KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Osakaskannat ja taimenkunnat - Näkemyksiä vaelluskalakantojen hoitoon Keski-Suomessa Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Viva Salmo Trutta- hankkeen seminaari 12.6.2014 Varjolan tila, Kuusaa Kuva. Timo Ruokonen
Osakaskannat ja taimen kunnat Vaihdoin sanojen paikkaa otsikkoon joka mielestäni kiteyttää asiaa elävästi osakaskannat (tieto, tarve, halu, velvollisuus) taimen kunnat (missä tietoa, tarvetta, halua ja velvollisuutta toteutetaan) Lisäksi tietenkin Kalastajan (tieto, tarve, halu, velvollisuus) Ajankohta suojelulle oli eilen, mutta viimeistään nyt.
Järvitaimen Järvitaimenen suojelutoimenpiteitä ei pidä ajatella vain kalastuspoliittisesta tai kalastuksellisesta näkökulmasta. Jos ja kun uhanalaisen lajin kantaa on suojeltava (suotuisa suojeluntaso tavoitteena) on siihen kohdistuvaa kuolleisuutta vähennettävä. Lajin perimän on oltava riittävä/oikea sekä lajin elinympäristön laadun ja määrän on myös vastattava tavoitteita.
Ajankohtaista Järvitaimen tuli uhanalaiseksi 2010 ns. Punaisen kirjan luokittelun myötä - Järvelle syönnösvaeltava taimen on ollut uhanalainen Keski- Suomessa jo paljon pidempään Alamittojen korotukset vuoden 2014 alusta. Taimen 60 cm ja järvilohi 60 cm Kalatiestrategian toteutuminen Pienvirtavesien kartoitukset ja kunnostukset
Kysymyksiä herättää Suoraan järvitaimenkantaan kohdistuvan kalastuksen vaikutus (virtavedet, uistelu, verkkokalastus)? Onko viljellyllä kalalla tänä päivänä riittävät eväät tuottaa vaeltavia kantoja? Onko ympäristöllä nykyisin riittävät eväät tuottaa elinvoimaisia vaeltavia kantoja, jos ja kun kalastuspainetta on jatkossakin? Mitä on riittävä suojelun taso ja millä mittarilla? Miksi yli 60 cm uhanalaisen luontaisen järvitaimenen saa tappaa? Mitkä ovat ne pilottialueet Keski-Suomessa, jossa halutaan/voidaan kokeilla jotain uutta? Mitkä ovat ne alueet, jossa ei tarvitse? Timo Hänninen 2013
Mitä osakaskunnat voivat tehdä? Keski-Suomessa lähes kaikki kalastusalueet kartoittavat ja/ tai seuraavat taimenvirtavesiä. Osakaskunnat voivat tehdä aloitteita pienvirtavesien kunnostuksista kuntaan ja ELY-keskukseen. Osakaskunnat voivat yksin tai yhteistyössä kalastusalueen ja ELY-keskuksen kanssa tehdä kartoituksia ja kunnostussuunnitelmia sekä kunnostuksia vesialueillaan. Tekijöitä löytyy kalatalouskeskuksesta, Elystä, Yo:lta, konsulteilta ja voidaan niitä toteuttaa erillisinä laajempina hankkeinakin. Kunnostajan ei tarvitse olla osakaskunta! Kalaseurat ym. Aktiivit voivat myös osallistua! Osakaskuntien aktiivisuus näkyy hankkeiden toteuttamisessa. - Saarijärven Murronjoen kunnostushanke alkuun osakaskuntien toimesta 2012 - Liimattalan Isojoen kunnostustarvekartoitus 2014 - P-P:n inventoinnit 2012-> Tyystjoen mäti-istutus 2014, kunnostushanke?
Mitä osakaskunnat voivat tehdä? Kalastuksen säätely. Uhanalaisen lajin osalta kyse on velvollisuudesta! Lajiin kohdistuva kalastus! - Miten pyytää vain mitan täyttäviä yksilöitä? - Miksi juuri lisääntymiskoon kynnyksellä oleva kala saadaan tappaa? Kaikki suojelutyö, kompromissit ja panostus valuvat hukkaan - Ja se suurin miten Miten olla pyytämättä? - ajalliset ja alueelliset rajoitukset ja kiellot
Järvitaimen Vaeltavan järvitaimenkannan suojelu ei ole helppoa hajanaisen vesienomistuksen maassa, jossa vesistöjä on muokattu valtavasti ja kalastus on suosittua. Suojelutoimenpiteet eivät konkretisoidu tasapuolisesti osakaskunnille, mutta esim. reittivesillä ja suurilla järvillä tietyt osakaskunnat voivat tehdä suuria ja vaikuttaviakin päätöksiä.
Teesit: Villit vaeltavat taimenet emokalakannoiksi? Villit ja vapaat vaellusreitit? Potentiaalisten poikastuotantoalueiden pinta-alan maksimointi (Pienvedet ja kalastuskiellot) Vain virtavesien poikasistutuksia rajallisesti kohdevesistöihin, joista luovutaan jollain aikajänteellä? Lajiin kohdistuvaan pyyntiin selvät rajoitteet? Kalastusoikeuksista luopumisesta korvauksia osakaskunnille? KHS:n ja TPO:n sitovuus ja rahoitus? Oikea asenne?
Kiitos! Työtä taimenelle. Alajärvenkoski ennen ja jälkeen kunnostuksen, Kuhmon Viiksimossa 2008