FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2015

FINNPARTNERSHIP-OHJELMAN TOIMINTARAPORTTI 2015 1.1. 31.12.2015

FINNPARTNERSHIP-LIIKEKUMPPANUUSOHJELMAN TOIMINTARAPORTTI VUODELTA 2015... 2 1) Finnpartnership-ohjelma... 4 2) Liikekumppanuustuki... 4 2.1. Liikekumppanuustuen hallinnointi... 4 2.2. Liikekumppanuustuen käsittely... 5 2.3. Valtionavustuspäätökset... 6 2.4. Liikekumppanuustukisitoumukset ja -maksatukset... 6 2.5. Myönnetyn LKT:n alueellinen kohdentuminen... 8 2.6. Tukien kohdentuminen DAC-luokittain... 10 2.7. Tuen kohdentuminen hakijayrityksen koon mukaan... 11 2.8. Hakijayrityksen sijainnin mukainen tuen kohdentuminen... 14 2.9. Tuen toimialoittainen kohdentuminen... 14 2.10. Liikekumppanuustukihankkeiden tuloksien eli kehitysvaikutusten mittaaminen.. 15 2.11. Liikekumppanuustukihankkeitten toteutus... 15 2.11.1. Vastaanotetut loppuraportit... 16 2.11.2. Ensimmäinen seurantaraportti... 17 2.11.3. Viimeinen seurantaraportti... 17 3) Liikekumppanuuksien identifiointi- ja edistämistoiminta (Matchmaking)... 20 3.1. Matchmaking-tilaisuudet kohdemaissa... 21 3.2. Matchmaking-yhteydenotot kehitysmaayrityksiltä ja suomalaisilta yrityksiltä... 21 3.3. Matchmaking-yhteydenottojen markkinointi... 23 3.4. Matchmaking-toiminnan tulokset... 23 3.5. LKO:n markkinointi Suomessa... 24 3.6. Yhteistyö sidosryhmien kanssa... 24 4) Neuvontapalvelu... 25 4.1. yhteiskunta-asioiden (Y & Y) voucher... 25 5) Henkilöstö... 26 6) Näkymät vuodelle 2016 ja tulevaisuuden kehitystarpeet... 26

2 (27) FINNPARTNERSHIP-LIIKEKUMPPANUUSOHJELMAN TOIMINTARAPORTTI VUODELTA 2015 YHTEENVETO Liikekumppanuusohjelman tavoitteena on lisätä suomalaisten ja kehitysmaiden yritysten ja liiketoiminnasta kiinnostuneiden toimijoiden kaupallista yhteistyötä niin, että hankkeet synnyttävät myönteisiä kehitysvaikutuksia kohdemaissa. Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen kestävyys ovat oleellisia lähtökohtia arvioitaessa ohjelman kautta tuettavia hankkeita. Finnpartnershipin tarjoamia palveluita ovat Liikekumppanuustuen kanavointi suomalaisille yrityksille ja muille toimijoille, liikekumppanuusaloitteiden identifiointipalvelu (Matchmaking) mukaan lukien tuonnin edistämiseen liittyvät palvelut sekä yleinen kehitysmaihin suuntautuviin liikekumppanuushankkeisiin liittyvä neuvonta. Finnpartnership on kysyntävetoinen ohjelma, joka kattaa kaikki OECD DAC -luokitellut kehitysmaat. LK-tuen kysyntä on kohdistunut 119 eri maahan suuntautuviin hankkeisiin, eli 82 %:iin kehitysmaista. Uusina kohdemaina olivat Armenia, Bhutan, Itä-Timor ja Panama. Toimintavuoden aikana rekisteröitiin 191 uutta liikekumppanuustukihakemusta. Hankkeita käsiteltiin hallinnointisyklin mukaan 185 kappaletta. Näistä 168:lle ehdotettiin Finnfundin sisäisessä tukikomitean käsittelyssä myönnettäväksi tukea yhteensä 7 431 533 euroa, joka on 70 % enemmän kuin vuonna 2014. Ulkoasiainministeriö hylkäsi yhden hakemuksen. Näin ollen liikekumppanuustukea on myönnetty 167 hakijalle 7 377 503 euron edestä. Kysyntä kasvoi rajusti ja tavoitteet ylitettiin noin 60 %:lla. Keskimääräinen myönnetty tuki oli 44 177 euroa, mikä on samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä vuonna. Yksittäisten tukien suuruus vaihteli 2 340 eurosta 221 319 euroon palvellen niin pienien kuin suurtenkin yritysten kansainvälistymistä. Vuonna 2015 ylivoimaisesti suurin osa hakijayrityksistä oli edelleen pk-yrityksiä. Luvut ovat todiste tuen tärkeydestä varsinkin pk-yritysten toiminnan aloittamiselle uusilla kehittyvillä markkinoilla. Pk-yritysten osuus hyväksytyistä hankkeista oli 88 %, mikä on saman verran kuin vuonna 2014. Pk-yrityksille myönnetty osuus euromääräisestä liikekumppanuustuesta oli myös 88 % mikä tarkoittaa, että keskimääräinen myönnetty tuki oli yhtä suuri pk-yrityksillä ja suuryrityksillä. Vuoden 2015 191 hakijasta 129 (68 %) haki ensimmäistä kertaa liikekumppanuustukea. Aikaisemmin liikekumppanuustukea hakeneista yrityksistä 16 (8 %) oli jatkohakemuksia jo aiemmin hyväksytyille hankkeille. Muut 46 hakijaa olivat hakeneet liikekumppanuustukea aikaisemmin toiseen hankkeeseen tai toiseen kohdemaahan. Vuosina 2006 2015 on myönnetty yhteensä 898 LK-tukea 682 eri hakijalle. 40 tuen saajan kotipaikkakunta on ulkomailla ja 642:n Suomessa.

3 (27) Hieman alle puolet (46 %) tuetuista hankkeista suuntautuu Aasiaan. Hankkeista 39 % suuntautuu Afrikkaan, jonka osuus on laskenut. Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibialle suuntautuneiden hankkeiden osuus oli 11 %. Eurooppaan suuntautui 6 hanketta (4 %), mikä oli enemmän kuin vuonna 2014, jolloin Eurooppaan ei suuntautunut yksikään hanke. 33 % tuetuista hankkeista on kohdistunut vähiten kehittyneisiin maihin ja muihin matalan tulotason maihin, mikä on 5 % enemmän kuin vuonna 2014. LK-tukea on myönnetty hankkeille, jotka edustavat 20 eri toimialaa. Tieto- ja viestintäteknologiahankkeita oli 25 kpl (15 %:n osuus vuoden 2015 LKT-hankkeista), ympäristöalahankkeita 16 kpl (10 %), energiateollisuushankkeita 16 kpl (10 %), ja koulutuspalveluhankkeita 17 kpl (10 %). Suosituimmat sektorit vaihtelevat vuosittain. Vuonna 2015 oli aikaisempaa enemmän ympäristö- ja energiateollisuushankkeita. Raportointivuonna maksatuksia suoritettiin 79 hankkeelle. Maksatusten kokonaismäärä raportointivuonna oli 1 539 323,82 euroa. Keskimääräisen maksatuksen osuus keskimääräisestä myönnetystä tuesta oli 39 %. Hankkeista 30 (73 %) on jo maksatuspyyntövaiheessa johtanut liikekumppanuuteen tai etenevät suunnitellusti, mikä on ohjelman tavoite. Viimeisessä seurantaraportointivuorossa olivat vuoden 2011 hankkeet. Raportoinnin yhteydessä 30 hankkeen (41 %) arvioitiin olevan onnistuneita. Tähän mennessä 38 yritystä raportoi investoinneista kohdemaahan. Investointien kokonaisarvo oli yhteensä 20 299 992 euroa, mikä on lähes 14 kertaa näille yrityksille maksetun LK-tuen verran. Vuoden 2011 hankkeista 56 (76 %) oli pk-yrityksiä ja 18 (24 %) suuryrityksiä. Hankkeen positiivisista työllistämisvaikutuksista raportoi 28 (38 %) yritystä. Nämä hankkeet ovat työllistäneet suoraan yhteensä 636 henkilöä ja epäsuorasti 1400. Työpaikoista 517 oli uusia. Vuoden 2011 hankkeissa työllistyi yhteensä 232 naista, eli 36 % suoraan työllistäneiden yritysten työpaikoista kohdistui naisille. Näiden lisäksi yritykset raportoivat muista kehitysvaikutuksista, kuten teknologian ja osaamisen siirrosta, koulutusvaikutuksista sekä yleisinfrastruktuurin parantamisesta. Vuoden aikana jatkettiin Matchmaking-toiminnon tehostettua markkinointia erinomaisin tuloksin. Raportointivuoden aikana yhteydenottoja kehitysmaista vastaanotettiin 364 kpl, mikä on ennätykselliset 64 % enemmän kuin edellisvuonna. Vuoden aikana konkreettisia hakemuksia saatiin työstettyä 247 kpl (rekisteröity tietokantaan/one-to-one yhteydenoton välitys/kehitysmaatuonnissa avustamista), mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin edellisvuonna. Vuoden aikana jatkoselvityksiin on 295 aloitteesta johtanut 34 %. Ministeriön ja muiden sidosryhmien edustajista koottu neuvoa-antava ja suosituksia tekevä ohjausryhmä kokoontui raportointivuoden aikana neljä kertaa. Ohjausryhmän kokouksissa käsiteltiin mm. ohjelman hallintoa, tavoitteita, tuloksia sekä Team Finland yhteistyötä.

4 (27) TOIMINTARAPORTTI 1) Finnpartnership-ohjelma Finnpartnershipin tavoite on lisätä suomalaisten ja kehitysmaiden yritysten ja muiden liiketoimintaa harjoittavien toimijoiden välisiä, kaupallisesti kannattavia ja pitkäaikaisia liikekumppanuuksia tukemalla hankkeiden tunnistamista ja kehittämistä. Ohjelman hallinnosta on solmittu ulkoasiainministeriön (UM) ja Teollisen yhteistyön rahasto Oy:n (Finnfund) välillä vuoteen 2018 asti ulottuva sopimus. Ohjelman yksi päätoiminto on Liikekumppanuustuen (LKT) kanavointi suomalaisten ja kehitysmaatoimijoiden kaupallisesti kannattaviin pitkäaikaisiin liikekumppanuushankkeisiin. Vuonna 2015 vastaanotettiin 191 hakemusta, mikä on 58 % enemmän kuin edellisen vuoden 121 vastaanotettua LKT-hakemusta. Yhteensä 168 hankkeelle 1 esitettiin myönnettäväksi tukea yhteensä 7 431 533 euroa. Ulkoasiainministeriö hylkäsi yhden Finnfundin sisäisessä tukikomitean hyväksytyksi esitetyn hakemuksen. Näin ollen liikekumppanuustukea on myönnetty 167 hakijalle 7 377 503 euron edestä. Tämä on melkein kaksi kertaa vuonna 2014 myönnetty tuki, joka oli 4 318 282 euroa. Yksityiskohtaisempaa tietoa LK-tuesta kuten myös tuettavien hankkeiden tuloksista löytyy kappaleesta 2. Toisen päätoiminnon Matchmaking-palvelun (MM) tehostamista jatkettiin raportointivuonna erittäin erinomaisin tuloksin. MM-palvelun tapahtumista ja tuloksista on yksityiskohtaisesti kerrottu kappaleessa 3. Lisäksi kappaleessa 4 on kooste neuvontapalveluista, kappaleessa 5 tarkemmin henkilöstöstä ja kappaleessa 6 lyhyesti tulevaisuuden näkymistä. 2) Liikekumppanuustuki 2.1. Liikekumppanuustuen hallinnointi Ministeriön hyväksymä LKT:n haku-, myöntö- ja sopimusprosessi on kuvattuna kokonaisuudessaan liitteessä 1. Lisäksi operaattorin työtä ohjaavat vuotuiset yksityiskohtaiset työsuunnitelmat tavoitetasoineen. LKT:n puolella vuosi on jaettu kuuteen kahden kuukauden hakujaksoon. Hakujakson aikana saapuneet hakemukset käsitellään aina seuraavan kahden kuukauden aikana. Ministeriön ja muiden sidosryhmien edustajista koottu neuvoa-antava ja suosituksia tekevä ohjausryhmä (OR) kokoontui raportointivuoden aikana neljä kertaa. 1 Käsitellyt hakemukset 185 kappaletta (168 hyväksyttyä + 17 hylättyä = 185 hakemusta). Vuonna 2014 käsiteltyjä hakemuksia oli 113 kappaletta (90 hyväksyttyä + 23 hylättyä = 113 hakemusta)

5 (27) OR:n kokoonpano on koottu liitteeseen 2. OR:n kokouksissa käsiteltiin mm. vuoden 2014 toiminta- ja talousraportti sekä työsuunnitelma ja uudet tavoitteet vuodelle 2016. OR:lle esiteltiin myös v. 2011 hankkeiden viimeisen seurantavaiheen kehitysvaikutuksia. Lisäksi käsiteltiin liikekumppanuustuen uudet ehdot. 2.2. Liikekumppanuustuen käsittely Vuoden 2015 työsuunnitelmassa asetettiin tavoitteeksi muun muassa, että vastaanotettujen tukihakemusten määrä olisi 120 hakemusta, käsiteltävien hankkeiden määrä 125 hanketta ja LK-tuelle varattiin noin 4,2 miljoonaa euroa. Toimintavuoden aikana rekisteröitiin yhteensä 191 uutta LKT-hakemusta. Finnfundin sisäisessä tukikomiteassa käsiteltiin 185 hanketta ja näistä 168:lle esitettiin myönnettävän tukea yhteensä 7 431 533 euroa. 17 hakemusta hylättiin. Kysyntä kasvoi rajusti ja tavoitteet ylitettiin 60 %. Tukikomitea kokoontui raportointivuoden aikana kuusi kertaa. Vuoden lopussa käsittelemättömiä hankkeita oli 31, ja ne käsiteltiin 29.2.2016 mennessä. Syyt 17 hylkäävään päätökseen olivat seuraavat: hakijalla ei ollut taloudellisia resursseja ja/tai riittävää kokemusta ja/tai hankkeen vastuuhenkilöllä oli luottohäiriömerkintöjä (8 kpl) hakija veti hakemuksensa pois (7 kpl) esitettyihin kysymyksiin ei ole vastattu riittävän kattavasti (2 kpl) Keskimääräinen myönnetty tuki vuonna 2015 oli 44 177 euroa. Yksittäisten myönnettyjen tukien suuruus vaihteli 2 340 eurosta 221 319 euroon. Kuvio 1 Keskimääräiset myönnetyt tuet 2006 2015

6 (27) 2.3. Valtionavustuspäätökset Operaattori haki ulkoasiainministeriöltä valtionavustusta tukikomitean käsittelemiin hankkeisiin yhteensä 7 431 533 euroa. Toimintavuoden aikana jätettiin kuusi esitystä LK-tukea koskevasta valtionavusta (taulukko 1). Taulukko 1 Valtionapuesitykset ja päätökset vuonna 2015 esitys pvm euroa päätös pvm päätös vastaanotettu euroa 6/2014 18.12.2014 843 161,00 13.1.2015 5.2.2015 843 161,00 1/2015 26.2.2015 906 601,00 20.3.2015 26.3.2015 906 601,00 2/2015* 29.4.2015 921 824,00 25.5.2015 29.5.2015 867 794,00 3/2015 18.6.2015 1 650 670,00 23.6.2015 7.7.2015 1 650 670,00 4/2015 2.9.2015 1 267 229,00 29.9.2015 16.10.2015 1 267 229,00 5/2015 2.11.2015 1 086 905,00 2.11.2015 10.12.2015 1 086 905,00 6/2015 16.12.2015 1 598 304,00 18.12.2015 Yhteensä 7 431 533,00 6 622 360,00 *Ministeriö päätti hylätä yhden hakemuksen, jolle oli esitetty myönnettävän tukea 2.4. Liikekumppanuustukisitoumukset ja -maksatukset Saatuaan valtionapupäätöksen asiakas allekirjoittaa sitoumuslomakkeen, jossa sitoutuu tuen ehtoihin ja vahvistaa ottavansa tuen vastaan. Vuoden 2015 aikana 69 hakijaa palautti allekirjoitetun sitoumuksen, joka on palautettava viimeistään silloin, kun asiakas hakee tuen maksatusta. Tuet erääntyvät kahden vuoden päästä päätöksen tiedonantopäivästä 2. Toimintavuoden 2015 aikana maksatuksia tehtiin vuosina 2012, 2013, 2014 ja 2015 myönnetyistä tuista. Maksatuksia suoritettiin 79 hankkeelle. Maksatusten kokonaismäärä oli 1 539 323,82 euroa. Tämä on huomattavasti enemmän kuin vuonna 2014, jolloin maksatusten kokonaismäärä oli 980 803,21 euroa. Kuviossa 2 on kuvattu maksatusten osuutta jokaisen vuoden myönnetystä tuesta. Kuvio 2 Maksatusten osuus vuosittain myönnetystä LK-tuesta. *Kaikki tuet eivät ole vielä erääntyneet 2 Tuen saajan tulee hakea maksatusta erääntymispäivään mennessä joko yhdessä tai kahdessa erässä.

7 (27) Toimintavuoden aikana erääntyi yhteensä 65 tukea sekä vuonna 2012 että 2013 käsitellyistä hakemuksista. Vuonna 2015 erääntyneisiin tukiin kohdistuneet maksatukset olivat keskimäärin 14 641,32 euroa, kun kaikkien näiden tukien keskikoko oli 37 275,15 euroa. Maksatuksen osuus hankkeelle myönnetystä tuesta oli siis keskimäärin 39 %. Tämä on huomattavasti vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Yksittäiset maksatukset vaihtelevat hankekohtaisesti 7 %:sta 100 %:tiin myönnetystä tuesta. Tuista 24 (37 %) jäi käyttämättä kokonaisuudessaan (834 972 euroa) 3, mikä vuorostaan on pienempi osuus kuin edellisenä vuotena. Tukea ei haettu maksatukseen mm. seuraavista syistä: suomalainen/kehitysmaakumppani vetäytyi hankkeesta, joten hanketta ei tästä syystä pystytty viemään eteenpäin hakuprosessi tuntui työläämmältä kuin itse projekti. Hakija halusi ennemmin keskittyä liiketoimintaansa ja sen kehittämiseen kyseinen projekti ei käynnistynyt odotetulla tavalla, joten kustannuksia ei ehtinyt syntyä projektin kuluessa hakijan suunnitelma muuttui niin, että hanke ei enää sopinut liikekumppanuustuen piiriin yhtiön toiminta on lopetettu kannattamattomana tai yhtiö on selvitystilassa Kuviossa 3 on kuvattu keskimääräinen vuosittain myönnetty tuki sekä siihen kohdistunut keskimääräinen maksatus. Vuodelta 2013 on vielä 41 tukea erääntymättä, joten maksatusten osuus saattaa vielä kasvaa. Kuvio 3 Keskimääräiset vuosittaiset myönnetyt tuet ja maksatukset 2006 2013. *41 tukea vielä erääntymättä Liitteessä 3 on listattuna yksityiskohtaisemmin toimintavuoden tukimäärät, maksatukset sekä toistaiseksi käyttämättä oleva määrä. 3 Viime vuonna vastaava osuus oli 44 %. Aikaisempina vuosina vastaava osuus on vaihdellut välillä 18 28 %.

8 (27) 2.5. Myönnetyn LKT:n alueellinen kohdentuminen Hieman yli puolet tuetuista hankkeista suuntautuu Aasiaan, mikä on saman verran kuin vuonna 2014. Toiseksi eniten hankkeita suuntautuu Afrikkaan, jonka osuus on puolestaan laskenut edellisen vuoden verrattuna. Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibialle (LAC) suuntautuneiden hankkeiden osuus on lähes edellisvuoden tasolla. Eurooppaan suuntautui 6 % hankkeista, mikä on enemmän kuin vuonna 2014, jolloin Eurooppaan ei suuntautunut yhtäkään hanketta. Alla olevassa kuviossa on kuvattu jakauma maanosittain. Vuonna 2015 tukea on myönnetty 72 eri maahan 4 kohdistuneisiin hankkeisiin (sekä ensisijaiset että toissijaiset maat) ja koko toiminnan aikana 117 eri maahan kohdistuneisiin hankkeisiin. Vuosien 2006 2015 aikana hyväksyttyjen hakemusten maantieteellinen jakauma on kuvattu liitteessä 4. Vuotuiset maanosittaiset muutokset osalta näkyvät myös alla olevasta kuviosta, jossa on esitetty maanosien prosentuaalinen osuus kunkin vuoden myönnetystä tuesta (kuvio 4). Kuvio 4 Prosentuaalinen myönnetty LKT maanosittain vuosina 2006 2015 Raportointivuonna Aasiaan suuntautuneille hankkeille myönnettiin hieman suurempia tukia kuin Latinalaiseen Amerikkaan tai Afrikkaan suuntautuneille hankkeille (kuvio 5). Tämä on muutos verrattuna vuoteen 2014, jolloin tuen keskikoko ei juurikaan riippunut maanosasta. 4 Uusia kohdemaita 2015: Armenia, Bhutan, Itä-Timor ja Panama

9 (27) 120 000 Tuen keskikoko maanosittain 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Aasia Afrikka Eurooppa LAC Kuvio 5 Vuotuisen tuen keskikoko maanosittain 2006 2015 Vuosina 2006 2015 eniten hakemuksia on kohdistunut Kiinaan, Intiaan ja Vietnamiin. Vuoden 2015 kärjestä löytyvät Intia, Tansania, Vietnam, Kiina ja Etiopia. Näitä maita seuraavat Pakistan, Filippiinit, Kenia, Etelä-Afrikka, Indonesia, Nigeria ja Thaimaa. Useisiin maihin on kohdistunut vain yksi tai pari hakemusta. Hakemukset ovat vuonna 2015 kohdistuneet ensisijaiset maat huomioiden 48 eri maahan ja hankkeiden kaikki kohdemaat huomioiden 77 maahan. Koko toiminnan aikana hakemukset ovat kohdistuneet ensisijaiset maat huomioiden 89 eri maahan ja hankkeiden kaikki kohdemaat huomioiden 119 maahan. Tukea on vuonna 2015 myönnetty 47 + 25 eri maahan 5. Liitteessä 3 on listattu kaikki yksittäiset hankkeet vuonna 2015. Tukea on kaiken kaikkiaan vuosina 2006 2015 myönnetty 117 eri maahan. Tuki on kohdistunut 84 eri ensisijaiseen maahan sekä lisäksi 33 toissijaiseen maahan. Taulukossa 2 on listattu joka vuoden kuusi suosituinta kohdemaata. Taulukko 2 Suosituimmat (ensisijaiset) kohdemaat myönnettyjen tukien mukaan 2006-2015 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Intia 4 Vietnam 10 Intia 11 Kiina 17 Kiina 29 Kiina 18 Kiina 18 Kiina 12 Intia 12 Intia 16 Bangladesh 2 Kiina 9 Kiina 11 Intia 11 Intia 17 Intia 14 Intia 9 Vietnam 11 Kenia 12 Tansania 14 Kiina 2 Intia 7 Vietnam 9 Vietnam 8 Vietnam 11 Brasilia 7 Vietnam 8 Intia 8 Vietnam 8 Vietnam 14 Kroatia 2 Thaimaa 6 Peru 6 Ukraina 6 Peru 6 Vietnam 7 Tansania 5 Sambia 7 Kiina 7 Kiina 12 Thaimaa 2 Bangladesh 4 Bangladesh 4 Bangladesh 4 Kenia 5 Thaimaa 5 Thaimaa 5 Tansania 7 Brasilia 5 Etiopia 11 Ukraina 2 Kenia 4 Thaimaa 3 Etelä-Afrikka 3 Thaimaa 3 Ghana 4 Brasilia 4 Bangladesh 5 Namibia 5 Pakistan 7 5 Tukea on myönnetty 47 ensisijaiseen kohdemaahan, minkä lisäksi 25 maata on ollut hankkeissa ainoastaan toissijaisena kohdemaana.

10 (27) 2.6. Tukien kohdentuminen DAC-luokittain Tuettavien hankkeiden kohdemaina voivat olla kaikki OECD:n 6 kehitysapukomitea DACin 7 listaamat kehitysmaat ja alueet. Kappalemääräisesti laskettuna 33 % vuonna 2015 tuetuista hankkeista on kohdistunut vähiten kehittyneisiin maihin ja muihin matalan tulotason maihin, mikä on 5 % enemmän kuin vuonna 2014. Kuvio 6 Vuonna 2015 myönnetty LKT ( ja kpl) DAC-luokittain (suluissa vuoden 2014 luvut) Vähiten kehittyneiden maiden osalta osuus on noussut selvästi sekä kappale- että euromääräisesti edellisvuodesta. Tuen osuus muihin matalan tulotason maihin on puolestaan laskenut selvästi sekä kappale- että euromääräisesti. Alemman keskitulotason maiden osuus ja ylemmän keskitulotason maiden osuus on jotakuinkin edellisvuoden tasolla molemmilla mittareilla mitattuna (kuvio 6). Vuosien 2006 2015 aikana myönnettyjen tukien jakautuminen DAC-luokittain ei juurikaan enää vuositasolla muutu (kuvio 7). Vähiten kehittyneiden maiden ja muiden matalan tulotason maiden hankkeiden koko toiminnan ajalta laskettu kappalemääräinen osuus on 35 %. Kuvio 7 Vuosina 2006 2015 myönnetty LKT (kpl ja ) DAC-luokittain (suluissa vuoden 2014 luvut) 6 OECD = Organization for Economic Co-operation and Development 7 DAC = Development Assistance Committee

11 (27) Liitteessä 4 on listattu yksityiskohtaisesti maanosittainen ja maakohtainen kumulatiivinen LKT:n kohdentuminen vuosina 2006 2015. Kuvio 8 kuvaa vuotuisen myönnetyn tuen jakaantumista DAC-luokittain. Vuotuiset osuudet vaihtelevat suuresti. Kuvio 8 Vuotuinen osuus myönnetystä liikekumppanuustuesta DAC-luokituksen mukaan 2.7. Tuen kohdentuminen hakijayrityksen koon mukaan Vuonna 2015 ylivoimaisesti suurin osa hakijayrityksistä oli edelleen pk-yrityksiä. Luvut ovat todiste tuen tärkeydestä varsinkin pk-yritysten toiminnan aloittamiselle uusilla kehittyvillä markkinoilla. Pk-yritysten osuus hyväksytyistä hankkeista oli 88 %, mikä on saman verran kuin vuonna 2014. Pk-yrityksille myönnetty osuus euromääräisestä liikekumppanuustuesta oli 88 % mikä tarkoittaa, että keskimääräinen myönnetty tuki oli yhtä suuri pk-yrityksille ja suuryrityksille. Tuen hakijana voi olla joko Suomeen rekisteröity yritys, muualle rekisteröity yritys, jolla on merkittävä linkki Suomeen, Suomessa toimiva tutkimus- tai koulutuslaitos, yliopisto tai muu vastaava organisaatio tai Suomeen rekisteröity yhdistys. Raportointivuonna tuen saajina ovat olleet yritykset (sekä pk- että suuryritykset), tutkimus- ja koulutuslaitokset sekä yksi yhdistys. Tuen prosenttiosuus (30/50/70 %) hyväksytyistä kustannuksista riippuu hakijan koosta sekä hankemaan kehitysmaaluokituksesta. Kuviossa 9 on esitelty myönnettyjen tukien euromääräinen 8 sekä kappalemääräinen jakautuminen hakijan koon sekä juridisen muodon mukaan. 8 Tuen kokonaismäärä 2014: 4 318 282,- (90 kpl), 2013: 3 585 663,- (96 kpl), tuen kokonaismäärä 2012: 2 405 276,- (77 kpl), tuen kokonaismäärä 2011: 3 889 276,- (114 kpl), tuen kokonaismäärä 2010: 4 271 150,- (110 kpl), tuen kokonaismäärä 2009: 4 154 403,- (77 kpl), tuen kokonaismäärä 2008: 3 591 597,- (68 kpl:ta), tuen kokonaismäärä 2007: 3 890 797,- (79 kpl), tuen kokonaismäärä 2006: 1 809 702,- (22 kpl).

12 (27) Kuvio 9 V. 2015 hyväksytyt hankkeet hakijan koon ja juridisen muodon mukaan (suluissa v. 2014 tiedot) Tuen keskikoko pk-yrityksille oli vuonna 2015 samassa linjassa kuin suuryritysten keskikoko. Keskimääräinen myönnetty tuki oli 44 177 euroa, mikä on samassa linjassa kuin edellisenä vuonna. Yksittäisten tukien suuruus vaihteli 2 340 eurosta 221 319 euroon palvellen niin pienien kuin suurienkin yritysten kansainvälistymistä. Vuosina 2006 2015 tuki on vaihdellut välillä 800 250 000 euroa. Kuvio 10 kuvaa myönnettyjen tukien keskikokoa hakijan koon ja juridisen muodon mukaan. Kuvio 10 Myönnettyjen LK-tukien keskikoko hakijan koon ja juridisen muodon mukaan v. 2006 2015 Hakijoiden prosentuaaliset osuudet vuosittaisista kappale- ja euromääräisistä tuista koon ja juridisen muodon mukaan on esitetty kuvioissa 11 ja 12. Parin viime vuoden aikana pk- ja suuryritysten kappale- euromääräiset osuudet ovat vakiintuneet tasoilleen.

13 (27) Kuvio 11 Vuosina 2006 2015 hyväksytyt hankkeet (kpl) hakijan koon ja juridisen muodon mukaan Kuvio 12 Vuosina 2006 2014 hyväksytyt hankkeet ( ) hakijan koon ja juridisen muodon mukaan Vuonna 2015 myönnetyt 167 LK-tukea kohdistuivat 147 yritykselle. Yhdelle yritykselle myönnettiin kolme LK-tukea, nämä kaikki suuntautuivat eri maihin. 18 yritykselle myönnettiin kaksi LK-tukea, joista 13 hakijoiden hankkeet suuntautuivat kahteen eri maahan ja joista viisi hanketta oli aiempien samana vuonna myönnettyjen hankkeiden jatkohakemuksia. 129 hakijayritystä (88 %) haki ensimmäistä kertaa LK-tukea. Aikaisemmin LK-tukea saaneiden yritysten hakemuksista 16 (11 %) oli nk. jatkohakemuksia jo aiemmin hyväksytyille hankkeille. Kahdella hakijalla oli kaksi samanlaista hanketta kahteen eri kohdemaahan.

14 (27) 2.8. Hakijayrityksen sijainnin mukainen tuen kohdentuminen Vuosina 2006 2015 on myönnetty 898 LK-tukea 681 eri hakijalle. 40 tuen saajan kotipaikkakunta on ulkomailla ja 641:n kotipaikkakunta on Suomessa. Uusmaalaisille yrityksille on myönnetty kappalemäärällisesti 55 % tuesta. Vuonna 2014 vastaava prosenttiluku oli 54 %. Kuviossa 13 alla on jaoteltu ELY-keskusten toiminta-alueitten mukaan 9. Kuvio 13 Myönnetyt tuet 2006 2015 alueittain 2.9. Tuen toimialoittainen kohdentuminen Vuonna 2015 LK-tukea on myönnetty hankkeille, jotka edustavat 20 eri toimialaa. Eniten on ollut Tieto- ja viestintäteknologiahankkeita 25 kpl (15 %:n osuus vuoden 2015 LKT-hankkeista), ympäristöalahankkeita 16 kpl (10 %), energiateollisuushankkeita 16 kpl (10 %), ja koulutusalan hankkeita 17 kpl (10 %). Vuonna 2014 suosituin sektori oli myös tieto- ja viestintäteknologia ja seuraavaksi suosituimpia olivat palveluala ja koulutuspalvelu. Näiden jälkeen seurasivat käsityö- ja ympäristöala. Suosituimmat sektorit vaihtelevat vuosittain ja vuosien 2006 2015 aikana myönnettyjen tukien toimialoittainen yksityiskohtainen jakautuminen (25 eri toimialalle) sekä kappale- että euromääräisesti löytyy liitteestä 5. Kaiken kaikkiaan tieto- ja viestintäteknologian (17 %), ympäristöalan (8 %), energiateollisuuden (8 %), palvelualan (8 %) sekä tuotantotekniikan ja -laitteiston (7 %) hankkeita on ollut eniten. Vuonna 2015 oli edellisiin vuosiin verrattuna suhteellisen paljon ympäristö- ja energiateollisuushankkeita. Karkeampi DAC-sektoriluokituksen mukainen kappale- ja euromääräinen jakauma vuonna 9 Suomen 20 maakuntaa on yhdistetty 15 toiminta-alueeksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa (ELY-keskuksissa). Ahvenanmaa ei kuulu ELY-keskusten 15 toiminta-alueeseen.

15 (27) 2015 oli seuraava: tuotanto 56 % (kpl) ja 59 % ( ), talouselämän perusrakenteet 32 % (kpl) ja 32 % ( ) sekä sosiaalinen kehitys 11 % (kpl) ja 8 % ( ). 2.10. Liikekumppanuustukihankkeiden tulosten eli kehitysvaikutusten mittaaminen Finnpartnership selvittää liikekumppanuustukihanke-esitysten tukikelpoisuuden sekä niiden arvioidut kehitysvaikutukset erillisen, ministeriön hyväksymän politiikan periaatteiden mukaisesti. Tavoitteiden kannalta on olennaista, että tuettavat hankkeet ovat osa kestävää kehitystä. Kestävän kehityksen takaamiseksi on tärkeää, että Finnpartnershipin kautta tuetuilla hankkeilla on pitkäaikaisia myönteisiä vaikutuksia kohdemaiden kehitykseen. Tuettavien hankkeiden mahdollisista kehitysvaikutuksista voidaan tuen myöntämisen yhteydessä tehdä ainoastaan karkea arvio. Todelliset kehitysvaikutukset voidaan arvioida tarkemmin vasta hankkeiden toteutuksen jälkeen, mikä on otettu huomioon myös tuen maksamisen jälkeen vaadittavassa raportoinnissa. Tuloksista raportoidaan kahden vuoden ajan (katso myös 2.11.). Hankkeiden kehitysvaikutusten politiikassa määriteltyjä mitattavia kehitysvaikutuksia ovat vaikutukset kohdemaan työllisyyteen, sukupuolten väliseen tasa-arvoon, kohdemaan työväestön henkisen pääoman lisäämiseen (koulutus), teknologian ja osaamisen siirtoon, kohdemaan tuotannon monipuolistamiseen, kohdemaan yleisinfrastruktuurin parantamiseen, työolosuhteisiin ja sosiaalietuuksiin yrityksessä ja sen ympäristössä (Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sääntöjen noudattaminen, työturvallisuus, palkkataso, asunto-/terveys- tms. edut) ja erityisiin myönteisiin ympäristövaikutuksiin (esim. uusiutuva energia tai muu kestävää kehitystä tukeva tuotantotapa). 2.11. Liikekumppanuustukihankkeitten toteutus Liikekumppanuustuen saajat raportoivat operaattorille seuraavasti: Loppuraportti maksatuspyynnön yhteydessä 10, Seurantaraportti I (loppuraporttia seuraavana vuotena) 11, sekä Seurantaraportti II (ensimmäistä seurantaraporttia seuraavana vuotena) 12. 10 Vuonna 2015 raportoivat pääosin vuonna 2013 LK-tukea saaneet hankkeet. 11 Vuonna 2015 raportoivat vuonna 2012 LK-tukea saaneet hankkeet. 12 Vuonna 2015 raportoivat vuonna 2011 LK-tukea saaneet hankkeet.

16 (27) Raportointivelvollisuus syntyy tuen saajalle, kun tuen saaja allekirjoittaa sitoumuksen saatuaan valtionavustuspäätöksen. Jos tuen saaja ei täytä raportointivaatimuksia, ministeriöllä on oikeus vaatia liikekumppanuustuen takaisinmaksua. Näin ollen tuen saajalta, jolle ei suoriteta maksatusta, ei myöskään vaadita raportointia. 2.11.1. Vastaanotetut loppuraportit Vuonna 2015 erääntyi viimeinen erä vuonna 2012 tukea saaneista hankkeista sekä osa vuonna 2013 tukea saaneista hankkeista. Kaikkiaan 65:sta tukea saaneesta maksatusta haki 41. Näistä hankkeista 30 (73 %) on jo maksatuspyyntövaiheessa johtanut liikekumppanuuteen tai etenevät suunnitellusti, mikä on ohjelman tavoite. Loppuraportissa tulee vähintään mainita sen työn edistyminen, johon tukea on myönnetty, ja josta maksatusta pyydetään. Tuen saaja raportoi myös, ovatko esim. esivalmistelutyöt jo johtaneet etabloitumiseen tai milloin etabloituminen on odotettavissa. Erääntyneistä hankkeista on raportoitu alla olevan taulukon mukaisesti: Taulukko 3. Loppuraportoinnin mukainen hanketilanne maksatuspyynnön yhteydessä (vuonna 2012/2013 tukea saaneet, vuonna 2015 erääntyneet hankkeet) Tilanne maksatushetkellä Kpl hanketta Tulos Tuella tehtävä työ toteutettu tai etenee suunnitellusti 30 + Kesken 4 ~ Ei toteudu 7 - Maksatusta pyytäneet yhteensä 41 73 % hankkeista oli johtanut liikekumppanuuteen tai etenivät suunnitellusti. Kesken olevien hankkeiden osuus oli vuonna 2015 10 %. Hankkeista 17 % ei todennäköisesti toteudu. Nämä luvut eivät poikkea edellisen vuoden vastaavista 13. Kesken olevat hankkeet ovat raportoineet mm. pitkittyneistä tai kariutuneista partnerineuvotteluista johtuvista aikataulupoikkeamista. Yksi hakija ilmoitti, että projekti on riippuvainen tuotekehityksestä, eikä yritys ole saanut kehitettyä toimivaa tuotetta kohdemaan markkinoille. Myös yhden hakijan ja yhden kohdemaapartnerin taloudellinen tilanne on aiheuttanut keskeneräisen hankkeen. 13 Kesken: Vuoden 2012 LKT 11 %; 2011 LKT 20,2 %; uusien ehtojen mukainen vuoden 2010 LKT 19,4 %; vanhojen ehtojen mukainen vuoden 2010 LKT 34,8 %; vuoden 2009 LKT 22 %. Ei toteutunut: Vuoden 2012 LKT 16 %; vuoden 2011 LKT 19 %; uusien ehtojen mukainen vuoden 2010 LKT 13,9 %; vanhojen ehtojen mukainen vuoden 2010 LKT 21,7 %; vuoden 2009 LKT 12 %

17 (27) Yksi tärkeimmistä syistä siihen, että hankkeita ei toteuteta, on yritysten ilmoitusten mukaan vaikeus löytää sopiva paikallinen partneri, jonka kanssa voitaisiin päästä molempia osapuolia tyydyttävään sopimukseen. Lisäksi raportoitiin kohdemaan raskaista juridisista järjestelmistä, byrokratiasta tai maariskeistä, joiden takia hanketta ei saatu vietyä eteenpäin. Yksi hakija ilmoitti ongelmana olevan kohdemaasta saatavilla olevien materiaalien heikko laatu, joka johti projektin lopettamiseen kannattamattomana. 2.11.2. Ensimmäinen seurantaraportti Kaikkiaan vuonna 2012 myönnettiin 77 hankkeelle tukea yhteensä 2 405 276,00 euroa ja näistä 77 hankkeesta 44:lle maksettiin tukea. Näistä 44:stä kahdeksan on aikaisempien hankkeiden jatkohakemuksia 14, joista on raportoitu erikseen. Näin ollen hanketuloksista raportoidessa tässä käytetään määrää 36. Raportoinnin kohteena oleville 36 yritykselle maksettiin LK-tukea yhteensä 684 735,53 euroa 15. Tähän mennessä 13 yritystä raportoi investoinneista kohdemaahan. Investointien kokonaisarvo on yhteensä noin 8,4 miljoonaa euroa, mikä on yli 12 kertaa näille yrityksille maksetun LK-tuen verran. Investointeja tehneistä 85 % on pk- ja 15 % suuryrityksiä. Loppuraportoinnin perusteella 10 (27 %) hanketta oli jo johtanut liikekumppanuuteen vuonna 2014. Seuraavan vuoden seurantaraporttiin onnistuneiden hankkeiden määrä on kuitenkin poikkeuksellisesti kasvanut, sillä vuonna 2015 onnistuneita hankkeita oli 19 (53 %). Tämä tarkoittaa sitä, että aiemmin keskeneräiset hankkeet ovat edenneet hyvin. Seurantaraportoinnin perusteella 11 hanketta (31 %) on joko kesken tai niitä on toistaiseksi lykätty. Näistä hankkeista osa saattaa edetä tulevaisuudessa. Osa keskeneräisistä hankkeista on puolestaan pysähtynyt mm. yhteistyökumppanin vetäytymisen johdosta tai kohdemaiden haastavan turvallisuustilanteen tai liiketoimintaympäristön muutosten seurauksena. Kaikista hankkeista 6 (17 %) ei ole onnistunut tai on muutoin päätetty. 2.11.3. Viimeinen seurantaraportti Kaikkiaan vuonna 2011 myönnettiin 114 hankkeelle tukea yhteensä 3 889 276 euroa. Näistä 83:lle maksettiin tukea. 31 (27 %) yritystä ei pyytänyt maksatusta. Niistä hank- 14 Kaksi jatkohakemuksista on vuoden 2008 hankkeiden jatkohakemuksia, kolme on vuoden 2009 hankkeiden jatkohakemuksia, yksi on vuoden 2010 hankkeen jatkohakemus ja kaksi on vuoden 2011 hankkeiden jatkohakemuksia. 15 Jatkohankkeille maksettiin 98 150,14 eli yhteensä LK-tukea maksettiin 782 885,67, joka on noin 33 % myönnetystä tuesta.

18 (27) keista, joille tukea on maksettu, kuusi on aikaisempien hankkeiden jatkohakemuksia 16. Näistä on raportoitu erikseen. Lisäksi kolme on maksatuksen jälkeen ajautunut konkurssiin, joten hankkeista ei ole viimeistä seurantaraporttia. Näin ollen hanketuloksista raportoidessa käytetään määrää 74. Raportoinnin kohteena oleville 74 yritykselle maksettiin liikekumppanuustukea yhteensä 1 482 478,78 euroa. Tähän mennessä 38 yritystä raportoi investoinneista kohdemaahan. Investointien kokonaisarvo on yhteensä 20 299 992 euroa, mikä on lähes 14 kertaa näille yrityksille maksetun LK-tuen verran. Jos jatkohankkeet lasketaan mukaan, maksatusten summa on 1 622 374,86 euroa ja investointeja tehneitä yrityksiä on 39. Investointeja tehneet yritykset ml. jatkohankkeet ovat investoineet yhteensä 22 149 992 euroa, mikä on lähes 14 kertaa maksetun liikekumppanuustuen verran. Vuoden 2011 hankkeista 56 (76 %) oli pk-yrityksiä ja 18 (24 %) olisuuryrityksiä. Tässä on suuri ero vuoden 2010 hankkeisiin, jolloin raportoiduista hankkeista 88 % oli pk-yrityksiä ja 12 % suuryrityksiä. Nyt raportoiduista hankkeista 16 (22 %) suuntautui vähiten kehittyneisiin maihin (LDC), yhdeksän hankkeista (12 %) muun matalan tulotason maihin (LIC), 37 hankkeista (50 %) alemman keskitulotason maihin (LMIC) ja 12 (16 %) hankkeista kohdistui ylemmän keskitulotason maihin (UMIC). Toisen ja viimeisen seurantaraportin yhteydessä 30 hankkeen (41 %) arvioitiin olevan onnistuneita. Viisi hanketta on kesken ja yhtä lykätty (yhteensä 8 %). Kaikista raportoiduista hankkeista 38 (51 %) ei toteutunut. Tämä on suurempi osuus kuin aikaisempina vuosina 17. Ei-onnistuneiden hankkeiden kohdealueen kehitystaso on lähes sama kuin jos verrataan kaikkia raportoituja hankkeita ja niiden alueellista jakaumista. Täten ei voida tehdä johtopäätöstä siitä, että hankkeen onnistuminen olisi välttämättä kiinni kohdealueen kehityksestä. Viisitoista yritystä on kertonut hankkeiden olevan tuottavia jo tässä vaiheessa. Loput 59 arvioivat hankkeensa tässä vaiheessa tuottamattomiksi. Näistä 23 arvioi, että hankkeet tulevat olemaan tuottavia tulevaisuudessa ja 20 yritystä arvioi, että hankkeet eivät ole tuottavia tulevaisuudessa. Loput eivät ole osanneet arvioida, miten todennäköisesti hanke menestyy tulevaisuudessakaan. Useat yritykset ilmoittivat saaneensa arvokasta tietoa kohdemarkkinoista ja alueesta sekä toimintaympäristöstä selvitysten avulla, riippumatta hankkeen taloudellisesta tuottavuudesta. 16 Yksi jatkohakemuksista on vuoden 2008 hankkeen jatkohakemus, yksi on vuoden 2009 hankkeen jatkohakemus ja neljä vuoden 2010 hankkeiden jatkohakemuksia. Näiden hankkeiden onnistumisesta on raportoitu vuosina 2010 2014 tehdyissä kehitysvaikutusraporteissa. 17 Epäonnistuneet hankkeet vuonna 2010 25 kpl (38 %), vuonna 2009 16 kpl (32 %), 2008 15 kpl (31 %), vuonna 2007 20 kpl (33 %), vuonna 2006 7 kpl (39 %)

19 (27) Hankkeiden aikaansaamista suorista työllistämisvaikutuksista raportoi 23 yritystä eli 31 % kaikista hankkeista. Nämä hankkeet ovat työllistäneet suoraan yhteensä 636 henkilöä. Työpaikoista 517 oli uusia. Suoraan työllistävistä yrityksistä 18 arvioi työllistävänsä yhteensä 222 työntekijää nykyistä enemmän seuraavien kahden vuoden aikana. Myös 15 yritystä, jotka eivät tällä hetkellä työllistä, arvioivat työllistävänsä kahden vuoden kuluessa yhteensä 79 henkilöä. Suoraan työllistävistä hankkeista 13 ilmoitti myös työllistävänsä epäsuorasti yhteensä 1384 henkilöä. Lisäksi viisi yritystä, jotka eivät työllistäneet suoraan, työllistivät kuitenkin epäsuorasti yhteensä 16 henkilöä. Vuoden 2011 hankkeissa työllistyi yhteensä 232 naista, mikä on 36 % suoraan työllistäneiden yritysten työpaikoista. Tämä on melkein 30 % enemmän kuin vuoden 2010 hankkeissa, jolloin 180 naista työllistyi. Kaikkiaan naisia työllisti 16 yritystä eli 70 % suorasta työllistämisestä raportoineista yrityksistä, mikä on lähes sama kuin vuotta aikaisemmin (65 %). Yrityksistä 30 (41 %) arvioi, että niillä on ollut positiivinen vaikutus naisten työllistymiseen ja työolosuhteisiin tai suotuisia piirteitä, jotka ovat vaikuttaneet positiivisesti sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Tämä on enemmän kuin vuoden 2010 hankkeissa, jolloin positiivista vaikutuksista raportoi 19 (29 %) kaikista hankkeista. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on yksi Suomen kehityspoliittisen toimenpideohjelman ja kehitysyhteistyön läpileikkaavista tavoitteista 18. Yrityksistä 28 (38 %) raportoi hankkeeseen liittyneen teknologian ja tietotaidon siirtoon liittyviä kehitysvaikutuksia. Tämä on huomattavasti vähemmän kuin aikaisempina vuosina, jolloin luku on ollut 56 75 %. Aikaisempina vuosina hakijayritysten joukossa on ollut enemmän teknologiayrityksiä, mikä voi osaltaan selittää tätä teknologian ja tietotaitoon siirtyvää pudotusta. Yrityksistä 41 (55 %) raportoi hankkeeseen liittyneen koulutusvaikutuksia. Koulutus on sisältänyt muun muassa tuotantoon, kokoonpanoon, ohjelmistokehitykseen ja taloushallintoon liittyviä asioita. Osa yrityksistä ilmoitti hankkeiden sisältäneen laatukoulutusta, taloushallinnon koulutusta, 3D-suunnittelua, tuotetietoutta, tuotantoeläinten hyvinvointiin ja elintarvikkeiden tuontimääräyksiin liittyvää koulutusta, ITjärjestelmäkoulutusta, ohjelmointia sekä koulutusta mobiileissa oppimisympäristöissä. Suoraan työllistävistä yrityksistä 11 (48 %) maksaa keskimääräistä parempaa palkkaa (15 % kaikista hankkeista). Yritykset ovat arvioineet, että palkat ovat olleet noin 10 50 % paikallista palkkatasoa korkeampia. Yksittäisiä muita toimenpiteitä ovat ol- 18 Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma: Valtioneuvoston periaatepäätös 16.2.2012.

20 (27) leet esim. vakuutukset, kuljetukset työpaikalle, ruokailun ja terveydenhoidon järjestäminen työntekijöille sekä tarvittaessa myös perheenjäsenten sairaanhoito mukaan lukien ulkomaisten lääkärien saatavuus. Yhteensä 16 yritystä (22 %) raportoi hankkeella olleen kehitysvaikutuksia kohdemaan yleiseen infrastruktuuriin, mikä on suunnilleen sama kuin aikaisempina vuosina. Tällä kertaa eniten oli vaikutettu lastentarhojen, koulujen, sairaaloiden tai terveyskeskusten parantamiseen. Yrityksistä 41 (55 %) raportoi hankkeen vaikuttaneen kohdemaan markkinoihin ja niiden rakenteeseen. Tämä on suurempi luku kuin vuoden 2010 raportoiduissa hankkeissa, joissa osuus oli 45 %. Yritykset raportoivat hankkeen vaikuttaneen kohdemaan markkinoihin ja niiden rakenteeseen esimerkiksi aloittamalla uusien tuotteiden tuotannon, parantamalla olemassa olevien tuotteiden laatua, parantamalla perushyödykkeiden saatavuutta, vahvistamalla kohdemaan vientikauppaa sekä lisäämällä raakaaineiden tuotantoa kohdemaassa. Myös hankkeiden sijaitseminen maaseudulla tai teollistumattomissa kaupungeissa tai paikallisten pien- ja suuryritysten välisten yhteyksien vahvistaminen on vaikuttanut positiivisesti kohdemaan markkinoihin ja niiden rakenteeseen Kaikilta hankkeilta toimialasta riippumatta edellytetään kokonaisvaltaista ympäristövaikutusten huomioon ottamista ja niistä raportoimista. Yrityksistä 34 (46 %) raportoi hankkeeseen liittyvistä muista positiivisista ympäristövaikutuksista. Näitä oli esimerkiksi lisääntynyt energiatehokkaiden menetelmien, ympäristöystävällisten tuotantomenetelmien ja raaka-aineiden käyttö sekä hankkeessa toteutettu ympäristöstrategia. Yksityiskohtaisempaa tietoa hankkeiden etenemisestä voi lukea kotisivuilla olevista seurantaraporteista. Hankkeiden kehitysvaikutukset viimeisimpien seurantaraporttien mukaan on myös koottu liitteeseen 6. Yritysten raportoimat hankkeiden etenemiset löytyvät liitteestä 7. 3) Liikekumppanuuksien identifiointi- ja edistämistoiminta (Matchmaking) MM-toimintaan katsotaan kuuluvan kohdemaiden ja kotimaan yrityskontaktien työstämisen sekä järjestettävien tilaisuuksien lisäksi yhteistyön tiivistäminen Suomen kehitysmaaedustustojen, kansainvälisten sisarorganisaatioiden sekä suomalaisten ja kohdemaiden kaupallisten toimijoiden kanssa. Lisäksi tavoitteena on tarjota palveluita kehitysmaatuonnin edistämiseen liittyen.

21 (27) Raportointivuonna jatkettiin vuonna 2013 aloitettua MM-palvelun tehostamista. Kehitysmaista haettiin lisää niin sanottuja yritysbongaajia, joiden toivotaan löytävän kohdemaista varteenotettavia yrityksiä ja ohjaavan niitä MM-palvelun pariin. Löytäessään hyvän yrityksen bongaajat saavat toimeksiannon yrityksen taustojen tarkistamisesta. Myös Suomessa tapahtuvien liikekumppaneiden identifioimisen toimeksiannoissa jatkettiin laadulla kilpailemista. 3.1. Matchmaking-tilaisuudet kohdemaissa MM-tilaisuuksia on järjestetty 16 maassa. Tilaisuuksien aikana esiteltiin pääasiallisesti LKO:n tuomat mahdollisuudet kehitysmaiden yrityksille sekä tarjottiin tilaisuuskohtaista tietoa suomalaisista yrityksistä, Suomen markkinoista sekä yleistä Suomitietoa. Listaus tilaisuuksista löytyy liitteestä 8. Taulukko 4 Tilaisuudet kohdemaissa vuonna 2015 Kohdemaissa järjestettävät tilaisuudet Koko vuosi (cum) T1 T2 T3 Toteutunut 36 (+3) kpl 4 Peru 3 Egypti 4 Uganda (tavoite) Tarpeen mukaan, 1-2 Vietnam 2 Tansania 2 Etiopia 2 kpl/maa, yht. 20 1 Egypti 1 Ruanda 2 Indonesia 1 Myanmar 2 Panama 1 Pakistan 2 Pakistan 2 Sri Lanka 2 Tunisia 2 Vietnam 1 Ecuador 1 Kenia 1 Kuuba Tilaisuuksien lisäksi Finnpartnership tapasi matkojen yhteydessä mahdollisuuksien mukaan suurlähetystöjen ja kauppakamareiden edustajia, pääsektoreiden toimijoita sekä Finpron, maitten ministeriöiden ja vienninedistämisorganisaatioiden edustajia yhteistyömahdollisuuksien kartoittamiseksi. 3.2. Matchmaking-yhteydenotot kehitysmaayrityksiltä ja suomalaisilta yrityksiltä Raportointivuoden aikana yhteydenottoja kehitysmaista vastaanotettiin 364 kpl, mikä on ennätykselliset 64 % enemmän kuin edellisvuonna. Vuoden aikana konkreettisia hakemuksia saatiin työstettyä 247 kpl (rekisteröity tietokantaan / one-toone yhteydenoton välitys / kehitysmaatuonnissa avustamista), mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin edellisvuonna. Taulukko 5 tiivistää MM-toiminnassa mukana olleiden yritysten lukumäärän sekä kuvaa, mitä aloitteille on tehty.

22 (27) Taulukko 5 Matchmaking-yhteydenotot vuonna 2015 Yrityksen Kontaktin luonne Tavoite Koko vuosi T1 T2 T3 alkuperä Yrityksen MM-hakemus rekisteröity tietokantaan kehitysmaa 161 42 60 59 One-to-one -yhteydenotot ja tiedonvälitys kehitysmaa 82 22 32 28 Kehitysmaatuonti kehitysmaa 4 0 2 2 Aktiivisen MM-toiminnan kohteena olleet yritykset yhteensä 125 247 64 94 89 -> joista aiempien raportointijaksojen aikana saapuneita kehitysmaa -36-14 -10-12 Yrityskontaktit, joita ei ole vielä rekisteröity tietokantaan (prosessi kesken, tietoja puuttuu) kehitysmaa 153 55 37 61 Kaikki vastaanotetut yhteydenotot yhteensä 220 kehitysmaista 364 105 121 138 Vuoden aikana tietokantaan siirretyt partnerinhakuilmoitukset jakaantuivat 23 sektorin välille. Tietokantaan rekisteröitiin kehitysmaayrityksiä eniten maatalous- ja elintarviketeollisuudesta (33 kpl), tekstiiliteollisuudesta (24 kpl), IT-teollisuudesta (20 kpl), sekä tuotantotekniikka ja laitteistotoimialalta (15 kpl). Hakemuksia rekisteröitiin tietokantaan 25 maasta. Eniten hakemuksia rekisteröitiin Ukrainasta (29 kpl), missä heijastuu Ukrainassa toimivan aktiivisen yritysbongaajan tuloksellinen työ. Vietnamista rekisteröitiin 19 yritystä, mikä on tulosta aktiivisista yritysbongaajista ja Vietnam-tapahtumista. Monta partnerihakuilmoitusta on myös tullut Sri Lankasta (14 kpl), Intiasta (13 kpl), Perusta (11 kpl), Ecuadorista (11 kpl) ja Kiinasta (10 kpl), joissa myös toimii monta aktiivista yritysbongaajaa tai maissa on toteutettu Doing Business with Finland-tapahtumia. Kehitysmaatuontiin liittyvä neuvonta on kohdistunut yrityksiin, jotka toimivat Sri Lankassa, Makedoniassa, Panamassa ja Tunisiassa. One-to-one yhteydenotot tulivat enimmäkseen Tansaniasta (16 kpl), Vietnamista (16 kpl), Egyptistä (14 kpl), Ugandasta (8 kpl) ja Ruandasta (8 kpl). Tämä on suora tulos näissä kohdemaissa järjestetyistä tilaisuuksista. One-to-one yhteydenotoista eniten toimii koulutuspalvelualalla (20 kpl), tieto- ja viestintäteknologia-alalla (18 kpl) ja maatalous- ja elintarviketeollisuusalalla (17kpl). Laadullisesti vahvat hakemukset tulevat maista, joissa on olemassa taho, joka voi tukea tai auttaa hakemuksen teossa, kuten yritysbongaajat tai kansalliset toimijat (vienninedistämisorganisaatio, toimialaliitto jne.). Yksityiskohtainen taulukko aktiivisista MM-yhteydenotoista ja niiden jakautumisesta maittain ja sektoreittain on liitteessä 9.

23 (27) Ulkopuolisia toimijoita on käytetty määrättyjen MM-hakemusten edelleen työstössä. Tarkoituksena on näin varmistaa hakemusten taso sekä parantaa niiden markkinoitavuutta suomalaisille yrityksille. Työ koostui pääasiallisesti kohdemaissa tehtävästä yritysten taustojen tarkistuksesta (kahdessa vaiheessa) sekä Suomessa tehtävästä yritysten hakemusten aktiivisempaan markkinointiin tähtäävästä työstä. Näissä tapauksissa myös tieto onnistumisesta, eli yhteistyön alkaminen yritysten välillä, välittyy Finnpartnershipille. Raportointivuoden aikana saatiin valmiiksi ulkopuolisten konsulttien avulla 32 kehitysmaayrityksen 19 yhdistäminen suomalaisyrityksiin. Taustojentarkistukseen on käytetty pääasiassa konsultteja, jotka ovat tulleet mukaan Matchmaking-pilotin kautta. Sopimukset on solmittu yhteensä 35 yritysbongaajan (22 maassa) ja 44 Suomessa toimivan konsultin kanssa. 3.3. Matchmaking-yhteydenottojen markkinointi Kehitysmaiden yritysten partnerinhakuilmoituksista tiedotettiin myös kuukausittaisissa uutiskirjeissä. Kuukausittaisen uutiskirjeen vastaanottajat koostuvat yrityksistä, kattojärjestöistä, alueellisista kehitysorganisaatioista ja muista partnereista. Loppuvuodesta suomenkielinen vastaanottajalista koostui 1 073 (kasvua vuodessa 8 %) ja englanninkielinen 547 (kasvua 28 %) henkilöstä tai henkilön edustamasta organisaatiosta. Markkinoinnissa yhteistyötä suomalaisten ja kehitysmaalaisten yritysten tukiorganisaatioiden kanssa vahvistetaan jatkuvasti, ml. Team Finland-verkosto toimii entistä aktiivisemmin. 3.4. Matchmaking-toiminnan tulokset Liiketoimintamahdollisuuksien identifiointitoiminnan seurauksena on syntynyt useita liikeyhteyksiä. Vuoden 2014 aikana jatkoselvityksiin yhteistyön aloittamiseksi yritysten välillä on johtanut alla olevan taulukon mukaan 295 aloitteesta 101 aloitetta, eli yhteensä 34 % työstetyistä hakemuksista. Taulukossa 6 on kuvattu MM-toiminnan tuloksia. Seuranta on lähetetty tammikuussa 2016 Partner Search tietokannassa oleville yrityksille. Näiden lisäksi one-to-one yhteydenottojen etenemistä on seurattu mahdollisuuksien mukaan. 19 7 x Vietnam, 4 x Peru, 4 x Kolumbia, 3 x Intia, 3 x Chile, 2 x Indonesia, 2 x Ukraina, 1 x Afganistan, Kiina, Egypti, Etiopia, Pakistan, Ruanda, Sri Lanka

24 (27) Taulukko 6 Matchmaking-toiminnon seurannan tulokset vuosina 2009 2015 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kommunikointia yritysten välillä 25 19 18 6 7 35 80 Yritysvierailu tai tapaaminen suunnitteilla 3 0 0 1 4 4 5 Yritysvierailu tai tapaaminen toteutettu 0 7 3 2 2 5 4 Konkreettisesta yhteistyöstä sovittu 1 2 1 0 1 5 4 Konkreettinen yhteistyö aloitettu tai toimeenpantu 1 8 4 3 2 7 5 LKT-hakemus vastaanotettu 0 0 0 2 0 6 3 yhteensä 30 (36 %) 36 (31 %) 26 (25 %) 14 (14 %) 16 (22 %) 62 (38 %) 101 (34 %) Ei vielä tulosta 37 (44 %) 74 (63 %) 72 (70 %) 77 (76 %) 42 (58 %) 53 (33 %) 121 (41 %) Ei vastausta kyselyyn 17 (20 %) 8 (7 %) 5 (5 %) 11 (11 %) 16 (22 %) 46 (29 %) 73 (25 %) yhteensä 84 118 103 102 72 161 295 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 3.5. LKO:n markkinointi Suomessa Vuonna 2015 operaattori esitteli toimintaansa ja palveluitaan 46 erilaisessa tapahtumassa tai tilaisuudessa tavoitteen ollessa 28 tilaisuutta. Lähes kaikki tilaisuudet ovat olleet muiden järjestämiä yhteistilaisuuksia, mikä on mahdollistanut LK-ohjelmasta tiedottamisen useimmissa tilaisuuksissa suhteellisesti pienemmillä resursseilla. Tarpeen mukaan pyritään saamaan muiden toimijoiden edustajia edustamaan myös Finnpartnershipiä. Liitteessä 8 on listattu kaikki markkinointitilaisuudet. 3.6. Yhteistyö sidosryhmien kanssa Raportointivuoden aikana Vinkkaajat -toiminto on saatu käyntiin ja ensimmäiset tätä kautta kansainväliseen yhteistyöhön ohjatut suomalaisyritykset on saatu keskusteluun kehitysmaiden yritysten kanssa. Yhteistyötä Finpron kanssa on kohdemaatyön osalta tiivistetty yhdistämällä Finnpartnershipin Doing Business with Finland seminaarin ja VKE-matkan fokusta ja kartoittamalla kasvuohjelmien yritysten mahdollisuutta olla mukana Finnpartnershipin Doing Business with Finland seminaarien esittelyissä. Paikallisten yritysten kiinnostus suomalaisyrityksiä kohtaan luotiin Matchmaking-esitykseen liitettävillä suomalaisyritysten markkinointi-ikkunoilla, jotka Finnpartnership esittelee esityksen lopussa lyhyesti. Team Finland-yhteistyötä Tekesin kanssa on tiivistetty esimerkiksi järjestämällä yhteinen seminaari Vietwater-tapahtuman yhteydessä Hanoissa. Operaattori on toiminut aktiivisesti Team Finland työssä ja on yleensä aina mukana Team Finland koulutusten järjestelyissä. Aktiivisesti operaattori on toiminut erityisesti TF Uusimaa- ja valtakunnallisessa TF-toiminnassa, tuonut yritysesimerkkejä koulutustilaisuuksiin ja ollut aktiivisesti vaikuttamassa vuoden

25 (27) 2015 TF-koulutuksiin ja tapahtumiin molemmilla tasoilla. Operaattori otti myös kantaa uuteen kehityspoliittiseen linjaukseen ja totesi sen sopivan hyvin vuosien 2016 2018 alustaviin suunnitelmiin. 4) Neuvontapalvelu Finnpartnership-ohjelma tarjoaa suomalaisyrityksille LK-tuen ja MM-palvelun lisäksi kehitysmaahankkeisiin liittyviä neuvontapalveluja. Neuvontapalveluiden kysyntä vaihtelee suuresti, samoin yritysten tarpeet neuvojen suhteen. Olennainen tehtävä on lisäksi ollut ohjata yrityksiä muiden kansainvälistymispalveluita tarjoavien tahojen, kuten ELY-keskusten, Finnveran, Finpron, Tekesin, eli Team Finlandin-palveluiden piiriin ja myös kansainvälisten palveluiden piiriin kuten Nopef, NIB, Maailmanpankki ja alueelliset kehityspankit. Finnpartnershipin ylläpitämä kehitysmaatietopankki sisältää hyödyllistä tietoa kehitysmaihin suuntaaville yrityksille. Kehitysmaatietopankista voi etsiä kohdemaata koskevaa yleistä maatietoa, tapahtumia, linkkejä hyödyllisten tahojen nettisivuille, sekä erilaisia maaraportteja ja talouskatsauksia. Tiedot liiketoimintapankkiin saadaan yhteistyökumppaneilta ja näin maa- ja sektorikohtaisen tiedon määrä on kiinni paljolti yhteistyökumppaneiden aktiivisuudesta. Operaattori auttaa yleisellä tasolla liikekumppanuusyrityksiä hankkeiden kehittämisessä ja toteuttamisessa koko hankkeen elinkaaren ajan, mutta ohjaa asiakkaita tarvittaessa kääntymään myös muiden, esim. konsulttien, puoleen yksityiskohtaisempaa neuvontaa varten. Operaattorin tarjoama neuvontapalvelu on avoin myös muille kuin LK-tukea hakeville yrityksille. Yleinen neuvontapalvelu on toteutettu Finnpartnershiptiimille allokoiduin henkilöstöresurssein sekä Finnfundin henkilöstön avulla, mm. rahoitus- ja ympäristöasiantuntijoiden toimesta. Yhteensä neuvontaan on käytetty keskimäärin noin 29,5 tuntia kuukaudessa tavoitteen ollessa noin 21 tuntia kuukaudessa. LKT-hakijoille tarjottiin vuoden 2015 aikana myös rahoitusneuvontaa. Yksityiskohtaisempaa, erillistä hankekohtaista rahoitusneuvontaa tarjottiin vuoden aikana 145 asiakkaalle ja näistä 55 ilmoitti halukkuutensa neuvontaan. Palautteen perusteella suurin osa asiakkaista on kokenut neuvonnan hyödylliseksi. 4.1. yhteiskunta-asioiden (Y & Y) voucher LKT-hakijoille tarjottiin neuvontaa koskien ympäristö- ja yhteiskuntavaikutuksia (Y&Yvoucher). Raportointivuoden aikana on valmistunut 92 yrityksen neuvonta. Y&Yvouchereista saatu palaute on ollut positiivista ja lisännyt suomalaisten yhtiöiden osaamista. Tätä tietotaitoa käytetään, kun liiketoimintaa harjoitetaan kehitysmaassa,