Lu8. Lausunto Suomen karhukannan tilasta

Samankaltaiset tiedostot
Lu8. vit vaikuttaa yleison kiinnostus ilmoittaa havaintoja jaltai median kiinnostus suurpetoasioihin.

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Dnro 774/13/2015 Jussi Laanikari

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Dnro 915/01.03/2016 Jussi Laanikari

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 16/2019. Karhukanta Suomessa Samuli Heikkinen, Ilpo Kojola & Samu Mäntyniemi

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Suurpetotilanne. Luumäki Erkki Kiukas

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Luke LUONNONVARAKESKUS

Ilveskannan seuranta Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Dnro 774/13/2015 Janne Pitkänen

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta

Lumijälkilaskenta

Suurpetokantojen arviointi

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2002

Lu8. Lausunto Suomen ilveskannan runsaudesta ja lisidntymisesti sekii ennuste ilveskannan kehityksestd

Villisikakanta-arvio tammikuussa

Hirvikannan koko ja vasatuotto pienenivät vuonna 2003

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Riistakannat Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke

KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä:

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005

Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat. Savonlinna Reijo Kotilainen

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5

Koordinaatit: Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE

Suomen karhukannan hoitosuunnitelman päivittäminen. Marko Paasimaa Suomen riistakeskus

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät

Suurpetotutkimus/RKTL

LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA

Nuorisotakuun seuranta TEMissä huhtikuu 2013

Kevään yhteishaku Turun AMK:n hakijatilastoja

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Dnro 915/01.03/2016 Jussi Laanikari

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Koulutuspaketti: ilvesten erillislaskenta

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)

Riistahavainnot.fi-sivusto palvelemassa susikannan arviointia esimerkkinä susien DNA-keräys

Skenaariot suurpetokantojen verotuksen suunnittelussa

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne Psykiatria: sairaanhoitopiirit

Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija

Taulukko 1. Työttömät tekniikan alan yliopistokoulutetut. Kesäkuu 2015 Yhteensä Muutos 12 kk Suhteelliset osuudet

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

KARHUNMETSÄSTYKSEN YHTEISLUPA SÄÄNNÖT ALUEENA JÄMSÄ JA KORPILAHTI.

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2004

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Jussi Laanikari Dnro 1109/01.03/2016 Ylitarkastaja Janne Pitkänen

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus, 3. vuosineljännes 2012

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio touko - kesäkuussa 2015

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen. esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava. Kaarina Kauhala Luke

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2015

2031/ / / /2017 Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto PL Valtioneuvosto

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi

Seuraaviin yhdistyksiin sovelletaan puoluelain avustuspäätöksessä tarkoitettua yhdistystä koskevia säännöksiä:

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas!

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen

ELY- Laajakaistahankkeet

Nainen. Yhteensä. Lkm % Lkm % HTV:t HTV:t. Nainen. Yhteensä. Nainen


Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

Lasten hyvinvoinnin indikaattorit

Alueellinen sidosryhmätilaisuus Pohjois-Savo Hirvet ja suurpedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Isännöintipalkkiot 2013

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus

LUPAHAKEMUS KOIRAKOKEEN PITÄMISEKSI TAI KOIRAN KOULUTTAMISEKSI (metsästyslain 52 :n 1 momentti)

Transkriptio:

Lu8 LUONNONVARAKESKUS LAUSUNTO t8.4.20l6 ell/00 04 Os/20L6 Maa- ja metsdtalousministerid Luonnonvaraosasto Kirjaamo kiriaamo@mmm.fi Viite: Maa- ja metsdtalousministerion ja Luonnonvarakeskuksen tulossopimus 2015-2019, MMM 73103112015 Lausunto Suomen karhukannan tilasta Luonnonvarakeskus Viikinkaari 4, PL 2 00791 Helsinki Puhelin 029 532 5300 kirjaamo@luke.fi Luonnonvarakeskus tuottaa riista- ja kalakantojen kestdvdn ja monipuolisen hyddyntdimisen sddtelyn edellyttdmdt riista- ja kalakantojen arviot ja ennusteet kantojen tilasta, alueellisen ja ajallisen sddtelyn edellyttdimdt saalistilastot sekd huolehtii kannanarvioinnin kehittdmisen edellyttdmdstd tutkimuksesta erityisesti suurpetojen osalta. Lausuntonaan karhukannan tilasta Luonnonvarakeskus (Luke) esittdd seuraavan. Arvio karhukannan runsaudesta ja pentutuotosta pohjautuu vuoden 2015 aikana tehtyihin petoyhdyshenkiloverkoston havaintoihin. Arviossa keskitytddn ilmoitettuihin pentuehavaintoihin, joista hieman yli 40 o/o on ollut mahdollista varmistaa jiilkimittauksin. Kokonaisuudessaan karhuhavaintojen lukumddrd (2015: 11 426 kpl) nousivuoteen 2014 verrattuna (2014:10 359 kpl). Sen sijaan pentuehavaintojen mddrd laski hieman mutta pysytteli silti korkealla tasolla verrattuna edellisiin vuosiin (2015: 1090 kpl, 2014:1 216 kpl, 201 3:794 kpl ja 2012: 964 kpl). Havaintojen lukumddrien vaihteluihin voivat vaikuttaa el6inten lukumddrdn muutosten ohella esim. petoyhdyshenkiloiden motivaatio, toimintaan annettu koulutus ja karhukannan sddtelyd ohjaava lupapolitiikka. Lisdksi havaintomdiirddn voivat vaikuttaa yleis6n kiinnostus ilmoittaa havaintoja jaltai median kiinnostus suurpetoasioihin. Erilliset pentueet tunnistetaan toisistaan kaikista pentuehavainnoista tehdyn analyysin perusteella. Erillisid pentueita arvioitiin vuonna 2015 olleen 163-187, mikd on noin 18 % enemmdn kuin edellisend vuonna (134-160) (kuva 1). Kevddn pentutuotto huomioiden vuoden 2016 karhujen lukumddrd arvioidaan 1720-1840 yksilon suuruiseksi (taulukko 1). Suomen karhukanta on kasvanut noin 15 o/o v rrattuna edellisen vuoden vastaavaan arvioon. Arvioiduissa yksilomddrissd tapahtui vahvistumista ldhinnd itdisessd Suomessa, kun taas ldntisessd Suomessa karhukanta taantui hieman tai pysyi edellisen vuoden tasolla. Kannanhoitoalueittain tarkasteltuna vakiintuneen kannan hoitoalueella ja levittdiytymisvyohykkeelld yksiloiden lukumddrd on kasvanut, ja vastaavasti kehittyvdn kannan hoitoalueella kanta on pienentynyt. Naturresursi nstitutet Viksb6gen 4, PB 2 00791 Helsingfors Telefon 029 532 5300 kiriaamo@luke.fi Natural Resources Institute Finland Viikinkaari 4, P.O. Box 2 Fl-00791 Helsinki, Finland Phone +358 29 532 5300 kirjaamo@luke.fi

2 (s) Alueellisten riistakeskusten osalla selkedd yksildmddrdn kasvua tapahtui Kainuun, Pohjois-Karjalan, Pohjois- ja Eteld-Savon alueilla (yli 20 % kasvua verrattuna edellisen vuoden arvioon). Vihenemistd tapahtui ldhinnd Oulun, Keski-Suomen ja Pohjois-Hdmeen riistakeskusten aluetoimistojen alueilla. Muiden aluetoimistojen alueilla muutokset olivat vdhdisid (kuva 2). Karhukanta-arvioon vaikuttavat biologisten tekijdiden ohella voimakkaasti my6s havaintomateriaalin mddrd ja laatu. Onkin hyvin todenndkoistd, ettd nyt ndhtdvdt muutokset Kainuun, Pohjois-Savon ja jopa Pohjois-Karjalan karhukannassa vuosien 2014 ja 2015 vdlilld eiviit ole yksin biologisten tekijdiden aiheuttamia. Kdytetty kannanarviointimenetelmd on herkkd laadukkaan, jdlkimittauksia sisdltdvdn havaintomateriaalin mddrin muutoksille, mikd lisdd epdvarmuutta etenkin yksittdisten vuosien alueellisissa arvioissa. Poronhoitoalueella karhutilanne on niukkojen tietojen perusteella pysynyt ennallaan. Kannanarvioinnin ongelmaporonhoitoalueella on havainnoitsijaverkoston harvuus, mikd takia havaintoja kirjataan suhteellisestivdhemmdn. Poronhoitoalueen kanta-arvioon liittyykin muuta maata enemmdn epdvarmuustekijoitd. Arviossa on laskennallisesti pyritty huomioimaan puutteet aineiston kattavuudessa. Poronhoitoalueen karhukanta on yksittdisten karhuhavaintojen perusteella runsain itdisen valtakunnanrajan tuntumassa. Karhukannan on arvioitu kestdvdn 10 o/oin suuruista pyyntiverotusta ilman kannan pienenemistd. Yksikonjohtaja Markku Jdrvenpddn puolesta Kehittdmispaallikko WQ--X )/eijo Pruuki Lausunnon vastuuvalmistelija/lisditietoja: tutkija Samuli Heikkinen, Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat ja biotuotanto -yksikko.

o\.f tl!)o Kuva l. Karhupentueet vuonna 2015.

4 (s) Taulukko 1. Karhukannan pentutuotto 2015 ja arvio vuoden 2016 yhta vuotta vanhempien karhujen mii?iriistii ennen metsiistyskautta ja pentutuotosta. Arvion mukaan karhujen kokonaismiiiir?i oli 172(J_- I 840 vksil6ii. Riistakeskus Pentueet/pennut 20r5 Vuotta vanhempia ennen metsiistyskautta2016 Etelii-Hiime 0/0 8-15 2 Etelii-Savo 2315/3845 I 85-205 45 Kainuu 2517144-s0 20v220 50 joista poronhoitoalueen ulkopuolella r4/23 115-130 25 Keski-Suomi r3-rst20-30 105-120 25 Kaakkois-Suomi r6-1812510 13G-150 30 Laooi tr-201t7-35 150-200** 35 Oulu 7/t0 55-65 l5 joista poronhoitoalueen ulkoouolella 2/3 t5--25 5 Poh anmaa t6-18/29-35 t25-145 35 Poh ois-hiime 2/3 r5-25 5 Pohiois-Kariala 4H5168-80 32s-375 75 Pohiois-Savo 8/15 60-70 20 Rannikko-Pohianmaa U2 8-15 2 Satakunta U2 8-15 2 Uusimaa 0/0 3-5 0 Varsinais-Suomi 0/0 3-5 0 Koko maa 163-187 I 380-1500* 341 Kannanhoitoalueet Poronhoitoalue 27-34145-52 275-330** 70 Vakiintuneen kannan 66-721113-138 53M00 r20 hoitoalue Levittdvtymiswdhvke 48-s4177-9s 405470 100 Kehittyviin kannan hoitoalue 2217/38-52 170-230 51 Arvioitu pentutuotto 20r6 * vaihteluv?ilin raja-arvot py<iristetty liihimpiiiin kymmeneen;ylarajavaihteluviilin keskiarvojen summa **arvio ottaa huomioon puutteet aineiston kattavuudessa

s (s)..i(.t'', -i i I ti' Tf,i \.' I /\\ ) I I ++ ( '( \,i ++.] l-, r'.j - j*'-'r\ i' I --'',^"jt' ++ ',/ Kuva 2. Karhukannan koossa tapahtuneet muutokset edelliseen vuoteen verrattuna riistakeskusten aluetoimistojen ja karhukannanhoitoalueiden perusteella (verrattuna lausuntoon 16.2.2015, Luke 251100 04 05/2015). Muutoksen suuruus ilmoitettu plussina ja miinuksina (- - kanta pienentynyt yli 20yo, - kanta pienentynyt 10-20%, * kanta kasvanut l0-20%ja + + kanta kasvanut yli20%).