Koulutuksen globaalit muutostrendit miten ennakoimme tulevaa? Ylijohtaja Tapio Kosunen 22.1.2015 1
Joint campuses, programmes, courses, degrees Changing challenges changing the paradigm Social dimension: values, inclusiveness, public common good, access to information Research infrastructures and programmes Multidiscipl cross-discip approach Knowledge, information sharing Recryting of teachers, experts Mobility o students, researche experts, administra
University of the future, Ernst & young
4 The composition of the global talent pool has changed Countries share in the population with tertiary education, for 25-34 and 55-64 yearold age groups UUK, London, 20 March 2014 Trends in higher education Andreas Schleicher 55-64-year-old population other, 12,9 Korea, 1,6 Australia, 1,7 Mexico, 1,8 Italy, 1,9 Spain, 2,1 Brazil, 3,5 France, 3,5 Canada, 4,2 United Kingdom, 5,3 Germany, 6,3 United States, 35,8 China, 6,9 Japan, 12,4 Korea, 5,7 Australia, 1,6 Mexico, 3,9 Italy, 2,0 Spain, 3,5 Brazil, 4,5 25-34-year-old population other, 14,5 France, 4,1 Canada, 3,1 United Kingdom, 4,4 United States, 20,5 Japan, 10,9 China, 18,3 Germany, 3,1
Many more people are expected to graduate from academically-oriented tertiary education Chart A3.2 - A First-time graduation rates in tertiary-type A education (1995 and 2012) % 70 Tertiary-type A (2012) Tertiary-type A (1995) 60 50 40 30 20 10 0 Iceland New Zealand Poland Australia Denmark Finland Ireland Netherlands Japan Slovak Republic Slovenia Norway Portugal Latvia Israel Czech Republic Austria Sweden United States EU21 average OECD average Canada Germany Switzerland Spain Turkey Italy Chile Hungary Mexico
International students comprise around 8% of tertiary enrolments, on average Chart C4.4 Student mobility in tertiary education (2012) % 45 40 35 30 25 20 International students Foreign students 2 15 10 OECD average 5 0 Luxembourg Australia United Kingdom Switzerland New Zealand Austria Belgium Canada¹ Denmark Netherlands Sweden Ireland Iceland Finland Portugal Hungary Slovak Republic United States Japan Spain Estonia Slovenia Norway Poland Chile France Czech Republic South Africa¹ Greece Italy Saudi Arabia Russian Federation Korea Israel Turkey China Brazil
More than half of foreign students in tertiary education come from Asia Chart C4.5 Distribution of foreign students in tertiary education, by region of origin (2012) Asia 53% Not specified 3% Oceania 1% North America 3% Latin America and the Caribbean 6% Africa 12% Europe 23%
Rakenteellinen kilpailukyky on hyvä mutta halkeamia tieto- ja osaamisperustassa ja sen hyödyntämisessä Perinteiset vahvuudet T&K -panostukset Tutkijat/työvoima Korkealaatuinen perusopetus Tieteelliset julkaisut ja patentit/väestö tai BKT Toimiva julkinen hallinto Erikoistuminen tietointensiivisille kasvualoille Laaja aikuis- ja täydennyskoulutuksen tarjonta Kehityksen suunta Julkiset ja yksityiset t&k -investoinnit vähenevät Tutkijoiden koulutustaso nousee, mutta tutkintojen määrän kasvu pysähtyy eivätkä tohtorit työllisty yrityssektorille Nuorten osaamistaso laskussa (PISA, PIAAC) Ero kärkimaihin ennallaan tai kasvaa, vähän huippujulkaisuja, patentointi laskusuunnassa Isoja uudistuksia meneillään Raju pudotus, ICT-klusterin kriisi Kaikilla koulutustasoilla puutteita osaamisen ylläpidossa ja kehittämisessä (PIAAC)
Koulutus- ja tiedejärjestelmä dynaamisemmaksi Tiede- ja tutkimusverkoston uudistaminen Muita kehittämistoimenpiteitä Yliopistouudistus Korkeakouluuudistus Tutkimuslaitosuudistus Kannustavammat rahoitusmallit Ammattikorkeakoulu uudistus SAn toimintatapojen uudistaminen Ammatillisen koulutuksen rakenneuudistus Rakenteellinen uudistaminen Tutkimusinfrojen vahvistaminen Rakennepoliittiset kehittämistoimet
Työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnista
Miksi koulutustarpeiden ennakointi on tärkeää? Luodaan pohjaa koulutuspolitiikan tulevaisuussuuntautuneelle kehittämiselle Luodaan edellytyksiä koulutuksen ala- ja astekohtaiselle mitoittamiselle ennakoidun aloittajatarpeen pohjana työvoiman tarve eri toimialoilla Turvataan kaikille nuorille mahdollisuus perusasteen jälkeiseen ammatillisesti eriytyneeseen koulutukseen Luodaan edellytyksiä koulutuksen sisällölliselle suunnittelulle ja opetussuunnitelmatyölle osaamistarpeiden ennakointi (laadullinen ennakointi) Luodaan edellytyksiä alueelliselle kehittämistyölle ja korkeakoulujen ja koulutuksen järjestäjien suunnittelutyölle Varaudutaan ikärakenteen voimakkaaseen muutokseen Varaudutaan tuleviin työmarkkinoihin koulutustarpeen ennakoinnin vaikutukset 2020-luvulla 11
Ennakointi osana päätöksentekoa Kehittämissuunnitelmaprosessissa ennakointitieto päätöksenteon tukena ennakointitieto tuottaa päätöksentekijälle pohjan, Koulutustarjonta 2020-raportti valmistuu toukokuussa 2015 Valtioneuvosto päättää kaikkien koulutusasteiden mitoituksesta vuoden loppuun mennessä Tulos- ja normiohjauksen tukena yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sopimusneuvottelut vuonna 2016 sopimuskaudelle 2017-2020 Koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen oman toiminnan tukena Alueellisen kehittämisen tukena 12
Ennakointi uudistusten tukena Globaalit muutokset ohjaavat kehitystä Moniulotteinen ja nopeasti muuttuva maailma asettaa yhä suurempia haasteita määrälliselle sekä laadulliselle ennakoinnille Millainen Suomi halutaan tulevaisuudessa? Ennakoinnilla luodaan pohjaa päätöksenteolle ja rakenteiden uudistukselle Ennakoinnilla tuetaan kasvua, työelämän kehitystä ja palveluja Edesautetaan valintojen tekoa eri vaihtoehtojen välillä laatimalla useampia vaihtoehtoisia skenaarioita Ennakoinnissa onnistuminen edellyttää laajapohjaista vuorovaikutusta ja sitoutumista Ennakointia tehdään laskennallisilla malleilla, joissa ei voida ottaa huomioon kaikkia reaalimaailman rajauksia ja tekijöitä Paikannetaan aloja, joilla poistuma on suurta tai nähdään tulevaisuuden kasvua, uusien kasvualojen tunnistaminen Rahoituskehys raamittaa mitoitusratkaisuja Ennakointitietoa tuotetaan useilla tahoilla ja tasoilla erilaisiin tarpeisiin
Painotuksia opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsauksesta
1. Osaamisen ketju kuntoon Suomi on tunnettu hyvästä koulutusjärjestelmästään, mutta - Nuorten osaamistulokset ovat kääntyneet laskuun - Aikuisten perustaidoissa puutteita - Väestön koulutustason nousu pysähtyy - Suomen on jäämässä jälkeen muista edistyneistä tiede- ja korkeakoulumaista Mitä on tehtävä? - Oppimisen ilo ja luovuuden riemu; tuetaan ihmisten kiinnostusta jatkuvaan itsensä ja koko yhteiskunnan kehittämiseen - Panostus varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen on prioriteetti - Pysäytetään eriytyvyyskehitys - Erityishuomio maahanmuuttajien koulutukseen - Digitaaliteknologia käyttöön - Kehitetään ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteita, oppimisympäristöjä ja toimintamuotoja yhdessä työelämän kanssa - Siirretään ammatillisen koulutuksen rahoitus julkisen rahoituksen osalta kokonaan valtiolle ja koulutuksen rahoituspohjaa - Huolehditaan opettajankoulutuksen ja opetustyön vetovoiman säilymisestä 16
2. Korkeakoulutuksella ja tieteellä kilpailuetua Korkeakoulutuksen, osaamisen ja tieteen tasoa on nostettava kilpailijamaita nopeammin, jotta talous kasvaa ja Suomeen syntyy uusia korkeaa osaamista vaativia työpaikkoja - Koko korkeakoulujärjestelmän on oltava laadukas - Laadukkaan perusosaamisen rinnalla tarvitaan myös huippuja - Opetuksen ja tutkimuksen laatu kärsivät voimavarojen hajaantumisesta Mitä on tehtävä? Korkeakoulujärjestelmän vahvistamisessa (= profilointi, erikoistuminen, rakenteiden ja yhteistyön kehittäminen) on erilaisia vaihtoehtoja Ammattikorkeakoulut uudistavat pk-yrityksiä ja palveluita Rahoituspohjaa monipuolistetaan Hyödynnetään tieteen ja tutkimuksen avoimuuden mahdollisuudet Hyödynnetään digitalisaatiota opetuksessa ja tutkimuksessa Tieto ja osaaminen käyttöön yrityksissä, alueilla ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa 17
3. Rakenteita, rahoitusta ja ohjausta uudistettava Julkinen hallinto on avainasemassa hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisessä. Kansainvälisesti on arvioitu Suomen julkinen sektori toimivaksi, tehokkaaksi ja avoimeksi. Julkisen talouden kokonaisuuden hallinta vahvistuu Kuntien, alueiden ja valtion suhteet ovat muuttumassa Julkisen sektorin sopeuttamistoimet ovat kohdentuneet voimallisesti OKM:n hallinnonalalle Rakenteita, rahoitus- ja ohjausmekanismeja on uudistettava Korkeakoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen rahoituspohjaa laajennettava Siirretään taide- ja kulttuurilaitosten lakisääteiset valtionosuudet asteittain veikkausvoittovaroista budjettivaroihin Kehitetään opintotukea Säilytetään rahapelien yksinoikeusjärjestelmä Meneillään olevien uudistusten (sote) yhteydessä on huolehdittava siitä, että sama ministeriö vastaa sekä palveluiden järjestämisestä että niiden rahoituksesta Lisätään tilojen moni- ja yhteiskäyttöä 18
VN päättää koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuoden 2015 lopussa OKM toteuttaa ohjauksellaan tavoitteiden saavuttamista