VASKILUODON VOIMA OY

Kesäkuu 2003 60K04291.01-Q070-002b VASKILUODON VOIMA OY VASKILUODON VOIMA OY:N VOIMALAITOKSEN SIVUTUOTTEIDEN SIJOITTAMINEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS

Kesäkuu 2003 2 (80) YHTEYSTIEDOT: Hankkeesta vastaa Vaskiluodon Voima Oy Frilundintie 7, 65170 Vaasa, puhelinvaihde (06) 323 4311 Yhteyshenkilöinä toimivat: Ahti Rinnasto, ahti.rinnasto@pvo.fi, puh. (06) 323 4233 Pekka Ottavainen, pekka.ottavainen@pvo.fi, puh. (09) 6930 6305 Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteysviranomainen on Länsi-Suomen ympäristökeskus Ympäristötalo, Koulukatu 19, PL 262, 65101 Vaasa, puhelinvaihde (06) 367 5211 Yhteyshenkilö Länsi-Suomen ympäristökeskuksessa: Esko Räsänen, esko.rasanen@ymparisto.fi, puh. (06) 367 5207 Arviointiselostus on nähtävillä seuraavissa paikoissa: Vaskiluodon Voima Oy, Frilundintie 7, 65170 Vaasa Julkishallinnon yhteispalvelupiste, Vaasan pääkirjasto, Kirjastonkatu 13, 65100 Vaasa Mustasaaren kunta, kunnanvirasto, Keskustie 4, 65610 Mustasaari Mustasaaren kunnan pääkirjasto, Keskustie 4, 65610 Mustasaari Internetissä osoitteessa http://www.pohjolanvoima.fi Mielipiteet tästä arviointiselostuksesta osoitetaan kirjallisesti yhteysviranomaiselle nähtävilläoloaikana. Lisätietoja antavat myös: Electrowatt-Ekono Oy Electrowatt-Ekono Oy Päivi Koski Thomas Bonn paivi.koski@poyry.fi thomas.bonn@poyry.fi puhelinvaihde (09) 469 11 puhelinvaihde (09) 469 11 PL 93, 02151 Espoo PL 93, 02151 Espoo Pohjakartat Maanmittauslaitos lupa nro 366/MYY/03 Genimap Oy lupa nro L5194/03 Ilmakuva Vaskiluodon Voima Oy

Kesäkuu 2003 3 (80) SISÄLLYSLUETTELO: ESIPUHE...5 TIIVISTELMÄ...6 1 JOHDANTO...12 2 YVA-MENETTELY...12 2.1 YVA-MENETTELYN TARVE JA TAVOITE...12 2.2 AIKAISEMMAT VAIHEET...13 2.3 ARVIOINTISELOSTUKSEN LAATIMINEN...13 2.4 TIEDOTTAMINEN JA VUOROVAIKUTUS...14 2.5 YVA-MENETTELYN AIKATAULU...15 3 HANKKEEN KUVAUS...16 3.1 HANKKEEN TARVE JA TAVOITE...16 3.2 HANKKEESTA VASTAAVA...16 3.3 SUUNNITTELUTILANNE...17 3.4 HANKKEEN LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN JA SUUNNITELMIIN...17 3.5 HANKKEEN RAJAUS...18 3.6 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT, LUVAT JA PÄÄTÖKSET...18 3.7 HANKKEEN TOTEUTTAMISAIKATAULU...19 4 VASKILUODON VOIMALAITOKSELLA SYNTYVÄT SIVUTUOTTEET...19 4.1 SIVUTUOTTEET...19 4.2 MÄÄRÄT...19 4.3 OMINAISUUDET...20 5 SIVUTUOTTEIDEN HYÖTYKÄYTTÖMAHDOLLISUUDET...23 5.1 SIVUTUOTTEIDEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA YMPÄRISTÖLAINSÄÄDÄNTÖ...23 5.2 MAA- JA TIERAKENTAMINEN...25 5.3 RAKENNUSAINETEOLLISUUS...26 5.4 LANNOITUS...26 5.5 HYÖTYKÄYTÖN ESTEITÄ...26 5.6 VASKILUODON VOIMALAITOKSEN MAHDOLLISET HYÖTYKÄYTTÖKOHTEET...27 6 HANKKEEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT, NOLLAVAIHTOEHTO JA KARSITUT VAIHTOEHDOT...29 6.1 NOLLAVAIHTOEHTO...29 6.2 ARVIOIDUT VAIHTOEHDOT...29 6.3 KARSITUT VAIHTOEHDOT...31 6.4 KULJETUKSET...33 7 HANKKEEN SUHDE YMPÄRISTÖNSUOJELUA KOSKEVIIN SÄÄDÖKSIIN, SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN...36 7.1 YMPÄRISTÖNSUOJELUSÄÄDÖKSET...36 7.2 NEUVOSTON DIREKTIIVI 1999/31/EY KAATOPAIKOISTA...37 7.3 VALTAKUNNALLINEN JÄTESUUNNITELMA...38 7.4 LÄNSI-SUOMEN ALUEELLINEN JÄTESUUNNITELMA...38 7.5 MAAKUNTAKAAVOITUS...39 7.6 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖOHJELMA VUOTEEN 2006...39 7.7 SUOJELUOHJELMAT...39 7.8 VESIPOLITIIKAN PUITEDIREKTIIVI 2000/60/EY...41 7.9 VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS VESIEN SUOJELUN TAVOITTEISTA VUOTEEN 2005...41

Kesäkuu 2003 4 (80) 8 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN RAJAUS, ARVIOINTIMENETELMÄT SEKÄ ARVIOINNIN EPÄVARMUUDET...42 8.1 YLEISTÄ...42 8.2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN RAJAUS...42 8.3 TARKASTELUALUEIDEN RAJAUS...42 8.4 ARVIOINNISSA KÄYTETTY AINEISTO JA MENETELMÄT...43 8.5 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN EPÄVARMUUDET...46 9 YMPÄRISTÖN NYKYTILA...46 9.1 I. ÖJSKATANIN ALUE...46 9.2 II. VASKILUODON KALLIOSÄILIÖT...49 9.3 III. KALASARIN ALUE...52 9.4 IV. YTTERSUNDOMIN ALUE...54 9.5 V. RUNSORIN ALUE...57 10 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN MERKITTÄVYYS...60 10.1 I. ÖJSKATANIN ALUE...60 10.2 II. VASKILUODON KALLIOSÄILIÖT...62 10.3 III. KALASARIN ALUE...63 10.4 IV. YTTERSUNDOMIN ALUE...67 10.5 V. RUNSORIN ALUE...70 11 NOLLAVAIHTOEHDON VAIKUTUKSET...71 12 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA TOTEUTTAMISKELPOISUUDEN ARVIOINTI...71 12.1 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU...71 12.2 JOHTOPÄÄTÖKSET...73 13 HAITTOJEN EHKÄISEMINEN JA LIEVENTÄMINEN...73 13.1 YLEISTÄ...73 13.2 SIJOITUSALUEIDEN PERUSTAMISEN JA TOIMINNAN AIKAISET VAIKUTUKSET...73 13.3 SIVUTUOTTEIDEN KULJETUSTEN VAIKUTUKSET...73 13.4 MUUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET...73 13.5 YMPÄRISTÖRISKIT...74 14 EHDOTUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTAOHJELMAKSI...75 14.1 SEURANNAN PERIAATTEET...75 14.2 TÄYTTÖALUEEN SEURANTA...76 14.3 VESISTÖT JA VEDEN LAATU...76 14.4 POHJAVEDEN LAATU...76 14.5 SIVUTUOTTEIDEN LAATU...76 14.6 SIVUTUOTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN...76 14.7 MUU SEURANTA...77 15 LÄHDELUETTELO...78 LIITE 1. Seurantaryhmän kokoonpano ja muut seurantaryhmään kutsutut tahot

Kesäkuu 2003 5 (80) ESIPUHE Vaskiluodon Voima Oy:n kivihiilivoimalaitos tuottaa sähköä omistajien tarpeisiin ja kaukolämpöä Vaasan kaupungin käyttöön. Sähköteholtaan laitos on 230 MW, kaukolämpöteho on 175 MW. Voimalaitos on viime vuosina tuottanut 80 90 % kaupungin kaukolämmön tarpeesta. Voimalaitoksen kivihiilikattila rakennettiin 1980-luvun alussa. Ympäristövaatimusten tiukentuessa hankittiin savukaasujen rikinpoistolaitos, joka otettiin käyttöön vuoden 1993 lopulla. Voimalaitoksen typenoksidipäästöjen vähentämiseksi asennettiin kivihiilikattilalle Low-NOx -polttimet vuonna 1994. Rikinpoistolaitoksen tuottama sivutuotekipsi on toimitettu lähes 100 %:sti rakennusaineteollisuudelle seinälevyjen raaka-aineeksi. Vuoden 1998 aikana otettiin käyttöön uusi turbiinilaitos ja samalla kivihiilikattilan tehoa nostettiin noin 30 %. Yhtiö on parhaillaan selvittämässä mahdollisuutta hankkia jätteestä valmistettavan kierrätyspolttoaineen kaasutukseen perustuvaa laitosta. Kaasutuslaitoksen avulla osa käytetystä kivihiilestä voitaisiin korvata kierrätyspolttoaineesta kaasutetulla tuotekaasulla. Hankkeen YVA-menettely käynnistettiin vuoden 2003 alussa. Samanaikaisesti yhtiö on käynnistänyt uudelleen sivutuotteiden sijoittamista käsittelevän YVA -menettelyn. Vuonna 1998 käyttöön otetun kattilan tehokorotuksen ja laitoksen käyntiasteen nousun seurauksena kivihiilen käyttö on kasvanut, minä takia myös syntyvien sivutuotteiden määrät ovat nousseet merkittävästi. Osa syntyvästä lentotuhkasta voitiin aikaisemmin käyttää betoniteollisuuden kiviaineslisänä, mutta tehty Low-NOx-poltinten hankinta lisäsi hiilijäämän osuutta tuhkassa. Tämä on rajoittanut lentotuhkan hyödyntämismahdollisuuksia betoni- ja asfalttiteollisuudessa. Lentotuhkan hyötykäyttö on sittemmin keskittynyt tie-, paikoitus-, kenttäaluekohteisiin ja muihin maanrakennuskohteisiin, joissa se korvaa luonnon kiviainesten käyttöä. Vaasan kaupungin ja laitoksen yhteistyönä on voitu toteuttaa huomattavia työkohteita: mm. sataman noin 9 ha varastokenttä, meneillään oleva Suvilahden kaatopaikan sulkeminen sekä useita katu- ja pyörätiekohteita. Sivutuotteiden hyötykäyttö nykyisellä tasolla tulee vaikeutumaan, minkä johdosta yhtiö on hakemassa pitkän aikavälin kohdealuetta eri sivutuotteiden välivarastointiin ja loppusijoitukseen. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on kuvattu selvityksessä mukana olevat kohteet ja niiden ympäristövaikutukset. YVA-menettelyn jälkeen yhtiö aloittaa valitun kohteen suunnittelutyöt ja hakee sivutuotteiden sijoitukselle ympäristöluvan.

Kesäkuu 2003 6 (80) TIIVISTELMÄ Vaskiluodon Voima Oy selvittää parhaillaan Vaasan voimalaitoksen sivutuotteiden loppusijoitusta. Tässä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on tarkasteltu Vaskiluodon voimalaitoksen sivutotteiden välivarastointia ja sijoittamista vaihtoehtoisiin loppusijoituskohteisiin. Arviointi on tehty ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan lain (YVA-laki 468/94, muutos 267/99) ja ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen (268/99) mukaisesti. Sivutuotteiden loppusijoitushankkeen tarkoituksena on ratkaista Vaskiluodon voimalaitoksen sivutuotteiden sijoittaminen pitkällä aikavälillä. Hankkeesta vastaa Vaskiluodon Voima Oy. YVA-lain tarkoittamana yhteysviranomaisena toimii Länsi-Suomen ympäristökeskus. YVA-selostuksen laadinnasta on vastannut Electrowatt-Ekono Oy. VASKILUODON VOIMALAITOKSELLA SYNTYVÄT SIVUTUOTTEET Vaskiluodon kivihiilivoimalaitoksen toiminnassa syntyy kivihiilen poltossa ja savukaasujen puhdistuksessa lentotuhkaa, pohjatuhkaa, rikinpoiston suodinkakkua ja kipsiä. Mikäli voimalaitoksen yhteyteen rakennetaan kierrätyspolttoaineiden kaasutuslaitos muodostuu tulevaisuudessa myös kaasutuslaitoksen pohjatuhkaa. Yhteismäärältään vuotuinen, suunnittelun perustana oleva sivutuotteiden maksimiläjitys on tulevaisuudessa arviolta 75 000 tonnia vuodessa kuiva-aineena laskettuna. Valtaosa tästä on lentotuhkaa. Osa sivutuotteista voidaan todennäköisesti toimittaa hyötykäyttöön, jolloin läjitystarve tulee olemaan pienempi. Sijoitusalueiden mitoituksessa on ollut lähtökohtana 20 vuoden sijoitustarve. Tuhkien ominaisuuksiin vaikuttavat polttoaineen laatu, hiilipölyn hiukkaskoko, polttotekniikka ja poltto-olosuhteet. Hyötykäyttöä ajatellen lentotuhkan ja rikinpoistotuotteen ominaisuuksiin vaikuttaa oleellisesti myös välivarastointitapa ja aika. Lentotuhka Voimalaitoksen sähkösuodattimessa savukaasuista erottuvaa lentotuhkaa muodostuu noin 54 000 tonnia vuodessa. Tuhkan laatu vaihtelee riippuen käytettävän polttoaineen alkuperästä. Tuhka koostuu alumiinin ja raudan yhdisteistä. Lisäksi lentotuhka sisältää kalsium-, magnesium-, natrium- ja kaliumyhdisteitä, helppoliukoisia sulfaatteja ja kloridia sekä pieniä määriä erilaisia metalleja tai metallin kaltaisia aineita. Tuhkan sisältämät raskasmetallit ovat niukkaliukoisia. Lentotuhka soveltuu yleensä erinomaisesti maa- ja tierakentamiseen sekä sementti-, betoni- ja asfalttiteollisuudessa käytettäväksi. Pohjatuhka Kivihiilen poltossa muodostuvat raskaimmat partikkelit putoavat kattilan pohjalle muodostaen pohjatuhkaa. Pohjatuhkaa syntyy noin 9 000 tonnia vuodessa. Kemialliselta koostumukseltaan pohjatuhka vastaa lentotuhkaa, mutta se sisältää yleensä lentotuhkaa enemmän piiyhdisteitä ja vähemmän metalleja. Pohjatuhkakin soveltuu yleensä erinomaisesti maa- ja tierakentamiseen.

Kesäkuu 2003 7 (80) Suodinkakku Rikinpoistolaitoksessa syntyvä niin sanottu suodinkakku, jota muodostuu noin 1 000 tonnia vuodessa, sisältää pääosin lentotuhkaa ja kipsiä. Nykyisin suodinkakku kierrätetään takaisin voimalaitoksen polttoprosessiin, jolloin sen sisältämät aineet päätyvät lentotuhkaan. Suodinkakku joudutaan tulevaisuudessa sijoittamaan kaatopaikalle. Kipsi Savukaasujen rikinpoisto tapahtuu rikinpoistolaitoksessa, jossa savukaasun joukkoon syötetään kalkkikivilietettä. Savukaasuissa oleva rikkidioksidi reagoi kalkkikiven kanssa, jolloin tuloksena on kipsiä. Kipsiä syntyy noin 11 000 tonnia vuodessa. Rikinpoistossa syntyvä kipsi toimitetaan nykyisin ja näillä näkymin tulevaisuudessakin suurimmaksi osaksi kipsilevyteollisuuden käyttöön. Kierrätyspolttoaineen kaasutuksen pohjatuhka Kierrätyspolttoaineen kaasutuksen pohjatuhka on VTT Energian suorittamien tutkimusten mukaan varsin stabiilia karkeaa tuhkaa, joka sisältää vain hyvin vähäisiä määriä jäännöshiiltä. Tuhkan määrä riippuu toteutettavasta laitosvaihtoehdosta ja kaasutuslaitokseen toimitettavan polttoaineen määrästä. Ominaisuuksiensa puolesta sitä on mahdollista käyttää kaatopaikkojen rakenteissa ja mahdollisesti maarakentamisessa. VAIHTOEHDOT Nollavaihtoehto Voimalaitoksen sivutuotteet käytetään tällä hetkellä kokonaisuudessaan hyödyksi mm. Suvilahden suljetun kaatopaikan tiivistämis- ja maisemointityössä. Tämän työn valmistuttua vuonna 2004, ei sivutuotteille ole olemassa sijoituspaikkaa eikä hyötykäytön tulevaisuuden näkymistä ole varmuutta. Toteutusvaihtoehdot Ympäristövaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu seuraavia toteutusvaihtoehtoja: I. Öjskatanin lieteallas (Vaasa) II. Vaskiluodossa olevat kalliosäiliöt (Vaasa) III. Kalasarin alue (Mustasaari) IV. Yttersundomin alue (Vaasa) V. Runsorin alue (Vaasa) I. Öjskatanin lieteallas (Vaasa) Öjskatan on olemassa oleva lähistön laivaväylien ja sataman ruoppausmassojen sijoitusallas. Vaasan kaupungin satamalaitoksen mukaan allasta käytetään ruoppausmassojen sijoittamiseen tulevaisuudessakin. Viimeisin massojen läjitys on tehty vuonna 1999, jolloin allas täyttyi nykyiseen korkeuteensa ja seuraava tehdään lähimmän kymmenen vuoden aikana. Vuonna 1994 on tehty alustava suunnitelma, jonka mukaan lietealtaan muodostamalle saarelle mahtuisi noin 700 000 m 3 sivutuotteita. Sivutuotteet muodostaisivat kumpareen, jonka korkeus on 5 metriä merenpinnasta.

Kesäkuu 2003 8 (80) Sivutuotteiden kuljetusreitin pituus voimalaitokselta Öjskataniin on noin 6 km. Talvikautena kuljetetaan enintään 15 20 kuormaa päivässä. Kesällä kuljetuksia on huomattavasti vähemmän. II. Vaskiluodossa olevat kalliosäiliöt (Vaasa) Sivutuotteita sijoitetaan osittain veden täyttämiin, öljyn varastointiin käytettyihin kalliosäiliöihin Vaskiluodon voimalaitostontilla. Kalliosäiliöiden tilavuus on noin 200 000 m 3. Sivutuotteiden sijoittaminen kalliosäiliöihin ei aiheuta kuljetustarvetta Vaskiluodon voimalaitosalueen ulkopuolelle. III. Kalasarin alue (Mustasaari) Kalasarin maanottoalue sijaitsee Vaskiluodon voimalaitoksesta etelään. Maa-aineksen ottoalueelle on suunniteltu perustettavaksi Vaskiluodon voimalaitoksen sivutuotteiden sijoitusalue. Eri sivutuotejakeet sijoitetaan erikseen siten, että lentotuhkalle ja jätekipsille sekä pohjakuonalle, rikinpoiston suodinkakulle ja pohjatuhkalle on erilliset läjitysalueensa. Maanottoalueen laajuus on noin 50 ha. Sivutuotteiden kuljetusreitin pituus voimalaitokselta Kalasariin on noin 22 km. Talvikautena kuljetetaan enintään 7 10 kuormaa päivässä. Kesällä kuljetuksia on huomattavasti vähemmän. IV. Yttersundomin alue (Vaasa) Yttersundomin alue sijaitsee voimalaitokselta noin 5 kilometriä etelään Maalahden tien länsipuolella. Alue on tällä hetkellä metsämaata. Eri sivutuotejakeet sijoitetaan erikseen siten, että lentotuhkalle ja jätekipsille sekä pohjakuonalle, rikinpoiston suodinkakulle ja pohjatuhkalle, on erilliset läjitysalueensa. Alue on mitoitettu 20 vuoden tarvetta vastaavalle maksimimäärälle. Sijoitusalueen kokonaispinta-ala on näin ollen noin 40 ha. Sivutuotteiden kuljetusreitin pituus on noin 5 km. Talvikautena kuljetetaan enintään 15 20 kuormaa päivässä. Kesällä kuljetuksia on huomattavasti vähemmän. V. Runsorin alue (Vaasa) Vaasan lentokentän itäpuolelle Runsorin alueelle on alustavasti suunniteltu sivutuotteiden sijoitusalue. Eri sivutuotejakeet sijoitetaan erikseen siten, että lentotuhkalle ja jätekipsille sekä pohjakuonalle, rikinpoiston suodinkakulle ja pohjatuhkalle, on erilliset läjitysalueensa. Alue on mitoitettu 20 vuoden tarvetta vastaavalle sivutuotteiden maksimimäärälle. Sijoitusalueen kokonaispinta-ala on noin 40 ha. Sivutuotteiden kuljetusreitin pituus on noin 15 km. Talvikautena kuljetetaan enintään 7 10 kuormaa päivässä. Kesällä kuljetuksia on huomattavasti vähemmän.

Kesäkuu 2003 9 (80) VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA TOTEUTTAMISKELPOISUUDEN ARVIOINTI Voimalaitoksen sivutuotteiden sijoitusalueen perustaminen tehdään kaikissa vaihtoehdoissa valtioneuvoston kaatopaikoista antamassa päätöksessä (4.9.1997/861; muutos 18.11.1999/1049) ja EU:n Neuvoston direktiivissä 1999/31/EY kaatopaikoista esitettyjen vaatimusten mukaisesti, jolloin sivutuotealueen rakentamisesta ja sivutuotteiden sijoittamisesta aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat vaihtoehtojen kesken hyvin samankaltaiset, koska määräykset toteutuksen osalta ovat samat. Sivuotteet sijoitetaan ympäristön kannalta haitattomasti ja sijoitusalueen rakenteet kestävät moitteettomina vuosikymmeniä. Vaihtoehtojen vertailussa onkin hyvin pitkälle keskitytty maankäyttöön, luonnonympäristöön ja maisemaan kohdistuviin vaikutuksiin sekä liikenteestä aiheutuviin vaikutuksiin, joiden suhteen tarkastellut vaihtoehdot eniten eroavat toisistaan. Ympäristövaikutuksia on tarkasteltu vertaamalla hankevaihtoehtojen aiheuttamia muutoksia nykytilanteeseen. Vaikutusten merkittävyyttä on arvioitu muutoksen suuruuden perusteella sekä vertaamalla tulevan toiminnan vaikutuksia ympäristökuormitusta koskeviin raja-arvoihin, ympäristönlaatunormeihin ja alueella nykyisin vallitsevaan ympäristökuormitukseen. Toteutusvaihtoehtojen keskeiset edut ja haitat sekä arvio vaihtoehdon toteuttamiskelpoisuudesta on esitetty seuraavassa taulukossa.

Kesäkuu 2003 10 (80) I. Öjskatanin lieteallas II. Vaskiluodon kalliosäiliöt III. Kalasarin alue IV. Yttersundomin alue ETUJA HAITTOJA TOTEUTTAMIS- KELPOISUUS Jo olemassa oleva sijoitusalue. Kohtalainen etäisyys voimalaitokselta. Samalla tontilla kuin voimalaitos, ei kuljetuksia. Ei ristiriidassa nykyisen tai suunnitellun maankäytön kanssa. Ei maisemavaikutuksia. Valmiit maanottokuopat. Myönteiset maisemavaikutukset. Ei ristiriidassa suunnitellun maankäytön kanssa. Alueen käytöstä on jo vuokrasopimus. Suuri vastaanottokapasiteetti. Lyhyt, suora kuljetusmatka. Suuri vastaanottokapasiteetti. V. Runsorin alue Ei ristiriidassa suunnitellun maankäytön kanssa. Alue sijoittuu lentokentän ja junaradan väliselle alueelle. Suuri vastaanottokapasiteetti. Kasvava liikenne Naturaalueen läpi. Alueen kesäasukkaiden todennäköinen vastustus. Kuljetusreitti ristiriidassa nykyisen ja suunnitellun maankäytön kanssa. Mahdollinen ristiriita alueen omistajan suunnitteleman käytön kanssa. Pienehkö vastaanottokapasiteetti. Teknisen toteutettavuuden kustannustehokkuus. Pienehkö vastaanottokapasiteetti. Suhteellisen pitkä kuljetusmatka (22 km). Sijainti Natura-alueen tuntumassa. Ei ristiriidaton suhteessa suunniteltuun maankäyttöön. Maisemavaikutukset. Suhteellisen pitkä kuljetusmatka (15 km). Hankalasti toteutettavissa (liito-oravan esiintymisalue, suojeluohjelman alue, Natura-alue, lomaasutus, suunniteltu käyttö). Tien leventäminen edellyttänee luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura-arviointia. Ympäristön kannalta toteuttamiskelpoinen. Jatkossa toteuttamiskelpoisuus joudutaan arvioimaan taloudellisin perustein. Toteuttamiskelpoinen. Hankalasti toteutettavissa (nykyinen ja tuleva asutus, virkistyskäyttö, suojeluohjelman alue, Natura-alue), edellyttänee luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Naturaarviointia. Toteuttamiskelpoinen. JOHTOPÄÄTÖKSET Vaskiluodon voimalaitoksen sivutuotteiden sijoittamiselle on löydetty uusia kohteita. Ympäristövaikutusten kannalta parhaat vaihtoehdot ovat Kalasarin alue ja Runsorin alue. Vaskiluodon kalliosäiliöiden hyödyntäminen on periaatteessa hyvä vaihtoehto, mutta vaatii vielä tekniseen toteutettavuuteen ja kustannustehokkuuteen liittyviä selvityksiä. Öjskatanin ja Yttersundomin vaihtoehdoilla on luonnonympäristön, suunnitellun maankäytön ja kaupunkirakenteen sekä asukkaiden kannalta merkittävämpiä vaikutuksia kuin edellisillä vaihtoehdoilla.

HAITTOJEN EHKÄISEMINEN JA LIEVENTÄMINEN Vaskiluodon Voima Oy Kesäkuu 2003 11 (80) Hyödyntämällä sivutuotteet mahdollisimman tehokkaasti voidaan loppusijoituksen vaikutuksia vähentää huomattavasti. Samalla voidaan myös säästää maa-aineksia korvaamalla niitä voimalaitoksen sivutuotteilla. Tekemällä täyttö-, tiivistys- ja peittotyöt huolellisesti säädösten mukaan, johtamalla sijoitusalueelle kertyvät vedet hallitusti ulos alueelta ja tarkkailemalla näitä vesiä säännöllisesti voidaan vesistövaikutukset ehkäistä. Huolellisella kastelulla lastaus-, kuljetus-, purku- ja levitysvaiheissa voidaan myöskin pölypäästöjä vähentää huomattavasti. Kun pölyn kulkeutumista altistumisalueella työskentelevien ihmisten keuhkoihin estetään tehokkailla henkilökohtaisilla suojaimilla, voidaan tuhkan pölyämisestä aiheutuvaa riskiä terveydelle pitää hyvin pienenä. Kuljetuksista aiheutuvia haittoja voidaan lieventää kuljetusten ajoittamisella ja osittain ajoreittien valinnalla. Mahdollisia maisemallisia vaikutuksia voidaan lieventää mukauttamalla täytöt maisemaan mahdollisimman luontevasti istuviksi ja jättämällä puusto sijoitusalueen ympärille. Tarpeen vaatiessa voidaan tehdä myös suojaistutuksia. EHDOTUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTAOHJELMAKSI Ympäristölupahakemuksen laatimisen yhteydessä tehdään ympäristövaikutusten seurantaohjelma. Sivutuotealueen toteutuksessa seurattavia tekijöitä ovat: Täyttöalueen ominaisuuksien ja täytön etenemisen seuranta Vesistöt ja veden laatu Pohjaveden laatu Sivutuotteiden laatu Sijoitusalueelle nimetään valvonnasta vastaava hoitaja. Hoitaja vastaa sijoitusalueen hoidosta ja käyttöpäiväkirjan ylläpidosta.

Kesäkuu 2003 12 (80) 1 JOHDANTO Vaskiluodon Voima Oy selvittää parhaillaan Vaasan voimalaitoksen sivutuotteiden loppusijoitusta. Loppusijoitusvaihtoehdoista on vuonna 1996 laadittu ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (YVA-laki) mukainen ympäristövaikutusten arviointiselostus, jossa arvioitiin viisi toteutusvaihtoehtoa. Voimalaitoksella syntyviä sivutuotteita on hyötykäytetty eri maarakennuskohteissa, eikä vuonna 1996 päättyneen vaikutusten arvioinnin vaihtoehdoista yhtäkään ole sellaisenaan toteutettu. Vuoden 1996 jälkeen on myöskin tullut esiin joitakin uusia vaihtoehtoja. Lisäksi osa tuolloin mukana olleista vaihtoehdoista on jäänyt pois. Tämän vuoksi vuonna 1996 päättynyttä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä on täydennetty selvittämällä uusien sijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristövaikutukset sekä päivittämällä vanhoja vaihtoehtoja koskevat tiedot. Vaskiluodon Voima Oy:n kivihiilikäyttöinen voimalaitos sijaitsee Vaasan Vaskiluodossa. Voimalaitos tuottaa sähköä ja lisäksi kaukolämpöä Vaasan kaupungille. Hiiltä poltettaessa syntyy sivutuotteina lento- ja pohjatuhkaa. Savukaasujen rikinpoistossa syntyy kipsiä ja prosessin jätevedenpuhdistuksessa niin sanottua suodinkakkua. Lisäksi Vaskiluodon Voima Oy harkitsee kierrätyspolttoaineiden kaasutuslaitoksen rakentamista Vaskiluodon voimalaitoksen yhteyteen. Kaasutuslaitoksessa tuotettaisiin polttoainekaasua, jolla korvattaisiin osa voimalaitoksen kivihiilen käytöstä. Kaasutuslaitoksessa syntyy sivutuotteina pohjatuhkaa ja suodintuhkaa. Sivutuotteiden loppusijoitushankkeen tarkoituksena on ratkaista Vaskiluodon voimalaitoksen sivutuotteiden sijoittaminen pitkällä aikavälillä. Hankkeesta vastaa Vaskiluodon Voima Oy. YVA-lain tarkoittamana yhteysviranomaisena toimii Länsi-Suomen ympäristökeskus. YVA-selostuksen laadinnasta on vastannut Electrowatt-Ekono Oy. 2 YVA-MENETTELY 2.1 YVA-menettelyn tarve ja tavoite Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn eli YVA-menettelyn tavoitteena on ottaa ympäristöasiat ja sosiaaliset näkökohdat suunnittelussa huomioon yhdessä teknisten ja taloudellisten näkökohtien kanssa. Menettelyn tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa hankkeiden suunnitteluun. YVAmenettelyn tavoitteena on tuottaa tietoa päätöksenteon perustaksi. Ympäristövaikutusten arvioinnista annettua lakia (YVA-laki 468/94, muutos 267/99) sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen (268/99) 5 :n 6 kohdan perusteella, jonka mukaan hankkeita, joihin sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ovat ongelmajätteiden kaatopaikat, yhdyskuntajätteiden tai -lietteiden kaatopaikat, jotka on mitoitettu vähintään 20 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle sekä muiden jätteiden kaatopaikat, jotka on mitoitettu vähintään 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle.

2.2 Aikaisemmat vaiheet Vaskiluodon Voima Oy Kesäkuu 2003 13 (80) Vaskiluodon Voima Oy käynnisti YVA-menettelyn Vaskiluodon voimalaitoksen sivutuotteiden käsittelyvaihtoehdoille keväällä 1995. Ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistui keväällä 1996 ja yhteysviranomainen antoi siitä lausuntonsa 23.6.1996. Ennen uuden YVA-asetuksen voimaantuloa vuonna 1999, YVA-lain soveltamisen piiriin kuuluivat kaikki kaatopaikat, jotka oli mitoitettu vähintään 20 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle. Yhteysviranomaisen lausunnossa 23.6.1996 todettiin, että arviointimenettelyssä on tarkasteltu riittävän useaa vaihtoehtoa ja ne on kuvattu selkeästi. Selostuksesta saa selkeän kuvan hankkeen ja sen eri vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudesta. Eri vaihtoehtojen vaikutusalueen rajaus on realistinen. Arviointiselostuksesta ilmenee hyvin hankkeen tarkoitus, liittyminen muihin hankkeisiin ja tehtyihin päätöksiin. Hankkeen sijainti, keskeiset ominaisuudet ja tekniset ratkaisut ilmenevät selostuksesta riittävästi kuten myös hankkeeseen liittyvät muut tarpeet (liikenne, tiestö). Suurimmat vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen syntyvät vaihtoehdossa B (Myrgrund). Tätä vaihtoehtoa ei ole tarkasteltu kovin seikkaperäisesti, koska vaihtoehto ei enää ole realistinen. Voidaan katsoa, että vaikutukset luontoon on arviointiselostuksessa selvitetty riittävästi ja vaikutustarkastelu vaikuttaa totuudenmukaiselta. Hankkeen vaikutusten seurantaohjelma kaipaisi vielä jäntevöittämistä. Selkeä seurantaohjelma oikeastaan puuttuu. Seurantaohjelman sisältö vaihtelisi ratkaisuvaihtoehdosta riippuen. Yhteenvetona ympäristökeskus toteaa, että arviointiselostuksen voidaan katsoa täyttävän ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen 11 :n edellyttämät vaatimukset siitä, mitä arviointiselostuksessa on tarpeellisessa määrin esitettävä. Yhteysviranomainen katsoo, että tietyistä puutteistaan huolimatta arviointiselostus täyttää kokonaisuutena ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 12 :n tarkoittaman riittävyyden kriteerit. Selostus on laadittu riittävän selkeäksi ja havainnolliseksi. Se tarjoaa päätöksentekoa tukevaa aineistoa kuten ympäristövaikutusten arviointimenettelyllä on tarkoitettu. Tässä aikaisemmassa YVA-selostuksessa arvioiduista vaihtoehdoista ei ole löytynyt lentotuhkan sijoittamiselle pitkän aikavälin tavoitteita tyydyttävää kohdetta. Tästä syystä hankkeesta vastaava on päättänyt jatkaa vuonna 1996 laadittua ympäristövaikutusten arviointia tuolloin esillä olleiden vaihtoehtojen päivityksellä sekä tarkastelemalla joitakin uusia sijoitusvaihtoehtoja. Yhteysviranomaisena toimiva Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että vuonna 1996 päättyneen ympäristövaikutusten arvioinnin jatkaminen on ympäristökeskuksen mielestä perusteltua ja tarkoituksenmukaista. Yhteysviranomainen ei ole pitänyt uuden ympäristövaikutusten arviointiohjelman laatimista tarpeellisena. 2.3 Arviointiselostuksen laatiminen Tässä YVA-selostuksessa on esitetty tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksista.

Kesäkuu 2003 14 (80) Seuraavat ympäristövaikutukset on arvioitu tarkastelluille vaihtoehdoille: rakennustöiden aikaiset ympäristövaikutukset, kuljetusten vaikutukset, vaikutukset pohja- ja pintavesiin, kallio- ja maaperään, kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnonsuojeluun, vaikutukset maa-alueiden käyttöön ja sitä koskeviin suunnitelmiin, maisemaan ja rakennettuun ympäristöön, pöly-, melu- ja hajuvaikutukset, vaikutukset työllisyyteen, väestöön ja elinkeinoihin, vaikutukset terveyteen, viihtyvyyteen ja virkistysmahdollisuuksiin. YVA-selostuksessa on lisäksi esitetty: hankkeen edellyttämät luvat, suunnitelmat ja päätökset, hankkeen suhde ympäristönsuojelua koskeviin ohjelmiin ja suunnitelmiin, suunnitelma hankkeen haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi, ehdotus ympäristövaikutusten seurantaohjelmaksi, sivutuotteiden nykyinen hyötykäyttö ja hyötykäyttömahdollisuudet. 2.4 Tiedottaminen ja vuorovaikutus 2.4.1 Seurantaryhmätyöskentely YVA-selostuksen laatimista seuraamaan kutsuttiin seurantaryhmä, jonka kokoonpano on esitetty liitteessä 1. Seurantaryhmän tarkoitus on ollut varmistaa tiedonkulku ja -vaihto hankevastaavan, viranomaisten ja keskeisten sidosryhmien välillä. Seurantaryhmään ovat kuuluneet hankkeesta vastaavan, Länsi-Suomen ympäristökeskuksen, vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen kuntien, muiden keskeisten sidosryhmien ja YVAkonsultin edustajat. Seurantaryhmä kokoontui käsittelemään YVA-selostuksen luonnosta kesäkuussa 2003. Seurantaryhmä esitti mielipiteitään ympäristövaikutusten arviointiselostuksen ja sitä tukevien ympäristöselvitysten laadinnasta. Mielipiteet koskivat mm. hankkeen ja sivutuotteiden hyötykäytön suhdetta, tarkasteltujen kohteiden soveltuvuutta tähän tarkoitukseen, luontoarvoja, maisemavaikutuksia, vaikutuksia virkistyskäyttöön, seurantaohjelmaehdotusta ja tiedottamista. Mielipiteet huomioitiin selostusta laadittaessa. 2.4.2 Tiedotus- ja keskustelutilaisuus hankkeen ympäristövaikutuksista Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen luonnosvaiheessa kesäkuussa 2003 järjestettiin avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus. Tässä tilaisuudessa asukkailla ja muilla hankkeesta kiinnostuneilla oli mahdollisuus esittää näkemyksiään tehdystä ympäristövaikutusten arviointityöstä ja sen riittävyydestä. Tilaisuudessa keskusteltiin mm. sivutuotteiden soveltuvuudesta eri käyttötarkoituksiin, kuljetusliikenteen vaikutuksista, eri kuljetusmuodoista sekä Runsorin vaihtoehdon ja suunnitellun moottoriurheilukeskuksen kytkennästä. Runsorin vaihtoehtoa ja Vaskiluodon kalliosäiliöitä kannatettiin laajasti tilaisuudessa, ja Yttersundomin ja Öjskatanin vaihtoehtoja vastustettiin eniten. Näkemykset on kirjattu arviointiselostukseen.

2.4.3 Arviointiselostuksen nähtävilläolo Vaskiluodon Voima Oy Kesäkuu 2003 15 (80) Ympäristövaikutusten arviointiselostus luovutetaan yhteysviranomaisena toimivalle Länsi-Suomen ympäristökeskukselle kesäkuussa 2003. Yhteysviranomainen huolehtii arviointiselostuksen tiedottamisesta kuuluttamalla, ja pyytää lausuntoja viranomaistahoilta. Kansalaisilla on mahdollisuus esittää arviointiselostuksesta mielipiteitä. Määräaika mielipiteiden ja lausuntojen toimittamiseksi yhteysviranomaiselle alkaa kuulutuksen julkaisemispäivästä ja sen pituus on YVA-asetuksen mukaan vähintään 30 ja enintään 60 päivää. 2.4.4 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunto YVA-selostuksesta YVA-menettely päättyy, kun yhteysviranomainen antaa lausuntonsa YVA-selostuksesta kahden kuukauden kuluessa nähtävilläoloajan päättymisestä. Lupaviranomaiset ja hankkeesta vastaava käyttävät arviointiselostusta ja yhteysviranomaisen siitä antamaa lausuntoa oman päätöksentekonsa perusaineistona. Lupaviranomainen esittää lupapäätöksessään, miten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon. 2.5 YVA-menettelyn aikataulu YVA-menettelyn aikataulu on esitetty kuvassa 2/1. Työn vaihe 2002 2003 YVA-menettely 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 Sijoitusalueiden etsintä Työsuunnitelma Alustava yleissuunnittelu Vaikutusten arviointi Arviointiselostusluonnoksen käsittely Arviointiselostus yhteysviranomaiselle Arviointiselostus nähtävillä Yhteysviranomaisen lausunto Osallistuminen ja vuorovaikutus Projektikokoukset Seurantaryhmä Yleisötilaisuus Kuva 2/1. YVA-selostuksen laatimisen ja vuorovaikutuksen järjestämisen aikataulu.

Kesäkuu 2003 16 (80) 3 HANKKEEN KUVAUS 3.1 Hankkeen tarve ja tavoite Hankkeen tavoitteena on Vaskiluodon voimalaitoksen sivutuotteiden sijoittamisen ratkaiseminen pitkällä tähtäimellä. Jätehuollon periaatteista on säädetty jätelaissa (1972/1993). Näitä periaatteita ja niiden toteuttamista sekä niistä johdettuja tavoitteita on täsmennetty Suomen valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa vuoteen 2005 ja vuonna 1996 hyväksytyssä EU:n jätehuoltostrategiassa. Niiden mukaan jäteasioita kehitetään seuraavan hierarkian mukaisesti: jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentäminen, uudelleenkäyttö ja jätteiden materiaalisisällön kierrätys, jätteiden muu hyödyntäminen, jätteiden turvallisen loppukäsittelyn järjestäminen. Voimalaitoksen sivutuotteiden aineen hyödyntäminen on ensisijainen tavoite. Koska sivutuotteet eivät sisällä energiaa, on hyötykäyttöön kelpaamattomien sivutuotteiden turvallinen loppusijoittaminen toinen tavoite. Työssä on pyritty selvittämään Vaskiluodon voimalaitoksen sivutuotteiden nykyistä hyötykäyttöä ja tulevaa hyötykäyttöpotentiaalia mm. betoniteollisuudessa, teiden ja kenttien rakenteissa sekä kipsilevyteollisuudessa, ja hyötykäytön vaikutusta sijoitettaviin sivutuotemääriin. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen päätökseen Vaskiluodon voimalaitoksen ympäristöluvasta (8.1.1997) on liittynyt ehtoja kivihiilen polttoprosessissa syntyvien sivutuotteiden käsittelystä. Ehdoissa on edellytetty mm. että: 3.2 Hankkeesta vastaava voimalaitoksella syntyvä lentotuhka, pohjatuhka ja rikinpoistokipsi toimitetaan hyötykäyttöön käsittelylaitokselle tai vastaanottajalle, jonka hyväksytyn ympäristöluvan mukaan jäte hyödynnetään, lentotuhkan tai pohjatuhkan pienimuotoisessa hyödyntämisessä niitä ei saa käyttää pohjavesialueilla tai alueilla, joista suotovedet saattavat joutua talousvesikäytössä olevaan vesistöön, toiminnan harjoittajan tulee varautua riittävässä määrin hyötykäyttöön toimitettavan lentotuhkan ja pohjatuhkan sekä tarvittaessa rikinpoistokipsin välivarastointiin. Hankkeesta vastaa Vaskiluodon Voima Oy. Yhtiön omistavat tasaosuuksin Pohjolan Voima Oy ja Etelä-Pohjanmaan Voima Oy. Vaskiluodon Voima Oy omistaa Vaasassa hiilivoimalaitoksen sekä Seinäjoella turvevoimalaitoksen. Molemmat voimalaitokset tuottavat sähköä ja lämpöä.

3.3 Suunnittelutilanne Vaskiluodon Voima Oy Kesäkuu 2003 17 (80) Vaskiluodon Voima Oy laati 1994 suunnitelman läjitysalueen rakentamiseksi Myrgrundin alueelle (30.12.1994). Hankkeen laajuuden vuoksi lääninhallitus edellytti (30.1.1995), että hankkeessa on sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Vuoden 1997 ympäristölupapäätöksen edellyttämänä Vaskiluodon Voima Oy laati suunnitelman voimalaitoksen sivutuotteiden välivarastoinnista (18.12.1997), jota on lisäksi täydennetty ympäristökeskuksen pyynnöstä (30.6.1998). Suunnitelman mukaan lentotuhkaa voidaan tarvittaessa välivarastoida kuivatuotteena useisiin eri rakennuksiin ja rakennelmiin Vaskiluodon alueella (mm. Suomen Sokerin varastot, käytöstä poistuvat öljysäiliöt) sekä vuosien 1998 2003 aikana Suvilahden kaatopaikalle osoitetulle alueelle. Koska edellä esitettyjen selvitysten pohjalta ei löytynyt lentotuhkan sijoittamiselle pitkän aikavälin tavoitteita tyydyttävää kohdetta, käynnistettiin Mustasaaren Kalasarin maanottoalueen jälleentäytön ja maisemoinnin yleissuunnittelu. Alueelle on vuonna 1999 laadittu yleissuunnitelma Maanottoalueiden jälleentäyttö lentotuhkalla ja maisemointi (Talentek Oy Ab & Mapteam Oy Ab 1999). Yleissuunnitelma valmistui 10.3.1999, ja sitä täydennettiin 17.9.1999. Erillisenä on laadittu yleissuunnitelmaan liittyvä riskinarviointi, joka valmistui 24.2.2000 (Talentek Oy Ab 2000). Tämän YVA-menettelyn yhteydessä on laadittu alustava yleissuunnitelma sivutuotteiden sijoitusalueelle Yttersundomissa (vaihtoehto IV)(Maa ja Vesi Oy 2003b). Tätä edelsi sijoitusalueeksi sopivien kohteiden etsintä ja kartoitus Yttersundomissa sekä Sundomissa (Maa ja Vesi Oy 2003a). YVA-menettelyn yhteydessä on myös laadittu alustava yleissuunnitelma Runsorin sijoitusalueelle (vaihtoehto V)(Maa ja Vesi Oy 2003c). Läjitystoimintaan Sopivien alueiden etsimisessä ja valinnassa on huomioitu mm. maankäyttö ja sijainti asutukseen nähden, maankäyttösuunnitelmat ja kaavoitustilanne, maaperä- ja pohjavesiolosuhteet, suojelukohteet sekä sijainti voimalaitosalueeseen nähden. Yttersundomin ja Runsorin sijoitusalueiden suunnittelussa ja alueiden mitoituksen lähtökohtana on ollut, että kaikki voimalaitoksella syntyvät sivutuotteet (75 000 t/v) joudutaan sijoittamaan alueelle ja että alueen vastaanottokapasiteetti tällä vuosittaisella määrällä on 20 vuotta. Sijoitusalueen valinnassa, sekä toiminnallisessa ja rakenteellisessa suunnittelussa on otettu huomioon voimassa olevat kaatopaikkamääräykset. 3.4 Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin Vaskiluodon voimalaitoksen tuhkat on viime vuosina kuljetettu Suvilahden kaatopaikan peiterakenteisiin ja maisemointiin. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 28.6.2002 antaman ympäristölupapäätöksen mukaan myönnetään lupa Suvilahden kaatopaikan käytöstä poistamiselle ja poistamistoimenpiteille. Näillä näkymin tuhkille joudutaan etsimään muita hyötykäyttökohteita ja sijoitusalueita vuoden 2004 jälkeen. Ab Avfallsservice Stormossen Jätehuolto Oy haki vuonna 2001 ympäristölupaa Stormossenin kaatopaikan toiminnan jatkamiselle vuoden 2001 jälkeen, vastaanotettaville jätemäärille, kaatopaikkavesien käsittelylle sekä kaatopaikan lopettamistoimenpiteille. Lupapäätöksessään Länsi-Suomen ympäristökeskus hyväksyi jätteiden vastaanoton kaatopaikalle 31.12.2004 saakka. Mikäli toiminta loppuu suunniteltua

Kesäkuu 2003 18 (80) aikaisemmin, on siitä ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Stormossenin kaatopaikan lopettamistyöt, mm. pintarakenteiden rakentaminen ja kaatopaikan maisemointi, on määrätty tehtäväksi vuoden 2007 loppuun mennessä. Pintarakenteiden rakentamisessa ja kaatopaikan maisemoinnissa olisi mahdollista käyttää lentotuhkaa Suvilahden kaatopaikan tapaan. Stormossenin vanha kaatopaikka onkin yksi Vaskiluodon voimalaitoksen tuhkien mahdollinen hyötykäyttökohde. Vaskiluodon Voima Oy harkitsee kierrätyspolttoaineiden kaasutuslaitoksen rakentamista ja käyttöön ottamista Vaskiluodon voimalaitoksen yhteyteen. Kaasutuslaitoksessa syntyvä pohjatuhka on ominaisuuksiensa puolesta tavanomaista jätettä ja kuuluu näin sijoitusalueelle tuotavien sivutuotteiden joukkoon. Kaasutuslaitoksen YVAmenettely on käynnistetty vuoden 2003 alussa. 3.5 Hankkeen rajaus YVA-menettelyssä on tarkasteltu Vaskiluodon voimalaitoksen sivutuotteiden sijoitusaluevaihtoehtojen ja näiden vaihtoehtoisten alueiden ulkopuolelle ulottuvien toimintojen ympäristövaikutuksia. Ulkopuolelle ulottuvaa toimintaa on lähinnä sivutuotteiden kuljetuksista muodostuva liikenne voimalaitosalueelta sijoitusalueelle. 3.6 Hankkeen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja päätökset 3.6.1 Kaavoitus Arviointiselostuksessa tarkastelluista sijoituspaikkavaihtoehdoista neljä sijaitsee Vaasan kaupungin ja yksi Mustasaaren kunnan alueella. Hankkeen toteuttaminen edellyttää valmistelu- ja suunnitteluvaiheessa yhteistyötä asianosaisten kuntien kanssa. Lisäksi hankkeen toteuttaminen edellyttää mahdollisesti kaavamuutoksia. Sijoitusalueiden ja näiden ympäristön kaavoitustilannetta on kuvattu ympäristön nykytilaa käsittelevässä luvussa 9. 3.6.2 Hankkeen edellyttämät luvat Ympäristölupa Jätteen laitos- tai ammattimaiseen hyödyntämiseen ja käsittelyyn on oltava ympäristölupa (YSL 28 ). Luvan tarpeesta säädetään ympäristönsuojelulaissa (86/2000) ja ympäristönsuojeluasetuksessa (169/2000). Ympäristölupa haetaan Länsi-Suomen ympäristökeskukselta. Ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, mikäli toiminta täyttää YSL:n ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Myös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn on oltava loppuun suoritettu. Toimintaa ei saa aloittaa ennen ympäristöluvan myöntämistä. Rakennuslupa Riippuen toteutettavasta vaihtoehdosta saatetaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/99) mukainen rakennus- tai toimenpidelupa tarvita ennen rakentamisen aloittamista.

3.6.3 Hyötykäytön edellyttämät luvat Vaskiluodon Voima Oy Kesäkuu 2003 19 (80) Ympäristölupa tarvitaan aina, kun rakentamiskohteessa käytetään lentotuhkaa ja rikinpoistotuotetta. Käytettäessä pienempiä määriä pohjatuhkaa riittää joissakin tapauksissa ilmoitus kaupungin tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valmisteilla oleva valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden käytöstä maarakentamisessa muuttaa lentotuhkan ja pohjatuhkan hyödyntämisen ympäristölupakäytäntöä. Päätöksen voimaantulon jälkeen ympäristölupakäytäntö sivutuotteiden hyötykäytön osalta kevenee nykyisestä. Pelkkä ilmoitusmenettelykin riittänee tietyissä tapauksissa. 3.7 Hankkeen toteuttamisaikataulu Vaskiluodon voimalaitoksen lentotuhka ja pohjatuhka hyödynnetään tällä hetkellä käytännössä kokonaisuudessaan Suvilahden suljetun kaatopaikan peittämisessä ja maisemoinnissa. Työ valmistuu näillä näkymin vuonna 2004. Tämän jälkeen voimalaitoksen tuhkat on vietävä muihin hyötykäyttökohteisiin tai sijoitusalueelle. 4 VASKILUODON VOIMALAITOKSELLA SYNTYVÄT SIVUTUOTTEET 4.1 Sivutuotteet Vaskiluodon kivihiilivoimalaitoksen toiminnassa syntyy tällä hetkellä kivihiilen poltossa ja savukaasujen puhdistuksessa lentotuhkaa, pohjatuhkaa, rikinpoiston suodinkakkua sekä kipsiä. Mikäli voimalaitoksen yhteyteen rakennetaan kierrätyspolttoaineiden kaasutuslaitos muodostuu tulevaisuudessa myös kaasutuslaitoksen pohjatuhkaa, joka käsitellään yhdessä voimalaitoksella syntyvien sivutuotteiden kanssa. Kaasun puhdistuksen yhteydessä syntyvä suodintuhka viedään muualle käsiteltäväksi. 4.2 Määrät Vaskiluodon voimalaitoksella syntyvien sivutuotteiden määrät vaihtelevat laitoksen käytön ja polttoaineen mukaan. Lento- ja pohjatuhkaa sekä mahdollisesti epäkuranttia kipsiä syntyy vuosittain tällä hetkellä noin 60 000 70 000 tonnia vuodessa riippuen laitoksen käyttötuntimäärästä. Pääosa sivutuotteista, erityisesti kipsi, menee hyötykäyttöön. Voimalaitokselle on suunnitteilla kierrätyspolttoaineiden kaasutuslaitos, jossa valmistettaisiin tuotekaasua, jonka poltolla korvattaisiin osa voimalaitoksen kivihiilen käytöstä. Kaasutuksessa syntyy pohjatuhkaa noin 2 800 tonnia vuodessa ja kaasunpuhdistuksessa suodintuhkaa noin 7 200 tonnia vuodessa, kun kaasutettavan kierrätyspolttoaineen määrä on noin 60 000 70 000 tonnia vuodessa (kaasutuslaitoksen teho 40 MW). Taulukossa 4 1 on esitetty nykyiset ja tulevat sivutuotemäärät. Yhteismäärältään vuotuinen sivutuotteiden maksimiläjitys on tulevaisuudessa voimalaitoksen uudistuksen jälkeen arviolta noin 75 000 tonnia vuodessa kuiva-aineena laskettuna. Tavoitteena on, että suuri osa voidaan toimittaa hyötykäyttöön, jolloin läjitystarve on huomattavasti pienempi.

Kesäkuu 2003 20 (80) Taulukko 4 1. Vaskiluodon voimalaitoksen polttoaineen käyttö ja sivutuotemäärät nykytilanteessa ja voimalaitoksen uudistuksen jälkeen. Nykyiset tiedot perustuvat vuosien 2000 2002 määriin. Uudistuksen jälkeiset tiedot ovat alustavia laskelmia. 2000 2001 2002 Tuleva tilanne Hiili tn Kierrätyspolttoaine tn (kaasutuslaitos 40 MW) Lentotuhka tn Pohjatuhka tn Rikinpoiston suodinkakku tn Kipsi tn/ kosteus 10 % (hyötykäyttöön) Pohjatuhka tn (kaasutuslaitos 40 MW) (REF II 60 000 70 000 tn) REF = kierrätyspolttoaine ka = kuiva-aine kost. = kostutettuna tn = tonnia 427 200 538 130 536 140 495 000 - - - 60 000 52 200 (ka) 72 156 (kost.) 7 500 (ka) 14 822 (kost.) 61 640 (ka) 76 275 (kost.) 9 620 (ka) 17 899 (kost.) 56 500 (ka) ~75 000 (kost.) 11 455 (ka) ~22 000 (kost.) 53 500 (ka) ~70 000 (kost.) 8 800 (ka) ~17 000 (kost.) 870 1 150 ~1 000 1 000 9 100 12 200 11 600 11 000 - - - 2 800 (ka) ~5 400 (kost.) 4.3 Ominaisuudet Tuhkien ominaisuuksiin vaikuttavat kivihiilen laatu, hiilipölyn hiukkaskoko, polttotekniikka ja poltto-olosuhteet. Hyötykäyttöä ajatellen lentotuhkan ja rikinpoistotuotteen ominaisuuksiin vaikuttaa oleellisesti myös välivarastointitapa ja aika. Lentotuhka Voimalaitoksen sähkösuodattimessa savukaasussa olevat lentotuhkahiukkaset kootaan suppiloihin ja sieltä edelleen tuhkalähettimille, joista ne paineilman avulla kuljetetaan voimalaitoksella sijaitseviin lentotuhkasiiloihin. Kivihiilen lentotuhka vastaa rakeisuudeltaan silttiä. Kuivana lentotuhka on pölyävää ja märissä olosuhteissa tuore tuhka liettyy helposti. Läjitettynä tuhkan tilavuuspaino on 0,6 0,8 t/m 3. Tiivistämällä tuhkan tilavuuspainoa voidaan kasvattaa yli 1 tonni/m 3. Tiivistettynä lentotuhka on heikosti vettä läpäisevää, k-arvolla ilmoitettuna tiivistetyn tuhkan vedenläpäisevyys on 1x10-7 m/s. Lentotuhka myöskin lujittuu ajan myötä. Tuhkan kemiallinen koostumus vaihtelee riippuen käytettävän polttoaineen alkuperästä. Tuhka koostuu alumiinin ja raudan yhdisteistä: kvartsista, mulliitista, hematiitista ja magnetiitista. Lisäksi lentotuhka sisältää kalsium-, magnesium-, natrium- ja kaliumyhdisteitä, helppoliukoisia sulfaatteja ja kloridia sekä pieniä määriä erilaisia metalleja tai metallin kaltaisia aineita kuten kuparia, arseenia, lyijyä, kromia, sinkkiä, seleeniä ja molybdeeniä.

Kesäkuu 2003 21 (80) Tuhkan sisältämät raskasmetallit ovat yleensä sitoutuneena silikaattiyhdisteisiin ja ne ovat niukkaliukoisia. Tuhkahiukkasten pinnalla on hyvin ohuena kerroksena helppoliukoisempia aineita, joiden osuus lentotuhkasta on tavallisesti noin 2 %. Liukoisista aineista määrällisesti suurimman osan muodostavat erilaiset suolat. Lentotuhkan vesiliuoksen ph on emäksinen ja sillä on hyvä puskurikyky ph-muutoksia vastaan. Tästä johtuen metallit liukenevat tuhkasta yleensä varsin hitaasti. Tuhkasta voi liueta jonkin verran seleeniä ja molybdeeniä. Orgaanisen aineksen osuus on lentotuhkassa 1 10 %. Pohjatuhka Kivihiilen poltossa muodostuvat raskaimmat partikkelit putoavat kattilan pohjalle, josta karkearakeinen pohjatuhka otetaan talteen. Kattilasta kuumana purettava pohjatuhka jäähdytetään vedellä, joten tuhkan vesipitoisuus on aluksi korkea. Pohjatuhkaa voidaan käyttää maarakentamisessa sellaisenaan tai se voidaan välivarastoida, jolloin vesipitoisuus laskee 10 40 %-yksikköä. Pohjatuhka on karkearakeista kuonautunutta lentotuhkaa, jonka partikkelit ovat liittyneet kuumennusvaikutuksen alaisena toisiinsa särmikkäiksi, huokoisiksi rakenteiksi. Suurimmilla rakeilla on lasimainen pinta. Rakeisuudeltaan pohjatuhka vastaa karkeaa hiekkaa tai hienoa soraa. Kemialliselta koostumukseltaan pohjatuhka vastaa lentotuhkaa, mutta se sisältää yleensä lentotuhkaa enemmän piiyhdisteitä ja vähemmän metalleja. Pohjatuhka ei lujitu samaan tapaan kuin lentotuhka. Suomessa tuhkista saatujen tutkimustulosten perusteella maaperän pilaantumisriski on molybdeenin ja seleenin osalta suhteellisen pieni. Järvien sedimenttiympäristössä tapahtuva seleenin biologinen metyloituminen tekee järviekosysteemeistä seleenin suhteen herkempiä. Kasavarastoidun tuhkan ominaisuudet voivat olla hyvin erilaisia riippuen siitä, miten kasavarastointi on toteutettu. Kasavarastoidun tuhkan ominaisuuksiin vaikuttavat mm. läjitysaika, vesipitoisuus, läjitetyn kasan tiivistäminen sekä lisäveden saanti. Tuhkat muuttuvat läjitettyinä karkearakeisemmiksi ja niiden optimivesipitoisuus muuttuu. Kasavarastointi alentaa kivihiilen lentotuhkan lujittuvuutta, mikä lisää tuhkatäytön routivuutta (Energia-alan keskusliitto ry Finergy 2000, Mäkelä & Höynälä 2000). Suodinkakku Suodinkakku sisältää pääosin lentotuhkaa ja kipsiä. Nykyisin suodinkakku kierrätetään takaisin voimalaitoksen polttoprosessiin, jolloin sen sisältämät aineet päätyvät lentotuhkaan. Länsi-Suomen ympäristökeskus totesi edellisessä arviointivaiheessa arviointiohjelmasta antamassaan lausunnossa, että suodinkakku on varauduttava sijoittamaan kaatopaikalle. Kipsi Savukaasujen rikinpoisto tapahtuu rikinpoistolaitoksessa, jossa savukaasun joukkoon syötetään kalkkikivilietettä. Savukaasuissa oleva rikkidioksidi reagoi kalkkikiven kanssa, jolloin tuloksena on kipsiä (CaSO 4 *H 2 O). Kipsiliete johdetaan pesurin alaosasta vedenerotukseen ja kuivattu kipsi edelleen kuljettimia pitkin kipsisiiloon. Siilosta kipsi toimitetaan joko suoraan hyötykäyttöön tai se välivarastoidaan varastokentälle. Kuivatun kipsin kosteuspitoisuus on noin 10 %. Kipsin joukossa on epäpuhtautena pieniä

Kesäkuu 2003 22 (80) määriä lentotuhkaa. Ajoittain rikinpoistoprosessissa syntyy epäkuranttia kipsiä, joka ei sovellu raaka-aineeksi. Taulukko 4 2. Vaskiluodon voimalaitoksen tuhkien ja suodinkakun tiettyjen aineiden pitoisuudet ja liukoisuus. Aine Lentotuhka Pohjatuhka Suodinkakku Pitoisuus (mg/kg), suluissa raja-arvo Liukoisuus (mg/kg), suluissa raja-arvo** Pitoisuus (mg/kg)*** Pitoisuus (mg/kg)**** Alumiini (Al) Arseeni (As) Boori (B) Barium (Ba) Beryllium (Be) Kadmium (Cd) Koboltti (Co) Kromi (Cr) Kupari (Cu) Rauta (Fe) Elohopea (Hg) Molybdeeni (Mo) Nikkeli (Ni) Lyijy (Pb) Seleeni (Se) Vanadiini (V) 18400** (-) - - 5,2 % 25,4* (65) 0,038 (0,85) 3,5 121 271** (380) 6,8 (-) <50-918** (2300) 7,4 (28) - - 3,86** (10) <0,002 (-) - - 0,82* (1,9) 0,004 (0,015) 0,11 1,15 20,3** (40) 0,0007 (-) - 88 94,2* (270) 2,0 (5,1) 19 92 76,4* (180) 0,012 (-) 13 37,15 18200** (-) - - 3,8 % 0,641* (1,1) 0,0003 (0,03) 0,13 7 9,55* (20) 2,6 (10) <3-65,5* (200) 0,017 (-) 15 80 66,2* (160) 0,001 (-) 11 19,8 6,01* (15) 0,14 (1) - - 183* (320) 2,6 (10) 21 150 Sinkki (Zn) 109* (400) 0,18 (3) 25 269 * Vaasan kaupunki, Ympäristölaboratorio, 3.12.2002 ** Vaasan kaupunki, Ympäristölaboratorio, 28.5.2002 *** VTT Prosessit, 25.2.2002 **** Outokumpu Research Oy, Geoanalyyttinen laboratorio, 25.2.2002 Taulukossa esitetyt raja-arvot ovat Ympäristöministeriön 3.7.2001 päivätyssä lausuntopyynnössään (Dno 11/400/2001) esittämiä. Kierrätyspolttoaineen kaasutuksen pohjatuhka Kierrätyspolttoaineen kaasutuksessa syntyvä pohjatuhka on hapettunutta, hyvin loppuun palanutta tuhkaa, joka sisältää jäännöshiiltä alle 0,1 %. Tuhkan pääkomponentit ovat hiekka, lasimurska ja keraaminen murska. Pohjatuhka sisältää 3 8 % kierrätys-

Kesäkuu 2003 23 (80) polttoaineesta peräisin olevia metalleja, joita otetaan talteen uudelleenkäyttöä varten. Metallien talteenotto tapahtuu voimalaitosalueella. Pohjatuhka sisältää lisäksi pieniä määriä hapettuneita raskasmetalleja 0,2 % sekä hyvin pieniä pitoisuuksia rikkiä ja klooria. VTT Energian suorittamien tarkastelujen mukaan pohjatuhka on varsin stabiilia karkeaa tuhkaa, joka sisältää vain hyvin vähäisiä määriä jäännöshiiltä. Ominaisuuksiensa puolesta sitä on mahdollista käyttää kaatopaikkojen rakenteissa ja mahdollisesti maarakentamisessa. 5 SIVUTUOTTEIDEN HYÖTYKÄYTTÖMAHDOLLISUUDET 5.1 Sivutuotteiden hyötykäyttöä koskeva ympäristölainsäädäntö Energiantuotannon sivutuotteiden hyötykäyttöä koskeva ympäristölainsäädäntö on vasta valmisteilla, joten ympäristökelpoisuudesta ei ole olemassa selkeitä laissa määritettyjä vaatimuksia. Sivutuotteiden hyödyntämiselle asettaa lainsäädännöllisen perustan ympäristönsuojelulaki, jonka ensisijainen lähtökohta on käytöstä poistetun aineen hyödyntämisvelvollisuus. Voimalaitoksissa syntyvien tuhkien hyödyntämistä maarakentamisessa säädellään ympäristönsuojelulailla. Jo aikaisemmin voimassa olleen jätelain aikana tulkintakäytännöksi on muotoutunut, että energiantuotannon sivutuotteiden maarakennuskäyttö katsotaan jätteen laitos- tai ammattimaiseksi hyödyntämiseksi ja tällä perusteella luvanvaraiseksi (YSL 28.2 ). Jätteen määrästä riippuen (rajana 5 000 t/v) luvan myöntää joko kunnan ympäristönsuojeluviranomainen tai alueellinen ympäristökeskus. Tuhkat sisältyvät ympäristöministeriön vahvistamaan jäteluetteloon (Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta 22.11.2001). Tästä syystä tuhkien hyötykäyttöön on sovellettava jätelakia ja siihen perustuvia määräyksiä. Eri puolilla maata on käytännössä sovellettu erilaisia maarakentamisessa hyödynnettävän jätteen hyväksymismenettelyjä ja ympäristökelpoisuuden määrittelyperusteita. Tiettyjä jätemateriaaleja on voinut joillain paikkakunnilla hyödyntää varsin vapaasti, kun toisaalla on vaadittu aina ympäristölupa. Vähäiset tuhkankäyttökohteet katsotaan kuitenkin pääsääntöisesti sellaiseksi pienimuotoiseksi hyödyntämiseksi, joka ei vaadi ympäristölupaa. Usein voimalaitosten ympäristöluvissa on kuitenkin annettu näistä tilanteista erityisiä määräyksiä kuten ilmoittamisvelvollisuus (Energia-alan keskusliitto ry Finergy 2000). Ongelmana on, ettei tähän ole käytettävissä vahvistettuja kriteerejä. Tärkeimpänä vertailupohjana voidaan pitää maaperän saastuneisuuden arviointiin tarkoitettuja raja- ja tavoitearvoja. Ympäristöministeriö on vuonna 1998 ehdottanut raja- ja tavoitearvoja valtioneuvoston päätökseksi. Raja- ja tavoitearvot pitävät sisällään terveydelliset ja toksikologiset näkökohdat (Energia-alan keskusliitto ry Finergy 2000). Puhtaan maan tavoitearvoja kuvaavat kokonaispitoisuudet ylittyvät tuhkissa yleisesti. Sen vuoksi toiseen arviointitasoon käyttökelpoisia ovat liukoisuuksiin perustuvat kriteerit. Nykyään Suomessa käytetään jätteiden hyötykäyttökelpoisuuden määrittelyssä pääasiassa hollantilaisten NEN-standardien mukaisia liukoisuustestejä. Jätettä pidetään