Tuulivoimala ja kulttuuriympäristö seminaari 7.5.2013, Helsinki Tuulipuistot kulttuurimaiseman reunalla Antti Saartenoja Etelä-Pohjanmaan liitto
Eteläpohjalaista maisemaa Etelä-Pohjanmaa jakautuu maisemamaantieteellisesti leveiden jokilaaksojen, peltotasankojen sekä metsäisten ja soisten lakeuksien alueeseen, joka vaihtuu itään ja etelään päin mentäessä metsien ja soiden hallitsemaksi Suomenselän vedenjakajaseuduksi. Valtaosa alueesta on lakeutta tai kankaremaata, jossa suhteelliset korkeuserot vaihtelevat 5-20 metrin välillä. Erityisen selvästi maisemasta erottuvat ns. jäännösvuoret, kuten Lapuan Simpsiö, jotka kohoavat jopa 100 metriä ympäristöään korkeammalle. Pelto-ja suomaisemat vallitsevat Etelä-Pohjanmaan maisemankuvaa: maakunnan pinta-alasta noin 23 % on peltoa ja 27 % suopohjaista maata
Asutus- ja yhdyskuntarakenne Etelä-Pohjanmaan asutus muodostuu keskeisiä jokilaaksoja noudattavista nauhamaisista muodostelmista, joskin asutuksen rungoksi on muodostunut keskustaajamien helminauhamainen rakenne. Karuilla vedenjakajamailla ja Suomenselän mäkimailla asutus on ollut jo alkujaan harvaa. Sielläkin asutus on tiivistynyt suurimpiin keskustaajamiin
Tuulivoimarakentaminen Etelä-Pohjanmaalla Maakuntakaavassa 20 isoa tuulipuistoaluetta, mahdollistaa n. 600 voimalaitoksen rakentamisen Tiedossa olevia suunnitelmia / hankkeita noin 15 kpl Vireillä olevia tuulivoimayleiskaavoja 9 kpl Käynnissä olevissa hankkeissa suunnitelmat noin 300 400 voimalalle - Maisemavaikutuksia on analysoitu maastomallinnuksin, havainnekuvin ja 3D mallinnuksella
Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan tuulivoima-alueet
Kuvasovite Santavuoren tuulivoimapuistosta (EPV-tuulivoima, YVA-raportti)
Kuvasovite Perkiömäen kylästä (Perkiömäentie 672), selvitysalueen koillispuolelta. Etäisyys lähimpään tuulivoimalaan on noin 1 km (Etelä-Pohjanmaan tuulipuistoselvitys)
3D mallinnusta
Maakuntakaavoittajan pohdintaa Tuulivoimapuistot tuovat Etelä-Pohjanmaan maisemaan täysin uudenlaisen elementin Tuulivoimalat eivät mittakaavansa vuoksi vertaudu juuri mihinkään ympäristön perinteiseen rakenteeseen Tuulipuistojen maisemavaikutuksia on vaikea argumentoida Maisemavaikutukset suhteessa luonnonmaisemaan vs. kulttuurimaisemaan
Kaavamerkintöjä rajattaessa kulttuurimaisemien ja tuulivoimaloiden alueiden väliin on jätetty yhden kilometrin suojaetäisyys onko riittävä? Suunnittelumääräyksiä: Tuulivoimarakentaminen tulee toteuttaa siten, ettei tuulivoimaloista muodostu Hyypänjokilaakson kulttuurimaisema-alueen maisemarakennetta hallitseva elementti. Tuulivoimarakentaminen tulee toteuttaa siten, ettei tuulivoimaloista muodostu Kyrönjokilaakson maisemaalueen maisemarakennetta hallitseva elementti.
Mikäli kulttuurimaisemassa ei ole selvää historiallista luonnetta, eivät tuulivoimalat ole suuri ongelmana Lakeusmaiseman suurpiirteisyys kestää tuulivoimaloita verrattain hyvin Suuripiirteisessä maisemassa korostuu puistojen yhteisvaikutus, perusratkaisut tehdään maakuntakaavatasolla
Santavuoren laelta kohti Koskenkorvaa Lähde: Google earth
Uutta pohjalaismaisemaa Lähde: Google earth
Jos maisema / ympäristö on selkeän historiallinen (tulee tunne, että palaa ajassa taaksepäin) tällöin tuulivoimalat ovat ongelma Pienipiirteisessä maisemassa korostuu yksittäisten voimaloiden sijoittaminen Ratkaisut on tehtävä kuntien tuulivoimayleiskaavoissa
Yhteenveto: 1. tuulivoimaloita ei voi piilottaa 2. maataloustuotannosta ja siihen liittyvästä rakentamisesta muodostuvan suurpiirteisen maiseman pitäisi kestää tuulivoimaloita suhteellisen hyvin, kunhan niistä ei tule maisemaa hallitseva elementti 3. maakuntakaavassa ratkaistaan tuulipuistojen yleiset maisemavaikutukset ja puistojen yhteisvaikutukset, yleiskaavoissa ratkaistaan puistojen yksityiskohtaiset maisemavaikutukset