ARVIO. LPR:n itä-alueen koulujen ja päiväkotien CO 2 -päästöistä

07.12.2011 v1.1 ARVIO LPR:n itä-alueen koulujen ja päiväkotien CO 2 -päästöistä Lappeenrannan seudun ympäristötoimi PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375 ymparistotoimi.kirjaamo@lappeenranta.fi www.lappeenranta.fi

2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 3 JOHDANTO 3 POHJAVESIALUEET 4 LAURITSALA 5 1 Uusi Pontuksen koulu (Kanavansuu, Mustola, Muukonniemi, Partala) 5 Pontuksen koulu 5 2 Uusi Pontuksen koulu ja uusi maaseudun koulu 5 Uusi Pontuksen koulu: Kanavansuu, Mustola ja Muukonniemi 5 Pontuksen koulu Uusi maaseudun koulu: Partala, Parjala ja Ravattila 5 Maaseudun koulu 6 3 Peruskorjataan Kanavansuu ja Muukonniemi ja täydennetään Mustolan koulua, johon yhdistetään myös Partala sekä peruskorjataan Nuijamaa 6 Kanavansuu 7 Muukonniemi 7 Mustola + liitetään Partala 8 Nuijamaa 8 4 Rakennetaan 6-tien pohjoispuolelle Kanavansuun ja Muukonniemen koulujen tilalle uusi koulu (Muukko-Kanava), jonne myös osa Partalan oppilaista, osa maaseudun kouluihin. Rakennetaan Mustolaan uusi koulu tai peruskorjataan nykyinen 9 Muukko-Kanava 9 Mustola 9 B Lauritsalan varhaiskasvatus 9 Pontuksen päiväkoti 10 Luukkaan päiväkoti 10 Hovinpellon päiväkoti 11 JOUTSENO 11 Martikanpellon koulu 11 Uusi päiväkoti 12 Kesolan koulu 12 Joutsenon koulu 13 Parjala 13 Ravattila 13 Maaseudun koulu 14 Ravattila ja Parjala yhdistetään Joutsenon kouluun 14 Ravattila ja Partala yhdistetään Parjalaan 15 YHTEENVETO 15

3 TIIVISTELMÄ Uudisrakentamisen ollessa kyseessä, on kasvihuonekaasulaskennassa käytetty arvioitujen kulutustietojen perusteena pääsääntöisesti Lappeen koulun mitoitusarvoja, jotka on suhteutettu ko. uudisrakennuksen pinta-alaan ja oppilasmäärään. Maaseudun koulun tapauksessa on laskettu myös päästöt tälle koululle käyttäen vertailuna v. 1987 rakennetun Hutsin koulun (Kitee) vuoden 2010 kulutustietoja ja pinta-alaa. Lämmitystapaa valittaessa ympäristön kannalta paras vaihtoehto on maalämpö ja seuraavaksi paras on Kaukaan Voiman tuottama kaukolämpö. Öljy- ja sähkölämmitys sen sijaan kuormittavat ympäristöä selkeästi eniten. Öljy- ja sähkölämmityksen ero sellaisenaan lähes marginaalinen, koska sähkölämmityksen kuormitus on 263 g CO 2 /kwh ja öljyllä 267 g CO 2 /kwh. Maaseudun koulun lämmön- ja sähköntuotantotavaksi kannattaisi harkita ympäristöystävällistä omavaraisuutta. Tähän päästäisiin jo suhteellisen pienellä (75 kw) tuulivoimalalla ja maalämmöllä. Vaihtoehtojen jaottelussa on pyritty noudattamaan saadun Teke ja Satu - työtiedoston jaottelua vaihtoehtojen osalta. Jokaiselle vaihtoehdolle on pääsääntöisesti tarkasteltu viittä eri lämmitysvaihtoehtoa ja niistä syntyviä päästöjä. Pohjavesialueet eivät muodostane rajoitteita tähän saakka tarkastelluilla sijoitusvaihtoehtoalueilla. JOHDANTO Tämä työ on jatkoa työlle Arvio Itä-alueen alakoulujen CO2-päästöistä vaihtoehdoille: Uusi Pontuksen koulu, Uudet Pontuksen ja maaseudun koulut, Peruskorjataan Kanavansuu ja Muukonniemi sekä Mustola, johon yhdistetään lisäksi Partala. Tämä työ on tehty suppeammassa muodossa ja tässä arviossa on käytetty hyväksi edellisen työn tuloksia. Edellisen työn lähtötiedoissa havaittiin joitakin virheellisyyksiä olemassa olevien koulujen osalta, mutta ne koskivat vain koulun pinta-alaa. Nämä koulut olivat Mustola ja Nuijamaa. Virheelliset pinta-alatiedot vaikuttivat lähinnä vain näiden olemassa olevien rakennusten niihin päästöjä kuvaaviin tunnuslukuihin, joiden laskennassa käytettiin pinta-alatietoa. Päästöjen määrään pintaalalla ei ollut vaikutusta. Lämmitystaparatkaisu määrää lähes yksinomaan sen onko rakennus vähä- vai suuripäästöisin. Tarkastellut lämmitysvaihtoehdot olivat poikkeuksetta seuraavassa paremmuusjärjestyksessä: 1. Maalämpö 2. Kaukolämpö, mikäli lämpö tulee Kaukaan Voimalta 3. Kaukolämpö, mikäli kyseessä on maakaasupohjainen aluevoimala 4. Sähkö (Lappeenrannan Energian ominaispäästöllä, 263 g CO 2 /kwh laskettuna) 5. Kevyt polttoöljy Poikkeuksen yllä olevaan järjestykseen aiheuttaa tilanne, jossa osa sähköstä tai kaikki sähkö tuotettaisiin rakennuksessa esim. tuuli- tai aurinkoenergian avulla. Tällöin tämä tapa olisi selvästi vähäpäästöisin tilanne. Tätä tilannetta tarkasteltiin ainoastaan maaseudun koulun osalta. Laskentatulosten kannalta on niitä tuloksia, jotka on saatu käyttämällä hyväksi Lappeen koulun mitoitusarvoja, pidettävä parempina koska Lappeen mitoitusarvot perustuvat uusimpiin määräyksiin

4 säädöksiin yms. vaatimuksiin, jotka asettavat esim. rakennuksen energiatehokkuudelle nykyaikaiset vaatimukset. Peruskorjauksen osalta on käytetty hyväksi Tiina Andersonin opinnäytetyötä, Koulurakennuksen ympäristövaikutukset, Elinkaarianalyysi (2011). Andersonin työssä päädyttiin peruskorjauksen jälkeen tilanteeseen, jossa kokonaisenergiankulutus väheni n. 8 % peruskorjauksen myötä. Koska energiansäästöpotentiaali vaihtelee kuitenkin kohteittain, niin tässä arviossa on lähdetty siitä, että peruskorjattavan kohteen kokonaisenergiansäästö olisi keskimäärin 10 % luokkaa. POHJAVESIALUEET Kuvassa 1 on esitetty ote Lappeenrannan Itäalueen pohjavesien sijainneista. Tähän mennessä kaavaillut sijoituspaikat Pontuksen koululle eivät sijaitse tärkeillä pohjavesialueilla. Maaseudun kolua sijoitettaessa esim. nykyisen Ravattilan koulun tontille, on pohjavesialue (II-luokka) lähellä, muttei aivan kuitenkaan ulotu Ravattilan koulun tontille. Kuva 1. Ote Lappeenrannan pohjavesialueista. Nykyisten alakoulujen: Kanavansuu, Mustola, Muukonniemi, Parjala, Partala ja Ravattila sijainnit on esitetty punaisilla pisteillä.

5 LAURITSALA 1 Uusi Pontuksen koulu (Kanavansuu, Mustola, Muukonniemi, Partala) Taulukko 1. Pontuksen koulu, uudisrakennus, kun rakennuksen kokonaispäästöt riippuvat oppilasmäärästä, pinta-alasta ja lämmitystavasta. Laskentaperusteena on käytetty Lappeen koulun mitoitusarvoja. Pontuksen koulu Uusi koulu Teke ja Satu vaihtoehto 1.a 1.b 1.c 1.d Oppilasmäärä 260 320 380 420 Pinta-ala, m 2 4245 5055 5865 5915 Lämmitysenergian kulutus, MWh/a 359,0 427,5 496,0 500,2 Käyttösähkö, MWh/a (ei sis. maalämpöä) 114,4 140,8 167,2 184,8 Maalämpö (COP=2,6) (sisältää sähkön) 75,0 95,6 118,4 132,3 Kaukolämpö, KauVo 84,3 107,2 132,7 147,5 Kaukolämpö, maakaasu 115,9 146,9 181,3 199,5 Sähkö 140,7 177,9 219,4 240,2 Kevyt polttoöljy 142,3 180,0 221,9 242,9 2 Uusi Pontuksen koulu ja uusi maaseudun koulu Uusi Pontuksen koulu: Kanavansuu, Mustola ja Muukonniemi Taulukko 2. Pontuksen koulu, uudisrakennus, kun rakennuksen kokonaispäästöt riippuvat oppilasmäärästä, pinta-alasta ja lämmitystavasta. Laskentaperusteena on käytetty Lappeen koulun mitoitusarvoja. Pontuksen koulu Uusi koulu Teke ja Satu vaihtoehto 2.a 2.b 2.c 2.d Oppilasmäärä 240 295 340 380 Pinta-ala, m 2 3975 4718 5325 5375 Lämmitysenergian kulutus, MWh/a 336,2 399,0 450,3 454,5 Käyttösähkö, MWh/a (ei sis. maalämpöä) 105,6 129,8 149,6 167,2 Maalämpö (COP=2,6) (sisältää sähkön) 68,6 86,8 102,9 113,1 Kaukolämpö, KauVo 77,2 97,4 115,4 126,2 Kaukolämpö, maakaasu 106,3 133,6 158,0 170,8 Sähkö 129,1 161,9 191,2 205,7 Kevyt polttoöljy 130,6 163,8 193,4 208,0 Uusi maaseudun koulu: Partala, Parjala ja Ravattila Päästöt on arvioitu kahdella eri tavalla: käyttämällä Kiteellä sijaitsevan Hutsin koulun tietoja sekä Lappeen koulun mitoitusarvoja. Lappeenrannan alakoulujen: Kanavansuu, Mustola, Muukonniemi, Parjala, Partala, Ravattila ja Nuijamaa, käyttösähkön kulutus ilman lämmityssähköä vaihteli v. 2010 n. 0,30-1,04 MWh/oppilas. Hutsin koulussa käyttösähkönkulutus oli vastaavana aikana 1,01

6 MWh/oppilas. Tässä koulussa on kaukolämpö, oppilaita 138 kpl (mitoitusarvo max. 150 oppilasta), pinta-ala 2310 m 2 ja rakennusvuosi 1987. Taulukko 3. Maaseudun koulu, uudisrakennus, kun rakennuksen kokonaispäästöt riippuvat oppilasmäärästä, pinta-alasta ja lämmitystavasta. Laskentaperusteina on käytetty Hutsin koulun tietoja ja Lappeen koulun mitoitusarvoja. Lisäksi vertailuna taulukossa on Hutsin koulun v. 2010 kulutustietoihin perustuvat päästöt. Maaseudun koulu Hutsin koulu Hutsin kulutustietojen perusteella Lappeen mitoituksella Oppilasmäärä 138 100 100 Pinta-ala, m 2 2310 1325 1325 Lämmitysenergian kulutus, MWh/a 330,0 189.3 112.1 Käyttösähkö, MWh/a (ei sis. maalämpöä) 139,0 100.7 44.0 Suorat + epäsuorat päästö yht, kt CO 2 -ekv/a: maalämpö + kaikesta sähköstä 100 % tuulienergiana - 0 0 maalämpö + kaikesta sähköstä 50 % tuulienergiana - 26.8 13.5 Maalämpö (COP=2,6) (sisältää sähkön) - 53.7 26.9 Kaukolämpö, KauVo - 58.8 30.0 Kaukolämpö, maakaasu 103,2 76.1 40.2 Sähkö - 89.7 48.3 Kevyt polttoöljy - 77.0 48.8 Hutsin koulun kulutustietojen perusteella lasketut päästöt ovat selkeästi suuremmat kuin Lappeen koulun mitoituksella lasketut päästöt. Tämä selittyy sillä, että Hutsin koulun sijaitsee huomattavasti pohjoisemmassa ja siten lämmitystarve siellä on selvästi suurempi kuin Lappeenrannan korkeudella. Näin ollen maaseudun koulun todelliset päästöt asettunevat huomattavasti lähemmäs Lappeen koulun mitoitusarvoilla saatuja päästöjä kuin Hutsin koulun tietojen perusteella laskettuja päästöjä. 3 Peruskorjataan Kanavansuu ja Muukonniemi ja täydennetään Mustolan koulua, johon yhdistetään myös Partala sekä peruskorjataan Nuijamaa Tässä tarkastelussa peruskorjauksen osalta ei huomioida olemassa olevan rakennuksen tai rakennuskannan kuntoa siltä osin, että onko rakennus peruskorjattavissa vai purkukuntoinen. Muut tahot määrittelevät olemassa olevan rakennuksen kunnon tältä osin. Tarkastelussa arvioidaan vain tilannetta, mikäli ko. rakennus peruskorjattaisiin riippumatta sen peruskunnosta. Peruskorjaus sisältää myös sen vaihtoehdon, että peruskorjauksen lisäksi kohde laajennettaisiin kohteeseen kiinteästi liittyvällä laajennusosalla. Rakennuksiin liittyviä elinkaarianalyysejä ei lähdetty tekemään, niin laajuudesta johtuen. Elinkaarianalyysissä olisi pitänyt olla suhteellisen tarkka tieto kaikista uusittavista rakenteista ja niiden määristä, jotta esim. peruskorjauksesta aiheutuva kertapäästö olisi pystytty laskemaan ja tämä päästö sisällyttämään rakennuksen elinkaaren kokonaispäästöihin. Ja vasta, kun koko elinkaaren kokonaispäästöt olisi laskettu niin, vasta sitten olisi voitu laskea vuosipäästötaso rakennuksen arvioidulle käyttöiälle. Tiina Andersonin opinnäytetyössä, Koulurakennuksen ympäristövaikutukset, Elinkaarianalyysi (2011). Anderssonin työssä on käsitelty melko suurta koulua, Martinlaakson yhtenäiskoulua, joka on rakennettu vuosien 1972-1975 aikana. Tämän koulun pinta-ala on 9998 m 2 ja tilavuus 41000 m 3. Peruskorjaus on tässä työssä laskettu varsin mittavalle peruskorjaukselle. Edelleen Lappeenrannan kouluista olisi pitänyt olla tiedossa

7 kohtuudella rakennuksen koko historia kaikkinensa, jotta arvion olisi voinut tehdä. Näin ollen elinkaarianalyysi olisi muodostunut kohtuuttoman aikaavieväksi jo pelkästään yhden yksittäisen rakennuksen osalta, joten elinkaarianalyysit jätettiin tarkastelematta ja tyydyttiin pelkästään tarkastelemaan peruskorjauksen vaikutusta päästöihin vuositasolla. Taulukko 4. Kanavansuun koulu, vaihtoehdoilla peruskorjataan tai uudisrakennus, kun rakennuksen kokonaispäästöt riippuvat oppilasmäärästä, pinta-alasta ja lämmitystavasta. Nykyisen lämmitystavan oletetaan pysyvän ennallaan kaikissa vaihtoehdoissa. Vertailuna myös tilanne, jossa ei tehdä mitään (vastaa nykytilannetta). Sininen väri edustaa nykyistä lämmitysmuotoa. Kanavansuu Ei korjata Peruskorjataan Uudisrakennus, Lappeen mitoitusarvoilla Teke ja Satu vaihtoehto - 3.a 3.b 3.c 3.a 3.b 3.c Oppilasmäärä 82 60 75 90 60 75 90 Pinta-ala, m 2 1632 1632 1632 1632 1632 1632 1632 Lämmitysenergian kulutus, MWh/a 411,4 370,3 370,3 370,3 138,0 138,0 138,0 Käyttösähkö, MWh/a 54,9 36,1 45,2 54,2 26,4 33 39,6 Kokonaispäästö, kt CO 2 -ekv/a: Kaukolämpö, KauVo 68,0 57,0 59,9 62,8 24,7 26,7 28,7 Taulukko 5. Kanavansuun koulu, vaihtoehdoilla peruskorjataan tai peruskorjaus + laajennus, kun rakennuksen kokonaispäästöt riippuvat oppilasmäärästä, pinta-alasta ja lämmitystavasta. Nykyisen lämmitystavan oletetaan pysyvän ennallaan kaikissa vaihtoehdoissa. Vertailuna myös tilanne, jossa ei tehdä mitään (vastaa nykytilannetta). Sininen väri edustaa nykyistä lämmitysmuotoa. Muukonniemi Ei korjata Peruskorjataan Peruskorjataan, laajennetaan Teke ja Satu vaihtoehto - 3.a 3.b 3.c Oppilasmäärä 100 80 100 120 Pinta-ala, m 2 1336 1336 1336 1686 Lämmitysenergian kulutus (sähkö), MWh/a 143,4 129,1 129,1 167,2 Lämmitysenergian kulutus (öljy), MWh/a 171,4 171,4 171,4 171,4 Lämmitysenergian kulutus yht., MWh/a 314,8 300,5 300,5 338,6 Käyttösähkö, MWh/a (ei sis. maalämpöä) 35,8 25,8 32,2 38,7 Maalämpö (COP=2,6) (sisältää sähkön) 44,0 39,1 41,4 48,0 Kaukolämpö, KauVo 51,7 46,3 48,8 56,3 Kaukolämpö, maakaasu 77,8 71,0 73,7 84,9 Sähkö 99,0 91,0 94,0 107,9 Kevyt polttoöljy 99,0 91,0 94,0 107,9 Huom! Sähkön ominaispäästö, 263 g CO 2 /kwh, ja kevyen polttoöljyn ominaispäästö 267 CO 2 /kwh ovat niin lähellä toisiansa, että näiden osalta päästöt muodostuvat käytännössä samoiksi.

8 Taulukko 6. Mustolan koulu vaihtoehdoilla peruskorjataan + laajennetaan tai rakennetaan kokonaan uusi rakennus, ja kun rakennuksen kokonaispäästöt riippuvat oppilasmäärästä, pinta-alasta ja lämmitystavasta. Vertailuna myös tilanne, jossa ei tehdä mitään (vastaa nykytilannetta). Sininen väri edustaa nykyistä lämmitysmuotoa. Mustola + liitetään Partala Ei korjata Peruskorjataan ja laajennetaan Uusi rakennus Lappeen mitoituksella Teke ja Satu vaihtoehto - 3.a 3.b 3.c 3.a 3.b 3.c Oppilasmäärä 100 80 100 120 80 100 120 Pinta-ala, m 2 911 1110 1254 1840 1110 1254 1840 Lämmitysenergian kulutus 176,0 (öljy), MWh/a Lämmitysenergian kulutus, 176,0 193,0 218,0 319,9 93,9 106,0 155,6 MWh/a Käyttösähkö, MWh/a (ei sis. maalämpöä) 87,8 63,2 79,0 94,8 35,2 44 52,8 Maalämpö (COP=2,6) 45,7 40,6 48,7 65,9 21,1 25,3 34,1 (sisältää sähkön) Kaukolämpö, KauVo 50,2 45,6 54,3 74,3 23,5 28,1 38,1 Kaukolämpö, maakaasu 65,6 62,5 73,7 102,9 31,7 37,5 52,1 Sähkö 77,6 75,7 88,8 125,4 38,1 44,8 63,0 Kevyt polttoöljy 78,4 76,6 89,8 126,8 38,6 45,3 63,7 Taulukko 7. Nuijamaan koulu vaihtoehdoilla ei korjata tai peruskorjataan, ja kun rakennuksen kokonaispäästöt riippuvat oppilasmäärästä, pinta-alasta ja lämmitystavasta. Nykyisen lämmitystavan oletetaan pysyvän ennallaan kaikissa vaihtoehdoissa. Sininen väri edustaa nykyistä lämmitysmuotoa. Nuijamaa Ei korjata Peruskorjaus Teke ja Satu vaihtoehto - 3.d Oppilasmäärä 40 40 Pinta-ala, m 2 1150 1150 Lämmitysenergian kulutus (öljy), MWh/a 208,9 Lämmitysenergian kulutus, MWh/a 208,9 188,01 Käyttösähkö, MWh/a (ei sis. maalämpöä) 44,7 40,23 Maalämpö (COP=2,6) (sisältää sähkön) 40,5 36,4 Kaukolämpö, KauVo 46,3 41,7 Kaukolämpö, maakaasu 66,4 59,7 Sähkö 82,0 73,8 Kevyt polttoöljy 83,1 74,8

9 4 Rakennetaan 6-tien pohjoispuolelle Kanavansuun ja Muukonniemen koulujen tilalle uusi koulu (Muukko-Kanava), jonne myös osa Partalan oppilaista, osa maaseudun kouluihin. Rakennetaan Mustolaan uusi koulu tai peruskorjataan nykyinen Taulukko 8. Muukko-Kanava koulu, kun rakennuksen kokonaispäästöt riippuvat oppilasmäärästä, pinta-alasta ja lämmitystavasta. Muukko-Kanava Uudisrakennus Lappeen mitoituksella Teke ja Satu vaihtoehto 4.a 4.b 4.c Oppilasmäärä 160 200 240 Pinta-ala, m 2 2650 3190 3730 Lämmitysenergian kulutus, MWh/a 224,1 269,8 315,4 Käyttösähkö, MWh/a (ei sis. maalämpöä) 70,4 88 105,6 Maalämpö (COP=2,6) (sisältää sähkön) 42,9 53,1 63,5 Kaukolämpö, KauVo 48,2 59,6 71,2 Kaukolämpö, maakaasu 66,4 81,7 97,3 Sähkö 80,7 99,0 117,8 Kevyt polttoöljy 81,6 100,2 119,1 Taulukko 9. Mustolan koulu vaihtoehdoilla rakennetaan kokonaan uusi rakennus tai peruskorjataan + laajennetaan, ja kun rakennuksen kokonaispäästöt riippuvat oppilasmäärästä, pintaalasta ja lämmitystavasta. Vertailuna myös tilanne, jossa ei tehdä mitään (vastaa nykytilannetta). Sininen väri edustaa nykyistä lämmitysmuotoa. Mustola Ei korjata Uusi koulu Lappeen mitoituksella Peruskorjataan Teke ja Satu vaihtoehto - 4.a 4.b 4.c 4.d 4.e 4.f Oppilasmäärä 100 75 90 110 75 90 110 Pinta-ala, m 2 911 938 1170 1485 1183 1460 1620 Lämmitysenergian kulutus, 176,0 79,3 98,9 125,6 205,7 253,9 281,7 MWh/a Käyttösähkö, MWh/a (ei sis. maalämpöä) 87,8 33 39,6 48,4 59,2 71,1 86,9 Maalämpö (COP=2,6) (sisältää 41,6 16,9 20,7 25,9 36,8 45,0 52,3 sähkön) Kaukolämpö, KauVo 45,6 18,7 23,0 28,8 41,6 50,9 58,8 Kaukolämpö, maakaasu 59,6 25,0 30,8 38,8 57,8 71,0 81,2 Sähkö 70,5 29,9 37,0 46,6 70,5 86,7 98,7 Kevyt polttoöljy 71,2 30,2 37,4 47,1 71,4 87,7 99,8 B Lauritsalan varhaiskasvatus Pontuksen päiväkodille, on uudisrakennuksen ollessa kyseessä, käytetty pääsääntöisesti Lappeen koulun mitoitusarvoja itse rakennukselle. Käyttösähkön osalta on oletettu, että päiväkoti- ja esikouluikäiset käyttäisivät n. 80 % siitä sähköstä, mitä alakoululainen käyttää. Kuljetuksesta aiheutuvista päästöistä sen sijaan on oletettu, että päiväkoti- ja esikouluikäisten vanhemmista vähintään puolet hoitaisi itse henkilöautolla lapsen kuljetuksen päiväkotiin kuljetusmatkan ollessa keskimäärin yhteensä 3 km/päivässä.

10 Taulukko 10. Pontuksen päiväkoti uudisrakennuksena, kun rakennuksen kokonaispäästöt riippuvat lapsimäärästä, pinta-alasta ja lämmitystavasta. Teke ja Satu vaihtoehto 3, jossa kyseessä olisi 126 lasta päiväkodissa, on käytännössä sama kuin tämän taulukon vaihtoehto 1.b. Pontuksen päiväkoti Uudisrakennus Lappeen mitoituksella Teke ja Satu vaihtoehto 1 1.a 1.b Lapsimäärä 105 185 125 Pinta-ala, m 2 1225 1960 1470 Lämmitysenergian kulutus, MWh/a 103,6 165,8 124,3 Käyttösähkö, MWh/a (ei sis. maalämpöä) 35,7 62,9 42,5 Maalämpö (COP=2,6) (sisältää sähkön) 29,7 50,3 35,4 Kaukolämpö, KauVo 32,1 54,1 38,2 Kaukolämpö, maakaasu 40,2 67,0 47,9 Sähkö 46,5 77,1 55,5 Kevyt polttoöljy 46,9 77,8 56,0 Taulukko 11. Luukkaan päiväkoti nykyisellään ja uudisrakennuksena, kun rakennuksen kokonaispäästöt riippuvat lapsimäärästä, pinta-alasta ja lämmitystavasta. Sininen väri edustaa nykyistä lämmitysmuotoa. Luukkaan päiväkoti Ei korjata Uudisrakennus Lappeen mitoituksella Teke ja Satu vaihtoehto - 2 Lapsimäärä 63 63 Pinta-ala, m 2 396 735 Lämmitysenergian kulutus, MWh/a 146,9 62,2 Käyttösähkö, MWh/a (ei sis. maalämpöä) 48,5 21,42 Maalämpö (COP=2,6) (sisältää sähkön) 29,7 46,7 Kaukolämpö, KauVo 32,1 50,5 Kaukolämpö, maakaasu 40,2 63,4 Sähkö 46,5 73,6 Kevyt polttoöljy 46,9 74,2 Hovinpellon epäsuoriin päästöihin sisältyy arvio, että puolet vanhemmista kuljettaisi lapsensa henkilöautolla päiväkotiin. Hovinpellon varsinaisen päiväkodissa toimii 4 ryhmään ja liiketiloissa väliaikaisesti sijoitettuna 2 ryhmää, yhteensä lapsia on näissä 126 kpl. Tässä vaiheessa Hovinpellolle on suunniteltu vain vieressä olevan liiketilan saneerausta ja laajennusta, joten laskelmat on tehty vain siltä osin laajennukselle. Päiväkodin vieressä olevan liikerakennuksen sähkönkäyttömäärä vuodelle 2010 oli kulutuslistausten mukaan vain 6,82 MWh/a, mikä vaikutti oudon pienelle kulutukselle, jos tiloissa on ollut 42 päiväkotilaista. Laskennassa on siten arvioitu ja käytetty ko. tilan sähkökulutukseksi vastaavaa suhdetta kuin varsinaisen päiväkodin puolella on lasta kohden ollut.

11 Taulukko 12. Hovinpellon päiväkoti nykyisellään ja uudisrakennuksena, kun rakennuksen kokonaispäästöt riippuvat lapsimäärästä, pinta-alasta ja lämmitystavasta. Sininen väri edustaa nykyistä lämmitysmuotoa. Hovinpellon päiväkoti Ei korjata Viereinen Liikerakennuksen laajennus liikerakennus Teke ja Satu vaihtoehto - - 2 Lapsimäärä 84 42 42 Pinta-ala, m 2 631 312 401 Lämmitysenergian kulutus, MWh/a 199,3 90,3 104,4 Käyttösähkö, MWh/a (ei sis. maalämpöä) 66,2 32,7 29,4 Maalämpö (COP=2,6) (sisältää sähkön) 45,6 22,0 22,5 Kaukolämpö, KauVo 50,1 24,0 24,9 Kaukolämpö, maakaasu 65,7 31,1 33,1 Sähkö 77,8 36,6 39,4 Kevyt polttoöljy 78,6 37,0 39,9 JOUTSENO Taulukko 13. Martikanpellon koulu nykyisellään ja uudisrakennuksena, kun rakennuksen kokonaispäästöt riippuvat lapsimäärästä, pinta-alasta ja lämmitystavasta. Sininen väri edustaa nykyistä lämmitysmuotoa. Martikanpellon koulu Ei korjata Uudisrakennus Lappeen mitoituksella Teke ja Satu vaihtoehto - 1.a. Lapsimäärä 180 140 Pinta-ala, m 2 2684 2684 Lämmitysenergian kulutus, MWh/a 911.0 911.0 Käyttösähkö, MWh/a (ei sis. maalämpöä) 18.9 14.7 Maalämpö (COP=2,6) (sisältää sähkön) 107.9 106.7 Kaukolämpö, KauVo 131.0 129.8 Kaukolämpö, maakaasu 210.0 208.7 Sähkö 271.7 270.5 Kevyt polttoöljy 275.8 274.5 Kuljetuksesta aiheutuvista päästöistä on oletettu, että päiväkoti- ja esikouluikäisten vanhemmista vähintään puolet hoitaisi itse henkilöautolla lapsen kuljetuksen päiväkotiin kuljetusmatkan ollessa keskimäärin yhteensä 3 km/päivässä. Käyttösähkön osalta on oletettu, että päiväkoti- ja esikouluikäiset käyttäisivät n. 80 % siitä sähköstä, mitä alakoululainen käyttää.

12 Taulukko 14. Uusi päiväkoti, kun rakennuksen kokonaispäästöt riippuvat lapsimäärästä, pinta-alasta ja lämmitystavasta. Punainen väri edustaa nykyistä lämmitysmuotoa. Uusi päiväkoti (Lappeen mitoituksella) Kesolan tontille Joutsenon tontille Teke ja Satu vaihtoehto 1.a-1.d. 1.c. 1.e. 1.f. Oppilasmäärä 105 63 245 165 Pinta-ala, m 2 1225 735 3350 1960 Lämmitysenergian kulutus., MWh/a 103.6 62.2 283.3 165.8 Käyttösähkö, MWh/a (ei sis. maalämpöä) 35.7 21.4 83.3 56.1 Maalämpö (COP=2,6) (sisältää sähkön) 29.7 18.0 72.9 46.7 Kaukolämpö, KauVo 32.1 19.5 79.4 50.5 Kaukolämpö, maakaasu 40.2 24.3 101.5 63.4 Sähkö 46.5 28.1 118.8 73.6 Kevyt polttoöljy 46.9 28.3 119.9 74.2 Taulukko 15. Kesolan koulu nykyisellään, uudisrakennuksena ja sen laajennusosa, kun rakennuksen kokonaispäästöt riippuvat lapsimäärästä, pinta-alasta ja lämmitystavasta. Sininen väri edustaa nykyistä lämmitysmuotoa. Kesolan koulu Ei korjata Peruskorjataan Laajennusosa Teke ja Satu vaihtoehto - 1.a.-1.b. 1.c. 1.d. 1.b. Oppilasmäärä 196 200 180 140 80 Pinta-ala, m 2 2966 2966 2966 2966 1485 Lämmitysenergian kulutus, MWh/a 403.8 363.42 363.42 363.42 125.6 Käyttösähkö, MWh/a (ei sis. maalämpöä) 141.4 129.8 116.8 90.9 51.9 Maalämpö (COP=2,6) (sisältää sähkön) 86.7 78.8 75.0 67.4 29.3 Kaukolämpö, KauVo 96.9 88.0 84.2 76.6 32.5 Kaukolämpö, maakaasu 131.9 119.5 115.7 108.1 43.4 Sähkö 159.3 144.1 140.3 132.8 51.9 Kevyt polttoöljy 161.1 145.8 142.0 134.4 52.4

13 Taulukko 16. Joutsenon koulu nykyisellään, saneerattuna ja saneerattuna + laajennettuna, kun rakennuksen kokonaispäästöt riippuvat lapsimäärästä, pinta-alasta ja lämmitystavasta. Joutsenon koulu Ei korjata Korjataan Korjataan + laajennetaan Teke ja Satu vaihtoehto 1.a-1.d. 1.c. 1.e. 1.f. Oppilasmäärä 320 420 520 600 Lukiolaiset 160 160 160 0 Yhteensä oppilaat + lukiolaiset 480 580 680 600 Pinta-ala, m 2 6788 6788 7198 7198 Lämmitysenergian kulutus., MWh/a 1522.2 1522.2 1404.7 1404.7 Käyttösähkö, MWh/a (ei sis. maalämpöä) 381.4 500.6 557.8 643.6 Maalämpö (COP=2,6) (sisältää sähkön) 299.2 350.5 370.2 415.1 Kaukolämpö, KauVo 340.1 393.1 411.4 457.9 Kaukolämpö, maakaasu 479.8 538.8 551.8 604.0 Sähkö 589.0 652.8 661.7 718.3 Kevyt polttoöljy 596.2 660.2 668.9 725.7 Taulukko 17. Parjalan koulu nykyisellään ja peruskorjattuna, kun rakennuksen kokonaispäästöt riippuvat lapsimäärästä, pinta-alasta ja lämmitystavasta. Sininen väri edustaa nykyistä lämmitysmuotoa. Parjala Ei korjata Peruskorjaus Teke ja Satu vaihtoehto - 2.a. Oppilasmäärä 43 40 Pinta-ala, m 2 656 656 Lämmitysenergian kulutus (öljy), MWh/a 177.4 159.6 Käyttösähkö, MWh/a (ei sis. maalämpöä) 16.3 13.7 Maalämpö (COP=2,6) (sisältää sähkön) 23.9 21.2 Kaukolämpö, KauVo 28.3 25.2 Kaukolämpö, maakaasu 43.2 38.6 Sähkö 54.8 49.1 Kevyt polttoöljy 55.6 49.7 Taulukko 18. Ravattilan koulu nykyisellään ja peruskorjattuna, kun rakennuksen kokonaispäästöt riippuvat lapsimäärästä, pinta-alasta ja lämmitystavasta. Sininen väri edustaa nykyistä lämmitysmuotoa. Ravattila Ei korjata Korjataan Teke ja Satu vaihtoehto - 2.b. Oppilasmäärä 47 50 Pinta-ala, m 2 564 564 Lämmitysenergian kulutus (öljy), MWh/a 120.6 108.5 Käyttösähkö, MWh/a (ei sis. maalämpöä) 14.2 13.6 Maalämpö (COP=2,6) (sisältää sähkön) 19.9 18.2 Kaukolämpö, KauVo 23.4 21.3 Kaukolämpö, maakaasu 35.1 31.9 Sähkö 44.3 40.1 Kevyt polttoöljy 44.9 40.7

14 Taulukko 19. Maaseudun koulu uudisrakennuksena, kun rakennuksen kokonaispäästöt riippuvat lapsimäärästä, pinta-alasta ja lämmitystavasta. Sininen väri edustaa nykyistä lämmitysmuotoa. Vertailuna Parjalan, Partalan ja Ravattilan yhdistetyt tiedot. Maaseudun koulu Parjala, Partala, Ravattila yhteensä: Uudisrakennus Lappeen mitoituksella Teke ja Satu vaihtoehto - 2.c. Oppilasmäärä 119 100 Pinta-ala, m 2 1573 1325 Lämmitysenergian kulutus (sähkö), MWh/a 90.9 Lämmitysenergian kulutus (öljy), MWh/a 298.0 Lämmitysenergian kulutus yhteensä, MWh/a 388.9 112.1 Käyttösähkö, MWh/a (ei sis. maalämpöä) 53.2 44 Suorat + epäsuorat päästöt yht, kt CO 2 -ekv/a: maalämpö+kaikesta sähköstä 100 % tuulienergiana - 0 maalämpö+kaikesta sähköstä 50 % tuulienergiana - 13.5 Maalämpö (COP=2,6) (sisältää sähkön) 61.8 26.5 Kaukolämpö, KauVo 72.1 29.5 Kaukolämpö, maakaasu 107.3 39.6 Sähkö 134.7 47.6 Kevyt polttoöljy 136.5 48.1 Huom! Sähkön ominaispäästö, 263 g CO 2 /kwh, ja kevyen polttoöljyn ominaispäästö 267 CO 2 /kwh ovat niin lähellä toisiansa, että näiden osalta päästöt muodostuvat käytännössä samoiksi. Taulukko 20. Yhdistettäessä Ravattilan ja Parjalan koulut Joutsenon kouluun uudisrakennuksena tai peruskorjauksella, kun rakennuksen kokonaispäästöt riippuvat lapsimäärästä, pintaalasta ja lämmitystavasta. Sininen väri edustaa nykyistä lämmitysmuotoa. Vertailuna Ravattilan ja Parjalan yhdistetyt tiedot. Ravattila ja Parjala yhdistetään Joutsenon kouluun Ravattila ja Parjala yht.: Joutsenon koulu Uudisrakennus Peruskorjaus Teke ja Satu vaihtoehto 2.d. 2.d. 2.d. Lapsimäärä 90 90 90 Pinta-ala, m 2 1215 1215 Lämmitysenergian kulutus (öljy), MWh/a 298.0 Lämmitysenergian kulutus yht., MWh/a 298.0 102.7 245.2 Käyttösähkö, MWh/a (ei sis. maalämpöä) 30.5 39.6 61.4 Maalämpö (COP=2,6) (sisältää sähkön) Kaukolämpö, KauVo Kaukolämpö, maakaasu 40.0 84.2 Sähkö Kevyt polttoöljy 95.9 Jos Ravattila ja Parjala poistuvat kokonaan käytöstä, niin päästöt vähenevät 56.0 11.7

15 Taulukko 21. Yhdistettäessä Ravattilan ja Partalan koulut Parjalan kouluun laajennusosana, kun rakennuksen kokonaispäästöt riippuvat lapsimäärästä, pinta-alasta ja lämmitystavasta. Sininen väri edustaa nykyistä lämmitysmuotoa. Vertailuna Ravattilan ja Partalan yhdistetyt tiedot. Ravattila ja Partala yhdistetään Parjalaan Ravattila Partala yht Partala + laajennu sosa Partala Laajennusosa Päästövähennys Teke ja Satu vaihtoehto - - 2.e. - - Oppilasmäärä 76 43 76 119 Pinta-ala, m 2 965 656 669 1325 Lämmitysenergian kulutus (sähkö), MWh/a 90.9 Lämmitysenergian kulutus (öljy), MWh/a 120.6 177.4 Lämmitysenergian kulutus yht, MWh/a 211.5 177.4 56.6 233.9 Käyttösähkö, MWh/a (ei sis. maalämpöä) 36.9 16.3 33.4 49.8 Maalämpö (COP=2,6) (sisältää sähkön) 38.0 23.9 18.6 42.6 19.4 Kaukolämpö, KauVo 43.9 28.3 20.3 48.8 23.7 Kaukolämpö, maakaasu 64.2 43.2 26.6 69.9 37.6 Sähkö 80.0 54.8 31.6 86.5 48.4 Kevyt polttoöljy 81.0 55.6 31.9 87.5 49.2 YHTEENVETO Lämmitystapaa valitessa on kokonaisuuden kannalta ja ympäristöseikat huomioiden paras vaihtoehto Kaukaan Voiman tuottama kaukolämpö siellä, missä se on lähes valmiiksi saatavilla. Joutsenossa kaukolämpö tuotetaan maakaasusta, jonka ympäristökuormitus on lähes kaksinkertainen Kaukaan Voiman tuottamaan kaukolämpöön nähden. Peruskorjattaessa rakennukseen on luontevaa valita lämmitystavaksi jo olemassa oleva järjestelmä, mutta sähkö- ja öljylämmityksen suuren kuormittavuuden vuoksi tulisi harkita peruskorjauksen yhteydessä myös lämmitystapamuutosta. Uudisrakennusta rakennettaessa tulisi harkita maalämmön käyttöä, sillä se on kaikista ympäristöystävällisin lämmöntuotantomuoto tutkituissa vaihtoehdoissa. Muut tarkastellut lämmöntuotantomuodot olivat selvästi enemmän ympäristöä kuormittavia. Maaseudun koulu sijoittunee oletettavasti niin etäälle lämpö- tai aluelämpökeskuksista, ettei kaukolämpö tule kyseeseen ko. koululle. Sen sijaan tulisi harkita tälle koululle ympäristöystävällistä kokonaisprofiilia ja valita sähkön- ja lämmöntuotantovaihtoehdoksi tuuli-/aurinkovoimalaa ja maalämpöä. Jo suhteellisen pienellä tuulivoimalalla (n. 75 kw) voitaisiin tuottaa kaikki sähkö omavaraisesti - myös maalämpöpumpulle. Pohjavesialueet eivät muodostu rajoitteeksi tähän mennessä tutkituille sijoituspaikkavaihtoehdoille.