KESÄLAHDEN MAANSIIRTO OY Vihtola Jäkkö Koerakenteet Sekoitus...1 Vastaanotto...3 Pohjanteko...3 Rikastehiekka-tuhka...4 Kuitutuhka...4 Yleistä...4 30.10.2006
KESÄLAHDEN MAANSIIRTO OY Sivu 1/4 Työmaa: Vihtola-Jäkkö Laatija Simo Karhu / Petri Pajumo Sekoitus Sekoituksen suunnittelussa paikanpäällä todettiin kentän olevan melko ahdas uusien aumojen teolle(kuva 1.). Tuhkat oli ajettu valmiiksi pitkiin aumoihin jotka veivät parhaan(=tasaisimman) kenttätilan. Tuhkat olisi voitu alun perin ajaa suoraan korkeammalle kasalle koska tuhkat joudutaan kuitenkin punnitsemaan aumoja tehdessä. Kuva 1. Alkutilanne sekoituskentällä. Kaksi ensimmäistä aumaa jouduttiin edellä mainituista syistä tekemään loivaan alamäkeen kentälle tulevan tien suuntaisesti. Sekoitustavasta(aumasekoitin) ja kentän suuremmista epätasaisuuksista näillä kohdin, pohjalle jäävän rikastehiekan osuus oli näissä aumoissa muita suurempi, paikoin jopa 30-40cm kerros(kuva 2.). Pohjalle jääneet tavarat hyödynnettiin aina mahdollisuuksien mukaan seuraavissa aumoissa. Lisäksi ensimmäisissä aumoissa ongelmana oli alkuun veden valuminen alamäkeen, jolloin auman kosteus oli vaikeaa saada tasaiseksi. Tähän auttoi hieman työtavan muuttaminen(riittävästi patoja vesiuraan) sekä veden lisääminen asteittain sekoituskertojen välillä. Parhaan sekoitustuloksen saamiseksi kentän tulisi olla tasainen ja iso asfalttikenttä jolloin aumakoneenkuljettajan mukaan sekoittajan voisi laskea niin alas että kaikki
KESÄLAHDEN MAANSIIRTO OY Sivu 2/4 tavarat sekoittuisivat. Lisäksi tilavalla kentällä aumat voitaisiin tehdä ja esikastella soveltuvin osin jo ennakkoon, jolloin odotusaika saataisiin vähennettyä minimiin, sekä toiminnan tehokkuutta lisättyä. Kuva 2. Ensimmäisten aumojen pohjalle jäi kentästä johtuen paksu kerros rikastehiekkaa. Sekoitusaika muodostui ensimmäisissä aumoissa pitkiksi juurikin veden lisäämisen aiheuttamista ongelmista johtuen. Esimerkkinä voisi mainita tilanteen kun suunniteltu vesimäärä on lisätty aumaan ja otetaan näyte joka kuivatetaan mikrossa vesipitoisuuden määrittämiseksi (Rikastehiekka-tuhkan tapauksessa tähän meni n. 10-15min ja kuitutuhkan kohdalla vähintään puoli tuntia.). Näytteen valmistuttua todetaan ettei vesipitoisuus toteutunut ja vettä lisätään edelleen, sekoitetaan, otetaan näyte ja odotetaan. Näin toimitaan niin pitkään kuin on tarvis ja jokaisessa veden lisäyskerrassa menee vähintään 45-60 minuuttia, jolloin on todella tärkeää saada oikea vesipitoisuus jo kerralla melko lähelle oikeaa. Tähän päästiinkin jo myöhemmillä aumoilla kun opittiin että vettä todennäköisesti valuu auman läpi suoraan louherakenteeseen ja tarvittavan veden määrä on huomattavasti suunniteltua suurempi. Vesipitoisuuden noin määrittämiseksi sekoitusvaiheessa voisi miettiä jonkin tyyppisen kosteusmittarin soveltuvuutta(tasalaatuiselle tavaralle, ei toimine kuitutuhkan osalta jossa kuituosat ovat huomattavasti kosteampia) vertaamalla mittarin lukemaa mikrokuivatuksella saatuun oikeaan tulokseen.
KESÄLAHDEN MAANSIIRTO OY Sivu 3/4 Kuitutuhka-aumat 6 ja 8 Kuitutuhka-auma 7 Vastaanotto Kuva 3. Rikastehiekka-tuhka(1-5) ja kuitutuhka-aumojen sijoittuminen kentällä. Aumojen koot eivät ole oikeassa suhteessa. Aumasekoittimen sekoitustavasta johtuen aumojen sekoittuminen sivusuunnassa ei ollut aivan tasaista, varsinkaan kosteuden osalta, vielä yhdeksänkään ajokerran jälkeen. Jossain vaiheessa sekoitusta olisikin hyvä nostaa pyöräkoneella auman toiselta laidalta tavarat auman päälle/toiselle sivulle, jolloin sekoittuminen tapahtuisi täydellisemmin myös sivusuunnassa tai sitten vesi tulisi saada lisättyä aumaan muulla tavalla kuin uraan laskemalla. Yleisesti sekoituksessa huomionarvoisina asioita: Odottaminen on kallista, koska työtapa vaatii paljon kalustoa ja miehitystä(tj + laborantti + 2 RM + 2 vesiyksikköä + sekoitin + kaivinkone(kkhp tai TRK) + KUP(1-2). Kaluston rikkoutumisen ja sään osalta työtapa on erittäin häiriöaltis. Esim. aumasekoittimen rikkoutuessa vastaavaa laitetta ei ole saatavissa tilalle jolloin tavara kovettuu aumoihinsa. Teoreettinen työaika 6h sementin lisäyksestä työn lopetukseen(tiivistetty vaadittuun tiiveyteen) on lyhyt. Tämä voitaisiin saavuttaa yllämainituilla parannuksilla kentän ja työtapojen suhteen sekä lyhentämällä aumojen pituutta. Työn saavutus kalustomäärään nähden pieni ~400t/6h Pohjanteko - Rikastehiekka-tuhkarakenteen alle tulevan 5cm murskekerroksen tekeminen kallista, samalla työmäärällä tekisi koko kantavan kerroksen.
KESÄLAHDEN MAANSIIRTO OY Sivu 4/4 - Kuitutuhkarakenteen alla 10cm:n jakavasora liian ohut. Jouduttiin tekemään murskepintainen tie autoja varten, jotta koerakenteen alusrakenne säilyisi ehjänä. - Koerakenteiden reunatukien tekeminen lisänä perinteiseen rakentamiseen nähden. Rikastehiekka-tuhka - Rakennekerrospaksuus liian paksu tehtäväksi asfalttilevittimellä yhdellä kertaa -> seurauksena työkoneiden liikkuminen rakennettavan kerroksen päällä ilman suojamursketta -> tiiviyden epähomogeenisyys. - Rakenne soveltuu huonosti osuuksille jossa on työnaikaista yleistä liikennettä. - Teoreettinen aika tiiveyksien saavuttamiseksi liian lyhyt -> materiaali paikoin liian kosteaa jyrättäväksi. Kuitutuhka - Rakennekerrospaksuus liian paksu tehtäväksi asfalttilevittimellä yhdellä kertaa -> seurauksena työkoneiden liikkuminen rakennettavan kerroksen päällä ilman suojamursketta -> tiiviyden epähomogeenisyys. - Sitoutuminen hidasta ja rakenne kumimainen -> huono tiivistettävyys - Pienikin sade tekee materiaalin erittäin liukkaaksi - Tiivistettävän rakenteen suuri kokoonpuristuvuus -> levitettävän kerrospaksuuden arviointi hankalaa ennen tiivistystä. - Kantavan kerroksen alaosan levitys hidasta ja hankalaa pinnan pehmeyden takia -> lopputiivistyksen aikataulun venyminen. Sekoitus lopputiivistys paikoin jopa 12h - Kantavan kerroksen alaosa(suojakerros) painuu rakenteeseen. Yleistä - Laadunvalvontaa tulisi nopeuttaa huomattavasti jotta se ehtisi ohjata työskentelyä. - Kosteusmittauksella levityspäässä ei voida enää ohjata veden lisäystä -> mittaamisen tehostaminen sekoituspäähän. - Rakenteiden teko herkkä säätilan suhteen; sade ja lämpötila - Koerakenteen yläpuolisten kerrosten teossa rajoituksia, mm. tiivistys ja veden lisäys - Kuinka onnistuu korjausrakentaminen tai muutos- ja lisärakentaminen? - Sekoituksessa ja lopputiivistyksessä paljon muuttuvia tekijöitä, jotka vaikuttavat kuluneeseen aikaan: o sekoituskenttä; riittävästi tilaa ja tasainen(asfalttikenttä) tasalaatuisten aumojen teolle o veden lisäyksen onnistuminen ensilisäyksellä ja nopeasti(imeytyminen hidasta) o tarvittavien mittauksien ja sekoitustarpeiden suorittaminen o sekoituskentästä johtuvan hukan aiheuttamat laatuheitot -> ongelmia vastaanottopäässä mm. jyräyksessä o materiaalin kokoonpuristuvuus-> oikean kerrospaksuuden saavuttaminen o materiaalin kosteudesta tai muusta johtuvat jyräyskertojen lisääntymiset tiiveyksien saavuttamiseksi Pienetkin häiriötekijät sekoitusvaiheessa vaikuttavat materiaalin laatuun, jolloin koko työketju venyy muuttuvien tekijöiden vuoksi liian pitkäksi.