LOPPURAPORTTI 30.11.2007
1 Sisällys 1. Alkusanat... 2 2. Tiedotus ja neuvonta... 3 2.1 Lainsäädäntö... 3 2.2 Puhdistusvaatimukset... 3 2.3 Suunnitelmat ja luvat... 4 2.4 Rahoitustuet... 4 2.4.1 ARA Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus... 4 2.4.2 TE-keskus... 5 2.4.2 Ympäristökeskus... 5 2.4.3 Kotitalousvähennys verotuksessa... 6 2.5 Suunnittelijat... 7 2.6 Urakoitsijat ja valmistajat... 7 3. Jätevesijärjestelmät... 8 3.1 Umpisäiliö... 8 3.2 Umpisäiliö ja maasuodattamo... 8 3.3 Fosforinpoistolla tehostettu maasuodattamo... 8 3.4 Pienpuhdistamo yksittäisille kiinteistöille... 8 3.5 Yhteinen pienpuhdistamo usealle kiinteistölle... 8 3.6 Kunnan viemäri... 8 4. Muuta... 9 4.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelma... 9 4.2 Kunnan viemäriverkko... 9
2 1. Alkusanat Kunnanjohtaja Marcus Henricson asetti jätevesien käsittelyn työryhmän 10.1.2007. Työryhmään kuuluvat kunnaninsinööri Sten-Ole Back, ympäristösihteeri Helena Granlund, vesihuoltopäällikkö Karl- Gustav Skägg, rakennustarkastaja Ben Antell ja kiinteistöteknikko Peter Hedström. Työryhmän oli määrä antaa loppuraporttinsa kunnanjohtajalle viimeistään 31.3.2007. Työryhmän tehtävänä oli 1. esittää, kuinka kunnan haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn neuvonta ja tiedotus järjestetään 2. esittää ratkaisuja jätevesien käsittelyn järjestämiseksi kunnassa 3. ottaa yleisesti kantaa mahdolliseen vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittämiseen ja kunnan viemäriverkoston laajentamiseen. Mustasaaressa 30.11.2007 Sten-Ole Back Kunnaninsinööri Työryhmän puheenjohtaja Karl-Gustav Skägg Vesihuoltopäällikkö Helena Granlund Ympäristösihteeri Ben Antell Rakennustarkastaja Peter Hedström Kiinteistöteknikko Työryhmän sihteeri
3 2. Tiedotus ja neuvonta Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn neuvonta ja tiedotus voidaan järjestää 1) laatimalla kaikkiin kotitalouksiin jaettava tiedotuslehtinen 2) kunnan tiedotuslehden avulla 3) kunnan verkkosivuilla 4) kunnan viranhaltijoiden toimesta. Jos kunta katsoo, että yksityiskohtaista neuvontaa annetaan kiinteistökohtaisesti, neuvonta on järjestettävä joko palkkaamalla projektityöntekijä tai käyttämällä ostopalveluita. 2.1 Lainsäädäntö Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Vuodesta 2004 alkaen on vaadittu, että jätevedet puhdistetaan ennen niiden ojaan johtamista. Määräys koskee omakotitaloja ja loma-asuntoja, joilla on painevesijohto, käyttöyksiköitä (maitotilat, pienteollisuus) ja rivitaloja. Kaikkien on järjestettävä viemäröintinsä viimeistään 31.12.2013. Kaikkien kiinteistönomistajien (joiden talo on rakennettu ennen vuotta 2004) on tehtävä selvitys nykyisestä jätevesien käsittelystään. Selvitystä säilytetään kiinteistöllä. 2.2 Puhdistusvaatimukset Puhdistusvaatimukset ovat melkein yhtä tiukat kuin suurilla puhdistamoilla. Jäteveden käsittelyn pitää puhdistaa jäteveden orgaanisesta aineesta 90 % fosforista 85 % typestä 40 %.
4 Taulukosta käy ilmi haja-asutuksen kuormitusluvun koostumus: kuormituksen alkuperä sekä eri kuormituslajien määrät grammoina asukasta kohti vuorokaudessa (g/p d) ja niiden prosenttiosuudet (%). Kuormituksen alkuperä Orgaaninen aine BHK 7 Kokonaisfosfori Kokonaistyppi g/p d % g/p d % g/p d % Uloste 15 30 0,6 30 1,5 10 Virtsa 5 10 1,2 50 11,5 80 Muu 30 60 0,4 20 1,0 10 Kuormitusluku 50 100 2,2 100 14 100 2.3 Suunnitelmat ja luvat 2.4 Rahoitustuet Jätevesijärjestelmän muuttamiseen ja uuden rakentamiseen tarvitaan lupa. Jätevesijärjestelmästä on oltava yksityiskohtainen suunnitelma. Suunnitelman hyväksyy rakennustarkastaja. Vastuu on kiinteistönomistajalla. Tätä raporttia laadittaessa alla esitetyt rahoitusjärjestelyt olivat mahdollisia. 2.4.1 ARA Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ent. Valtion asuntorahasto) Korjausavustus kiinteistökohtaisten talousjätevesijärjestelmien parantamiseen Korjausavustusta myönnetään vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamiseen kiinteistökohtaisen talousjätevesijärjestelmän parantamiseen. Vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaaminen Taloudessa asuu vakituisesti vähintään yksi 65 vuotta täyttänyt tai vammainen henkilö. Korjauksen yhteydessä rakennuksen jätevesijärjestelmä voidaan saattaa jätevesiasetuksen mukaiseksi.
5 Avustusta myönnetään sosiaalisen ja taloudellisen tarvehankinnan perusteella. Avustusta myönnetään enintään 40 % hyväksyttävistä korjauskustannuksista, poikkeustapauksissa korkeintaan 70 %. Korjaustöitä ei saa aloittaa ennen avustuspäätöksen saamista. Myönnetty avustus maksetaan todellisten kustannusten mukaan tositteita vastaan. Kiinteistökohtaisen talousjätevesijärjestelmän parantaminen Avustusta myönnetään sosiaalisen ja taloudellisen tarveharkinnan perusteella jätevesiasetuksen vaatimukset täyttävän jätevesijärjestelmän toteuttamiseksi. Alueen on sijaittava vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella. Avustusta myönnetään yleensä ympärivuotisessa asuinkäytössä olevan asuinrakennuksen omistajalle. Korjattua asuinrakennusta on käytettävä avustuksensaannin edellytykset täyttävän ruokakunnan asuntona viiden vuoden ajan avustuksen myöntämisestä. Avustusta myönnetään enintään 35 % hyväksyttävistä kustannuksista. Korjaustöitä ei saa aloittaa ennen avustuspäätöksen saamista. Avustuksen myöntää kunta, jonka alueella kiinteistö sijaitsee. Hakuaika on maalis huhtikuussa, kunta ilmoittaa hakuajasta paikallislehdissä. Lisätietoja: www.ara.fi tai www.mustasaari.fi. 2.4.2 TE-keskus Maatalouden investointituki maitohuoneen pesuveden puhdistusjärjestelmän rakentamiseen. EU-hanke: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013. Tuet vaihtelevat TE-keskuksittain, joten on hyvä ottaa yhteyttä Pohjanmaan TE-keskukseen. Lisätietoja: www.te-keskus.fi/pohjanmaa tai www.mmm.fi. 2.4.2 Ympäristökeskus Isojen hankkeiden avustusmahdollisuudet (> 10 kiinteistöä): Avustusta voidaan myöntää vesihuoltolaitoksille (> 50 asukasta tai >10 m³/vuorokausi), yhteisöille, yhdistyksille ja kunnille. Avustusta myönnetään johtoverkkoa ja rakennusten ulkopuolisia jätevesijärjestelmiä varten.
6 Avustusta myönnetään enintään 30 % hyväksyttävistä kustannuksista (erityisistä syistä enintään 50%), vesihuoltoavustuksen ja muun valtionavustuksen enimmäismäärä ei saa olla yli 75 %. Hakemus on toimitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ennen työn aloittamista. Hakemukseen liitetään suunnitelma, kustannusarvio, rahoitussuunnitelma, aikataulu ja muut tarvittavat selvitykset. Hankesuunnitelmassa on otettava huomioon kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma. Avustuksen myöntää Länsi-Suomen ympäristökeskus, hakuaika on jatkuva. Pienten hankkeiden avustusmahdollisuudet ( < 10 kiinteistöä): Avustusta voidaan myöntää kiinteistölle, jota käytetään pysyvään asumiseen tai siihen vesihuolloltaan rinnastuvaan elinkeinotoimintaan. Avustusta voidaan myöntää uusiin jätevesijärjestelmiin (ei peruskorjauksiin). Rakennuskustannusten on oltava yli 5 000 euroa. Avustuksen saaminen edellyttää, että kiinteistöä ei voida liittää yhteiseen verkkoon ja että kiinteistökohtainen ratkaisu on hyvin kallis. Avustuksen myöntää Länsi-Suomen ympäristökeskus, hakuaika on jatkuva. Lisätietoja: www.ymparisto.fi/vesihuoltoavustus tai www.ymparisto.fi. 2.4.3 Kotitalousvähennys verotuksessa Vähennyksen voi saada käytössä olevan asunnon ja vapaaajanasunnon kunnossapito- tai perusparannustyöstä (ei suunnittelutyöstä, työ tehtävä paikan päällä). Vähennyksen enimmäismäärä on 1 150 euroa ja omavastuu 100 euroa. Kumpikin puoliso voi saada enimmillään 1 150 euroa kotitalousvähennystä. Jos kotitalous ostaa palvelun yritykseltä, kotitalous saa vähentää 60 % arvonlisäverollisesta työkorvauksesta. Laskuun liittyvistä tavaroista ja matkakuluista ei saa vähennystä. Vähennystä ei saa myöskään työkorvaukseen liittyvästä koneen osuudesta. Jos kotitalous on palkannut henkilön työsuhteeseen, kotitalous saa vähentää 30 % palkasta ja palkan sivukulut. Lisätietoja: www.vero.fi.
7 2.5 Suunnittelijat Kiinteistönsä jätevesijärjestelmän uudistajan/kuntoon saattajan on otettava hyvissä ajoin yhteyttä pätevään LVI-suunnittelijaan, joka vastaa suunnittelusta ja valvoo jätevesijärjestelmän rakentamista. Suunnittelija laatii suunnitelman, joka vastaa jätevesiasetuksen 542/2003 määräyksiä. Vaasan Rakennuskeskus pitää yllä ajan tasalla olevaa luetteloa seudun LVI-suunnittelijoista. Käyntiosoite: Kauppapuistikko 6, 65100 Vaasa. www.vaasanrakennuskeskus.fi 2.6 Urakoitsijat ja valmistajat Monet jätevesijärjestelmien valmistajat ovat tehneet sopimuksia kaivu-, maansiirto- ja rakennusurakoitsijoiden kanssa järjestelmiensä asennuksesta ja käyttöönotosta. Jätevesijärjestelmän oikeaoppinen asentaminen on tärkeää puhdistustuloksen ja käyttövarmuuden vuoksi. Urakoitsijaa/toimittajaa valitessa on syytä selvittää mahdollisuudet huoltosopimuksen tekemiseen. Tietoja alan yrittäjistä on VASEKin verkkosivulla: www.vaasanseudunkehitys.fi. Suomen ympäristökeskuksen on jätevesiasetuksen 10. :n mukaan seurattava yleisesti saatavilla olevia jäteveden käsittelylaitteistoja ja -menetelmiä sekä niillä saavutettavia tuloksia. Seurannan tiedot perustuvat puolueettomaan ja luotettavaan arviointiin. Ympäristökeskuksen verkkosivuilla on tietoa puhdistamolaitteiden ja -rakenteiden valmistajista yhteystietoineen. Paikkakunnan rakennusliikkeet ja LVI-tukkukaupat markkinoivat erilaisia jätevesijärjestelmiä. Liikkeistä saa myös valmistajien esitteitä. Valmistajat ovat edustettuina myös Vaasan Rakennuskeskuksessa. Ympäristökeskuksen verkko-osoite: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=223927&lan=fi
8 3. Jätevesijärjestelmät 3.1 Umpisäiliö edullinen ostaa ja asentaa kallis käyttää tyhjennyskustannusten vuoksi, varsinkin jos vedenkulutus on suuri soveltuu kesämökeille ja pienille kotitalouksille, joilla on pieni vedenkulutus. 3.2 Umpisäiliö ja maasuodattamo yksinkertainen, edulliset hankintakustannukset suhteellisen kallis käyttää tyhjennyskustannusten vuoksi WC:n ja keittiön vedet umpisäiliöön, muut pesuvedet maasuodattamoon edellyttää läpäisevää maata soveltuu rannan lähelle rakennettaville kesämökeille ja asuintaloille. 3.3 Fosforinpoistolla tehostettu maasuodattamo suhteellinen edullinen asentaa suhteellisen kallis käyttää, uusittava useasti vaatii noin 2 metrin putouskorkeuden soveltuu yksittäisille kiinteistöille. 3.4 Pienpuhdistamo yksittäisille kiinteistöille hyvä puhdistuskyky, yksinkertainen asentaa, mahtuu pieneen tilaan, ei vaadi putouskorkeutta suhteellisen suuret hankintakustannukset edullinen käyttää ei sovellu loma-asunnoille monia valmistajia. 3.5 Yhteinen pienpuhdistamo usealle kiinteistölle tulee halvemmaksi kuin yksittäiset ratkaisut soveltuu haja-asutusalueen rivitaloille sekä taloryhmille. 3.6 Kunnan viemäri liittymismaksun suuruus määräytyy maasto-olosuhteista ja talon etäisyydestä kunnan viemäriverkkoon kiinteistönomistajan ei tarvitse huoltaa.
4. Muuta Mustasaaren kunnan jätevesien käsittelyn työryhmä 9 4.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelma Vesihuollon kehittämissuunnitelma laadittiin vuonna 2005, ja se tarkistetaan vuonna 2008. Tarkistuksen tarkoituksena on ensisijaisesti vesihuoltopalveluiden kehittäminen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä alueisiin, jotka ovat vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen lähellä. Kehittämissuunnitelmasta on käytävä ilmi, minkä osaalueiden verkkoa laajennetaan. Työryhmä katsoo, että kunnan eri toimialojen edustajien on osallistuttava kehittämissuunnitelman tarkistamiseen. Hyvin toimiva vesihuolto edellyttää, että hinnoittelu ja aikataulu vastaavat kehittämis- ja laajennusvaatimuksia. Lisäksi vesihuollon on oltava oikeudenmukainen ja luotava tarkoituksenmukainen yhteiskuntarakenne. 4.2 Kunnan viemäriverkko Kunnan viemäriverkon laajentaminen toiminta-alueen ulkopuolelle toteutetaan päivitetyn kehittämissuunnitelman mukaan siellä, missä se on taloudellisesti mahdollista ja järkevää. Kunnan viemäriverkon lähellä sijaitsevat kiinteistöt voivat liittyä verkkoon, mikäli se on teknisesti mahdollista ja liittymisehdot täyttyvät.