Konserni 2012 2011. Asiakkaat Sähkön myynti 102 880 104 945 Sähkön siirto 100 636 100 115 Lämpö 1 486 1 475



Samankaltaiset tiedostot
Tuloslaskelman ja taseen liitetiedot

Tuloslaskelman ja taseen liitetiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

KONSERNITULOSLASKELMA

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös

Konsernituloslaskelma

Konsernituloslaskelma

Kullo Golf Oy TASEKIRJA

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

NIVOS ENERGIA OY. Tilinpäätös

BBS-Bioactive Bone Substitutes Oyj Tuloslaskelma ja tase

NIVOS ENERGIA OY. Tilinpäätös

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

Haminan Energian vuosi 2016

KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 )

NIVOS ENERGIA OY. Tilinpäätös

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2017

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2016

NIVOS OY. Tilinpäätös

NIVOS OY. Tilinpäätös

NIVOS VESI OY. Tilinpäätös

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

NIVOS VESI OY. Tilinpäätös

HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS

Kullo Golf Oy TASEKIRJA

KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA

TULOSLASKELMA

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

Kullo Golf Oy TASEKIRJA Golftie KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus:

Yhtiön taloudelliset tiedot päättyneeltä yhdeksän kuukauden jaksolta LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot 0 0

TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009

NIVOS VESI OY. Tilinpäätös

NIVOS OY. Tilinpäätös

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

MYLLYN PARAS -KONSERNI

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 88,8 miljoonaa euroa (88,9 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2010).

Ravintola Gumböle Oy

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2016

LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2017

Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS , KLO KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN TIETOIHIN

TASEKIRJA MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY Sepäntie Mäntsälä Y-tunnus

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

(11) Y-tunnus FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY

Emoyhtiön tilinpäätös,

Hyvigolf Oy TASEKIRJA Golftie Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus:

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 103,0 miljoonaa euroa (88,8 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2011).

FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -

MYLLYN PARAS -KONSERNI

Suomen Asiakastieto Oy :21:18

Suomen Asiakastieto Oy :25

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

TASEKIRJA VIRPINIEMI GOLF OY

LPOnet Osk Anl:n tilinpäätös 2018

Suomen Asiakastieto Oy :24

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6

Rahoituslaskelma EUR

Y-tunnus Kotipaikka Vaasa VAASAN SÄHKÖVERKKO OY TILINPÄÄTÖS 2018

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

IMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY

Y-tunnus Kotipaikka Vaasa. Oy RAVERA Ab

12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90

TALOUDELLISIA TIETOJA AJANJAKSOLTA

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

Mitä tilinpäätös kertoo?

LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2018

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

Arvo EUR /2005 Syyskuu Varastomyynti Yhteensä

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

KPY Sijoitus Oy. TASEKIRJA Tilikausi Y-tunnus: Kotipaikka: Kuopio

United Bankers Oyj Taulukot ja tunnusluvut Liite puolivuotiskatsaus

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS EUR

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot tilikauden aikana , ,00

Y-tunnus Kotipaikka Vaasa VAASAN SÄHKÖVERKKO OY TILINPÄÄTÖS 2017

Transkriptio:

Konserni 2012 2011 Asiakkaat Sähkön myynti 102 880 104 945 Sähkön siirto 100 636 100 115 Lämpö 1 486 1 475 Energian siirto Sähkö GWh/a 1 194 1 136 Lämpö GWh/a 478 460 Liikevaihto milj. 182,3 176,1 Kokonaispalkat milj. 14,1 13,2 Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja milj. 21,0 13,5 Investoinnit milj. 35,6 27,5 Tase milj. 324,3 305,8 Henkilöstö 273 269 Voimalaitokset Sähkö MW 182 182 vesivoima 5 5 lämpövoima 20 20 Kymppivoima-osuudet 157 157 Lämpö MW 238 238 Verkosto km Sähkö 27 600 27 500 Kaukolämpö 152 149

Toimitusjohtajan katsaus.....................................4 Hallituksen toimintakertomus Konserni.................................................6 Tilikauden aikana tapahtuneet muutokset konsernirakenteessa....7 Arvio yhtiön taloudellisesta asemasta ja tuloksesta sekä toiminnan kehittymistä koskevat tärkeimmät seikat...7 Olennaiset tapahtumat tilikaudella..............................8 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä......................9 Selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta.................10 Arvio toiminnan riskeistä ja epävarmuutekijöistä...10 Henkilöstöä koskevat tiedot..................................11 Yhteiskuntavastuu ja ympäristö...11 Hallituksen ehdotus voittovarojen käyttämisestä...11 Yhtiön osakkeet...12 Omat osakkeet....12 Tietoja yhtiön organisaatiosta, johdosta ja tilintarkastajista...12 Järvi-Suomen Energia Oy...13 Suur-Savon Sähkötyö Oy....................................14 Punkavoima Oy...15 Kerienergia Oy...15 Tilinpäätös Konsernituloslaskelma......................................17 Konsernitase.............................................18 Konsernin rahoituslaskelma..................................20 Emoyhtiön tuloslaskelma....................................21 Emoyhtiön tase...22 Emoyhtiön rahoituslaskelma....24 Tilinpäätöksen liitetiedot Konserniin kuuluvaa kirjanpitovelvollista koskevat liitetiedot..........26 Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet...26 Tuloslaskelman ja taseen liitetiedot..................28 Sähkömarkkinalain mukainen liiketoimintojen eriyttäminen....38 Sähkön myyntitoiminnan tuloslaskelma.........................39 Sähkön myyntitoiminnan tase....40 Sähköverkkotoiminnan tuloslaskelma...41 Sähköverkkotoiminnan tase..................................42 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset....43 Tilintarkastuskertomus...44 Hallintoneuvoston lausunto..................................45 Ympäristönsuojelun taloudelliset tunnusluvut...47 Henkilöstö...48 Konsernin henkilöstötuloslaskelma...49 Hallinto...50

Toimitusjohtajan katsaus Suur-Savon Sähkö -konsernin liikevaihto vuonna 2012 oli 182,3 miljoonaa euroa ja kasvoi 3,5 %. Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 21,0 miljoonaa euroa, kasvua edelliseen vuoteen 54,4 %. Tulos mahdollistaa 5,9 miljoonan euron osingonjaon. Kokonaisinvestoinnit kasvoivat edellisestä vuodesta ja olivat 35,6 miljoonaa euroa, josta sähköverkkoon käytettiin ennätykselliset 24 miljoonaa euroa. Sähköverkkoinvestointeja on kasvatettu jo useamman vuoden ajan. Investoinneilla varmistamme verkon teknisen kunnon säilymisen sekä parannamme jakelun luotettavuutta. Vuoden aikana aloitimme taajamien keskijänniteverkon tehostetun maakaapeloinnin. Työ kestää vuosikymmenen loppuun ja maksaa reilut 50 miljoonaa euroa. Vuosi oli keskilämpötilaltaan lähes normaali. Alkuvuoden lumikuormia lukuun ottamatta se oli myös sääolosuhteiltaan rauhallinen. Toimialueemme sähkön käyttö oli 1 194 GWh, siirron nettomäärä kasvoi edelliseen vuoteen nähden 5,1 %. Sähköenergiaa myimme 1 980 GWh, jossa kasvua edelliseen vuoteen oli 2,9 %. Vuoden lopussa verkostoon oli asennettuna lähes 90 000 etäluettavaa mittaria ja tuntienergiatietoihin perustuvassa laskutuksessa on jo noin 90 % asiakkaistamme. Etäluennan myötä asiakkailla on mahdollisuus seurata nettisivuillamme lähes reaaliaikaisesti omaa sähkönkäyttöään. Uusi palvelu on herättänyt laajaa mielenkiintoa ja suuri joukko asiakkaitamme seuraa jo säännöllisesti sähkönkulutustaan. Uusi Kissakosken vesivoimalaitos Hirvensalmella käynnistettiin keväällä. Laitos on toiminut suunnitellusti ja hyvästä vesitilanteesta johtuen voimalaitoksen tuotanto-odotukset ylittyivät selvästi ensimmäisenä vuonna. Laitoksen yhteyteen rakennettu luonnonmukainen kalatie otettiin käyttöön loppukesästä. Osana pitkäjänteistä työskentelyämme uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi käynnistimme marraskuussa uuden biohuippulämpölaitoksen rakentamisen Savonlinnan Laitaatsalmessa. Laitos käyttää pääpolttoaineenaan metsähaketta ja valmistuessaan se vähentää raskaan polttoaineen käyttöä 1,5 2,5 miljoonaa kiloa vuodessa.

Toimitusjohtajan katsaus Yhtiön edellisenä vuonna käynnistämä strategiatyö valmistui kesäkuussa. Skenaariopohjaisen strategiatyön tavoitteena oli saada parempi näkemys toimintaympäristön ja energia-alan vaihtoehtoisista kehityssuunnista. Työn tuloksena vahvistettiin strateginen tahtotila vuoteen 2017. Kokonaisinvestoinnit 2012 Toimintavuotta leimasi edelleen eurokriisi ja EU:n velkamaiden ongelmat. Suomen talouskasvu jäi lähelle nollaa. Euroopan ja Suomen talouden ennusteet ovat jonkin verran parantuneet, mutta edelleen ollaan hyvin haastavassa taloustilanteessa; löytävätkö maan hallitus ja etujärjestöt riittävän yksimielisyyden elvyttäviin talouspoliittisiin ratkaisuihin ja Suomen kilpailukyvyn parantamiseen vai ajaudummeko useamman vuoden kestävään lamaan. Suomen kilpailukyvyn muutokset vaikuttavat toimialueemme toiminnan vireyteen sekä sitä kautta energian käyttöön ja uusien sähköliittymien rakentamiseen. Noin vuosi sitten arvioitiin, että Euroopan talous lähtisi toipumaan alkuvuonna 2013. Tällä hetkellä toipumisen arvioidaan alkavan vasta vuoden loppupuolella. Talouden paluu kasvu-uralle on merkittävä toimintaympäristöömme vaikuttava tekijä. Merkittävä tekijä on myös valmisteilla oleva sähkömarkkinalain muutos. Toimitusvarmuusvaatimukset kasvavat joka tapauksessa ja vaatimusten täyttäminen edellyttää mittavia investointeja. Tulevan lain sisältö linjaa, kuinka suuria siirtohinnan korotuksia tarvitaan investointien toteuttamiseksi. Toivoa sopii, että säädökset eivät edellytä yhtiöiden ja asiakkaiden talouden kannalta kohtuuttoman suuria panostuksia. Ennustamme toimialueellamme käytettävän energiamäärän kuluvana vuonna pysyvän vuoden 2012 tasolla ja uusien sähköliittymien määrän vähenevän entisestään. Haluan kiittää koko henkilöstöä, yhtiömme hallintoa sekä kaikkia yhteistyötahoja erittäin hyvästä yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana. Perttu Rinta

Hallituksen toimintakertomus Liikevaihto Milj. 200 150 100 50 Muu toiminta Lämmön myynti Sähkön siirto Sähkön myynti 2008 2009 2010 2011 2012 Konserni Suur-Savon Sähkö Oy:n konsernin, josta käytetään nimitystä Suur-Savon Sähkö -yhtiöt, muodostavat emoyhtiö Suur-Savon Sähkö Oy:n lisäksi sen täysin omistamat tytäryhtiöt: Järvi-Suomen Energia Oy, verkkoliiketoiminta Suur-Savon Sähkötyö Oy, sähköverkkojen rakennus- ja ylläpitotyöt Emoyhtiön liiketoimintayksikköjä ovat Sähköpalvelu; sähkön tuotanto, hankinta ja myynti sekä Lämpöpalvelu; lämmön tuotanto ja myynti. Emoyhtiö omistaa pääosan konsernin omaisuudesta; sähkö- ja lämpöverkot, lämmöntuotantolaitokset sekä kiinteistöt. Sähköverkko on vuokrattu siirtotoimintaa harjoittavalle tytäryhtiö Järvi- Suomen Energia Oy:lle. Konsernipalveluyksikköjä ovat Talous sekä Yrityssuunnittelu. Konsernipalveluista toimistopalvelut on organisoitu osaksi Sähköpalvelu-yksikköä. Muille konsernipalveluille; henkilöstö-, ympäristö- ja kiinteistöpalvelut sekä IT-palvelut on nimitetty konsernin johtoryhmästä vastuuhenkilöt. Konsernin tytäryhtiöt ovat: Punkavoima Oy lämmöntuotanto, yhtiön omistus 65,3 %, Metsäliitto Osuuskunta 34,7 % Kerienergia Oy lämmöntuotanto, yhtiön omistus 67,0 %, Sahakuutio Oy 33,0 % Järvi-Suomen Energia Oy:n, Suur-Savon Sähkötyö Oy:n, Kerienergia Oy:n sekä Punkavoima Oy:n toiminta ja talous on selostettu lyhyesti tässä toimintakertomuksessa. Konsernin osakkuusyhtiöt ovat: Järvi-Suomen Voima Oy lämmön- ja sähköntuotanto, yhtiön omistus 50 %, Pohjolan Voima Oy 50% Hartolan Kuningaslämpö Oy lämmön tuotanto, yhtiön omistus 50 %, Metsäliitto Osuuskunta 50 % Kymppivoima Oy sähköntuotanto, yhtiön omistus 20,4 %, muina omistajina suomalaisia energiayhtiöitä Kymppivoima Hankinta Oy energiamarkkinapalvelut, yhtiön omistus 23 %, muina omistajina suomalaisia energiayhtiöitä Suur-Savon Energiahuolto Oy yhtiön omistus 48,7 %, Suur-Savon Energiasäätiö 51,3 % Kerimäen Kaukolämpö Oy lämmönjakelu, yhtiön omistus 40 %, Kerimäen kunta 60 % Asiakkaat Suur-Savon Sähkö Oy Siirtopalvelu Lämpöpalvelu Sähköpalvelu Verkostopalvelu Järvi-Suomen Energia Oy Punkavoima Oy Kerienergia Oy Suur-Savon Sähkötyö Oy Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö- konserni

Hallituksen toimintakertomus Sähkön toimitus 1 194 GWh Lämmön myynti 478 GWh Hallinto 11% Palvelu 14% Maatalous 10% Jalostus 21% Yksityinen 44% Juva 31 Mäntyharju 27 Kangasniemi 18 Rantasalmi 16 Hartola 14 Kerimäki 10 Puumala 8 Pertunmaa 3 Savonlinna 187 HÖYRYÄ JA PROSESSILÄMPÖÄ 164 GWh KAUKOLÄMPÖÄ 314 GWh Kymppivoima Hydro Oy vesivoimatuotanto Norjassa, yhtiön omistus 22,4 %, muina omistajina energiayhtiöitä ElMil Oy sähköverkkojen suunnittelu, yhtiön omistus 34 %, Rejlers Oy 66 % Itä-Savon Vesi Oy vesiliiketoiminta, yhtiön omistus 40 %, Kerimäen kunta 60 % Saimaan Woima Oy sähköntuotanto tuulivoimalla, yhtiön omistus 31 %, muina omistajina yksityisiä henkilöitä Lisäksi konserniin kuuluvat seuraavat yhtiöt, joilla ei ole varsinaista liiketoimintaa, osalla yhtiöistä on osakeomistuksia: Anttolan Lämpö Oy, Enonkosken Lämpö Oy, Etelä-Savon Vesi Oy, Hirvensalmen Lämpö Oy, Jaalan Lämpö Oy, Järvi-Suomen Lämpö Oy, Järvi-Suomen Valo Oy, Järvi-Suomen Vesi Oy, Kymppienergia Oy, Kerimäen Lämpö Oy, Leivonmäen Lämpö Oy, Luhangan Lämpö Oy, Mikkelin Energia Oy, Pertunmaan Lämpö Oy, Ristiinan Lämpö Oy, Savonrannan Lämpö Oy, Sulkavan Lämpö Oy, Suur- Savon Sähkökone Oy. Tilikauden aikana tapahtuneet muutokset konsernirakenteessa Konsernirakenteessa ei ole tapahtunut muutoksia tilikauden aikana. Arvio yhtiön taloudellisesta asemasta ja tuloksesta sekä toiminnan kehittymistä koskevat tärkeimmät seikat Emoyhtiön liikevaihto oli 150,3 milj. euroa. Konsernin liikevaihto, 182,3 milj. euroa, kasvoi edellisvuodesta 3,5 %. Emoyhtiön tilikauden voitto oli 5,90 milj. euroa ja konsernissa 16,95 milj. euroa. Konsernin tulos kasvoi 46,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Siirron nettomäärä kasvoi edelliseen vuoteen nähden 5,1 %, lämpötilakorjattuna 2,8 %. Konsernin tulosta parantaa 2,53 milj. eurolla osuus osakkuusyritysten, pääasiassa Kymppivoima Oy:n, tuloksista. Kymppivoiman tulosta kasvattivat Pohjolan Voima Oy:n maksamat osingot. Sähkön myynnin liikevaihto pieneni alhaisesta markkinahinnasta ja suuresta markkinahintaisen myynnin määrästä johtuen 2,6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vuosi oli keskilämpötilaltaan lähes normaali ja lämmöntarveluvultaan noin 4,2 % keskimääräistä kylmempi. Alkuvuoden lumikuormia lukuun ottamatta vuosi oli sääolosuhteiden osalta rauhallinen. Toimialueen sähkön käyttö oli 1 194 GWh. Sähköenergiaa myytiin konsernissa 1 980 GWh. Myydyn energiamäärän kasvu 2,9 % johtui pääosin uusien yritysasiakkaiden kanssa solmituista sopimuksista. Markkinasähkön keskihinta Suomen hinta-alueella oli 36,64 euroa/mwh, kun se vuotta aiemmin oli 49,30 euroa/mwh. Markkinahinnan kuukausikeskiarvo oli ylimmillään helmikuussa 52,81 euroa/mwh ja alimmillaan heinäkuussa 13,67 euroa/mwh. Hintaa laski koko vuoden poikkeuksellisen hyvänä jatkunut vesivoimatilanne ja talouden taantuma. Sähkön kokonaishankinnasta 17 % oli osakkuusvoimalaitoksilla tuotettua ja Ranan vesivoimalaitoksen leasing-sopimukseen perustuvaa sähköä. Omalla alueella, Vaajakosken ja Kissakosken vesivoimalaitoksilla sekä Järvi-Suomen Voiman osakkuusvoimalaitoksilla, tuotettiin sähköstä vajaat 5 %. Omien vesivoimalaitosten tuotanto oli 34,9 GWh, mikä on 24 % enemmän kuin normaalivuoden tuotantomäärä. Kissakosken uusi vesivoimalaitos otettiin käyttöön toukokuussa. Markkinasähkön osuus kokonaishankinnasta oli 78 %. Lämmön ja höyryn myynti oli kertomusvuonna 478,6 GWh, mikä oli 4,0 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Lämpöasiakkaiden määrä oli vuoden lopussa 1 486, lisäystä edellisvuoteen oli 11 kpl. Suur-Savon Sähkö konsernin kaukolämmön ja höyryn tuotannossa käytetystä polttoaineesta metsähakkeen osuus oli 48,0 %. Kotimaisten polttoaineiden; puun ja turpeen, osuus oli yhteensä 93,0 %.

Hallituksen toimintakertomus Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Siirtoasiakkaat 100 636 kpl Milj. 25 20 15 10 5 2008 2009 2010 2011 2012 Kiinteistöt 2% Muut 7% Maatila 9% Rivitalo 10% Kerrostalo 11% Omakotitalo 24% Vapaa-ajan asunto 37% Suur-Savon Sähkö Oy Konsernin henkilöstökuluihin sisältyy vuoden 2012 tulospalkkiovaraus, 0,81 milj. euroa. Vuoden 2012 tulospalkkiot vastaavat konsernissa keskimäärin 15 päivän palkkaa. Tulospalkkiot maksetaan keväällä 2013. Suunnitelman mukaiset poistot emoyhtiössä olivat 15,44 milj. euroa. Konsernin suunnitelman mukaiset poistot olivat 14,82 milj. euroa. Emoyhtiössä kirjattiin täydet EVL:n mukaiset poistot, poistoeron lisäystä kirjattiin siten 10,36 milj. euroa. Emoyhtiön liikevoitto oli 5,76 milj. euroa ja konsernin 21,41 milj. euroa. Rahoitustuotot olivat emoyhtiössä 0,13 milj. euroa rahoituskuluja pienemmät ja vastaavasti konsernitasolla 0,43 milj. euroa pienemmät. Emoyhtiön rahoitustuottoja kasvattivat konserniyhtiöiltä saadut osingot 0,12 milj. euroa sekä osakkuusyhtiö Kymppivoima Oy:ltä saadut osingot 2,95 milj. euroa. Rahoituskuluihin emoyhtiössä sisältyy 2,71 milj. euron arvonalentumispoisto Kymppivoiman osakkeista, jotka kohdistuvat hiililauhdetuotantoon. Konserniavustuksia emoyhtiö sai 12,50 milj. euroa. Konsernin tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 20,97 milj. euroa, joka oli 4,43 milj. euroa budjetoitua parempi. Emoyhtiön tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 18,12 milj. euroa. Emoyhtiön verot olivat 1,87 milj. euroa ja konsernissa kirjattiin veroja yhteensä 2,74 milj. euroa. Konsernissa laskennallisten verojen lisäys oli 1,28 milj. euroa. Konsernin kokonaisinvestoinnit olivat 35,64 milj. euroa. Emoyhtiön investoinnit olivat 37,94 milj. euroa. Sähkön siirto- ja jakeluverkon osuus emoyhtiön investoinneista oli 27,99 milj. euroa, mikä oli 4,01 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Liittymismaksujen lisäys konsernissa oli 4,53 milj. euroa. Liittymismaksut konsernitaseessa olivat 148,39 milj. euroa. Taseen loppusumma oli emoyhtiössä 333,06 milj. euroa ja konsernissa 324,29 milj. euroa. Konsernissa lyhennettiin lainoja tilikaudella 4,09 milj. euroa, josta eläkelainojen osuus oli 1,34 milj. euroa. Uusia lainoja ei tilikaudella nostettu. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Toimitusvelvollisten sähköenergiatuotteiden kk-maksuja korotettiin 1.1.2012 alkaen 0,5 euroa/kk (alv 23 %). Korotuksen perusteena olivat kasvaneet kiinteät kustannukset. Sähköverkon uusimistarpeen, etämittauksen asentamisen sekä kustannusten kohoamisen vuoksi siirtohintoja korotettiin 1.1.2012 alkaen keskimäärin 5,8 %. Hinnankorotusten kokonaisvaikutus asiakkaiden sähkömaksuihin oli keskimäärin 3,7 %. Yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut: Konserni Emoyhtiö 2012 2011 2010 2012 2011 2010 Liikevaihto milj. 182,3 176,1 157,6 150,3 153,1 134,6 Liikevoitto % 11,7 6,9 12,3 3,8 6,6 11,0 Sijoitetun pääoman tuotto % (RONA) 7,5 5,2 8,0 3,1 4,4 8,1 Omavaraisuusaste % 33,5 31,4 30,3 39,8 38,9 37,5 Quick Ratio 1,8 2,2 2,3 1,5 1,9 1,9

Hallituksen toimintakertomus Juva 154 Lämpöasiakkaat 1 486 kpl Mäntyharju 131 Kangasniemi 81 Rantasalmi 97 Kerimäki 74 Hartola 59 Puumala 35 Pertunmaa 17 1 Muut Savonlinna 837 Sähköverkkoinvestointeja on kasvatettu jo useamman vuoden ajan, kertomusvuoden aikana investoitiin konsernissa ennätykselliset 24,17 milj. euroa. Investoinneilla varmistetaan verkon teknisen kunnon säilyminen sekä parannetaan jakelun luotettavuutta. Vuoden aikana käynnistettiin vuosikymmenen loppuun saakka kestävä taajamien keskijänniteverkon maakaapelointi, joka maksaa reilut 50 milj. euroa. Vuoden lopussa verkostoon oli asennettuna lähes 90 000 etäluettavaa mittaria, 90 % kokonaismäärästä. Mittalaitteiden asennusprosessien tiedot siirtyvät sähköisessä muodossa yhtiön tietojärjestelmiin. Tuntienergiatietoon perustuvassa täsmälaskutuksessa oli 88 345 asiakasta vuoden lopussa. Uusia sähköasemia rakennettiin Juvan Lautealaan, Mikkelin Tornimäkeen ja Mäntyharjun Kolkkalaan yht. 1,5 milj. eurolla. Hirvensalmella sijaitsevan Kissakosken uusi vesivoimalaitos käynnistettiin 22.5.2012. Ohijuoksutuskanavan, luonnonmukaisen kalatien ja ympäristön viimeistelytyöt valmistuivat kokonaisuudessaan marraskuussa. Savonlinnan Laitaatsalmessa aloitettiin uuden biohuippulämpölaitoksen rakentaminen marraskuussa, laitoksen pääpolttoaine on metsähake. Valmistuessaan laitos vähentää raskaan polttoöljyn käyttöä 1,5 2,5 milj. kg. Uusia sähköliittymiä rakennettiin asiakkaille yhteensä 753 kappaletta, josta vapaa-ajan asuntojen liittymien määrä oli 501. Hallitus esitteli yhtiön hyvän hallinnointitavan ohjeiston hallintoneuvostolle maaliskuussa ja yhtiökokoukselle huhtikuussa. Ohjeisto otettiin käyttöön 2.4.2012. Suur-Savon Sähkö Oy liittyi kesällä 2012 Nasdaq OMX:n selvitysjäseneksi. Johdannaisten rahoitus- ja vakuuksienhoitopalvelut siirtyivät yhtiön Talous-yksikön tehtäviksi, aikaisemmin nämä palvelut ostettiin osakkuusyhtiö Kymppivoima Hankinta Oy:ltä osana hintavarmistetun sähkön kokonaistoimitusta. Fyysisen sähkön hankintapalvelut tuottaa edelleen Kymppivoima Hankinta Oy. Päätökset johdannaissuojauksista tekee yhtiön Sähköpalveluyksikkö yhtiön hallituksen vahvistaman riskikäsikirjan mukaisesti. Emoyhtiö suojautuu sähköjohdannaisilla pohjoismaisessa sähköpörssissä sähkön hankintahinnan muutoksia vastaan Strategia Hallituksen ja johdon edellisenä vuonna käynnistämä strategiatyö valmistui kesäkuussa. Skenaariopohjaisen strategiatyön tavoitteena oli saada parempi näkemys toimintaympäristön ja energia-alan vaihtoehtoisista kehityssuunnista. Työn tuloksena vahvistettiin strateginen tahtotila vuoteen 2017. Ennen hallituksen lopullista hyväksymistä strategia esiteltiin yhtiön hallintoneuvostolle. Strategia on käyty läpi yksiköiden ja tytäryhtiöiden henkilöstön kanssa ja täsmennetty muutostarpeet ja toimenpiteet strategisen tahtotilan saavuttamiseksi. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Kevään aikana valtioneuvosto antaa eduskunnalle sähkömarkkinalain toimitusvarmuutta koskevan lakiesityksen. Esityksessä asiakkaille maksettavien vakiokorvausten määrä kasvaa merkittävästi, lisäksi katkoaikojen minimiajat lisäävät metsäisillä alueilla toimivien sähköyhtiöiden kustannuksia. Sähköverkkojen toimitusvarmuuden parantaminen edellyttää maakaapeloinnin lisäämistä, mikä osaltaan lisää investointikustannuksia ja aiheuttaa paineita siirtohintojen nostamiseen. Yhtiön logon ja yritysilmeen visuaalinen uudistus otetaan käyttöön kesään 2013 mennessä. Uudistuksessa emo- ja tytäryhtiöiden logot ja värit sekä painotuotteiden ja nettisivujen visuaaliset ilmeet uudistettiin. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Taloudellinen kehitys Euroopan ja Suomen talouden ennusteet ovat jonkin verran parantuneet, mutta edelleen ollaan hyvin haastavassa taloustilanteessa; löytääkö maan hallitus ja etujär-

Hallituksen toimintakertomus Maksuvalmius (Quick ratio) Henkilöstömäärän suhde asiakasmäärään 3,5 400 350 300 250 200 150 100 50 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Asiakkaiden määrä yhtä henkilöä kohden Henkilöstön määrä 2008 2009 2010 2011 2012 2008 2009 2010 2011 2012 Suur-Savon Sähkö Oy jestöt riittävän yksimielisyyden elvyttäviin talous-poliittisiin ratkaisuihin ja Suomen kilpailukyvyn parantamiseen vai ajaudutaanko useamman vuoden lamaan. Suomen kilpailukyvyn muutokset vaikuttavat toimialueemme yritysten tilauskantoihin ja alueen toiminnan vireyteen ja sitä kautta energian käyttöön sekä uusien sähköliittymien rakentamiseen. Ennustamme toimialueellamme käytetyn lämpötilakorjatun energiamäärän pysyvän vuoden 2012 tasolla ja uusien sähköliittymien rakentamisen olevan pienempi kuin 2012. Vuonna 2013 jatkuvat kaapelointihankkeet taajamien sähkönjakelun varmistamiseksi. Vuonna 2013 konsernin liikevaihdon odotetaan olevan 189,0 milj. euroa, mikä on 3,7 % enemmän kuin vuonna 2012. Budjetti perustuu vuoden 2013 alussa voimassa olleisiin sähköenergian ja sähkön siirron hintoihin. Budjetoitu tulostavoite ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja on 16,19 milj. euroa. Vuoden budjetoidut investoinnit ovat konsernitasolla 34,10 milj. euroa, josta sähköverkoston investoinnit 21,68 milj. euroa. Jakeluverkon saneeraaminen ja kaapelointi, liittymien rakentaminen sekä etäluettavat mittarit ovat suurimmat verkostoinvestointien kohteet. Suurista investoinneista johtuen investointien rahoituksen suunnittelun ja kassavirtojen hallinnan merkitys kasvaa entisestään. Kuitenkin konsernin rahoitusasema säilyy vakaana, Quick Ration ennustetaan olevan 1,9. Liiketoimintojen laajentaminen Merkittäviä muutoksia ei ole odotettavissa liiketoimintojen laajentamiseksi. Selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa jatkui tutkimushanke (Low Voltage Direct Current (LVDC)). Järjestelmän toimivuus on ollut yli vuoden jatkuneen käyttöjakson aikana luotettavaa. Asiakkaiden liittymispisteiden jännite on ollut normaalia verkkoa tasaisempaa. Seuraavaksi on tarkoitus tutkia tasasähköosaan liitettävää akustoa, joka estäisi asiakkailla muutamia minuutteja kestävät sähkökatkot. Testeillä haetaan kokemusta tulevaisuuden mahdollisten suurten sähkövarastojen kytkemiselle jakeluverkkoon tai esim. polttokennojen käyttöä sähkön syöttöön kriittisissä kohteissa. Yhtiö osallistui Mikkelin Ammattikorkeakoulun johtamaan hankkeeseen (SLIMO), jossa selvitellään sähköverkkoliiketoiminnan mallintamista investointien kannalta. Yhtiö otti käyttöön ensimmäisen ladattavan sähköhybridiauton, jonka avulla kerätään tietoa sähköauton soveltuvuudesta työkäyttöön sekä lataustekniikan kehittämiseen. Tietotekniikan kehityksen painopiste tulee vuonna 2013 olemaan sähköisen asiakaspalvelun kehittämisessä ja siihen liittyvien tietojärjestelmien hankinnassa ja nettipalvelujen parantamisessa. Arvio toiminnan riskeistä ja epävarmuustekijöistä Riskienhallintatyö on osa vuosisuunnittelua sekä johtamista. Konsernin strategisten tavoitteiden tukemiseksi riskikartoitus päivitettiin ja analysoitiin loppuvuodesta. Kartoituksen perusteella tehtiin päätelmät siitä, mitkä riskit jäävät omalle vastuulle ja miltä osin vakuutusturvaa on ollut tarvetta päivittää. Riskienhallintapolitiikan tärkeimpänä tavoitteena on sekä oman että ulkopuolisen henkilöstön turvallisuus ja sen parantaminen. Konsernin liiketoiminnoissa on suurimmiksi riskeiksi arvioitu luonnonilmiöihin (myrskyt ja lumikuormat) liittyvät sähköverkoston rikkoutuminen/tuhoutuminen ja sähkön jakelun keskeytyshäiriöt sekä toisaalta sähkön hankintaan liittyvät riskit. Liiketoimintayksiköittäin tehtiin varautumissuunnitelmat riskivahinkojen välttämiseksi. Konsernissa 2010 käyttöön otetut sisäisen valvonnan periaatteet koskevat kaikkia konsernissa työskenteleviä. Ohjeistuksen tavoitteena on pitää riskien tunnistaminen, niiden poistaminen ja ennalta ehkäisy osana jokapäiväistä työtä. Sähkön hankinnan hintasuojaus tapahtuu hallituksen hyväksymän dokumentoidun

Hallituksen toimintakertomus Lämmön ja sähkön tuotannon polttoaineet 1 155 GWh Turve 7% Öljy 6% 2% Sähkö + muut Puu 85% Sisältää Etelä-Savossa sijaitsevien tytär- ja osakkuusyhtiöiden polttoaineen. riskipolitiikan ja toimintaperiaatteiden mukaan sekä lisäämällä hallitusti omaa taloudellisesti kannattavaa sähköntuotantoa ja tuotanto-osakkuuksia. Suur-Savon Sähköllä on omakustannusperusteinen vastuu Kymppivoima Oy:n kautta omistettavien voimalaitososuuksien kustannuksista. Polttoaineena hiiltä käyttävien voimalaitosten tuotannon kannattavuuteen vaikuttaa voimalaitoksen tuotantokustannusten ja pörssisähkön hinnan lisäksi päästöoikeuksien hinta. Päästöoikeuksien hinnanvaihtelut yhdessä sähköpörssin hinnanvaihtelujen kanssa vaikuttavat oleellisesti voimalaitosten kannattavuuteen. Voimalaitososuudet on hankittu pitkällä tähtäimellä pienentämään sähkönhankinnan kustannusriskiä, mutta alhaisen markkinahinnan aikana kiinteät kustannukset aiheuttavat lisäkustannuksia. Henkilöstöä koskevat tiedot Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikaudella: 2012 2011 2010 Emoyhtiö 92 91 92 Konserni 308 297 290 Tilikauden palkat ja palkkiot milj. euroa: 2012 2011 2010 Emoyhtiö 4,53 4,24 4,24 Konserni 14,07 13,20 13,20 Tilikauden aikana maksetut palkat olivat emoyhtiössä 4,38 milj. euroa ja konsernissa 13,93 milj. euroa. Edellisen vuoden vastaavat luvut emoyhtiössä olivat 4,38 milj. euroa ja konsernissa 13,38 milj. euroa. Suur-Savon Sähkö Oy:n palveluksessa oli vakinaisesti vuoden 2012 alussa 89 henkilöä ja konsernissa vastaavasti 274 henkilöä. Vuoden lopussa vastaava henkilömäärä oli emoyhtiössä 91 ja konsernissa 273. Näistä osa-aikatyötä tekeviä oli emoyhtiössä 2 ja konsernissa 10 henkilöä. Henkilöstön keskimääräinen luku on eritelty tilinpäätöksen liitetiedoissa. Kesäharjoittelijoita oli emoyhtiössä 16 henkilöä ja konsernissa 41 henkilöä. Eläkkeelle siirtyi emoyhtiössä 4 henkilöä ja konsernissa 7 henkilöä. Vuonna 2012 oli käytössä kaikissa konserniin kuuluvissa yhtiöissä ja yksiköissä tulospalkkausjärjestelmä, joka perustui sekä konsernin että kunkin yhtiön tai sen yksikön taloudellisiin ja toiminnallisiin tavoitteisiin. Yhteiskuntavastuu ja ympäristö Suur-Savon Sähkön omassa energiantuotannossa käytettiin vuonna 2012 polttoaineita 1155 GWh, joka sisältää myös Etelä-Savossa sijaitsevien tytär- ja osakkuusyhtiöiden polttoaineet. Kotimaisten polttoaineiden osuus oli 92 % ja puupolttoaineiden osuus 85 %. Omilla vesivoimalaitoksilla tuotettiin 35 GWh. Suur-Savon Sähkön omalle ja osakkuusyhtiöiden kautta omistetulle energiantuotannolle myönnetyt päästöoikeudet olivat 167 000 tonnia päästökauppavuodelle 2012. Tuotannon kasvihuonekaasupäästöt ylittyivät 7 000 tonnilla ollen yhteensä 174 000 tonnia. Suur-Savon Sähkö on sitoutunut elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen sopimusjaksolle 2008 2016. Vuoden 2012 aikana on jatkettu asiakaspalveluhenkilöstön energiatehokkuuskoulutusta ja vaikutettu kuluttajien energiatehokkuuteen aktiivisella viestinnällä ja neuvonnalla. Etäluettavien mittareiden ja raportointijärjestelmien käyttöönotto on parantanut merkittävästi kuluttajien mahdollisuuksia energiankäytön seurantaan ja tehostamiseen mm. yhtiön internet-sivuilla. Ympäristökulut ja aktivoidut ympäristömenot on eritelty liitetiedoissa. Hallituksen ehdotus voittovarojen käyttämisestä Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 27 884 091,48 euroa, josta tilikauden voitto on 5 899 236,78 euroa.

Hallituksen toimintakertomus Investoinnit Milj. 60 50 40 30 20 10 Muut investoinnit Lämpöverkosto Sähköverkosto 2008 2009 2010 2011 2012 Suur-Savon Sähkö Oy Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään: osinkona jaetaan 78,00 euroa/osake, yhteensä 5 875 818,00 euroa jätetään omaan pääomaan 22 008 273,48 euroa 27 884 091,48 euroa Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan oleellisesti yhtiön maksukykyä. Yhtiön osakkeet Emoyhtiössä on 77 708 osaketta, joiden nimellisarvo on poistettu 15.5.2007 rekisteröidyllä yhtiöjärjestysmuutoksella. Yhtiössä on yksi osakelaji; kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Maksimi äänimäärä on 10 % yhtiökokouksessa edustetuista äänistä. Emoyhtiön hallussa olevilla omilla osakkeilla ei ole äänioikeutta. Osakkeita koskee yhtiöjärjestyksen 13 :n lunastuslauseke ja 14 :n osakkeiden lunastusvelvollisuus. Omat osakkeet Yhtiöllä oli tilikauden lopussa hallussaan 2 377 vuonna 2006 hankittua omaa osakettaan. Omien osakkeiden osuus osakepääomasta on 3 %. Omien osakkeiden hankinnalla ei ole merkittävää vaikutusta omistuksen ja äänivallan jakautumiseen yhtiössä. Tietoja yhtiön organisaatiosta, johdosta ja tilintarkastajista Yhtiön osakeomistus kertomusvuoden lopussa oli omistajaryhmittäin: Omistaja- Omistajien Osakkeiden % pääryhmä määrä määrä omasta Kunnat 22 44 280 57,0 Seurakunnat 6 4 110 5,3 Muut yhteisöt ja yritykset 20 20 037 28,4 Yksityiset 338 4 904 6,3 Yhteensä 385 75 331 96,9 Yhtiö hankkinut v. 2006 2 377 3,1 Yhteensä 77 708 100,0 Yhtiön osakkeilla on käyty vähäisessä määrin kauppaa osakkaiden kesken. Varsinainen yhtiökokous 19. huhtikuuta 2012 yhtyi hallituksen esitykseen voiton käytöstä ja päätti hallituksen esityksen mukaisesti jakaa tilivuodelta 2011 osinkoina 56 euroa osakkeelta eli yhteensä 4 218 536 euroa. Yhtiökokous valitsi uusiksi hallintoneuvoston jäseniksi erovuoroisten tilalle aluekehityspäällikkö Jukka Ollikaisen Erkki Karjalaisen tilalle ja taksiyrittäjä Jaakko Mattilan Kaj Pirisen tilalle. Lisäksi valittiin yrittäjä Timo Loikkanen hallintoneuvostosta eronneen Antti Jämsénin tilalle hänen jäljellä olevaksi toimikaudekseen. Erovuorossa olevista jäsenistä kaupunginjohtaja Jorma Auvinen, liikenteenharjoittaja Ahti Myllys, kunnanjohtaja Matti Mäkinen, pelastusaliupseeri Tauno Niemi, kunnanjohtaja Harri Nissinen, maanviljelijä Lasse Partanen, kunnanjohtaja Kari Rannanpiha, ylitarkastaja Arto Seppälä ja sosiaalikasvattaja Jaana Vartiainen valittiin uudelleen hallintoneuvoston jäseniksi. Timo Loikkasen toimikausi kestää vuoden 2014 ja muiden nyt valittujen hallintoneuvoston jäsenten toimikausi vuoden 2015 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto valitsi kokouksessaan 6. kesäkuuta 2012 puheenjohtajaksi edelleen varatuomari Markku Häkkäsen ja varapuheenjohtajaksi pitäjänneuvos Jaakko Hännisen. Hallitukseen valittiin seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi erovuorossa olleet hallituksen jäsenet agrologi Heikki Pärnänen ja talouspäällikkö Tiina Snicker uudelleen sekä uudeksi hallituksen jäseneksi Juhani Alasen tilalle asianajaja Matti Kunnas Mikkelistä. Hallintoneuvosto valitsi hallituksen puheenjohtajaksi toimitusjohtaja Mikko Hentisen ja varapuheenjohtajaksi talouspäällikkö Tiina Snickerin.

Hallituksen toimintakertomus Yhtiön hallintoneuvostoon kuuluivat kertomusvuoden päättyessä (suluissa erovuorovuosi): Markku Häkkänen, puheenjohtaja, varatuomari, Mäntyharju (2013) Jaakko Hänninen, varapuheenjohtaja, pitäjänneuvos, Juva (2013) Sakari Ainali, rehtori, Toivakka (2013) Jorma Auvinen, kaupunginjohtaja, Savonlinna (2015) Antti Erämaa, kansliapäällikkö, Savonlinna (2014) Marja Kauppi, fysioterapeutti, Suomenniemi (2014) Ville Kopra, toimitusjohtaja, Helsinki (2014) Aune Kupiainen, rouva, Punkaharju, (2013) Esa Lappalainen, maanviljelijä, Rantasalmi (2014) Timo Loikkanen, yrittäjä, Enonkoski (2014) Jaakko Mattila, taksiyrittäjä, Juva (2015) Raimo Mattila, maaseutuyrittäjä, Pertunmaa (2013) Ahti Myllys, liikenteenharjoittaja, Rantasalmi (2015) Matti Mäkinen, kunnanjohtaja, Hankasalmi (2015) Immo Mönkölä, maatalousyrittäjä, Luhanka (2014) Tauno Niemi, pelastusaliupseeri, Heinola (2015) Harri Nissinen, kunnanjohtaja, Joutsa (2015) Ulla Nykänen, terveystoimen johtaja, Pieksämäki (2014) Pertti Oksa, toimitusjohtaja, Mikkeli (2013) Jukka Ollikainen, aluekehityspäällikkö, Mäntyharju (2015) Lasse Partanen, maanviljelijä, Sulkava (2015) Tapio Paunonen, myymälänhoitaja, Juva (2013) Aarno Puttonen, maanviljelijä, Puumala (2013) Kalevi Puukko, yrittäjä, Hirvensalmi, (2013) Kari Rannanpiha, kunnanjohtaja, Kerimäki (2015) Arto Seppälä, ylitarkastaja, Mikkeli (2015) Juhani Talikka, toimitusjohtaja, Hartola (2013) Pekka Toivonen, kunnanjohtaja, Kangasniemi (2014) Tapani Varjus, yrittäjä, Mikkeli (2014) Jaana Vartiainen, lastentarhanopettaja, Ristiina (2015) Yhtiön hallitukseen kuuluivat kertomusvuoden päättyessä (suluissa erovuorovuosi): Mikko Hentinen, puheenjohtaja, talousneuvos, Joutsa (2013) Tiina Snicker, varapuheenjohtaja, talouspäällikkö, Mikkeli (2014) Matti Korhonen, metsätalousyrittäjä, Rantasalmi (2013) Matti Kunnas, asianajaja, Mikkeli (2014) Hannu Manninen, hallintojohtaja, Kangasniemi (2013) Heikki Pärnänen, agrologi, Savonlinna (2014) Varsinaisen yhtiökokouksen 19.4.2012 valitsemat tilintarkastajat ovat: Auno Inkeröinen, KHT, Mikkeli Jukka Lievonen, KHT, Savonlinna Aki Rusanen, HTM, Mikkeli Varatilintarkastajat: Juho Himanen, KHT, Ristiina Harri Jylhä, HTM, Juva JÄRVI-SUOMEN ENERGIA OY Järvi-Suomen Energia Oy on sähkömarkkinalain mukainen verkonhaltija, joka vastaa siirtopalvelusta Suur-Savon Sähkö Oy:n omistamassa sähköverkossa. Taloudellinen tulos toteutui 1,8 milj. euroa budjetoitua paremmin. Tulokseen vaikutti siirron budjetoidun bruttomäärän ylitys 89 GWh:lla. Määrän kasvu johtui mm. loppuvuoden normaalia kylmemmistä säistä. Budjetoitua suurempi siirtomäärä kompensoi alkuvuodesta kuusi viikkoa kestäneistä lumikuormista aiheutuneita kustannuksia. Vuoden alussa sähkön siirron luotettavuudesta alkoi laaja yhteiskunnallinen arviointi vuoden 2011 lopun Hannu- ja Tapani myrskyistä. Vaikka uusi Energiamarkkinaviraston sääntelyjakso alkoi vuoden

Hallituksen toimintakertomus Kangasniemi Joroinen Palvelupisteet Suur-Savon Sähkö Oy 2012 alussa, työ- ja elinkeinoministeri Jyri Häkämies käynnisti sähkönjakelun luotettavuutta koskevan uuden lainsäädännön valmistelun heti vuoden alussa. Yleisessä keskustelussa laadulle asetettiin vaatimuksia, jotka olisivat johtaneet lähes pelkästään maahan kaivetun sähköverkon rakentamiseen, ottamatta huomioon korkeita kustannuksia. Valmistelutyö kesti suunniteltua pidempään, jotta lakimuutoksen vaikutukset olisivat riittävästi ennakoitavissa ja siirron toimintaedellytykset eivät eritoten haja-asutusalueilla aiheuttaisi rajuja siirtohintojen korotuksia. Lisäajan käyttö lain valmisteluun osoittautunee hyväksi myös sähkön käyttäjien kannalta ja sääntelystä syntyy tasapainoinen kokonaisuus sähkön laadun ja kustannusten suhteen. Etäluettavia mittareita asennettiin kertomusvuoden aikana 33 000 kpl, joka oli lähes suunniteltu määrä. Asennustyöstä huolehti Suur-Savon Sähkötyö Oy ja mittareiden etäluvusta Landis+Gyr Suomi Oy, joka toimittaa myös tarvittavat mitta- ja oheislaitteet. Vuoden lopussa oli asennettuna lähes 90 000 etäluettavaa mittaria (90 % kokonaismäärästä). Loput 10 000 mittaria asennetaan vuoden 2013 aikana. Asiakkaat ovat käyttäneet etäluentatietoja tarjoavaa palvelua vuoden aikana yli 170 000 kertaa, joten tuntitiedolle on ollut selkeä tarve. Yhtiön hallinnassa oli vuoden lopussa 27 600 km sähköverkkoa. Verkon omistaa emoyhtiö Suur-Savon Sähkö Oy. Mökkiliittymiä kytkettiin vuoden aikana 501 kpl ja muita liittymiä 252 kpl. Kulutuspaikkojen määrä oli vuoden lopussa 100 636 kpl (100 115 kpl). Liikevaihto oli 82,77 milj. euroa (ed. vuosi 74,43), josta siirtomaksujen osuus oli 54,00 milj. euroa (48,88) ja muun toiminnan osuus 28,76 milj. euroa (25,55). Muun toiminnan liikevaihdosta 27,27 milj. euroa (23,93) oli siirto- ja jakeluverkon rakennuttamista Suur-Savon Sähkö Oy:lle. Kulut olivat 68,93 milj. euroa (71,69), josta muiden konserniyhtiöiden laskutuksen osuus oli 47,34 milj. euroa (50,18). Investointeihin käytettiin rahaa 0,23 milj. euroa (0,39). Investoinnit olivat lähinnä atk-laitteita ja -ohjelmistoja. Vakituisen henkilökunnan määrä väheni yhdellä ja oli tilikauden lopussa 39. Näistä osa-aikaisten henkilöiden määrä oli yksi. Yhtiön hallinnossa ei tapahtunut muutoksia. Hallitukseen kuuluivat kertomusvuoden päättyessä: puheenjohtajana Länsi-Savo Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Tikka Mikkelistä, varapuheenjohtajana energianeuvos Martti Lappalainen Rantasalmelta, sekä jäseninä kehitysjohtaja Juha Lohjala Mikkelistä ja yhtiön toimitusjohtaja Arto Pajunen Mikkelistä. SUUR-SAVON SÄHKÖTYÖ OY Tilikauden liikevaihto oli 25,55 milj. euroa (ed. vuosi 24,58 milj. euroa), josta myynti Suur-Savon Sähkö -yhtiöille oli 24,02 milj. euroa (23,54) ja konsernin ulkopuolisille asiakkaille 1,53 milj. euroa (1,04). Yhtiön toimiala on verkostopalvelu. Liiketoiminta koostuu neljästä palvelualueesta, jotka ovat sähköverkostojen suunnittelu- ja rakentamispalvelu, sähkö- ja lämpöverkostojen ylläpitopalvelu, sähköasemien ja voimalaitoksien käyttö- ja kunnossapitopalvelu sekä verkkoyhtiöiden lukuun tehtävä muu asiakaspalvelu. Sähköverkostojen suunnittelu- ja rakentamispalvelun tärkein kohde oli emoyhtiön omistaman sähköverkon uudisrakentaminen ja vanhojen verkkojen perusparantaminen. Yleisestä taloudellisesta tilanteesta johtuen sähköliittymien rakentaminen oli edelleen alhaisella tasolla. Vuoden aikana jatkettiin etäluettavien energiamittareiden asennustyötä. Sähkö- ja lämpöverkostojen ylläpitopalvelu jatkui edellisvuosien laajuudessa. Tärkeä osa tätä työtä oli sähköverkon jakeluhäiriöiden korjaaminen, jota työtä aiheuttivat erityisesti tammi- helmikuussa olleet kuusi viikkoa kestäneet lumikuormat. Yhtiö huolehti 110/20 kv:n sähköasemien huollosta ja kunnossapidosta sekä Kissakosken ja Vaajakosken vesivoimalaitoksien käytöstä ja kunnossapidosta. Yhtiön henkilökuntaa oli myös mukana Kissakosken voimalaitoksen uusimistyössä sekä Vaajakosken voimalaitoksen automaation uudistamisessa.

Hallituksen toimintakertomus Vuoden aikana otettiin käyttöön verkostotöiden tuotannonohjausjärjestelmä. Vakituisen henkilökunnan määrä väheni yhdellä ja se oli vuoden lopussa 144 henkilöä. Henkilökunta sijoittui 13 paikkakunnalle eri puolille konsernin verkkoaluetta. Yhtiön hallitukseen ovat kuuluneet puheenjohtajana Suur-Savon Sähkö Oy:n toimitusjohtaja Perttu Rinta Mikkelistä, varapuheenjohtajana kunnallisneuvos Kauko Rauhansalo Kerimäeltä sekä jäseninä energianeuvos Martti Lappalainen Rantasalmelta ja yhtiön toimitusjohtaja Jorma Pöntinen Mikkelistä. PUNKAVOIMA OY Suur-Savon Sähkö Oy omistaa 65,3 % Punkavoima Oy:n osakkeista. Toinen osakas yhtiössä on Metsäliitto Osuuskunta. Yhtiön toimialana on tuottaa rakentamillaan ja hankkimillaan lämpövoimalaitoksilla lämpöä osakkailleen omakustannushintaan. Toiminta tapahtuu Punkaharjun kunnassa Metsä Group:n teollisuusalueella sijaitsevalla voimalaitoksella. Vuonna 2012 Punkavoima Oy:n kattilalaitoksessa tehtiin suunniteltu vuosihuolto heinä-elokuussa. Vuosihuollossa tehtiin normaalit vuosikorjaustyöt. Lisäksi otettiin käyttöön polttoaineen varasyöttöjärjestelmä ja siiloihin asennettiin keskusvoitelu- järjestelmä. Käyttöjaksolla kattilalaitos on toiminut suunnitellusti ja luotettavasti. Liiketoiminta on kehittynyt suunnitellusti tilikauden päättymisen jälkeen. Yhtiön hallituksessa toimivat puheenjohtajana Perttu Rinta, varapuheenjohtajana Ilkka Latvala sekä jäseninä Aki Taiponen ja Heikki Tirkkonen. Toimitusjohtajana toimi Heikki Tirkkonen. Tilikauden 2012 liikevaihto oli 5 761 580,98 euroa ja tilikauden tulos 20,93 euroa. KERIENERGIA OY Suur-Savon Sähkö Oy omistaa 67,0 % Kerienergia Oy:n osakkeista ja loput 33,0 % omistaa Sahakuutio Oy. Yhtiö tuottaa omistajilleen lämpöenergiaa omakustannushintaisesti Sahakuutio Oy:n kuivaamoille ja Suur-Savon Sähkö Oy:n Kerimäen keskustaajaman kaukolämpöasiakkaille. Biolämpökeskuksen suunniteltu vuosihuolto tehtiin elokuussa. Tammikuussa katkesi polttoaineen kolakuljetin joka aiheutti suunniteltua suuremman öljyn käytön energian tuotannossa. Muuten kattilalaitos on toiminut suunnitellusti koko käyttöjakson. Tilikauden 2012 liikevaihto oli 624 519,48 euroa ja tilikauden tulos 8,42 euroa. Liiketoiminta on kehittynyt suunnitellusti tilikauden päättymisen jälkeen. Yhtiön hallituksessa toimivat Heikki Tirkkonen puheenjohtajana sekä jäseninä Anssi Luusua ja Jari Suomalainen. Toimitusjohtajana toimi Mika Laine. Yhtiön palveluksessa ei ole ollut henkilökuntaa.

Suur-Savon Sähkö Oy

Konsernituloslaskelma 15 15 KONSERNITULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2012 1.1.-31.12.2011 11 000 11 000 LIIKEVAIHTO 182 296 176 132 Liiketoiminnan muut tuotot 500 482 Osuudet osakkuusyritysten tuloksista 22 530 00 Materiaalit ja ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja ja tavarat Ostot tilikauden aikana 113 958 112 948 Varastojen lisäys (-) (-) tai tai vähennys (+) (+) -1-1 534-193 Osuudet osakkuusyritysten tappioista 00 125 Ulkopuoliset palvelut 55 571 44 623 117 994 117 504 Henkilöstökulut Palkat ja ja palkkiot 10 10 768 10 10 138 Henkilösivukulut Eläkekulut 22 364 22 183 Muut henkilösivukulut 551 509 13 13 683 12 12 829 Poistot ja ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 14 14 788 13 13 767 Konserniliikearvon poisto 31 31 31 31 14 14 819 13 13 798 Liiketoiminnan muut kulut 17 17 422 20 20 392 LIIKEVOITTO 21 21 407 12 12 091 Rahoitustuotot ja ja -kulut Tuotot osuuksista omistusyhteysyrityksissä 00 11 650 Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 126 125 Muut korko- ja ja rahoitustuotot 355 667 Korkokulut ja ja muut rahoituskulut -913-1 -1 062-433 11 381 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA JA VEROJA 20 20 974 13 13 471 Tuloverot -2-2 740-1 -1 380 Laskennalliset verot -1-1 280-545 TILIKAUDEN VOITTO 16 16 954 11 11 546

16 16 Konsernitase KONSERNITASE VASTAAVAA 31.12.2012 31.12.2011 11 000 11 000 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 22 044 11 506 Konserniliikearvo 188 220 Muut pitkävaikutteiset menot 22 878 22 754 Ennakkomaksut 285 863 55 396 55 343 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja ja vesialueet 11 935 11 766 Rakennukset ja ja rakennelmat 55 413 44 522 Sähkön siirto- ja ja jakeluverkosto 117 825 110 496 Lämmönjakeluverkosto 77 426 77 455 Tuotannolliset koneet ja ja laitteet, sähkö 11 971 542 Tuotannolliset koneet ja ja laitteet, lämpö 99 306 10 10 910 Koneet ja ja kalusto 17 17 158 12 12 157 Muut aineelliset hyödykkeet 11 476 430 Ennakkomaksut ja ja keskeneräiset hankinnat 99 824 55 130 172 333 153 408 Sijoitukset Osuudet omistusyhteysyrityksissä 74 74 578 73 73 612 Muut osakkeet ja ja osuudet 55 218 55 096 79 79 796 78 78 708 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja ja tarvikkeet 66 340 44 806 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Laskennalliset verosaamiset 99 184 88 418 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 80 80 20 20 Liittymismaksusaamiset 387 280 99 651 88 717 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 28 28 632 23 23 248 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 856 55 589 Liittymismaksusaamiset 617 937 Muut saamiset 325 382 Siirtosaamiset 77 740 55 432 38 38 169 35 35 589 Rahat ja ja pankkisaamiset 12 12 607 19 19 198 Vastaavaa yhteensä 324 291 305 770 Suur-Savon Sähkö Oy

Konsernitase 17 17 KONSERNITASE VASTATTAVAA 31.12.2012 31.12.2011 11 000 11 000 OMA PÄÄOMA Osakepääoma 155 155 Ylikurssirahasto 15 15 15 15 Muut rahastot Vararahasto 31 31 31 31 Käyttörahasto 792 792 823 823 Edellisten tilikausien voitto 89 89 571 82 82 104 Tilikauden voitto 16 16 954 11 11 546 107 518 94 94 643 Vähemmistöosuus 11 229 11 229 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Laskennallinen verovelka 20 20 117 18 18 070 Lainat rahoituslaitoksilta 11 11 467 14 14 213 Eläkelainat 77 370 88 710 Saadut ennakot 20 20 43 43 Liittymismaksut ja ja muut velat Liittymismaksut 148 392 143 866 187 367 184 903 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 22 746 22 746 Eläkelainat 11 340 11 340 Ostovelat 66 227 44 986 Velat omistusyhteysyrityksille 77 844 66 490 Muut velat 66 430 33 780 Siirtovelat 33 591 55 654 28 28 178 24 24 996 Vastattavaa yhteensä 324 291 305 770

Konsernin rahoituslaskelma 18 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA 2012 2011 11 000 11 000 Liiketoiminnan rahavirta Voitto(tappio) ennen satunnaisia eriä 20 20 974 13 13 471 Oikaisut: Suunnitelman mukaiset poistot 14 14 819 13 13 798 Muut tuotot ja ja kulut, joihin ei ei liity maksua -2-2 530 125 Rahoitustuotot ja ja -kulut 433-1 -1 381 Muut oikaisut -103-103 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 33 33 593 25 25 911 Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) (-)/ / vähennys (+) -7-7 939 11 11 512 Vaihto-omaisuuden lisäys (-) (-)/ / vähennys (+) -1-1 534-193 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/ / vähennys (-) (-) 33 737 539 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja ja veroja 27 27 856 37 37 769 Maksetut korot ja ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -914-1 -1 094 Saadut korot liiketoiminnasta 202 342 Maksetut välittömät verot -2-2 374-2 -2 881 Liiketoiminnan rahavirta (A) 24 24 770 34 34 136 Investointien rahavirta: Investoinnit aineellisiin ja ja aineettomiin hyödykkeisiin -33 136-24 514 Aineellisten ja ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 534 269 Investoinnit muihin sijoituksiin -2-2 402-2 -2 905 Luovutustulot muista sijoituksista 22 407 22 919 Ostetut osakkuusyhtiöosakkeet -3-3 352-587 Saadut osingot investoinneista 33 081 11 775 Investointien rahavirta (B) -32 868-23 043 Rahoituksen rahavirta: Lainasaamisten takaisinmaksut 55 020 20 20 Saadut korot lainoista 98 98 91 91 Myönnetyt lainat -80 00 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -4-4 086-4 -4 086 Maksetut osingot ja ja muu voitonjako -4-4 187-5 -5 749 Saadut liittymismaksut 44 739 44 687 Rahoituksen rahavirta (C) 11 505-5 -5 056 Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+)/ / vähennys (-) (-) -6-6 592 66 037 Rahavarat tilikauden alussa 19 19 198 13 13 142 Rahavarat tilikauden lopussa 12 12 607 19 19 198 Suur-Savon Sähkö Oy