OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 TURUN YLIOPISTON JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa ja toiminnan tavoitteet ja kehittämislinjat valtioneuvoston 29.12.1999 hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 1999-2004. Yliopistojen toiminnan tavoite on korkea laatu tutkimuksessa, opetuksessa ja taiteellisessa toiminnassa sekä vahvistunut yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja vuorovaikutus kulttuuri-, työ ja elinkeinoelämän kanssa. Yliopistot edistävät korkeakouluverkon sisäistä profiloitumista tehostamalla yhteistyötä ja työnjakoa. Yliopistot parantavat tutkimuksen ja opetuksen edellytyksiä sekä vahvistavat painoalojaan jatkamalla rakenteellista kehittämistä. Yliopistot mitoittavat täysimittaisen koulutustarjontansa vuosittain 18 000-19 000 uudelle opiskelijalle. Yliopistot edistävät aikuisopiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia ja hyväksyvät avoimen yliopisto-opiskelun väylän kautta tutkinto-opiskeluun vuosittain keskimäärin 1 000 opiskelijaa. Kaikissa yliopistoissa ja kaikilla koulutusaloilla vahvistetaan joustavaa sivuaineopiskelua. Yliopistoissa suoritetaan vuosittain keskimäärin 1 300 tohtorin tutkintoa ja 12 700 ylempää korkeakoulututkintoa. Yliopistot kehittävät opintoja kaikilla aloilla siten, että koulutuksen läpäisy tehostuu ja tutkintojen suorittamisajat lyhenevät. Yliopistot edistävät valmistuvien työllistymistä. Opiskelijoista keskimäärin 5 400 opiskelee vuosittain osan tutkinnostaan ulkomailla. Avoimia yliopisto-opintoja opiskelee vuosittain laskennallisesti keskimäärin 20 000 kokopäiväistä opiskelijaa. Turun yliopiston tehtävä Turun yliopiston tehtävänä on edistää ja harjoittaa vapaata kriittistä tieteellistä tutkimusta ja antaa siihen perustuvaa opetusta ja tieteellistä jatkokoulutusta. Kansainvälisenä, kansallisena ja alueellisena akateemisena yhteisönä se ylläpitää ja välittää tieteellistä sivistystä ja kulttuuriperintöä. Yliopiston tutkimuksen ja koulutuksen vahvuusalat ovat biotieteet, kulttuurinen vuorovaikutus ja integraatio, matematiikka ja matemaattiset menetelmät sekä oppiminen ja opetus. Yliopiston tavoitteena on olla vaikutusalueensa lounaisen Suomen merkittävä vaikuttaja ja kehittäjä. Yliopiston ulkoisen toiminnan painoaloja ovat elektroniikan ja tietotekniikan koulutus ja tutkimus, yhteistyö Itämeren alueella, kulttuuri- ja sisältötuotanto sekä materiaalien tutkimus. Yliopisto vastaa seuraavista valtakunnallisiksi määritellyistä tehtävistä ja niiden kehittämisestä: PET-keskus, Tuorlan observatorio, hammaslääketieteen kliininen koulutus, eräät kulttuurivaihtosopimuksiin perustuvat virat sekä psykologian verkoston ja Itä- ja Kaakkois-Aasian verkoston koordinointi.
2 Tutkimus ja jatkokoulutus Yliopiston tutkintotavoite vuosina 2001 2003 on keskimäärin 125 tohtorin tutkintoa vuodessa aloittain seuraavasti: humanistinen 13, kasvatustieteellinen 4, yhteiskuntatieteellinen 9, psykologia 3, terveystieteet 2, oikeustieteellinen 3, luonnontieteellinen 45, lääketieteellinen 40 ja hammaslääketiede 6. Peruskoulutus Tutkintotavoite on 1140 perustutkintoa vuosina 2001-2003 aloittain seuraavasti: humanistinen 280, kasvatustieteellinen 225, yhteiskuntatieteellinen 125, psykologia 25, terveystieteet 35, oikeustieteellinen 115, luonnontieteellinen 260, lääketieteellinen 75. Vuosittain 550 perustutkinto-opiskelijaa opiskelee vähintään kolme kuukautta ulkomailla siten, että heidän tutkintoihinsa sisältyy ulkomaisia opintojaksoja. Avoin yliopisto-opetus Avoimen yliopisto-opetuksen väylän kautta tutkinto-opiskeluun siirtyvien tavoite on vuosittain 80 opiskelijaa. Avoimen yliopisto-opetuksen tavoite on vuosittain 1 850 laskennallista kokovuotista opiskelijapaikkaa. Rakenteellinen kehittäminen Yliopisto suuntaa vuoteen 2002 mennessä vähintään 3 % vuoden 1999 perusvoimavaratasosta uudelleen opetuksen ja tutkimuksen edellytysten parantamiseksi ja painoalojen vahvistamiseksi. Vuoden 2000 alussa valmistuneen ulkoisen vaikuttavuuden arvioinnin tulokset otetaan huomioon yliopiston kehittämisessä. Turun yliopistojen yhteistyötä kehitetään edelleen mm. yhdistämällä tutkimuspalveluja. Erityisesti kehitetään Itämeren alueen koulutus- ja tutkimusyhteistyötä. Sopimuskaudella arvioidaan valtakunnallisesti hammaslääketieteellisen alan koulutusratkaisut. Harjoittelukoulut Harjoittelukoulujen tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston kanssa. Harjoittelukoulut huolehtivat opetustyön laadusta sekä kehittävät opetusharjoittelua, opetusteknologian käyttöä ja täydennyskoulutuspalveluja. Harjoittelukoulut toteuttavat osaltaan Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiaa ja Suomalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen vuonna 2002 -ohjelmaa. Harjoittelukoulut sisällyttävät opetussuunnitelmiinsa kansainvälistymisen ja siihen kasvattamisen.
VOIMAVARAT 3 Tavoitteet Yliopistojen budjetointijärjestelmää kehitetään siten, että se mahdollistaa yliopistojen perustehtäville asetettujen tavoitteiden toteuttamisen, koulutus-, tutkimus- tai kulttuuripoliittisesti merkittävien valtakunnallisten tehtävien hoitamisen ja toiminnan laadun ja vaikuttavuuden palkitsemisen. Yliopistolaitoksen toimintamenojen perusrahoituksen määräytymisperusteissa siirrytään vuoteen 2003 mennessä kokonaan laskennalliseen menettelyyn siten, että perusrahoituksesta määräytyy laskennallisin perustein 65 % vuonna 2001 ja 90 % vuonna 2002. Yliopistojen toimintamenojen perusrahoituksen määrä on sopimuskaudella vähintään vuoden 2001 tasolla. Tavoitteena on turvata lainsäädännöllä yliopistomäärärahojen kehitys ja nostaa perusrahoitusta. Yliopistoille osoitetun biotekniikan erityisrahoituksen perustaso säilytetään vähintään vuoden 2000 tasolla. Rahoitus osoitetaan ensisijaisesti biokeskusten tutkimustoiminnan tukemiseen. Lisärahoitus kohdistetaan uusien kehittämishankkeiden vahvistamiseen. Yliopistot rahoittavat olemassa olevista voimavaroistaan käynnissä olevien kehittämishankkeiden vahvistamisen sekä osan uusista laiteinvestoinneista. Ulkopuolisella rahoituksella tuetaan yliopistojen tavoitteita. Sopimuskaudella yliopisto voi toteuttaa ulkopuolisella rahoituksella tämän sopimuksen liitteessä mainittuja yliopistotutkintoon johtavia koulutusohjelmia ja rakentamishankkeita. Sopimuskaudella valmistuvat seuraavat rakentamishankkeet: Kasarmialueen 3. rakennusvaihe (kasvatustiet. tiedekunta), Kasarmialueen 4. rakennusvaihe (yhteiskuntatieteet), Rauman teknillisen käsityön tilojen laajennus ja Tuorlan observatorion lisärakennus. Yliopiston liiketaloudellisen maksullisen toiminnan kannattavuustavoite vuonna 2001 on 7 700 000 mk (8 % tuloista). Toimintamenot Tulossopimuksen 2001-2003 tavoitteiden saavuttamiseksi hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2001 yliopiston toimintamenomomentille (momentti 29.10.21) esitetään Yhteensä 534 196 000 mk [Tarkennus määrärahoihin 16.1.2001] perusrahoitus 466 953 000 mk valtakunnallisten ja alueellisten tehtävien rahoitus 18 550 000 mk valtakunnallisten ohjelmien rahoitus 27 343 000 mk hankerahoitus 11 900 000 mk tuloksellisuusraha 9 450 000 mk Perusrahoitus Perusrahoitukseen sisältyy toimintasidonnaista rahoitusta 23 310 000 mk tutkijakoulujen palkkausmenoihin 7 167 000 mk avoimen yliopisto-opetuksen järjestämiseen.
4 Perusrahoitukseen sisältyy sopimuskaudella vuosittain 430 000 mk kielistrategiaohjelman taso 16 500 000 mk tutkimuksen lisärahoitusohjelman taso, josta 1 400 000 mk tutkimustulosten hyödyntämiseen 450 000 mk bioinformatiikkaan liittyviin henkilöstökustannuksiin ja 352 000 mk muuntogeenisten eläinten tutkimuksen ja tutkimusinfrastruktuurin kehittämiseen (598 000 mk vuonna 2002 ja 950 000 mk vuonna 2003) Perusrahoitukseen sisältyy sopimuskaudella vuosittain lisäyksenä 5 000 000 mk hammaslääketieteen kliinisen koulutuksen terveyspalvelujärjestelmään integroinnin aiheuttamien henkilöstöjärjestelyjen turvaamiseksi sekä vuonna 2002 Kasarmialueen tilakustannuslisäyksenä 4 000 000 mk. Perusrahoitukseen sisältyy lisäyksenä 11 173 000 mk 23.2.2000 tehdystä virka- ja työehtosopimuksesta seuraaviin palkankorotuksiin ja 9 030 000 mk perusrahoituksen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen ns. tulevaisuuspaketista. Yliopisto voi käyttää perusrahoituksestaan enintään 1 500 000 mk täydennyskoulutuksen hintojen alentamiseen. Valtakunnallinen rahoitus Toimintamenoissa osoitetaan valtakunnallista rahoitusta yliopiston muun toimintamenorahoituksen ja omavastuun kattaessa tehtävien vaatiman muun rahoituksen sopimuskaudella vuosittain 13 650 000 mk yliopiston valtakunnallisiksi määriteltyihin tehtäviin ja niiden kehittämiseen 1 600 000 mk alueellisiin ja muihin yhteiskunnallisiin tehtäviin 800 000 mk Aasian tutkimus- ja koulutusverkoston ja 2 500 000 mk Psykonet - verkoston koordinointi- ja toimintamenoihin Yhteensä 26 843 000 mk valtakunnallisiin ohjelmiin seuraavasti: Sivuaineopiskelu 500 000 mk (2001-2003) Naistutkimus 500 000 mk (1998-2002) Lääkärikoulutuksen laajentaminen ( 15 opiskelijapaikan lisäys vuonna 1998 ja 10 opiskelijapaikan lisäys vuonna 1999) 3 600 000 mk vuonna 2001 4 600 000 mk vuonna 2002 5 600 000 mk vuonna 2003 Tietoteollisuusohjelma 10 313 000 mk, josta 3 900 000 mk opiskelijapaikkojen pysyvän tarjonnan lisääminen (50 opiskelijapaikkaa vuonna 2001) 6 413 000 mk muuntokoulutus (90 opiskelijapaikkaa vuonna 2001) Virtuaaliyliopistohankkeet yhteensä 7 380 000 mk, josta
5 seuraaviin yhteistyöhankkeisiin kohdennettavaksi hankkeen yliopistoille 3 000 000 mk kasvatustieteiden tiedekuntien hanke 500 000 mk historian opetuksen hanke 180 000 mk Aasia-hanke 400 000 mk kirjallisuustieteen hanke 300 000 mk oikeustieteellisen tiedekunnan hanke 1 000 000 mk PsykoNet-hanke sekä 2 000 000 mk yliopiston priorisoimiin virtuaaliopetushankkeisiin ja niihin liittyvään henkilöstökoulutukseen Opettajien koulutus 2 100 000 mk (2 300 000 mk 2002-2003) liitteen mukaisesti Opetuksen kehittäminen 500 000 mk (2001 2003) Biotekniikan kehittämishankkeisiin yhteensä 1 650 000 mk, josta 800 000 mk kantasolututkimukseen (2001-2003) 850 000 mk DNA-mikrosirututkimukseen (650 000 mk vuosina 2002 ja 2003) (1 600 000 mk proteomiikan tutkimukseen vuonna 2002 ja 600 000 mk vuonna 2003) Yliopisto sitoutuu lisäksi maksamaan laitehankinnoista 700 000 mk (1 500 000 mk vuonna 2002 ja 500 000 mk vuonna 2003). Kieliteknologia 800 000 mk (2001-2003) Hankkeet Yliopiston omat hankkeet 1 500 000 mk terveyden biotieteet (2001-2003) 300 000 mk humanistisen alan opetus Satakunnassa (2001-2003) 600 000 mk sosiaalityö (2001-2003) Varustaminen 8 000 000 mk, Kasvatustieteiden tiedekunta 1 500 000 mk uudisrakennusten varustaminen (5,5 Mmk vuonna 2002 yhteiskuntatieteiden tiedekunta)
Tuloksellisuus Yliopiston toimintamenomomentille esitetään tuloksellisuuden perusteella määräytyvää rahoitusta yhteensä 9 450 000 mk tutkimuksen huippuyksikön, koulutuksen laatuyksiköiden, Suomen Akatemian rahoituksen ja muun ulkopuolisen tutkimusrahoituksen perusteella. 6 Yliopistolaitoksen yhteiset menot Momentille 29.10.22 esitetään 1 850 000 mk, josta 750 000 mk Psykonet 500 000 mk funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämisen tukipalvelut 200 000 mk Itämeren alueen yhteistyön koordinointi 300 000 mk Itä-Aasian tutkimus ja opetus 100 000 mk hammaslääketieteen erikoistumiskoulutuksen järjestäminen yhteistyössä Tarton yliopiston kanssa Harjoittelukoulut Harjoittelukoulun toimintamenomomentille esitetään 51 439 000 mk. Hallinnon yleiskustannukset sisältyvät harjoittelukoulun määrärahaan. Perusrahoitukseen sisältyy 527 000 mk 23.2.2000 tehdystä virka- ja työehtosopimuksesta seuraaviin palkankorotuksiin. Toimintamenoihin sisältyy koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiahankkeeseen 300 000 mk. Markku Linna Ylijohtaja Keijo Virtanen Rehtori Markku Mattila Johtaja Kari Hyppönen Hallintojohtaja Liitteet: Rakennerahasto-ohjelmat Valtakunnallinen rahoitus kaudella 2001-2003 Opettajien koulutuksen hankkeet 2002-2003 Liite 1. Liitesopimus vuoden 2002 voimavaroista Liite 2. Liitesopimus vuoden 2003 voimavaroista
7 OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto 6.9.2000 Rakennerahasto-ohjelmat * Baltic Sea Region Studies
OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto 6.9.2000 8 Valtakunnallinen rahoitus sopimuskaudella 2001-2003 (valtakunnallisia ohjelmia lukuunottamatta, 1000 mk /vuosi) TY Valtakunnalliset tehtävät 13 650 PET-keskus 5 000 Tuorlan observatorio 2 000 Kulttuurivaihtosopimuksiin perustuvat virat 950 lehtoraatit - italia - romania - unkari - venäjä - viro professuuri - ranska Hammaslääketieteen kliininen koulutus 5 700 Alueelliset kehittämiskeskukset 1 000 Saaristomeren tutkimuslaitos Merenkulkualan koulutuskeskus Yhteiskunnallinen palvelutoiminta 600 Verkostot 3 300 Aasia, koordinointi 500 toimintamenot 300 Psykonet, koordinointi 500 toimintamenot 2 000
9 TURUN YLIOPISTO Erityispedagogiikan opetuksen käynnistäminen (maisteriopinnot, erilliset erityisopettajaopinnot 60, erityislastentarhanopettajakoulutus 60). 2001 2002 2003 1,1 1,3 1,3 Aikuis- ja ammatilliseen koulutukseen suuntautuvat opettajan pedagogiset opinnot (30/vuosi). Toteutuksessa käytetään kasvatustieteiden tiedekuntien valtakunnallisen tietostrategiaohjelman yhteistyöverkostoa soveltuvin osin. 2001 2002 2003 0,5 0,5 0,5 Käsnet-verkostoon osallistuminen ja koordinaatio 2001 2002 2003 0,5 0,5 0,5 Yhteensä: 2001 2002 2003 2,1 2,3 2,3