EY 974/98; "euroasetus") 2 artiklan mukaan osallistuvien jäsenvaltioiden valuutta on euro 1. päivästä tammikuuta 1999 alkaen. Valuuttayksikkö on yksi euro. Yksi euro jakaantuu sataan senttiin. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 9

Erikoisrahat (Commemorative coins) Juhlarahat (Collector coins) Tarkoitettu käyttörahoiksi Ei tarkoitettu käyttörahoiksi. Laillinen maksuväline euroalueella Laillinen liikkeellelaskumaassa Nimellisarvosta liikkeelle Myydään nimellisarvosta tai korkeammalla hinnalla 2 euro metalliraha Nimellisarvon poikettava käyttörahojen arvosta Yhteinen puoli Poikettava käyttörahoista Kansallinen puoli, 12 tähteä Kääntöpuolen poikettava käyttörahojen vast. puolesta. Liikkeellelaskumaa ilmoitettava Tekniset ominaisuudet harmonisoitu Huomattava ero ainakin näiden kahden ominaisuuden osalta: väri, halkaisija ja paino. Kukin eurojärjestelmän jäsenvaltio voi kerran vuodessa laskea liikkeeseen 2 euron erikoisrahan. Erikoisrahoilla on samat tekniset ominaisuudet ja sama yhteinen puoli kuin tavanomaisilla 2 euron kolikoilla. Erikoisrahojen kansallisella puolella on kuitenkin erityinen kuva-aihe, joka eroaa tavanomaisten eurorahojen kuva-aiheista. Vain 2 euron kolikoista saa tehdä erikoisrahoja. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 10

Mitä tarkoittaa yksinoikeus lyöttää/painattaa laillisia maksuvälineitä valtiontalouden kannalta? SEIGNIORAGE (lyhyt versio) A. Valtion omaan lukuunsa lyöttämät metallirahat: 1) Vuotta 2006 varten laaditussa valtion talousarviossa on "momentti" (Metallirahatulot), jolle tuloutetaan metallirahojen liikkeeseenlaskusta ja niiden lyöntioikeuksien ("rojalti) luovutuksesta syntyvät tulot ja palautuneiden rahojen metalliseosten myynnistä syntyvät tulot. Momentille kertyviä tuloja saa käyttää metallirahojen valmistuksesta tehtyjen sopimusten mukaisten valmistus-, rahoitus- ja varastointikustannusten maksamiseen sekä metalli rahojen takaisin lunastukseen sekä rahojen varastoinnista ja hävityksestä aiheutuviin menoihin. Momentille arvioitiin vuonna 2006 kertyvän nettotuloa 22 050 000 euroa (toiminnan tulot 29 490 000./. toiminnan erillismenot 7 440 000). 2) Metallirahalain (27.3.1998/216) nojalla Valtiolla on yksinoikeus Euroopan yhteisön lainsäädännön Mukaisesti lyöttää Suomessa metallirahaa omaan lukuunsa (1 ). Metallirahat laskee liikkeeseen Suomen Pankki. Asianomainen ministeriö luovuttaa rahat Suomen Pankille nimellisarvosta liikkeeseen laskemista varten (2 ). Valtio lunastaa Suomen Pankille palautetut, Suomen Pankin liikkeeseen laskemat metallirahat niiden nimellisarvosta (4 ; vrt. metallirahalain 5 :n 3 momentti). Palauttamatta/lunastamatta jääneet metallirahat. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 11

B. Setelit: Valtion talousarviossa on "momentti" (Osuus Suomen Pankin voitosta), jonka selvitysosassa todetaan, että "Suomen Pankista annetun lain (214/1998) mukaan osa pankin voitosta siirretään käytettäväksi valtion tarpeisiin". Vuonna 2006 arvioitiin, että momentille kertyy 100 000 000 euroa. Toteutunut määrä vuonna 2006 oli 134 000 000 euroa. Lehdistötiedote nro 10 24.3.2006: Suomen Pankin tulos parani vuonna 2005 selvästi eli 200 miljoonaan euroon. Pankin vakavaraisuus ja riskinkantokyky ovat viime vuosina vahvistuneet tasolle, joka nykyisissä olosuhteissa on sen tehtävien hoidon kannalta riittävä. Tämä mahdollistaa sen, että pankin tuloksesta jaetaan tänä vuonna valtiolle suurempi osuus kuin viime vuonna. Suomen Pankista annetun lain 21 :n mukaan mm. "Suomen Pankin voitosta, sen jälkeen kun Euroopan keskuspankkijärjestelmässä kertyvä rahoitustulo on tilinpäätöksessä otettu huomioon, käytetään puolet vararahaston kartuttamiseen. Muu osa ylijäämästä siirretään käytettäväksi valtion tarpeisiin. Valtion tarpeisiin käytettävän voiton osan käytöstä päättää eduskunta. Jos pankin tilinpäätös on tappiollinen, tappio on katettava vararahastosta. Siltä osin kuin vararahasto ei riitä, tappio voidaan jättää kattamatta toistaiseksi. Seuraavien vuosien voitto on ensisijaisesti käytettävä kattamatta jääneiden tappioiden kattamiseen. Palauttamatta/lunastamatta jääneet setelit. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 12

Laillinen maksuväline ja sopimusvapaus M yös euroalueella tavaroiden ja palveluiden vaihdannassa pääsääntö sopimusvapauden periaate. Sopimusvapaus koskee myös maksuvälineen valintaa. Ellei maksuvälineestä ole sovittu, mahdolliseen riitaan sovelletaan in casu : - Euroasetusta - Lainsäädäntöä (kuluttajansuojalaki ym.) - Mahdollisia ennakkopäätöksiä - Kauppatapaa - Muita periaatteita (kohtuullisuus) Kansainvälistä vertailua SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 13

Laillinen maksuväline ja vastaanottopakko Euroasetuksen 11 artiklan mukaan liikkeeseen laskevaa viranomaista lukuun ottamatta "kenelläkään ei ole velvollisuutta hyväksyä samassa maksussa enempää kuin 50 metallirahaa (vrt. eurosetelit). Esimerkiksi kauppojen kassoilla voidaan maksaa eurokoliokoilla, mikäli niiden yhteismäärä on enintään 50 kappaletta samassa maksussa (pääsääntö). Selvää on, että kauppias - tai muu elinkeinonharjoittaja voi luonnollisesti hyväksyä enemmänkin kuin 50 kappaletta (sopimusvapaus). Laintasoisen euroasetuksen ja kuluttajansuojalain lisäksi tulee ottaa huomioon myös annettu laki Hallituksen esityksessä (120/2000 vp) laiksi (27.10.2000/890) euromääräisten maksujen pyöristämisestä todetaan mm., että "laki ei vaikuta yhden ja kahden sentin metallirahojen kelpoisuuteen laillisina maksuvälineinä Suomessa ja, että "elinkeinonharjoittajilla olisi velvollisuus hyväksyä maksuksi myös näitä kolikoita". Edellä mainitun lain 1 :n 2 momentin nojalla yhden ja kahden sentin suuruista maksua ei kuitenkaan pyöristetä. Kuluttajasuojaviranomaisten kanta on, että 1 ja 2 sentin kolikoilla ostoksen loppusumma pyöristetään aina lähimpään viidellä jaolliseen senttimäärään euromääräisten maksujen pyöristämisestä annetun lain perusteella. Suomen Pankin kanta: myös 1 ja 2 sentin metallirahat ovat laillisia maksuvälineitä. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 14

Laillinen maksuväline, sopimusvapaus ja kuluttajansuoja Kuluttaja-asiamiehen 29.7.2002 julkaisema tiedote - Yrityksen pitää ilmoittaa ulko-ovellaan, jos se ei hyväksy pikkukolikoita maksuksi - Liikkeillä on oikeus valita maksuväline, mutta pienetkin kolikot ovat maksamisessa laillisia - Liikkeen pitää siksi ilmoittaa selkeästi ja näkyvästi jo ulko-ovellaan kuluttajille, jos se ei ota pieniä kolikoita vastaan. - Kuluttaja-asiamies suosittaa, että pieniäkin kolikoita arvostettaisiin vähittäisliikkeissä käypänä maksuvälineenä - Kuluttaja-asiamies on lähettänyt suosituskirjeen Kaupan Keskusliitolle välitettäväksi sen jäsenyrityksille Vähittäisliikkeellä on toisaalta oikeus valita asiakkaansa, kunhan se ei syyllisty syrjintään Elinkeinolupaa tai vastaavaa viranomaislupaa edellyttämä tavaraa tai palvelua koskeva kauppa kuten esimerkiksi kuljetuspalvelut ja apteekki. Kaikkia maksuvälineitä koskeva ohjetta valmistellaa kuluttuja-asiamiehen toimistossa valmistunee vuonna 2008 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 15

Laillinen maksuväline ja kontrahointipakko Sopimusvapautta rajoittaa sopimuspakko/kontrahointipakko niminen periaate, jolloin eräissä tilanteissa esim. elinkeinonharjoittajalla ei olekaan oikeutta (sopimusvapaus pääsääntönö) vapaasti päättää esim. maksuvälineen käyttämisestä/ hyväksymisestä tai tavaran tai palvelun myymisestä. - Yleishyödyllisyys - Peruspalvelu - Yksinoikeuteen verrattava asema (monopoli) - Kilpailulait ja periaatteet - Kuluttajansuoja - Ei täysin vakiintunutta käytäntöä - In casu SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 16

Azorit ja Madeira Monaco, San Marino ja Vatikaani Andorra, Montenegro ja Kosovo Guadeloupe Ranskan Guayana, Martinique, Réunion Mayotte Saint-Pierre ja Miquelon Ranskan eteläisten ja antarktisen alueiden territorio SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 17

SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 18

SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 19

EURO MAKSUVÄLINEENÄ ERI MAISSA 1/2 Eurosta tuli 1.1.2002 laillinen maksuväline 12:ssa EU:n jäsenvaltiossa, neljässä muussa Euroopan maassa, kahdella Balkanin niemimaahan kuuluvalla alueella sekä eri puolilla maailmaa useilla merentakaisilla alueilla ja saarilla, jotka kuuluvat jollekin euroalueen jäsenvaltiolle tai ovat niihin muuten läheisessä yhteydessä. EU:n jäsenvaltiot, jotka kuuluvat euromaihin Belgia, Saksa, Irlanti, Kreikka, Espanja (mukaan lukien Afrikan itärannikolla sijaitsevat Kanarian saaret), Ranska, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Itävalta, Portugali (mukaan lukien Atlantilla sijaitseva saariryhmä Azorit ja Madeira) ja Suomi sekä Slovenia 1.1.2007 alkaen. Euroopan maat, jotka eivät kuulu EU:hun, mutta käyttävät euroa Euroopan yhteisön kanssa tehtyyn sopimukseen perustuvan virallisen järjestelyn mukaisesti: Monaco, San Marino ja Vatikaani Maat ja alueet, joissa euro de facto käytössä ilman edellä mainitun kaltaista virallista järjestelyä Andorra (euro syrjäytti frangin ja pesetan; YK:n jäsenvaltio 1993 lähtien) Montenegro (YK:n jäsen 2006) ja Kosovo (YK:n vaikutusvalta). SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 20

EURO MAKSUVÄLINEENÄ ERI MAISSA 2/2 Ranskan merentakaiset departementit (4 kpl) Guadeloupe Ranskan Guayana Martinique Réunion Ranskan ns. alueelliset yhteisöt: Mayotte sekä Saint-Pierre ja Miquelon Ranskan eteläisten ja antarktisen alueiden territorio SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 21

LAILLISEN MAKSUVÄLINEEN LAKKAUTTAMINEN Euroopan unionin (EU) neuvoston asetuksen (EY 974/98) 15 artikla perusteella kansallisen valuuttayksikön määräiset setelit ja metallirahat olivat laillisia maksuvälineitä kansallisten alueellisten rajojensa sisällä enintään kuuden kuukauden ajan siirtymäkauden (1.1.1999 31.12.2001) päättymisestä. ECOFIN neuvoston 8.11.1999 antamassa julkilausumassa jäsenmaiden toivottiin pyrkivänsuhteellisen lyhyeen vaihtojaksoon (4 viikkoa 2 kuukautta). Suomessa määräaikaa lyhennettiin neljällä kuukaudella, joten Suomessa rahanvaihtojakson pituus oli 2 kuukautta (1.1.2002-28.2.2002). Rahalain (356/1993) 14 :n nojalla Suomen Pankki voi päättää setelien ja valtiovarainministeriö metallirahojen lakkauttamisesta laillisina maksuvälineinä. Suomen Pankki on kuitenkin velvollinen lunastamaan nimellisarvosta kymmenen vuoden ajan edellä 1 momentissa tarkoitetun päätöksen voimaantulosta ne setelit ja metallirahat, jotka eivät enää ole laillisia maksuvälineitä. Edellä 14 :n 1 momentissa tarkoitettu päätös on julkaistava Suomen säädöskokoelmassa vähintään kuusi kuukautta ennen päätöksen voimaantuloa, jollei erityisestä syystä muuta johdu SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 22

Laillisten maksuvälineiden lakkauttaminen Suomessa 1993 SP ja VM Suomen Pankin 15.6.1993 tekemä päätös (544/1993) lakkauttaa 1.1.1994 lähtien 1945 1980 liikkeeseen laskemansa setelit. Valtiovarainministeriö 15.6.1993 tekemä päätös (543/1993) eräiden metallirahojen lakkauttamisesta laillisina maksuvälineinä 1.1.1994 lähtien mm. "ennen vuonna 1962 ja sitä ennen liikkeeseen lasketut markka- ja pennimääräiset metallirahat". Tuolloin lakkautettujen yhden ja viiden pennin (kupari ja alumiini) sekä 10, 20 ja 50 pennin (alumiini tai alumiinipronssi) lunastusaika päättyi 31.12.2003 (= vuoden 1963 rahanuudistuksen jälkeen liikkeeseen lasketut metallirahat). Ministeriön päätös koski myös ennen vuotta 1962 liikkeeseen laskettuja juhlarahoja (3 kpl tuossa vaiheessa). 1997 VM Valtiovarainministeriön 12.3.1997 tekemä päätös (218/1997) lakkauttaa eräät päätöksessä tarkemmin yksilöidyt ns. käyttörahat sekä 1967-1985 välillä liikkeeseen lasketut juhlarahat (11 kpl). Suomen Pankki lunastaa 1 markan hopeasta (1964-1968) tai kuparinikkelistä (1969-1993) valmistetut metallirahat ja vuosina alumiinipronssista valmistetut 5 markan metallirahat sekä vuosina 1967-1985 lyödyt juhlarahat 31.12.2007 saakka SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 23

1999 SP ja VM Euron käyttöönoton yhteydessä Suomen Pankki teki päätöksen (8.12.1999/1176) lakkauttaa tuolloin käytössä olleet setelit. Valtionvarainministeriö teki vastaavan päätöksen (15.12.1999/1177), jolla lakkautettiin tuolloin käytössä olleet metallirahat. Näitä seteleitä ja metallirahoja ei voinut käyttää enää maksuvälineinä 1.3.2002 jälkeen. Suomen Pankin on kuitenkin lunastettava lakkautetut markkasetelit sekä markan ja pennin arvoiset metallirahat 29.2.2012 saakka. 2001 SP:n "pidennyspäätös Suomen Pankin päätti (1028/2001) 7.11.2001, muuttaa eräiden setelien lakkauttamisesta laillisina maksuvälineinä 15 päivänä kesäkuuta 1993 antamaansa Suomen Pankin päätöksen (544/1993) 2 :ä siten, että "Suomen Pankki lunastaa 1 :ssä tarkoitetut setelit nimellisarvosta 29 päivään helmikuuta 2012 saakka". Tämä päätös tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002. Siten Suomen Pankin asiakaskassa lunastaa kaikkia toisen maailmansodan jälkeen painettuja markkamääräisiä seteleitä 29.2.2012 asti. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 24

HUOM! Suomen Pankin asiakaskassa lunastaa 1 markan hopeasta (1964-1968) tai kuparinikkelistä (1969-1993) valmistetut metallirahat ja vuosina alumiinipronssista valmistetut 5 markan metallirahat sekä vuosina 1967-1985 lyödyt juhlarahat 31.12.2007 saakka. Suomen Pankki lunastaa vuoden 1985 jälkeen lyödyt juhlarahat 29.2.2012 saakka sekä euroon siirtymisen yhteydessä lakkautetut 10 ja 50 pennin sekä 1, 5 10 markan metallirahat (ks. yksilöinti pankin verkkopalvelusta osoitteesta www.suomenpankki.fi. Suomen Pankin asiakaskassa sijaitsee Helsingissä osoitteessa Rauhankatu 19. Kassa on avoinna arkisin klo 10 12 ja 13 15 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 25

Suomen Pankin asiakaskassa (markkojen vaihto) Rauhankatu 19 00170 Helsinki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 26

SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 27

II EUROIHIN LIITTYVÄT IMMATERIAALI- OIKEUDET Eurosetelit: Euroseteleiden tekijänoikeus kuuluu EKP:lle. Eurosetelit suunnitellut itävaltalainen taiteilija Robert Kalina on allekirjoittanut EKP:n kanssa tekijänoikeuden luovuttamista koskevan sopimuksen. Euroseteleissä olevalla tekijänoikeusmerkinnällä tekijänoikeuden liputetaan kuuluvan EKP:lle. EKP:n neuvoston hyväksymien suuntaviivojen nojalla kansallisten keskuspankkien on toteutettava kansallisten oikeusjärjestelmiensä mukaisesti kaikki tarvittavat ja mahdolliset toimenpiteet varmistaakseen, että EKP:n hallussa olevia euroseteleiden aiheita koskevia tekijänoikeuksia ei loukata. Kansallisen keskuspankin saadessa tietää maansa rajojen sisäpuolella tapahtuneesta eurosetelinaiheen luvattomasta käytöstä sen on ryhdyttävä välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen, että tällainen luvaton käyttö lopetetaan ja että jo tehdyt luvattomat setelit poistetaan käytöstä, sekä ilmoitettava asiasta viipymättä EKP:lle. EKP:n johtokunta voi antaa ohjeita siitä, vaatiiko tilanne siviili- tai rikosoikeudellisten toimien aloittamista setelinaiheen luvattomaan käyttöön syyllistynyttä henkilöä vastaan. EKP antaa kansallisten keskuspankkien tehtäväksi huolehtia oikeudenkäynneistä: tätä varten EKP antaa kansallisille keskuspankeille tarvittavat ohjeet ja asianajovaltuudet. EKP vastaa kaikista oikeudellisista kuluista. Suomen Pankin ohje 1.2.2007 Eurorahojen ja markkojen käyttämisestä markkinoinnissa sekä Euroopan keskuspankin päätökset (EKP/2003/4 ja EKP/2003/5) euroseteleiden aiheen jäljentämisestä ym. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 28

Metallirahat: Eurometallirahojen taiteilijat ovat siirtäneet immateriaalioikeudet EU:n komissiolle vuonna 1997. Eurometallirahojen ns. yhteisen puolen suunnitteli Belgian rahapajan palveluksessa ollut Luc Luycx. Suomalaisten eurometallirahojen ns. kansallisen puolen suunnittelivat Raimo Heino (2 euroa), Pentti Mäkinen (1 euro) ja Heikki Häiväoja (sentit). Eurometallirahojen yhteisen sivun ulkonäön mallioikeus kuuluu Euroopan yhteisölle, jota edustaa komissio, joka on luovuttanut kullekin euron käyttöön ottavalle jäsenvaltiolle kaikki yhteisön oikeudet kyseisen valtion alueella. Muille jäsenvaltioille komissio luovuttaa vastaavat oikeudet niiden ottaessa euron käyttöön. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 29

Eurometallirahojen mallisuojasta ja siihen liittyvistä käyttöluvista Eurometallirahojen yhteisen sivun tai sen osan jäljentäminen on pääsääntöisesti luvallista: Ilman erityismenettelyä valokuvina, maalauksina, filmeinä, kuvina ja yleisesti ottaen tasaisina ei kohopainettuina) jäljennöksinä edellyttäen, että ne ovat tarkasti mallin mukaisia ja niitä käytetään tavalla, joka ei vahingoita tai halvenna euron imagoa Kaikissa muissa tilanteissa nimenomaisen luvan antaa se osallistuvan jäsenvaltion viranomainen, jolle tekijänoikeudet on luovutettu (Suomessa VM) ja komissio euroalueen ulkopuolella. Jäljentäminen ei ole sallittua mm. metallista valmistettuihin mitaleihin tai rahakkeisiin tai muihin sellaisiin metalliesineisiin, jotka voitaisiin sekoittaa metallirahoihin. Mallisuojan loukkaamista koskevat määräykset Edellä mainitun tiedonannon mukaan osallistuvan jäsenvaltion on varmistettava copyright-oikeuden täytäntöönpano omalla alueellaan kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. Komissio panee mallioikeuden täytäntöön euroalueen ulkopuolisissa jäsenvaltioissa ja yhteisön ulkopuolisissa maissa. Komissio tai osallistuva jäsenvaltio voivat päättää siviili- tai rikosprosessin aloittamisesta jäljentämisestä vastuussa olevaa henkilöä vastaan vastaavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 30

III RAHANVÄÄRENNYKSISTÄ Jos raha on väärennös, se on heti toimitettava poliisille. Rahanväärentäminen on ankarasti kriminalisoitu teko kuin myös väärän rahan hallussapito ja edelleen luovuttaminen (väärän rahan käyttö). Euroopan unioniin on perustettu kaksi rahaväärennöksiä tutkivaa keskusta. Seteliväärennösten tutkimuskeskus sijaitsee Euroopan keskuspankissa Saksassa ja kolikkoväärennösten tutkimuskeskus Ranskassa. Kaikissa EU:n jäsenmaissa on lisäksi kansallinen tutkimuskeskus. Suomessa tämä tutkimuskeskus toimii keskusrikospoliisin yhteydessä Euroopan unionin neuvosto on antanut 28.6.2001 asetuksen (EY) N:o 1338/2001 euron väärentämisen torjunnan edellyttämistä toimenpiteistä. Mikäli rahaa epäillään väärennökseksi, sitä kannattaa heti verrata vastaavaan aidoksi tiedettyyn rahaan ja tutkia huolellisesti kaikki turvatekijät. Jos raha on väärennös, se on toimitettava poliisille. Suomessa väärennöksiä on tavattu suhteellisen vähän verrattuna koko euroalueella löydettyihin väärennöksiin. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 31

37 LUKU (24.8.1990/769) Maksuvälinerikoksista 1 (4.5.2001/369) Rahanväärennys Joka valmistaa väärää rahaa tai väärentää rahaa saattaakseen sen käypänä liikkeeseen taikka tässä tarkoituksessa tuo maahan, vie maasta, hankkii, vastaanottaa, kuljettaa tai toiselle luovuttaa vääräksi tai väärennetyksi tietämäänsä rahaa, on tuomittava rahanväärennyksestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Yritys on rangaistava. 3 (24.8.1990/769) 2 (24.8.1990/769) Törkeä rahanväärennys Jos rahanväärennyksessä 1) väärän tai väärennetyn rahan määrä tai arvomäärä on huomattava tai 2) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti ja rahanväärennys on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä rahanväärennyksestä vankeuteen vähintään kahdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi. Yritys on rangaistava. 3 Lievä rahanväärennys Jos rahanväärennys, huomioon ottaen väärän tai väärennetyn rahan määrä ja arvomäärä, tavoitellun hyödyn tai aiheutetun vahingon määrä taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä rahanväärennyksestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 32

5 (24.8.1990/769) Väärän rahan käyttö Joka, vastaanotettuaan väärää tai väärennettyä rahaa käypänä, luovuttaa sen toiselle saattaakseen sen uudelleen sellaisena liikkeeseen, vaikka hän tietää rahan vääräksi tai väärennetyksi, on tuomittava väärän rahan käytöstä sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava. 7 (24.8.1990/769) Rahajäljitelmän levitys Joka yleisölle levittämistä varten valmistaa tai hankkii taikka yleisölle levittää käypää rahaa erehdyttävästi muistuttavan lomakkeen, merkin, kuvan tai muun esineen, on tuomittava rahajäljitelmän levityksestä sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 33

MUITA OIKEUDELLISIA NÄKÖKOHTIA Ennen liikkeelle laskua setelit ja metallirahat ovat irtaimia esineitä Irtaimia esineitä (KK 11: 4 ja 12:4 sekä RVA 11 ) Valmistus teollista setelipainoissa ja rahapajoissa. Arvonlisäverollista. Rikoslain 37 luvun 12 :n nojalla "mitä tässä luvussa säädetään rahasta, sovelletaan seteleihin ja metallirahoihin myös ennen niiden liikkeelle laskua (17.3.2000/298). Liikkeelle laskun jälkeen sovelletaan rahajuridisia säännöksiä Kun lailliset maksuvälineet lasketaan liikkeelle, niihin sovelletaan velkakirjalain 13 ja 14 :n periaatteita omistajansa/haltijansa ja kolmannen kannalta. Luovuttaminen mm. arvonlisäverotonta (ellei luovutushinta korkeampi kuin nimellisarvo (esim juhlarahat) Rikoslain 37 luvun rahanväärennystä koskevat normit (suojeltava oikeushyvä: luottamus laillisiin maksuvälineisiin). SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 34

Euroseteleiden printtaaminen Suomen Pankki painatti ensimmäiset, vuonna 2002 liikkeelle laskemansa eurosetelit omistamassaan Setec Oy:ssä, jonka jälkeen pankki on hankkinut eurosetelit EKP:n akreditoimilta painolaitoksilta (Printing works). SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 35

Eurokolikoiden minttaaminen Suomen valtio lyötti Suomen Pankin liikkeelle laskemat metallirahat Rahapaja Oy:ssä, jonka Suomen valtio omistaa kokonaan. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 36

EEC :stä Delorsin komiteaan (esitelmän 27.3.2007 taustaa) Eurooppa-neuvosto perustaa Delorsin komitean 1988 (jatkuu ) Euroopan valuuttajärjestelmä EMS 1979 Bretton Woods -järjestelmän romahtaminen 1971 Rooman sopimus 1957: Euroopan talousyhteisö EEC Valuuttakäärme 1972 Hiili- ja teräsyhteisö 1951 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 37

Delorsin komiteasta EMU:un (esitelmän 27.3.2007 taustaa) Osallistuvien jäsenvaltioiden valuutta on euron käyttöönottopäivästä (1.1.1999) alkaen euro. Valuuttayksikkö on yksi euro. Yksi euro jakautuu sataan senttiin. 3 artikla Euro korvaa kunkin osallistuvan jäsenvaltion valuutan vaihtokurssin mukaisesti. Slovenia liittyy euroalueeseen 2007 10 uutta EU-maata 2004 Euro 1.1.1999 lähtien EKP perustetaan 1998 Eurosetelit ja -kolikot 2002: 12 maata euroalueeseen jatkuu Eurooppa-neuvosto perustaa Delorsin komitean 1988 Maastrichtin sopimus 1991/ Euroopan unioni, voimaan 1.11.1993 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 38

Pikkusenttien myynti Suomen Pankin asiakaskassasta Liikkeessä olevien pikkusenttien lukumäärä 0.02 0.01 40 Lukumäärä, milj. kpl 35 30 25 20 15 10 5 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Lähde: Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 39

EURO ARVON MITTANA JA VAIHDONVÄLINEENÄ Banknotes and Coins Total Circulation Total cash in circulation (value) 595 billion notes and 17.5 billion coins Total cash in circulation (number) 10.6 billion notes and 68.5 billion coins Total Value as a share of GDP 7.21 % (notes) and 0.21 % (coins) Per capita figures Average value per person 1891 (notes) and 56 (coins) Average number per person 34 notes and and 218 coins Most frequently used euro banknote / coin Total value (% of total value) 500 (34 %) 2 (39 %) Total number (% of total number) 50 (35 %) 1 cent (23 %) (End-October 2006) SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 40