Kotitalouskoneet ja -laitteet vapaa-ajan asunnolla

Kotitalouskoneet ja -laitteet vapaa-ajan asunnolla ARJA RYTKÖNEN TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 38 Nurmijärvi 2008

Kotitalouskoneet ja -laitteet vapaa-ajan asunnolla Arja Rytkönen TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 38 ISBN 978-951-788-404-4 ISSN 1797-1659 Nurmijärvi 2008

TTS PL 5 (Kiljavantie 6) 05201 RAJAMÄKI Tekijä(t) Arja Rytkönen Julkaisusarja ja numero TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 38 Julkaisuaika (kk ja vuosi) Marraskuu 2008 Toimeksiantaja Ympäristöministeriö ja Sähköturvallisuuden edistämiskeskus ry. (STEK) Julkaisun nimi Kotitalouskoneet ja -laitteet vapaa-ajan asunnolla Tutkimuksen nimi Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus (VAPET) Tiivistelmä Raportti on osa ympäristöministeriön ympäristöklusterin tutkimusohjelman Vapaa-ajan asuminen ja ekotehokkuus (VAPET) -tutkimusta. Selvitystä rahoitti myös Sähköturvallisuuden edistämiskeskus ry. Tavoitteena oli edistää kotitalouskoneiden ja -laitteiden käyttöturvallisuutta, energiataloudellista käyttöä ja kestoikää vapaa-ajan asunnoissa. Tarkoituksena oli selvittää, mitä toimintaedellytyksiä kotitalouskoneet ja -laitteet vaativat erilaisissa mökkiolosuhteissa, mitkä ovat niiden yleisimmät viat ja kuinka ne ovat mahdollisesti estettävissä ympäristöolosuhteiden vaihdellessa. Selvitys perustuu kotitalouslaitteiden markkinoijien keskushuolloille tehtyyn kyselyyn. Kyselyssä tiedusteltiin, mitkä laitteet ovat ongelmallisimpia mökkiolosuhteissa, mikä vaikutus ympäristöolosuhteilla on kotitalouslaitteisiin ja niiden materiaaleihin pidettäessä mökiä kylmillään tai vakioteholämmityksellä. Laitekohtaiset kysymykset koskivat laitteiden pitämistä kylmissä ja mahdollisesti kosteissa olosuhteissa. Kaasukäyttöisistä liesistä ja lämminvesivaraajista tehtiin käyttöohje- ja esiteselvitys. Lisäksi selvitettiin mökkien sähköistämiseen, vesihuoltoon ja kaasulaitteiden asentamiseen liittyviä tekijöitä. Vaikka laitteiden yleisimmät viat ovat yleensä samoja kuin tavanomaisissa olosuhteissa, vaihtelevat mökkiolosuhteet voivat aiheuttaa riskejä kotitalouskoneille. Osa riskitekijöistä on vältettävissä, jos vapaa-ajan asukkaat osaisivat kiinnittää enemmän huomiota koneiden ja laitteiden oikeaan asennukseen, sijoitukseen ja kunnossapitoon. Mökeillä ongelmallisimpia laitteita ovat vettä sisältävät laitteet, jos niihin on jäänyt vettä ennen mökin kylmilleen jättämistä. Ilmasta mahdollisesti tiivistyvä kosteus voi olla laitteille haitallista. Kylmilleen jätetyissä tiloissa laitteiden on annettava lämmetä riittävästi ennen niiden päälle kytkemistä, jotta niissä mahdollisesti ollut kosteus on haihtunut ja kaikki osat ovat lämmenneet riittävästi. Avainsanat mökkeily, vapaa-ajan asuminen, kotitalouskone, käyttöturvallisuus, kunnossapito, lämmitys, ISBN 978-951-788-404-4 ISSN 1797-1659 Yksikkö TTS tutkimus, kodin toiminnallisuus teknologia ja palvelut PL 5, 05201 Rajamäki puh (09) 2904 1200 Kieli Suomi Sivuja 30 + liitteet Hinta (vain verkkoversiona) Myynti TTS (Työtehoseura ry) PL 5, 05201 RAJAMÄKI puh (09) 2904 1200 http://www.tts.fi, http://www.ttskauppa.fi TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 38 (2008) 2

SISÄLTÖ ALKUSANAT... 5 1 JOHDANTO... 6 1.1 Tausta... 6 1.2 Tavoite ja tarkoitus... 6 2 TOTEUTUS... 7 3 SÄHKÖLAITTEIDEN KÄYTETTÄVYYS VAPAA-AJAN ASUNNOILLA... 8 3.1 Sähkölaitteen osto ja takuuehdot... 8 3.2 Laitteiden ja koneiden oikea käyttö alkaa suunnittelusta... 8 3.3 Vapaa-ajan asunnon pitäminen kylmillään... 9 3.3.1 Jäätymis- ja kosteusvaara... 9 3.3.2 Tuhoeläinten aiheuttamat vauriot... 9 3.3.3 Ympäristön lämpötila... 10 3.3.4 Tulipalot ja jännitevaihtelut... 10 3.3.5 Kosteuden ja kylmyyden vaikutus laitemateriaaleihin... 10 3.3.6 Vakioteholämmityksen vaikutukset... 11 3.3.7 Aurinkopaneelin käytettävyys... 11 3.3.8 Elektroniikka mökkilaitteissa... 11 4 SÄHKÖLAITTEIDEN KÄYTTÖ VAPAA-AJAN ASUNNOILLA 12 4.1 Sähkölaitteiden säilytys kylmissä olosuhteissa... 12 4.2 Kylmäsäilytyslaitteet... 12 4.3 Liesi... 13 4.4 Kahvinkeitin... 13 4.5 Pyykinpesukone... 14 4.6 Kuivausrumpu... 15 4.7 Pyykinkuivauskaappi... 15 4.8 Höyrysilitysrauta... 16 4.9 Astianpesukone... 16 4.10 Pölynimuri... 17 4.11 Televisio... 17 4.12 Lämminvesivaraaja... 18 4.13 Tietokone... 18 4.14 Vesipumppu... 19 4.15 Ilmalämpöpumppu... 19 5 KAASUKÄYTTÖISTEN LAITTEIDEN KÄYTTÖ VAPAA-AJAN ASUNNOILLA... 21 5.1 Viat ja käyttöturvallisuus... 21 5.2 Kylmäsäilytyslaitteet... 21 5.3 Liesi... 22 6 NÄKÖKOHTIA VAPAA-AJAN ASUNNON SÄHKÖISTÄMISEEN, VESIHUOLTOON JA KAASULAITTEIDEN VALINTAAN... 23 6.1 Sähköistäminen aurinkopaneelilla... 23 6.2 Lämpimän veden tuotto lämminvesivaraajalla... 24 6.2.1 Laitteen valinta... 24 6.2.2 Sijoitus, asennus ja liitännät... 25 6.2.3 Kunnossapito... 26 6.3 Kaasulaitteet... 27 TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 38 (2008) 3

6.3.1 Yleiset hoito- ja turvallisuusohjeet... 27 6.3.2 Kaasulaitteiden asennus- ja sijoitusohjeiden tarkastelua... 28 7 POHDINTOJA... 29 LÄHTEITÄ... 30 TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 38 (2008) 4

ALKUSANAT Selvitys on osa ympäristöministeriön ympäristöklusterin tutkimusohjelmaan kuuluvasta projektista Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus (Vapet), joka on Helsingin yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston, Tilastokeskus, Suomen ympäristökeskuksen, TTS tutkimuksen, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja VTT:n yhteishanke. Tämä raportti liittyy hankkeen osaprojektiin 2 Teknisten ja sosiaalisten innovaatioiden ja käytäntöjen hyväksyttävyys vapaa-ajan asukkaiden keskuudessa. TTS tutkimuksen osuutta on tukenut myös Sähköturvallisuuden edistämiskeskus ry (STEK). Osahankkeesta 2 on jo aiemmin ilmestynyt Helsingin yliopiston, Tilastokeskuksen ja TTS tutkimuksen yhteistyönä osaraportti Mökkeily elämäntapana ja ekotehokkaiden käytäntöjen hyväksyttävyys (Ahlqvist, Santavuori, Mustonen, Massa ja Rytkönen 2008). Tästä raportista on tehty kuluttajien käyttöön tarkoitettu lyhennytty julkaisu Kotitalouskoneiden ja -laitteiden käytettävyys ja käyttöturvallisuus vapaa-ajan asunnolla TTS tutkimuksen tiedotteena 5/2008 (632). Tutkimusaineisto saatiin suurimmaksi osaksi kotitalouskoneiden ja -laitteiden valmistajien ja maahantuojien huollon asiantuntijoille suunnatulla kyselyllä. TTS tutkimus esittää parhaimmat kiitokset kyselyyn vastanneille henkilöille. Haluamme kiittää myös tutkimuksen rahoittajia ja raporttia kommentoineita henkilöitä. Marraskuussa 2008 Nurmijärven Rajamäessä Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Anna-Maija Kirkkari tutkimushankkeen koordinaattori Tutkija Arja Rytkönen TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 38 (2008) 5

1 JOHDANTO 1.1 Tausta Vuonna 2006 kotitalouksien omistuksessa vapaa-ajan asuntoja oli 440 000. Tämän lisäksi yhteisöjen ja yhtiöiden omistuksessa oli 37 000 vapaa-ajan asuntoa (Perrels ja Kangas 2007.) Vapaa-ajan asunnot ovat yleensä perinteisiä kesäloman viettoon rakennettuja kesämökkejä, joista nykyisellään vajaa kolmannes soveltuu ympärivuotiseen käyttöön. Vanhojen vapaa-ajan asuntojen varustetaso on melko vaatimatonta. Niitä pidetään usein kylminä, kun niitä ei käytetä. Viime vuosien kehitystrendejä on kuitenkin ollut vapaa-ajan asuntojen mukavuustasoa ja käyttöaikaa nostava remontointi. (Kasanen 2006). Vapaa-ajan asunnoista noin 70 % on liitetty sähköverkkoon. Tämän lisäksi noin 15 % mökeistä on oma sähkönlähde, kuten aurinkopaneeli tai generaattori. (Perrels ja Kangas 2007.) Mökkiasukkaiden päätökseen varustetasosta ja sen parantamiseen vaikuttivat käyttötarpeet, mukavuus, toteuttamisen fyysiset ja taloudelliset edellytykset sekä ylläpidosta seuraava vaivalloisuus ja huoli. Toisaalta mökkiläiset halusivat säilyttää perinteitä ja erottaa mökkielämän arjesta, mikä osaltaan vähensi mökin varustelua. Perinteinen, vailla mukavuuksia oleva mökki koettiin vaivattomaksi, jolloin sen saattoi jättää huoletta talveksi lämmittämättä. Siinä mökeissä, joissa mökkiä pidettiin talvella peruslämmöllä, lämpötila oli 3 21 C. (Ahlqvist ym. 2008, 32.) Noin joka kuudennessa vapaa-ajan asunnossa on pyykinpesukone ja astianpesukonekin melkein joka kymmenennessä (Nieminen 2004). Mukavuustason noustessa mökkien käyttö laajenee usein pelkästä kesäajan vietosta myös muiden vuodenaikojen käyttöön, jolloin niitä lämmitetään yhä enemmän ympäri vuoden. Enäjärven vapaa-ajan asukkaista 46 % piti talvisin peruslämmitystä mökeillään. Tärkeimpiä syitä peruslämmityksen ylläpitämiseen olivat rakenteiden säilyminen, vesijohtojen sulana pysyminen ja käyttömukavuus sekä irtaimiston hyvänä pysyminen. Sähkölaitteiden kunnossa pysymistä tai hajujen muodostumista ei pidetty merkittävänä syynä peruslämmön ylläpitämiseksi. (Vienonen & Santala 2008.) Vapaa-ajan asunnon pitäminen tietyssä lämpötilassa asumattoman jakson aikana lisää sähkön hukkakulutusta ja valvonnan tarvetta. Toisaalta ajoittainen mökin kylmillään pitäminen voi aiheuttaa ongelmia kotitalouskoneiden ja -laitteiden käytössä elleivät vapaa-ajan asukkaat riittävästi paneudu mökkikäytössä olevien laitteiden asianmukaiseen sijoitukseen, asennukseen ja huoltoon. Tilannetta hankaloittaa vielä se, että nykyisissä käyttöohjeissa käsitellään hyvin vähän kotitalouskoneiden käyttöä mökkiolosuhteissa. Kotitalouskoneiden markkinoijien keskushuolloilla on pitkä ja hyvä tekninen tietämys omista laitteistaan. Heillä on myös kokemusperäistä tietoa laitteiden ja koneiden käytöstä, toimintaedellytyksistä, vioista ja mahdollisista vianaiheuttajista vaihtelevissa mökkiolosuhteissa. Tämä kokemusperäinen tieto koottiin tämän hankkeen yhteydessä. 1.2 Tavoite ja tarkoitus Selvityksen tavoitteena on edistää kotitalouskoneiden ja -laitteiden käyttöturvallisuutta, energiataloudellista käyttöä ja kestoikää vapaa-ajan asunnoissa. Tarkoituksena oli selvittää, mitä toimintaedellytyksiä kotitalouskoneet ja -laitteet vaativat erilaisissa mökkiolosuhteissa, mitkä ovat laitteiden yleisimmät viat ja kuinka ne ovat mahdollisesti estettävissä ympäristöolosuhteiden vaihdellessa. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 38 (2008) 6

2 TOTEUTUS Selvitys toteutettiin sähköpostilla kotitalouslaitteiden markkinoijien keskushuolloille suunnatulla kyselyllä. Ennen sähköpostin lähettämistä asianosaisiin otettiin puhelimella yhteyttä. Osa vastauksista saatiin sähköpostin kautta, osa tehtiin puhelinhaastatteluin. Kyselyä lähettiin yhteensä 25 kpl 22 yritykseen. Vastauksia saatiin yhteensä 19 asiantuntijalta. Kyselylomakkeesta vastaajat valitsivat ne kysymykset, jotka liittyivät heidän toimialueeseen. Kyselylomakkeessa tiedusteltiin aluksi yleisesti, mitkä laitteet ovat ongelmallisimpia mökkiolosuhteissa, mikä vaikutus ympäristöolosuhteilla on kotitalouslaitteisiin ja niiden materiaaleihin pidettäessä mökiä kylmillään tai vakioteholämmityksellä. Lisäksi tiedusteltiin sitä, mikä tietämys kodinkonemyyjillä on opastaa kuluttajia valitsemaan kotitalouslaite mökkiolosuhteisiin. Näiden lisäksi olivat laitekohtaiset kysymykset koskien laitteiden pitämistä kylmissä ja mahdollisesti kosteissa olosuhteissa. Kysymykset olivat suurimmaksi osaksi monivalintakysymyksiä. Kysymysten yhteyteen varattiin tilaa myös vapaamuotoisille vastauksille. Kaasukäyttöisistä liesistä ja lämminvesivaraajista tehtiin myös käyttöohje- ja esiteselvitys, jota täydennettiin turvallisuusalan oppaissa olevalla tiedolla. Lisäksi kirjallisuudesta ja erilaisista oppaista koottiin tietoa mökkien sähköistämisestä, vesihuollon järjestämisestä ja kaasulaitteiden asentamisesta. Käyttöohje- ja kirjallisuusselvitys tehtiin kesällä 2007. Huoltokysely toteutettiin marraskuussa 2007 helmikuussa 2008. Hankkeessa ei ollut tilastollisesti mahdollisuutta selvittää, kuinka yleisiä kotitalouslaitteiden rikkoutumiset mökkiolosuhteissa on verrattuna tavanomaisiin asuinolosuhteisiin. Tulosten käsittelyssä usein mainitaan tavanomaisen asunnon lämpötila, mikä käytännössä vaihtelee talouskohtaisesti. Motivan (2007) energiasäästövinkkien mukaan asuinhuoneen suositeltava lämpötila on 20 21 C. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 38 (2008) 7

3 SÄHKÖLAITTEIDEN KÄYTETTÄVYYS VAPAA-AJAN ASUNNOILLA 3.1 Sähkölaitteen osto ja takuuehdot Kodinkonemyyjät ovat tärkeässä asemassa, kun asiakas valitsee uutta laitetta. Heidän tulisi selvittää myyntitilanteessa muun muassa asiakkaan käyttötarpeet ja laitteen asennus- ja sijoitusedellytykset, joihin tulee erityisesti kiinnittää huomiota mökkilaitteita valittaessa. Enemmistö kodinkonehuollon asiantuntijoista totesi, että myyjien tietämys jonkin laitteen soveltumisesta kylmillään pidettäviin mökkiolosuhteisiin vaihtelee. Noin neljännes vastaajista totesi, että myyjien tietämys on hyvä tai melko hyvä. Muutama vastaaja totesi, että myyjien tietämys tässä suhteessa on vähäistä. Eräässä vastauksessa tuotiin myös esille, kuinka asiakas saattaa jättää kertomatta, mihin käyttöolosuhteisiin laite sijoitetaan. Kodinkoneiden huollon edustajilta tiedusteltiin, onko laitteiden vakuutusehdoissa mainintaa kotitalouskoneiden säilytyksestä ja käytöstä mökeillä. Kysymyksen asettelu oli ilmeisesti epätarkka, koska enemmistö vastasi, ettei osaa sanoa. Selvempi sanamuoto olisi ollut laitteen takuuehdot. Muutama vastaaja totesi, että laite on tarkoitettu kotikäyttöön normaaliin ja kuivaan tilaan tai normaaleihin asuinolosuhteisiin. Yksi vastaaja totesi, ettei mökkikäytöstä ole mainintaa takuuehdoissa. Kotitalouskoneiden käyttöohjeissa mainitaan, mihin käyttötarkoitukseen laite on tarkoitettu. Yleensä niissä on mainita, että laite on tarkoitettu kotitalouskäyttöön. Laitteen käyttöohje on tärkeä tiedonlähde koskien laitteen sijoitusta, asennusta, käyttöä ja kunnossapitoa. Käyttöohjeeseen kannattaakin tutustua jo laitteen hankintavaiheessa. Esimerkiksi käyttöohjeessa ilmoitetuilla ympäristölämpötiloilla varmistetaan laitteen asetusarvojen paras toimivuus. 3.2 Laitteiden ja koneiden oikea käyttö alkaa suunnittelusta Selvityksessä tiedusteltiin yleisiä näkökohtia, jotka liittyvät sähkölaitteiden sijoitteluun, asennukseen ja käyttöön mökkiolosuhteissa. Eräässä vastauksessa todettiin yleisluonteisesti, että kotitalouden sisätiloissa käytettävät laitteet on suunniteltu käytettäväksi normaaleissa sisätiloissa, joten niitä ei pidä käyttää kylmissä tiloissa. Riskitekijöinä mainittiin laitteisiin tiivistynyt kosteus. Pölyyntynyt laite saattaa myös johtaa sähköä. Eräs vastaaja toi esille, ettei ongelmia ole esiintynyt, koska yritys itse on pyrkinyt ohjaamaan laitteiden sijoitusta, asennusta ja käyttöä. Laitteiden jäätymisongelmat voivat johtua myös sijoitus- ja asennuspaikasta, vaikka tilassa olisikin peruslämmitys. Esimerkiksi astianpesukoneessa oleva vesi saattaa jäätyä, kun astianpesukone sijoitetaan kaapistoon kylmää ulkoseinää vasten. Alhaalla kaapistossa, lähellä seinää lämpötila voi mennä pakkasen puolelle, vaikka asunnossa olisi peruslämpö päällä. Ongelman poistamiseksi vastaaja totesi, että astianpesukone kannattaa vetää ulos kaapistosta, jolloin jäätymisvaara pienenee. Seinän kylmyys voi vaikuttaa myös kylmäsäilytyslaitteisiin. Tilanne liittyy tapauksiin, joissa kylmäsäilytyslaite on sijoitettu kylmää ulkoseinää vasten. Näissä olosuhteissa laitteen tausta saattaa olla muuta huonetilaa kylmempi, jolloin laitteen pitäminen 2 3 tuntia huoneen asumislämpötilassa ei riitä laitteen lämpenemiseen, ennen sen kytkemistä käyttöön. Eräs vastaaja totesi, että kylmäsäilytyslaitetta olisi hyvä pitää jopa vuorokausi huoneen lämpötilassa ennen kuin se kytketään päälle. Lämpenemisajan pituus riippuu oleellisesti myös siitä, mistä lämpötilasta lähdetään mökkiä lämmittämään. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 38 (2008) 8

Vettä käyttävissä laitteissa saattaa tulla ongelmia paineen osalta, jos vesi otetaan vesipumpulla suoraan kaivosta tai järvestä ilman välivarastointia. Tilanne koskee esimerkiksi astianpesukonetta ja kylmäsäilytyslaitteitta, joissa on vesiautomaatti tai jääpalakone. Eräs tyypillinen seikka, joka hankaloittaa kotitalouskoneiden asianmukaista sijoitusta, on mökkien pieni koko. Näissä tilanteissa joudutaan tekemään kompromisseja laitteiden sijoitus- ja käyttötilasta. Esimerkiksi kylmäsäilytyslaitteen sijoittaminen lämpöä tuottavan laitteen, kuten lieden tai astianpesukoneen viereen lisää kylmäsäilytyslaitteen sähkönkulutusta. Samoin kaasuliedet ja -uunit saatetaan sijoittaa liian lähelle herkästi syttyviä materiaaleja. 3.3 Vapaa-ajan asunnon pitäminen kylmillään 3.3.1 Jäätymis- ja kosteusvaara Kodinkonehuollon asiantuntijoiden mukaan eniten vikoja kesämökillä esiintyy vettä käyttävissä laitteissa. Yli puolet vastaajista mainitsi, että astianpesukone on ongelmallisin laite mökkiolosuhteissa. Veden jäätyminen on suurin ongelma vettä sisältävissä kotitalouslaitteissa ja -koneissa, jos mökkiä pidetään talvella kylmillään. Esimerkiksi pesukoneiden magneettiventtiiliin jäänyt vesi voi aiheuttaa venttiilin halkeamisen. Astianpesukoneissa tulee kysymykseen myös vedenpehmentimeen jäänyt vesi, jonka poistaminen on tavalliselle kuluttajalle hankalaa. Muista vettä sisältävistä laitteista mainittiin pyykinpesukone ja lämminvesivaraaja. Yksi vastaajista totesi lämminvesivaraajista, ettei niitä ole suunniteltu ulkokäyttöön. Pyykin- ja astianpesukoneista eräs vastaajista mainitsi, että jäätymisen lisäksi niiden huono viemäröinti aiheuttaa myös ongelmia. Vastauksissa ei tarkemmin selvinnyt, mikä kohta viemäröinnissä aiheutti ongelmia. Viemäröintiin liittyvä ongelma voi liittyä muun muassa väärään poistoletkun asennukseen. Pesukoneissa on konekohtaisesti määritetty, mikä on koneen poistoletkun poistokorkeus ja mikä on sen maksimi poistopituus. Toisena merkittävänä vianaiheuttajana mainittiin koneiden sisään tiivistyvä kosteus. Eräässä vastauksessa todettiin, että mitä enemmän laitteissa on elektroniikkaa, sitä herkemmin ne menevät rikki. Toki myös mekaanisissa laitteissa tapahtuu kosteuden tiivistymistä laitteen sisäpinnoille, mutta niissä on osien välillä suuremmat ilmavälit. Kosteuden tiivistyminen laitteen pinnoille voi aiheuttaa ruostumista. Ruostumista ei esiinny yksistään vioittuneessa ulkopinnassa, vaan sitä tapahtuu laitteen sisällä. Yhdessä vastauksessa todettiin, että joidenkin jenkkikaappien putkistot saattavat syöpyä puhki kosteudesta johtuneen ruostumisen seurauksena. Ongelmia todettiin olevan myös televisioissa ja digiboxeissa. Pienlaitteita ei paljon korjauteta. Eräs vastaaja mainitsi, ettei pienlaitteita korjauteta edes takuuaikana, vaan ne hoidetaan vaihtokauppana. Vaihdon hoitaa myyntipiste. Kylmäsäilytyslaitteet ovat yleensä ensimmäisiä vapaa-ajan asuntoihin hankittuja sähkölaitteita. Häiriöiden todettiin johtuvan liian matalasta peruslämmöstä. Samoin tiivisteiden todettiin kärsivän liian suurista lämpötilanvaihteluista. Erään vastaajan mukaan kylmäsäilytyslaitteiden vikaherkkyys on samaa luokkaa kuin muissakin asunnoissa. 3.3.2 Tuhoeläinten aiheuttamat vauriot Tuhoeläimet voivat myös aiheuttaa kotitalouskoneiden ja -laitteiden rikkoutumisia. Mökkioloissa tuhoeläimillä on oiva mahdollisuus siihen, koska asukkaat ovat harvoin paikalla. Tuhoeläinten aiheuttamat viat ovat mahdollisia myös tavanomaisessa omakoti- TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 38 (2008) 9

talossa. Esimerkiksi hiiret saattavat purra astianpesukoneen poistoletkuun reikiä, jolloin siitä hitaasti valunut vesi on saattanut aiheuttaa huomattavat kosteusvauriot lattiaan. Tämän vuoksi on aiheellista aina tarkistaa pesukoneiden letkujen kunto mahdollisten pikkuvuotojen havaitsemiseksi. Jyrsijät voivat tuhota myös sähköjohtoja ja laitteiden eristeitä. Hiiret voivat nakertaa laitteen eristeitä ja johtoja. Muurahaiset voivat mennä laitteen ohjelmakoneistoon. Samoin hämähäkit voivat tehdä seittejä laitteen taakse, mikä estää laitteen ilmankiertoa ja lisää siten sähkön hukkakulutusta. Tämä seikka koskee myös muita tilanteita, joissa kylmäsäilytyslaitteen taustan imurointi laiminlyödään. 3.3.3 Ympäristön lämpötila Yleisenä ohjeena on pidetty, että kylmillään olleissa tiloissa sähkölaitteita on pidettävä noin 2 3 tuntia huoneen lämmössä ennen niiden käynnistämistä. Tätä ohjearvoa piti riittävänä yli puolet (8:n 13:sta) vastanneista huollon asiantuntijoista. Käytännössä on tilanteita, joissa edellä mainittu lämpenemisaika ei riitä. Esimerkiksi ahtaissa tiloissa, joissa ilmanvaihto ei ole riittävä, kylmäsäilytyslaitteen kompressori ei ehdi lämmetä riittävästi ko. lämmitysaikana eikä rakenteissa ollut kosteus haihtua. Vettä sisältävät laitteet tulee tyhjentää ennen kuin ne jätetään kylmillään olevaan tilaan, jotta vältytään veden jäätymisestä johtuvista riskeistä. Lämmitysajan ohjearvon pituuteen vaikuttaa myös se, onko ulkolämpötila ollut pitkiä aikoja kymmeniä asteita pakkasen puolella ja mikä on mökin rakenne. Ongelmia lisää kosteus, sillä mitkään sähkökomponentit eivät pidä kosteudesta. Laitteiden, joissa esiintyy korkeita jännitteitä, kuten television kuvaputki ja mikroaaltouuni, on ehdittävä kuivua ennen niiden käyttöön ottoa. Laitteiden sisäpinnoille kondensoituneen kosteuden poistamiseen ei välttämättä 2 3 tuntia riitä. 3.3.4 Tulipalot ja jännitevaihtelut Yhdellä huollon asiantuntijalla oli tiedossa pari tapausta, jossa sähköinen laite oli aiheuttanut tulipalon mökkiolosuhteissa: Toisessa tapauksessa tulipalo oli saanut alkunsa liesituulettimesta, jossa sähkökatkoksen jälkeinen virransaanti oli aiheuttanut laitteen syttymisen tuleen. Toisessa tapauksessa valaisin oli aiheuttanut oikosulun, joka oli johtanut koko talon palamiseen. Myös kylmäsäilytyslaitteisiin saattaa tulla oikosulku, jos käyttöympäristön lämpötilanvaihtelut ovat suuria. Haja-asutusalueilla ilmenevät jännitevaihtelut voivat myös aiheuttaa ongelmia. Kaikissa koneissa lisääntynyt elektroniikka on arka jännitevaihteluille. 3.3.5 Kosteuden ja kylmyyden vaikutus laitemateriaaleihin Kylmyys vaikuttaa joihinkin materiaaleihin. Esimerkiksi muovinen liitosjohto murtuu herkemmin pakkasessa kuin huoneen lämpötilassa, vaikka muovimateriaalit ovatkin kehittyneet. Kumikaapelit kestävät paremmin kylmyyttä. Hieman yli puolet vastaajista mainitsi, että jotkut materiaalit tai laitteen osat ovat herkempiä rikkoutumaan nopeissa lämpötilan vaihteluissa. Yksi ongelma on pinnan ruostuminen. Teräs kestäisi nopeita lämpötilan vaihteluja, mutta sitä on harvassa laitteessa. Kun polttomaalattu tai emalipinta rikkoutuu, laite alkaa ruostua. Samoin jotkut eristemateriaalit saattavat imeä kosteutta. Esimerkiksi keittolevyissä käytetty eristelevy voi säilyttää kosteutta kauemmin kuin muut materiaalit. Kuparia sisältävät osat hapettuvat, mikä liittyy erityisesti elektroniikkaan. Samoin alumiinia sisältävät tuotteet kärsivät kosteudesta. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 38 (2008) 10

Viihdelaitteista television kuvaputki saattaa haljeta nopeista lämpötilanvaihteluista. Samoin plasmatelevision näytöt ovat herkkiä toimintalämpötilastaan. Myös TV:n kuvaputkinäyttöön (CRT)/monitoriin kertynyt kosteus voi vaurioittaa niitä. 3.3.6 Vakioteholämmityksen vaikutukset Vakioteholämmityksellä mökin sisälämpötilaa pidetään hieman korkeampana kuin ulkolämpötila. Tällöin sisätilat pysyvät suhteellisen kuivina. Mökin sisälämpötila muuttuu ulkoilman mukaan, jolloin kovimmilla pakkasilla mökin sisällä voi olla myös pakkasta. Vakioteholämmitykseen liittyvät lähes samat ongelmat kuin kylmillään pidettävään asuntoon, jos mökin lämpötila menee pakkasen puolelle. Tällöin vettä sisältävissä laitteissa ovat samat jäätymisongelmat kuin kylmillään pidettävissä mökeissä. Tosin vakiotehoon perustuvassa kuivanapitolämmityksessä ei aiheudu samoja ilman kosteudesta johtuvia ongelmia, jotka ovat tyypillisiä kylmillään pidettävissä asunnoissa. Vakioteholämmitteissä mökeissä kylmäsäilytyslaitteiden toimintahäiriöt voivat olla samanlaisia kuin kylmillään pidettävissä mökeissä. Jos kylmäsäilytyslaitteet ovat päällä vakiotehon lämmityksen aikana, niiden lämpötilojen toiminnassa voi olla häiriöitä, jos ympäristön lämpötila on liian alhainen. Samoin laitteen kompressorin toiminta voi estyä liian kylmissä olosuhteissa: Kompressorin käynnistyessä sen voitelutarve on suurimmillaan, mutta silloin voiteluaineet ovat jähmeimmillään. Laitteen ylikuumenemissuoja ei välttämättä toimi kylmissä olosuhteissa. 3.3.7 Aurinkopaneelin käytettävyys Aurinkopaneelilla voidaan tuottaa sähköä esimerkiksi lämmitykseen, kylmäsäilytyslaitteiden käyttöön, paineveden nostamiseen, valaistukseen, televisioon, digiboxiin ja radioon. Eräs vastaajista totesi, että 12 V käyttöjännitteellä toimivien laitteiden rikkoutuminen on harvinaisempaa kuin 230 V verkkosähkölaitteiden. Aurinkopaneelin voi asentaa itse. Niiden asennuksessa on noudatettava valmistajan asennusohjeita, kuten muidenkin laitteiden asennuksessa ja sijoittelussa. Asennuksessa on otettava huomioon johtojen pituus ja poikkipinta. Esimerkiksi pitkät, alimitoitetut johdot ja pistokkeet laskevat jännitettä, mikä aiheuttaa laitteissa toimintahäiriöitä. Aurinkopaneelijärjestelmässä kylmäsäilytyslaitteet on liitettävä suoraan akkuun. Ongelmia kylmäsäilytyslaitteen kompressorin toiminnassa voi ilmetä sen käynnistysvaiheessa, jolloin laite ottaa hetkellisesti 5 7 A virran. Jos sinä aikana jännite laskee alle sen releosassa vaaditun arvon, laite ei käynnisty. 3.3.8 Elektroniikka mökkilaitteissa Huollon asiantuntijoista enemmistö (9:n 13:sta) totesi, että elektroniset laitteet rikkoutuvat herkemmin kuin mekaaniset laitteet mökkiolosuhteissa. Tosin yhdessä vastauksessa todettiin, ettei elektroniikka sinänsä kärsi kylmyydestä. Paremminkin mekaniikka on lujilla korroosion ja lämpölaajenemisen vuoksi. Normaalikäyttöolosuhteissa elektronisten laitteiden todettiin olevan yhtä kestäviä, mutta mökkikäytössä ne ovat herkempiä ukkoselle, jännitevaihteluille, lämmönvaihtelulle, kosteudelle ja pölylle. Sisätiloihin suunnitelluissa laitteissa elektroniikka on suojattu ohuemmalla lakkakerroksella kuin ulkotiloihin suunnitelluissa elektronisissa laitteissa, kuten antenninvahvistimissa ja liiketunnistimissa. Ulkolaitteissa on myös kotelointi, joka suojaa niitä sateelta. Eräs vastaaja totesi, että laitteita yritetään tehdä mahdollisimman halvalla, jolloin monta kertaa säästetään väärässä paikassa. Samoin yksi vastaaja mainitsi, että elektroniset laitteet rikkoutuvat herkemmin, koska niissä piirilevyjen ja johtimien välit ovat ahtaita. Myös oikosulku elektronisissa laitteissa on mahdollinen. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 38 (2008) 11

4 SÄHKÖLAITTEIDEN KÄYTTÖ VAPAA-AJAN ASUNNOILLA 4.1 Sähkölaitteiden säilytys kylmissä olosuhteissa Huollon edustajilta kysyttiin myös laitekohtaisesti, voidaanko sähkölaitteita säilyttää pakkasessa. Enemmistö vastaajista näki, että laitteita voidaan säilyttää pakkasessa tietyin edellytyksin, mutta niitä ei tule käyttää pakkasessa. Säilytyspaikan tulee olla myös sateelta suojattu. Vain muutaman laitteen kohdalla todettiin, ettei laitetta tule säilyttää missään tapauksessa pakkasessa (Taulukko 1, Liite 1). Kylmien säilytystilojen ongelmana nähtiin muun muassa laitteen ruostuminen ja käyttöiän lyheneminen. Vettä käyttävien laitteiden ongelmana on mahdollisen veden jäätyminen laitteen sisälle. Jäätymisongelmat ovat liittyneet tyyppisesti astian- ja pyykinpesukoneisiin, lämminvesivaraajiin ja kahvinkeittimiin. Nyt markkinoille on tullut myös kylmäsäilytyslaitteita, joissa on vesiliitäntä jääpalojen tekemiseen. Tämän ominaisuuden myötä jäätymisongelmat voivat koskea myös kylmäsäilytyslaitteita. Yleisesti tarkasteltuna kosteuden tiivistymisestä laitteen sisäpinnoille on enemmän haittaa kuin laitteen ulkopinnoille (Taulukko 2 3, Liite 2). Kosteus aiheuttaa ongelmia laitteiden elektroniikkakortille. Laitteen pinnassa oleva naarmu voi johtaa laitteen ruostumiseen. Maalipinnoite voi myös haalistua. Enemmistö vastaajista näki, että laitteen saa ottaa käyttöön heti, kun on saavutettu huoneen käyttölämpötila tai laite on ollut tietyn ajan huoneen käyttölämpötilassa (Taulukko 4, Liite 3). 4.2 Kylmäsäilytyslaitteet Suurin osa huollon asiantuntijoista (10:n 12:sta) totesi, ettei kylmäsäilytyslaitetta saa käynnistää pakkasessa. Kylmäsäilytyslaitteiden osalta korostettiin laitteen käyttöympäristölämpötilaa. Käyttöympäristön lämpötila ilmoitetaan laitteen arvokilvessä ilmastoluokan kuvaavilla kirjaimella SN, N, ST tai T. Ilmastoluokat SN (+10...+32 C) ja N (+16...+32 ) ovat Suomessa yleisimmät. Ilmoitetut kylmäsäilytyslaitteiden käyttöympäristön lämpötila-alue vaihteli +5 C:sta +40 C:seen. Yleisimmin alimmaksi käyttöympäristön lämpötilaksi mainittiin noin 16 astetta. Tuoretuotteiden säilytykseen tarkoitettu jääkaappi toimii suunnitellusti, kun ympäristön lämpötila on vähintään +10 tai +16 astetta. Pakastinta voidaan käyttää kylmemmissä olosuhteissa. Alimmillaan käyttöympäristön lämpötila voi olla noin +5 C. Pakkasessa laitetta ei voi käyttää, sillä kompressorin ylikuumenemissuojaan ja termostaattiin voi tulla toimintahäiriöitä ja voiteluaineet jähmettyä. Laite huurtuu ja ruostuu ilmankosteuden, kylmyyden ja epäpuhtauksien takia. Tiivisteiden ja johtojen suojaeristeiden kestoikä lyhenee. Toisaalta myös todettiin, että liian korkeat ympäristölämpötilat nostavat energian hukkakulutusta. Kylmäsäilytyslaitteiden lämpötiloja ohjataan termostaatilla, jonka ohjaus kytkeytyy usein kylmäaineen höyrystymislämpötilaan. Höyrystymislämpötila laskee ympäristölämpötilan laskiessa ja vaikuttaa termostaatin toimintaan. Esimerkiksi jenkkikaapissa pakastin voi sulaa, jos ympäristön lämpötila on alle 10 astetta, toisissa jenkkikaapeissa raja-arvo on +16 astetta, koska termostaatti käynnistää kompressorin vasta, kun pakastinosa on lämmennyt jääkaapin lämpöön. Muut kylmäsäilytyslaitteita koskevat ongelmat liittyvät kompressorin käynnistymiseen. Kylmissä tiloissa kompressorin voiteluntarve on suurimmillaan, kun taas silloin TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 38 (2008) 12

kompressorin voiteluaineet ovat jähmeimmillään. Kompressorissa voi myös esiintyä venttiilivikoja. Kylmissä olosuhteissa kylmäsäilytyslaitteen ylikuumenemissuojassa voi ilmetä toimintahäiriöitä. Poikkeuksena kompressorikäyttöisistä kylmäsäilytyslaitteista mainittiin absorptioperiaatteella toimivat kylmäsäilytyslaitteet. Tämän tyyppisiä kylmälaitteita käytetään tyypillisesti asuntovaunuissa. Nämä laitteet toimivat myös kylmissä olosuhteissa. Kylmäsäilytyslaitteen muoviset osat ovat arkoja rikkoutumiselle kylmissä olosuhteissa. Myös kylmäsäilytyslaitteen elektroniikkakortit ja muut sähköiset osat kärsivät kosteudesta. Kompressoriviat ovat tyypillisiä mökkilaitteissa. Kylmäsäilytyslaitteen oven kiinnipitäminen johtaa helposti homeen muodostumiseen sen sisätiloihin, kun sitä ei käytetä. Uusissa kylmäsäilytyslaitteissa voi olla myös veden jäätymisongelmia, jos niissä on jääpalojen valmistus- ja hiilihapon lisäämismahdollisuudet. Yksi vastaaja toi esille myös jäähdytysaineiden käyttöön liittyvän erikoisominaisuuden, jonka mukaan kylmäaine R134a kerää herkästi kosteutta. 4.3 Liesi Lieden käyttöympäristön lämpötilan on oltava myös plussan puolella, vaikka suoranaista suosituslämpötilaa kaikki vastaajat eivät voineet määrittää. Käyttöympäristön lämpötila-alue vaihteli +5 C:sta +40 C:seen. Parhaiten liesi toimii huoneen lämpötilassa. Mekaaniset kytkimet kestävät käyttöä kylmemmissäkin olosuhteissa, mutta elektroniset liedet vaativat oikein toimiakseen korkeamman ympäristölämpötilan. Pakkasella laitteen sähköiset komponentit voivat vioittua suurista lämpötilan vaihteluista. Lähes kaikki vastaajat ilmoittivat, että liettä voidaan säilyttää pakkasella. Tuolloin laitteen virta tulee olla poiskytkettynä sähköverkosta. Tilan tulee olla sateelta suojattu ja kuiva. Kosteus aiheuttaa lieden ruostumista ja kylmyys muoviosien rikkoutumista. Kosteissa ja kylmissä tiloissa lieden valurautalevyt ruostuvat helposti. Sama ongelma on myös laitteen pinnoilla, jos pintakäsittely on naarmuuntunut. Todettakoon, että valurautalevyn rasvaaminen tai käsittely liesimustalla vähentäisi valurautalevyjen ruostumista. Lyhytaikainen kosteus ei vielä vaurioita sähkölieden sisäosia. Ongelmat tulevat esille pitkäaikaisessa kylmäsäilytyksessä. Kylmissä olosuhteissa lieden sisällä olevat sähköiset osat hapettuvat, mikä aiheuttaa sähkövikoja ja lyhentää siten laitteen käyttöikää. Lähes puolet vastaajista (5 vastaajaa 12:sta) totesi, että lieden voi kytkeä päälle, kun mökki on saavuttanut oleskelulämpötilan. Pari vastaajaa kertoi, että lieden tulee olla muutama tunti huoneen lämpötilassa ennen laitteen päälle kytkemistä, jotta tiivisteet ehtivät pehmentyä. Yksi vastaaja sanoi, ettei keraamista liettä voi lämmittää pakkasessa, kun taas valurautaliettä voidaan lämmittää jo pakkasessa. Ruostuminen ja elektroniikkaan liittyvät viat ovat yleisimmät mökkiolosuhteissa. Kosteudesta johtuvat vuotovirrat voivat laukaista vikavirtasuojan. 4.4 Kahvinkeitin Kahvinkeittimien käyttöympäristön lämpötila-alue vaihteli +5 C:sta +40 C:seen. Pakkasen puolelle menevissä ympäristöolosuhteissa on varmistuttava siitä, että keittimistä saadaan vesi poistettua. Sinänsä pakkasen puolelle menevä lämpötila ei aiheuta kahvinkeittimen ulkopinnoille haittaa. Kosteuden tiivistyminen kahvinkeittimen sisäpinoille voi aiheuttaa sähköisten komponenttien hapettumisen ja rikkoutumisen. Samoin termostaatti saattaa vaurioitua. Puolet vastaajista totesi, että kahvinkeittimen voi kytkeä päälle, kun mökki on saavutta- TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 38 (2008) 13

nut huonelämpötilan. Parin vastaajaa mielestä laitteen voi laittaa päälle heti, kun mökin lämmittäminen on aloitettu. Aivan yksiselitteistä käyttöohjetta kahvinkeittimen tyhjentämiseksi vedestä ei voida antaa. Peruskahvinkeittimien putkistosta vesi saadaan yleensä poistettua kääntämällä kahvinkeitin ylösalaisin sen jälkeen, kun vesisäiliö on tyhjentynyt. Veden poiskaatamisen jälkeen keitin kannattaa vielä keittää kuivaksi. Erilaisia toimenpiteitä saattavat vaatia erikoiskeittimet, kuten espressokeittimet, minkä vuoksi keittimien tyhjennysohjeet kannattaa tarkistaa käyttöohjeesta. 4.5 Pyykinpesukone Pyykinpesukoneen käytölle ei voida antaa tarkkaa käyttöympäristön lämpötilaa. Joka tapauksessa sen tulee olla plussan puolella. Ilmoitetut käyttöympäristön lämpötila-alueet vaihtelivat +5 C:sta +40 C:seen. Eräässä vastauksessa todettiin, että paras mahdollinen toimivuus saavutetaan +15 +23 C:ssa. Pakkasen puolelle menevä lämpötila jäädyttää veden. Liian alhainen ympäristölämpötila voi aiheuttaa kosteuden tiivistymistä koneeseen, mikä voi aiheuttaa ongelmia laitteen elektroniikassa. Liian kylmä käyttöympäristö voi myös vaurioittaa tiivisteitä ja heikentää termostaatin toimintaa. Vastaajista kolme neljästä ilmoitti, että pyykinpesukoneita voi säilyttää pakkasessa, kunhan vesi on saatu kokonaan pois koneesta. Normaali poistopumpun kautta tehtävä tyhjennys ei riitä. Vesi on tyhjennettävä myös täyttöletkusta, poistopumpusta ja magneettiventtiilistä. Saaduista kommenteista koottiin ohje, mitä on otettava huomioon vedenpoistamisessa pyykinpesukoneista: Irrota täyttövesiletku vesihanasta. Täyttöletku pitää irrottaa magneettiventtiilistä koneen päästä. Pienikin vesimäärä venttiilissä halkaisee venttiilin rungon, sillä se on kovaa muovia. Voidaan myös toimia näin: Laske tulo- ja poistoletku lattialle valumaan. Käynnistä pesuohjelma. Aluksi kone pumppaa poistoletkun tyhjäksi, minkä jälkeen se yrittää ottaa vettä, jolloin myös tulovesiletku venttiileineen tyhjenee. Konetta pitää vedenottovaiheessa kallistaa venttiilin ja mahdollisen nukkasihdin suuntaan, muutoin vesi ei poistu venttiilistä. Lisäksi tulee irrottaa tyhjennyspumpun roskasihti/nukkasihti. Keskeytä ohjelma käyttöohjeen mukaisesti. Eräs vastaaja suositteli puhdistamaan myös painekammion ja letkut. Tosin painekammion puhdistaminen ei varmaankaan onnistu kaikilta henkilöiltä, koska sitä ei ole kerrottu käyttöohjeessa. Samoin on otettava huomioon, mitkä huoltotyöt ovat luvallisia ei-ammattihenkilöille. Yleisohjeesta poikkeuksena ovat 2 3 venttiilin pyykinpesukoneet, joissa yhteen venttiililokeroon jää vettä. Tämä asia selviää vain koneen rakennekaaviosta. Tavallisimpia ovat kuitenkin yhden venttiilin pyykinpesukoneet. Yhdessä vastauksessa todettiin, että poistoletkun tyhjentäminen on vaikeaa, jos koneessa ei ole nukkasihtiä tai roskaluukkua. Useimmissa pyykinpesukoneissa on nukkasihtikotelossa jäännösvesiletku, jota pitkin veden saa valutettua pois. On myös malleja, joissa nukkasihti on banaanin muotoinen. Näistä veden saa pois kallistamalla konetta reilusti, noin 45 astetta. Veden voi poistaa myös apteekista ostettavalla isolla ruiskulla, johon liitetään letku. Samaa menetelmää voi käyttää myös astianpesukoneen tyhjentämiseen. Vajaa puolet vastaajista totesi, ettei kosteuden tiivistymisestä pyykinpesukoneen pinnoille ole mitään haittaa. Tosin sama määrä vastaajia näki asian päinvastoin, koska pyykinpesukoneen pinta voi ruostua. Parin vastaajan mukaan laitteen pinnalle tiivistynyt kosteus voi aiheuttaa sähkövikoja pyykinpesukoneessa. Noin kolme neljästä vastaa- TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 38 (2008) 14

jasta totesi, että kosteuden tiivistyminen pyykinpesukoneen sisäosiin aiheuttaa ongelmia. Yleisimmät ongelmat liittyivät metalliosien ruostumiseen ja sähköisten osien hapettumiseen ja vioittumiseen. Puolet vastaajista mainitsi, että pyykinpesukoneen tulee olla tietty aika huoneen lämpötilassa ennen sen käynnistämistä. Aikamäärä vaihteli parista tunnista vuorokauteen. Noin joka neljäs vastaaja totesi, että pesukoneen voi käynnistää heti, kun huone on saavuttanut oleskelulämpötilan. Yli puolet vastaajista ei osannut sanoa, onko olemassa sellaisia pyykinpesukoneita, joista vettä ei saa kokonaan poistettua, mutta jotka eivät myöskään rikkoutuisi pakkasen vaikutuksesta. Noin kolmasosa totesi, ettei sellaista pyykinpesukonetta ole. Yleisimmät pyykinpesukoneiden viat olivat johtuneet koneen sisälle jäätyneestä vedestä. Jäätymisongelmat koskevat myös tilanteita, kun muutetaan pitkiä matkoja eikä vettä ole poistettu kunnolla pyykinpesukoneesta. Tämä on seikka, jota ei tule aina ajateltua muuttokiireiden keskellä. Ongelmia oli ollut myös veden paineen kanssa, kun vesipumpun yhteydessä ei ole ollut välivarastointia. Kun vesi otetaan suoraan järvestä tai merestä, paine ei aina riitä. Samoin painekammioon voi muodostua tukoksia ja koneen sisäpintoihin värimuutoksia, kun käytetään järvi- tai merivettä. 4.6 Kuivausrumpu Kuivausrummun käyttöympäristön lämpötilan on oltava plussan puolella. Ilmoitetut lämpötilat vaihtelivat +15 C:sta +40 C:seen. Toiminnan kannalta paras lämpötila on huoneen lämpötila. Liian alhaisessa lämpötilassa muovit ja kumit saattavat vaurioitua. Laitteen elektroniikkakomponentit eivät myöskään siedä kylmää eivätkä kosteaa. Liian korkeakaan lämpötila ei ole hyvä kuivausrummun toiminnalle, koska silloin lämpötilaero on liian pieni kondenssikuivaukselle. Kuivausaika pitenee ja sähkönkulutus nousee. Kondensoivissa kuivausrummuissa on vettä sisältäviä osia, kuten kondenssikotelo ja vedenkeruuastia, joissa laitteeseen jäänyt vesi pääsee jäätymään. Kuivausrummun vaatteista vapautunut kosteus tiivistyy kondenssikotelossa, josta vesi ohjautuu joko letkua pitkin suoraan viemäriin tai laitteen vedenkeruukoteloon. Hormiin liitettävissä kuivausrummuista kosteus ohjataan letkulla poistoilmahormistoon. Kosteus saattaa jäätyä kovilla pakkasilla hormistoon, josta se sulaessaan voi mennä asunnon rakenteisiin. Toinen haitta, mikä voi liittyä hormiliitäntäisiin kuivausrumpuihin on hormistoon mahdollisesti jäävä pöly, joka estää ilmankiertoa ja kerää samalla kosteutta. Sinänsä kuivausrumpua voi säilyttää pakkasessa, kunhan laite on tyhjennetty vedestä. Myös kuivausrummun kohdalla on otettava huomioon, että kylmä ja kostea ilma voivat vaurioittaa sitä. Laitteen elektroniikkakortti ja sähköiset osat voivat hapettua ja vaurioitua sekä metalliset osat ruostua. Ruostuminen on myös ulkopintojen tyypillinen vaurio kosteissa ja kylmissä olosuhteissa, jos pinnoite on päässyt vioittumaan. Kuivausrumpujen kohdalla todettiin, että niiden viat mökkiolosuhteissa ovat samanlaisia kuin tavanomaisissa olosuhteissa. Ilmanvaihdon riittämättömyys on aiheuttanut rikkoutumisia. Kuivaavia pyykinpesukoneita koskevat samat jäätymisongelmat kuin tavallisia pyykinpesukoneita. 4.7 Pyykinkuivauskaappi Kuivauskaapin käyttöympäristön lämpötila-alueeksi ilmoitettiin +5 +40 C. Alimmat käyttöympäristön lämpötilat olivat +5 +8 C. Kuivauskaapit eivät sisällä herkkiä elektronisia komponentteja, joten ne eivät ole niin arkoja kosteudelle kuin muut laitteet. Kylmillään pidetyn laitteen tiivisteiden on kuitenkin ehdittävä pehmentyä ennen laitteen käyttöä. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 38 (2008) 15

Kuivauskaappia voi säilyttää pakkasessa, kunhan se on kosteudelta suojattuna. Tosin tiivistynyt kosteus voi aiheuttaa pinnan ruostumista. Ruostuminen koskee myös laitteen sisäpintoja. Sisäosissa kosteus voi aiheuttaa sähköisten osien hapettumista. Kuivauskaapin puhallin lämpenee nopeasti laitteen avoimesta rakenteesta johtuen. Vastaajat yleensä totesivat, että kuivauskaapin voi kytkeä heti päälle, kun mökin lämmitys on aloitettu tai mökki on saavuttanut oleskelulämpötilan. Tosin yksi vastaaja näki, että kaivauskaapin on oltava tietty aika huoneen lämpötilassa ennen sen päälle kytkemistä. Kuivauskaapin viat ovat yleensä samanlaisia kuin normaalissa kotikäytössäkin. Tosin kylmissä ja kosteissa olosuhteissa sähköisiin laitteisiin voi tulla oikosulkuja. 4.8 Höyrysilitysrauta Höyrysilitysraudan käyttöympäristön lämpötila-alue vaihteli +5 C:sta +40 C:seen. Joka tapauksessa lämpötilan on oltava plussan puolella, jotta siinä oleva vesi ei pääse jäätymään. Höyrysilitysrautaa voi säilyttää pakkasessa, kunhan tyhjentää vesisäiliön kunnolla. Veden saa poistettua höyrysilitysraudan vesisäiliön täyttöaukosta kallistamalla silitysrautaa pesualtaan yläpuolella. Lopuksi rauta kannattaa vielä kuumentaa. Pohjan ruostumisen estämiseksi rauta tulee säilyttää pystyasennossa. Yleensä silitysraudan ulkopinnoille ei ole haittaa sen säilyttämisestä kylmissä olosuhteissa. Tosin sen kahvan ja pohjan välissä on ruostuvia osia. Sitä vastoin silitysraudan sisällä on sähköisiä osia, jotka voivat vaurioitua tiivistyvästä kosteudesta. Samoin termostaatin toiminta voi häiriintyä. Höyrysilitysraudan voi laittaa päälle, kun mökki on saavuttanut oleskelulämpötilan. Yksi vastaaja totesi, että silitysraudan voi panna päälle jo, kun mökin lämmittäminen on aloitettu. Useimmissa höyryrautojen käyttöohjeissa mainitaan, että vesisäiliössä saadaan käyttää tavallista vesijohtovettä. Jos vesi on kuitenkin kovaa, vesisäiliössä on käytettävä tislattua vettä. Kyselyssä ei saatu yksiselitteistä vastausta siihen, milloin vesijohtoveden sijasta olisi käytettävä tislattua vettä. Tämä asia johtunee siitä, että yleensä suomalainen vesi on pehmeää, jolloin tarvetta tislatun veden käyttöön ei ole. Järviveden käytöstä höyrysilitysraudassa oli vähän kokemusta. Yksi vastaaja totesi, että järvivesi on pehmeää. Toinen vastaaja totesi, ettei järvivettä tulisi käyttää höyrysilitysraudassa siinä mahdollisesti olevien epäpuhtauksien vuoksi. 4.9 Astianpesukone Astianpesukoneen käyttöympäristön lämpötilan on oltava plussan puolella. Yleisimmäksi lämpötilaksi esitettiin huoneen lämpötilaa, mutta ilmoitetut käyttöpaikan lämpötilat vaihtelivat +5 C:sta +40 C:seen. Liian alhaisessa ja kosteassa lämpötilassa laitteen elektroniset komponentit voivat rikkoutua. Samoin liian kylmässä laitteen tiivisteet saattavat vuotaa, koska ne eivät ole pehmenneet riittävästi ennen koneen käyttöönottoa. Periaatteessa astianpesukonetta voidaan säilyttää pakkasessa, jos vesi saadaan siitä poistettua kokonaan. Käytännössä veden poistaminen astianpesukoneesta on ongelmallista eikä ole yleensä tavallisen käyttäjän tehtävissä. Monessa astianpesukoneessa on vedenpehmennin, koska astianpesukoneiden suurimmat markkina-alueet ovat muualla Euroopassa, jossa vesi on kovaa, jolloin vedenpehmentimelle on tarvetta. Astianpesukoneeseen tuleva vesi ohjautuu yleensä vedenpehmentimessä olevien hartsikuulien kautta, vaikka vedenpehmennintä ei olisi otettu käyttöön. Tuolloin vedenpehmentimeen jää vettä. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 38 (2008) 16

Toinen todennäköinen ongelma on se, että vesitilassa jäänyt vesi osittain sulaa ja jäätyy uudelleen. Muoviosat pullistuvat joka kerta lisää ja jossain vaiheessa muovi halkeaa. Muita rikkoutuvia osia ovat vesiventtiili sekä poisto- ja kiertovesipumppu. Suurin osa kyselyyn vastanneista huollon asiantuntijoista sanoi, että astianpesukone vaatii korjausta, jos vesi on päässyt jäätymään astianpesukoneeseen. Silloin ei enää riitä, että koneeseen jäänyt vesi sulaa. Jotkut vastaajat kertoivat, ettei mitään yleisohjetta voida antaa vedenpoistamiseksi astianpesukoneesta, koska ne ovat erilaisia. Yli 60 % vastaajista totesi, ettei vettä saada täysin pois astianpesukoneesta. Yhden vastaajan mukaan veden poistaminen olisi mahdollista seuraavan ohjeen mukaan: koneen täyttö- ja poistoletkut on irrotettava, tyhjennyspumpun roskasihti irrotettava, painekammio ja letkut puhdistettava, samoin mahdollinen vedenpehmennin ja huuhteluainesäiliö tyhjennettävä. Lopuksi kone on laitettava hetkeksi käyntiin, jotta vesiventtiili tyhjenee. Käytännössä jo painekammion tyhjentäminen voi olla tavalliselle koneen käyttäjälle hankalaa, vedenpehmentimen tyhjentäminen on suorastaan mahdotonta, koska siihen tarvitaan erikoisvälineet. Ilmasta tiivistyvä kosteus aiheuttaa enemmän haittaa astianpesukoneen sisärakenteissa kuin ulkopinnoilla, kuten ruostumista, elektroniikka- ja sähköosien vioittumista. Ulkopinnoilla kosteus voi aiheuttaa eristeiden vaurioitumista, ruostumista sekä värivikoja. Astianpesukoneen tulee olla huoneenlämmössä ennen sen käynnistämistä. Neljä vastaajaa kymmenestä totesi, että koneen voi käynnistää heti, kun huonetilassa on saavutettu oleskelulämpötila. Kolme vastaaja näki, että koneen on oltava huoneen lämpötilassa 2 4 tuntia ennen sen käynnistämistä. 4.10 Pölynimuri Pölynimurin suositeltava käyttöympäristön lämpötila on oleskelulämpötila, koska silloin imurin liitosjohto on ehtinyt lämmetä. Jäykkä liitosjohto voi murtua herkästi. Muuten pölynimurin käyttöympäristön lämpötila-alueeksi ilmoitettiin +5 +40 C. Sinänsä pölynimuria voi hyvin säilyttää pakkasessa, kunhan ottaa laitteen pois verkkovirrasta. Ilmassa oleva kosteus ei aiheuta pahemmin vaurioita pölynimurin ulkopinnoille, mutta sisäpinnoille kosteus voi aiheuttaa muiden laitteiden tavoin vaurioita sen sähköisissä osissa sekä metalliosien hapettumista ja ruostumista. Pölynimureiden osalta on otettava huomioon, että sen pölypussi kerää myös kosteutta. Vastaajien enemmistön mielestä imurin voi käynnistää heti, kun mökki on saavuttanut oleskelulämpötilan. Osa vastaajista suositteli käyttämästä laitetta vasta, kun se oli ollut oleskelulämpötilassa 3 24 tuntia. Vapaa-ajanasunnoissa käytössä olleiden pölynimureiden viat ovat yleensä samoja, mitä on kotitalousimureissa. Työtehoseuran tutkimukseen mukaan pölynimureiden yleisimmät viat koskevat liitosjohtoa ja sen kelausta. Samoin laitteen runko tai pyörät rikkoutuvat mekaanisesti. Myös moottoria koskevat viat olivat yleisiä. Huollon asiantuntijoiden mukaan moni pölynimurin vika on käyttäjästä johtuva: väärät pölypussit tai pussin väärä laittaminen paikoilleen, liitosjohdon murtuminen, vedenimurointi, laitteen putoaminen tai tukkeutuneet suodattimet. (Reisbacka ja Rytkönen 1995, 127 128.) 4.11 Televisio Television ilmoitetut käyttöympäristön lämpötila-alueet vaihtelivat +5 C:sta +40 C:seen. Pari vastaajaa ilmoitti, että käyttöympäristön tulee olla huoneen lämpöinen, sillä muuten tiivistyvä kosteus ja mahdollinen pöly saattavat aiheuttaa ongelmia. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 38 (2008) 17

Eri televisiotyypeistä saatiin muutama kommentti niiden kestävyydestä ja energiankulutuksesta. Yksi vastaaja totesi yleisesti, että nestekidenäyttö on hyvä, koska se kuluttaa vähän virtaa. Pakkanen ei ole hyväksi taulutelevisiolle. Putkitelevisioissa laitteen sisälle pääsee muodostumaan huurretta kylmissä ja kosteissa olosuhteissa, mikä voi johtaa läpilyöntiin ja sitä kautta oikosulkuun. Eräässä vastauksessa mainittiin, että laitevalmistajan ohjeiden mukaan televisioita ei voitaisi säilyttää pakkasessa. Plasmatelevision minimisäilytyslämpötila ei saisi olla alle +5 C. Käytännössä televisioita kuitenkin säilytetään kylmissä olosuhteissa. Oleellista näissä tapauksissa on se, että televisioiden sisälle mahdollisesti tiivistynyt kosteus ehtii haihtua pois ennen kuin laite kytketään päälle. Television ulkopinnoille tiivistyneen kosteuden ei pitäisi aiheuttaa haittaa, ellei kosteus pääse television sisärakenteisiin sen tuuletusaukkojen kautta. Suositeltava minimiaika huonelämpötilassa on 2 3 tuntia. Jos televisio on sijoitettu paikkaan, jossa ilma ei kierrä, laitteen on oltava huonelämpötilassa pitempään. Ukkonen aiheuttaa televisioille enemmän vikoja vapaa-ajan asunnoissa kuin kaupunkiasunnoissa. Muita yleisiä vikoja ovat kosteuden aiheuttamat viat sekä aurinkopaneelijärjestelmässä + ja johtojen kytkeminen väärinpäin. Yksi vastaaja totesi, että hifi-laitteet kestävät paremmin pakkasta kuin televisiot, koska niissä ovat pienemmät jännitteet. 4.12 Lämminvesivaraaja Lämminvesivaraajia koskevia vastauksia saatiin vain pari kappaletta. Näiden vastausten mukaan lämminvesivaraajan toimintaympäristön lämpötilan tulee olla plussan puolella, +5 +40 C. Jos varaajaa säilytetään pakkasessa, on se tyhjennettävä jäätymisen estämiseksi. Laitteen tulee olla pois myös sähköverkosta. Lämminvesivaraajan ulkopinnan vaurioituminen kosteudesta riippuu laitteen materiaalista ja sen naarmuuntumisesta. Ruostumista ja sähkövikoja voi esiintyä kytkentärasiassa, jossa on termostaatti. Yhden vastaajan mukaan lämminvesivaraajan voi kytkeä heti päälle, kun on saavutettu huoneen lämpötila. Toisen vastaajan mielestä lämminvesivaraajan on hyvä olla huoneen lämpötilassa 2 3 tuntia, ennen kuin sen voi kytkeä päälle. Tuona aikana mahdollisesti sähkökomponentteihin tiivistynyt kosteus ehtii haihtua pois. Lämminvesivaraajien tyhjentämisessä on otettava huomioon useampia toimenpiteitä. Mitään yksiselitteistä ohjetta varaajien tyhjentämiseksi ja uudelleentäyttämiseksi ei voida antaa. Ohjeet on syytä tarkistaa käyttöohjeesta. Sivulla 26 on kerrottu esimerkinomaisesti ohje lämminvesivaraajan tyhjentämisestä ja täyttämisestä. 4.13 Tietokone Tietokoneita koskevia vastauksia saatiin muutama. Tietokoneita voidaan säilyttää kylmissäkin olosuhteissa, mutta niiden optimaalinen käyttöympäristön lämpötila on +10 +35 C. Nestekidenäytöt eivät kestä säilyttämistä pakkasessa. Taulukossa 1 on tietokoneen käyttö- ja säilytystilan lämpötilan ja suhteellisen kosteuden raja-arvoja. Jokainen 10 asteen nousu lämpötilassa vähentää komponentin elinikää 50 %. Jokainen 10 asteen lasku kasvattaa elinikää. (http://appro.mit.jyu.fi/2000/yhteistoiminta/laitteistot/luennot/luento10/) TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 38 (2008) 18

Taulukko 1. Tietokoneen osien lämpötilan ja suhteellisen kosteuden raja-arvot Laite Käyttölämpötila Säilytyslämpötila Suhteellinen kosteus Käyttö Suhteellinen kosteus Varastointi Verkkokortti 0 55 C -20 70 C 10 85% 5 95% Näytönohjain 0 55 C -40 75 C 20 80% 5 95% Prosessorit Athlon Celeron 0 95 C 5 85 C -40 85 C Kiintolevy 5 50 C -40 70 C 10 90% 5 95% Näyttö 5 35 C 5 90% Virtalähde 0 60 C -20 70 C 20 90% 10 95% Tietokone 10 35 C -40 85 C 20 80% 10 90% Lähde: http://appro.mit.jyu.fi/2000/yhteistoiminta/laitteistot/luennot/luento10/ 4.14 Vesipumppu Vesipumppua koskevia vastauksia saatiin vain kaksi. Niiden mukaan esimerkiksi aurinkopaneelilla tuotetulle, matalajännitteiselle pumpulle kriittinen tekijä on veden nostokorkeus: Pumppu pystyy nostamaan vettä noin 2 3 m korkeudelle. Veden pumppaaminen vaakatasossa onnistuu huomattavasti paremmin, sillä pumppu pystyy työntämään veden vaakasuunnassa jo noin 20 30 m etäisyydelle. Vesipumppuihin liittyy myös jäätymisriski. Se ei kestä jäätymistä, minkä vuoksi se on aina tyhjennettävä tai sijoitettava siten, ettei se pääse jäätymään (esimerkiksi kaivoon sijoitettu uppopumppu). Vesipumpun sisään päässeet epäpuhtaudet aiheuttavat myös ongelmia. Esimerkiksi pumpun sisälle päässyt hiekka voi rikkoa pumpun kalvon. Samoin alimitoitetut sähkökaapelit kaapelin sisäisessä vastuksessa aiheuttavat ongelmia matalajännitteellä. Vesipumpun putkiston on oltava myös sula eikä sitä saa käyttää kuivana. 4.15 Ilmalämpöpumppu Ilmalämpöpumppuja koskevia vastauksia saatiin viisi. Ilmalämpöpumppuja on pääasiassa kahta eri tyyppiä. Toinen tyyppi on sisällä pidettävä yksittäinen laite, kun taas toinen tyyppi muodostuu kahdesta osiosta. Niistä toinen osio sijoitetaan sisälle ja toinen ulos. Toiminnaltaan ulos sijoitettava ilmalämpöpumpun osio on suunniteltu periaatteessa toimivaksi myös kylmissä olosuhteissa. Tosin yksittäisissä keskusteluissa on tullut esille, etteivät kaikki ilmalämpöpumput toimikaan suomalaisissa kylmissä olosuhteissa. Yleensä ilmalämpöpumpuissa on automaattinen termostaatti, joka lämmittää laitteen pohjan ennen sen käynnistämistä. Yksi vastaaja totesi, että kaksiosaista lämpöpumppua voidaan käyttää vielä noin -15 C:ssa. Sitä kylmemmissä olosuhteissa sitä ei kannata käyttää, vaikka se toimisikin. Ilmalämpöpumppu ei aina sovi ainoaksi lämmönlähteeksi. Jos ympäristön lämpötila laskee noin +5 C:seen, tarvitaan lisäksi jokin muu lämmitys. Mökkikäyttöön tarkoitetuilla lämpöpumpuilla voidaan peruslämmöksi valita esimerkiksi +8 C tai +10 C. Toinen vaihtoehto on normaalilämpötilasäätö, jonka lämpötilan säätöalue on +16 +30 C. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 38 (2008) 19