Maanparannuskompostin maataloskäyttö Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 18.11.2011
Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden jatkojalostus Vedenjakelun kunnossapito Loka-asemat Vedentuotannon kunnossapito Dämman, pohjavesilaito kset Jäteveden pumppaamot Biokaasun tuotanto 18.11.2011 2
Jätevettä syntyy yli 130 miljoonaa kuutiota vuodessa HSY Vesi käsittelee Helsingin seudun 1,2 miljoonan asukkaan jätevedet Jätevesistä viidennes syntyy teollisuudesta ja loput kotitalouksissa Jätevedenpuhdistamolle päätyvät myös sadevedet Helsingin keskustan sekaviemäröidyiltä alueilta Merkittäviä teollisia jäteveden tuottajia alueella ovat elintarviketeollisuus ja liikennöinti Lisäksi puhdistamoilla käsitellään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen suotovedet ja tarpeen mukaan käytöstä poistettujen kaatopaikkojen suotovedet 18.11.2011 3
Keskitettyä jätevesien puhdistusta Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistus on keskitetty kahteen puhdistamoon Puhdistukseen käytetään biologiskemiallista menetelmää, jonka sivutuotteena syntyy lietettä sekä biokaasua. Fosforin poisto on toteutettu saostuksella ferrosulfaatilla Jäteveden typpi poistetaan biologisesti denitrifikaatio-nitrifikaatioprosessilla Liete jatkojalostetaan mullaksi ja kaasu hyödynnetään energian lähteenä. Puhdistetut jätevedet johdetaan poistotunnelissa avomerelle Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Suomenojan jätevedenpuhdistamo 18.11.2011 4
Jätevesien viemäröintijärjestelmä pääkaupunkiseudulla 18.11.2011 5
Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Suomen ja Pohjoismaiden suurin jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön vuonna 1994 Louhittu pääosin kallion sisään Kokonaisvirtaama noin 270 000 m3 vuorokaudessa, vuodessa keskimäärin 100 milj. m3. Puhdistustulos maailman huipputasoa Liete jatkojalostetaan Metsäpirtissä Sipoossa 18.11.2011 6
Viikinmäen jätevedenpuhdistamon rakenne 18.11.2011 7
Viikinmäen jätevedenpuhdistamon puhdistusprosessi 18.11.2011 8
Lietteenkäsittely ja energiantuotanto 18.11.2011 9
Suomenojan jätevedenpuhdistamo 1963 perustetusta lammikkopuhdistamosta kehittynyt Suomen toiseksi suurimmaksi jätevedenpuhdistamoksi Jätevettä puhdistetaan yhteensä noin 35 milj.m3 vuodessa ja keskimääräinen vuorokausivirtaama on noin 100 000 m3 Suomenojan liete jatkokäsitellään Vapo Oy:n toimesta Nurmijärvellä ja loppusijoitetaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle 18.11.2011 10
Uusi kalliopuhdistamo Espoon Blominmäkeen 18.11.2011 11
Jätevedenpuhdistuksen lupaehdot ja puhdistustulokset Ympäristölupa EU:n vaatimukset Puhdistustulokset 2010 BHK 7 - neljännesvuosi Viikinmäki < 10 mg/l > 95 % Suomenoja < 10 mg/l > 95 % < 30 mg/l > 70 % Viikinmäki 9,2 mg/l 96 % Suomenoja 4,7 mg/l 98% FOSFORI - neljännesvuosi Viikinmäki < 0,3 mg/l > 95 % Suomenoja < 0,4 mg/l > 93 % < 1,0 mg/l > 80 % Viikinmäki 0,29 mg/l 96 % Suomenoja 0,33 mg/l 96% TYPPI - vuosi Viikinmäki > 70 % Suomenoja > 70 % < 10 mg/l > 70 % Viikinmäki 86% Suomenoja 75% 18.11.2011 12
Puhdistusprosessin sivutuotteiden hyödyntäminen Lietteestä multaa Liete käsitellään ja kompostoidaan Metsäpirtin kompostointikentällä Sipoossa multatuotteiksi Biokaasusta energiaa Mädätyksessä syntyvä biokaasu hyödynnetään puhdistamoiden energialähteenä Puhdistamoiden omavaraisuusaste Lämpö 100 % Sähkö 40-50 % 18.11.2011 13
Metsäpirtin kompostointikenttä 18.11.2011 14
HSY:n jätevesilietteen jatkojalostus HSY:n Viikinmäen (avl 780 000) ja Suomenojan (avl 250 000) jätevedenpuhdistamot tuottavat vuosittain n. 85 000 t n. 30% lietettä Molemmilla puhdistamoilla mesofiilinen mädätysprosessi ja lietteen linkokuivaus Suomenojan puhdistamon lietteet (n. 20 000 t/a) jatkojalostaa VAPO:n Nurmijärven kompostilaitos Viikinmäen jätevedenpuhdistamon lietteet (n. 65 000 t/a) jatkojalostetaan Metsäpirtissä HSY:n omalla kompostikentällä Metsäpirtissä koneurakka on ulkoistettu alihankkijalle 18.11.2011 15
Ravinteet kiertoon Fosfori saostetaan kemiallisesti ferrosulfaatilla Sidos on hyvin pysyvä Fosfori liukenee hitaasti Fosforiravinnetta kierrätetään Metsäpirtin multatuotteissa n. 580 t vuodessa uudelleen käytettäväksi Typpiravinne vapautuu puhdistusprosessissa pääosin ilmakehään Typpeä sitoutuu myös biolietteeseen Biolietteen typpi siirtyy multatuotteeseen Typpiravinnetta kierrätetään Metsäpirtin multatuotteissa n. 620 t vuosittain uudelleen käytettäväksi Ravinteiden lisäksi lietteen humusaines eli orgaaninen massa palautuu maaperään 18.11.2011 16
Kompostointiprosessi - multa Lietettä 1 m 3 Turvetta 1 m 3 1. Sekoitus Aumakompostointi mekaaninen sekoitus 3 krt kompostointiaika minimi ½ vuotta 2. Sekoitus 1 m3 kompostoitua lietettä 0,6 t hiekkaa 15 kg biotiittiä Kierrätettävä seulontaylite Seulonta seulakoko 20 mm Seulontajäte METSÄPIRTIN NURMIKKO- MULTA 18.11.2011 17
Kompostin sekoitusasema 18.11.2011 18
Kompostiauman kääntäminen 18.11.2011 19
Mullan seulonta-asema 18.11.2011 20
Nurmikkomulta Tuotetta valmistettu vuodesta 1994 Tuotteesta on myös Puutarhamulta - muunnos, johon lisätään kompostoitumaan hevosen lantaa Tuotteen kysyntä vakaa Toimitusalueena Uusimaan ja eteläinen Päijät-Häme 18.11.2011 21
Kompostointiprosessi - maanparannuskomposti Lietettä 1 m 3 Turvetta 1 m 3 1. Sekoitus Aumakompostointi mekaaninen sekoitus 3 krt kompostointiaika minimi ½ vuotta METSÄPIRTIN MAANPARANNUS KOMPOSTI 18.11.2011 22
Maanparannuskompostin valmistus Tuotanto aloitettu uudestaan vuonna 2009 Lannoitteiden hinnan nousu lisännyt kiinnostusta Maanparannus- ja lannoitusvaikutus pelloilla Tuotteen kysyntä ollut vilkasta Toimitusalueena Uusimaa 18.11.2011 23
Kalkkikäsitellyn lietteen lastaus 18.11.2011 24
Määrä (m3/a) Mullan ja maanparannuskompostin myyntimäärät Metsäpirtin Nurmikkomullan myyntimäärä 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 II-laatu / maatalous I-laatu 18.11.2011 25
Laadunvalvonta Tuotantoketjua valvotaan koko kompostiprosessin ajan Lieteraaka-aineen laadunvalvonta (raskasmetallit) osana Viikinmäen jatkuvaa omavalvontaa Tuotannon ja lopputuotteiden laadun omavalvonta Vuosiraportointi EVIRA:lle EVIRA valvoo tuotannon laatua pistokokein 18.11.2011 26
Raskasmetallipitoisuudet Maanviljelyksessä käytettävän lietteen ja lieteseoksen suurimmat sallitut raskasmetallipitoisuudet verrattuna Metsäpirtin Nurmikkomullan pitoisuuksiin Raja-arvot* mg/kg kuiva-ainetta Analyysitulosten keskiarvo ajalta 1.1.-31.7.2010 Nurmikkomullan pitoisuuden %- osuus raja-arvosta Arseeni 25 4 16,0% Kadmium 1,5 0,2 13,3% Kromi 300 22 7,3% Kupari 600 79 13,1% Elohopea 1 0,1 10,0% Nikkeli 100 9 9,0% Lyijy 100 9 9,0% * Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista DNro 656/01/2007 18.11.2011 27
Ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Kiitos! Helsingin seudun ympäristöpalvelut 18.11.2011 28