1 1.7.2016 Biokaasuopintomatka Juvalle ja Kiteelle
Matkan tarkoitus Keulink järjesti matkan biokaasun tuotannosta ja käytöstä kiinnostuneille henkilöille Keski-Suomen liitto (Outi Pakarinen) mukana käytännön järjestelyissä JAMK:n Biotalouskampus myös edustettuna (BiKahanke: Jaakko Tukia, Tarja Stenman) Vierailimme kahdessa biokaasulaitoksessa, Juvan Biosonilla ja Kiteen Biokympillä
Juvan Bioson Oy:n biokaasulaitos, http://bioson.fi/ Heikki Teittinen esitteli Reaktori 1300 m3 jälkikaasuallas 2000 m3 Syötteinä ovat naudan-, sian- ja kananlanta, vihannesjäte ja viherrehu. Sähkö- ja lämpöenergia hyödynnetään kasvihuoneessa. Metener Oy:n toimittama laitos: http://www.metener.fi/15
Kuva: Juvan Bioson
Kuvat: Nea Kontoniemi ja Outi Pakarinen
Juvan Bioson Oy Perustettu alunperin osuuskuntana Etelä-Savon karjantuotantoon keskittyneelle alueelle Juvalle vuonna 1997. Uusiutuva kotimainen energiantuotanto kiinnosti jo tuolloin reilu 15 vuotta sitten, mutta laitokselle ei saatu alkuun rahoitusta tai investointiavustuksia. Lisäksi puute raaka-aineesta ja epävarmuus ympärivuotisen energian loppukäytöstä hidastuttivat perustamista. Loppukäyttäjän energiantarpeen kasvun ja raaka-aine-erien saatavuuden varmistumisen seurauksena Osuuskunta muutettiin osakeyhtiöksi vuonna 2009 ja perustamissuunnitelmat toteutettiin. Varsinainen biokaasuprosessi saatiin käyntiin vuoden 2011 lopulla. Laitos on kapasiteetiltaan tällä hetkellä Suomen suurin maatilakokoluokan biokaasulaitos. Omistajina 7 nautatilaa, 4 kanafarmia ja Turakkalan puutarha.
Toiminta: Laitos on alun perin perustettu jalostamaan lantaa, ei energiantuotantoa varten Biokaasureaktoriin syötetään tasaisesti lietelantaa ja kanan kuivalantaa, joita saadaan osakkailta. Syötteen määrä: 40 m3/d (lietelanta), viipymä 21 vrk. Yhteislaitoksen toimivuus edellyttää sujuvaa logistiikkaa, josta vastaa ulkopuolinen yrittäjä. Osakkaat maksavat kuljetuskustannukset tiloilta biokaasulaitoksen vastaanottoon ja mädätteen ajon takaisin tilojen säiliöihin. Lisäksi laitos vastaanottaa porttimaksullista vihannesjätettä kolme kertaa viikossa sekä rasvanerotuskaivojen lietteitä joitain kertoja kuukaudessa. Myös leipomojätettä. Yhteensä porttimaksullisia jätteitä vastaanotetaan noin 1000 tonnia vuodessa. Valtaosa raaka-aine-eristä tulee lähialueelta, mutta laitoksella olisi valmius käsitellä porttimaksullisia eriä nykyistä enemmän ja vastaanottaa jätettä kauempaakin. Uuden keväällä 2015 valmistuneen hygienisointiyksikön myötä laitos pystyy vastaanottamaan uusia syötteitä pienemmällä riskillä aiempaan verrattuna.
Energiantuotanto Juvan Bioson Oy myy biokaasua naapurissa sijaitsevalle Turakkalan puutarha Oy:lle. Puutarha tuottaa biokaasusta sähköä (n. 1400 MWh) ja lämpöenergiaa (n. 2000 MWh vuodessa). Puutarha käyttää tuotettua sähköä kasvihuoneiden valaisuun ja ylijäämä sähkö myydään Suur-Savon Sähkölle. Generaattori sijaitsee puutarhan tontilla johtuen Suomen lainsäädännöstä (jos sähköä siirretään tonttien välillä joudutaan maksamaan siirtomaksut) Juvan Bioson työllistää 2 osa-aikaista työntekijää (1 laitosmies) ja tällä hetkellä toimitusjohtajan sijaan päätöksenteosta vastaa yrityksen hallitus (hallinto hoidetaan talkoilla ). Kaasukattilalla tehdään lämpöä biokaasulaitokselle (400 kw kattila, Oilon)
Laitoksen investointi ym. Laitoksen perustamiseksi on saatu investointitukea 35 % Investoinnin suuruus 1,5 M Energiaa myydään ulos 2500 MWh vuodessa, hyvänä kuukautena 100 MWh sähköä ja saman verran lämpöä
Mädäte Mädäte (luomukelpoinen) palautetaan takaisin pelloille, pisin kuljetusmatka on 30 km Seitsemästä lypsykarjatilasta 4 on luomutiloja 1 urakoitsija hoitaa kuljetuksen Hygienisointi reaktorin jälkeen (1 h 70 astetta)
Biokymppi Oy, Kitee, http://www.bio10.fi/etusivu/ Mika Juvonen ja Janna Vänskä esittelivät yksityinen osakeyhtiö, jonka päätoimiala on orgaanisten jätteiden käsittely, energia- ja lannoitetuotanto. Ympäristölupa mahdollistaa orgaanisen jätteen käsittelyä aina 19 000 tonniin/v. saakka. Uusi ympäristölupa 35 000 t/v maaliskuussa 2016. Käsitelty jätemäärä 2015: 19 300 tonnia. Raaka-aineista tuotetaan biokaasua ja orgaanisia lannoitteita, jotka soveltuvat myös käytettäväksi luomuviljelyn täydennyslannoitteena. Tärkeimmät raaka-aineet: Kotitalouksien lajiteltu erilliskeräyksen piirissä oleva biojäte Pakattu biojäte Elintarviketeollisuuden sivuvirrat (mm. III-luokan eläinjäte) Rasvanerotuskaivojen lietteet Jäteveden puhdistamoiden lietteet Lisäksi: Roskakala Paistorasvat Karjanlanta Pisimmiltään jätteitä tulee Kouvolasta
Kaasun käyttö Reaktoreissa syntyvällä biokaasulla ja Kiteen suljetulta kaatopaikalta kerättävällä kaatopaikkakaasulla (noin 300 m3/h) (kaasumoottori+generaattori) tuotetaan sähköä ja lämpöä chp-laitoksella. (huom. moottorin huolto- ja käyttökustannukset isot) Energiasta osa menee laitoksen omaan käyttöön (2015: 945 MWh sähköä, 2000 MWh lämpöä, laitoksella 2 kaasumoottoria ja 1 kaasukattila), osa sähköstä myydään valtakunnan verkkoon, jota voi ostaa Farmivirtana Oulun energialta. Lisäksi biokaasua siirretään Kiteen Lämmöllä sijaitsevalle kaasukattilalle ja chplaitokselle (1,5 km putkella). Kaasu muutetaan siellä sähköksi sekä lämmöksi Kiteen kaukolämpöverkkoon. Bio- ja kaatopaikkakaasun määrä vastaa noin miljoonaa litraa kevyttä polttoöljyä (10 GWh). Tämä vastaa 300-500 omakotitalon sähkön ja lämmön kulutusta. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu ajoneuvokaasun tuotannon ja jakelun aloittaminen. BioKympin tuottama sähkö on sertifioitua vihreää sähköä, jolle on myönnetty Suomen luonnonsuojeluliiton Eko-energiamerkki ensimmäisenä laitoksena Suomessa. (ei enää, sillä merkistä tulee kustannuksia) Sähköntuotanto on tappiollista ja sitä tehdään vain omaan käyttöön ja ylijäämä myydään, jos sähkön hinta korkealla, tehdään sitä enemmän verkkoon.
Kuvat: Outi Pakarinen
Kuvat: Outi Pakarinen
Kuiva-ainepitoisuus reaktorissa noin 9 % Syötettä laimennetaan tarvittaessa Jätevettä ei synny Reaktorin yläosaan syötetään pieni määrä ilmaa rikkivedyn vuoksi
Farmivirta Oulun sähkömyynti myy Farmivirtaa, maks. 1 400 000 KWh vuodessa
BioKymppi Oy valmistaa tällä hetkellä kolmenlaista kierrätyslannoitetta Laitos on tehty 2-linjaiseksi, joista molemmista tulee kiinteää ja nestemäistä orgaanista lannoitetta peltoviljelyyn. Arvioiduilla tuotantomäärillä (alkuperäisellä kapasiteetilla) saadaan lannoitteita 1 000-1 500 hehtaarille. LuomuKymppi A on luomuviljelyyn soveltuva nestemäinen lannoite LuomuKymppi B on luomuviljelyyn sekä kotipuutarhoihin soveltuva kiinteä lannoite Peltokymppi A on tavanomaiseen peltoviljelyyn soveltuva nestemäinen lannoite LuomuKympin raaka-aineena on kasvipohjaiset jätteet ja tähteet, lanta sekä kotitalouksista erilliskerätty biojäte. PeltoKympin valmistuksessa on lisäksi käytetty rasva- ja puhdistamolietteitä. Lannoitevalmisteiden turvallisuus varmistetaan hygienisoinissa lämmittämällä ne yli 70 asteeseen vähintään 1 h ajaksi. Käsittely tuhoaa mm. salmonellan, e-colin ja rikkakasvien siemenet sekä hukkakauran. Kiinteästä luomulannoitteesta biokaasulaitos saa rahaa, tavanomaisesta viljelijät maksavat osan kuljetuskustannuksista Mädätteen konsentrointi tulossa (kalvosuodatus, 2/3 rejektivedestä saadaan luontoon laskettavaan laatuun)
Investointi noin 7 M, liikevaihto 1,5 M
Keski-Suomen biokaasuekosysteemi Sitran (80 %) ja Keski-Suomen liiton (20 %) rahoittama hanke 4-9/2016 Tavoitteena on luoda Keski-Suomen alueella edellytyksiä: biokaasun kasvavalle liikennekäytölle: 2-3 käytännön esimerkkiä, joita voidaan hyödyntää pohjana muille kunnille julkisen liikenteen ja kuljetusten kilpailutuksessa biokaasun kasvavalle energia- ja teollisuuskäytölle: etsitään alueelta kohdeyrityksiä fossiilisiin polttoaineisiin perustuvien energiaratkaisujen korvaamiseksi biokaasulla, tavoitteena löytää yrityksiä vähintään 8 GWh kulutuksen verran, mikä vastaa noin 20 % Keski-Suomen biokaasutuotannosta vuonna 2018. maaseudun biokaasu-tulevaisuuden kehittämiselle: Hankkeessa kehitetään biokaasun tuotannon ja kulutuksen seudullinen tiekartta maaseutumaiselle alueelle, joka huomioi raaka-aineiden ja tuotannon sijoittumisen suhteessa biokaasun käyttäjiin.
Maaseutumaisen alueen tiekartta Keuruun seutu alueena, Keulink yhteistyökumppanina Alan toimijoiden 1. tapaaminen 17.5.2016 Haastatteluja ja aikaisempien tietojen yhteenvetoa 1.7.2016 Biokaasuopintomatka 24.8. Biokaasuiltapäivä Keuruulla Tuloksena tiekartta, jossa alueen biokaasupotentiaali ja mahdollisia käyttökohteita Keuruulla (ja muuallakin maatalouden parissa) työ jatkuu BiKa-hankkeen (JAMK ja LUKE) voimin
Lisätietoja Keski-Suomen biokaasuekosysteemihankkeesta ja muita linkkejä http://www.keskisuomi.fi/aluekehitys_ja_hankerahoitus/biotalous/biokaasu http://www.sitra.fi/hankkeet/keski-suomen-biokaasuekosysteemi http://www.jyvaskyla.fi/biokaasu/keski-suomi https://www.facebook.com/biokaasuks/ Biokaasulaitosrekisteri: http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1875-8/urn_isbn_978-952-61-1875-8.pdf Biokaasun tuotanto maatiloilla (Motiva): http://www.motiva.fi/files/6958/biokaasun_tuotanto_maatilalla.pdf Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla: http://www.energiatehokkaasti.fi/ Suomen Biokaasuyhdistys ry: http://www.biokaasuyhdistys.net/ Biolaitosyhdistys ry: http://www.biolaitosyhdistys.fi/ Suomen Kaasuyhdistys: http://www.kaasuyhdistys.fi/ Kaasun liikennekäytöstä: http://www.liikennebiokaasu.fi/, http://ajakaasulla.fi/, http://www.vihreakaista.fi
Yhteystiedot Outi Pakarinen: outi.pakarinen@keskisuomi.fi; +358 40 595 0018 Tarja Stenman: tarja.stenman@jamk.fi; +358 40 585 2197 Jaakko Tukia: jaakko.tukia@jamk.fi; 0400 813 229 Nea Kontoniemi: nea.kontoniemi@keulink.fi 045-133 8586 Tiedot on kerätty yritysten nettisivuilta ja vierailuiden aikana ja niissä voi olla virheitä