METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA VUODELTA 2000

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA VUODELTA 2000 1

2 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA VUODELTA 2000 SISÄLLYS 1. TOIMINTAKATSAUS Toiminta-ajatus ja organisaatio 3 Toimintalinjat 3 Toimintaympäristön muuttuminen 3 Ohjaustapa 4 Toiminnan rahoitus 4 Resurssit 5 Toimitilat ja investoinnit 5 Yhteistyösopimukset 6 Kansainvälinen toiminta 6 2. TULOKSELLISUUDEN KUVAUS 8 2.1 Tulossopimuksen tavoitteiden toteutuminen 8 Yhteiset tavoitteet 8 Tutkimustoiminta 10 Rahoitukseen liittyvät tulostavoitteet 12 Tutkimusmetsät 14 Tukipalvelut 15 2.2 Muut tulos- ja toimintatavoitteet 15 Uusien metsälakien aiheuttamat tietotarpeet 15 Kansainvälisten velvoitteiden toteutuminen metsien terveydentilan ja elinvoimaisuuden seurannassa 16 Julkaisutoiminta 17 Asiakas- ja sidosryhmävaikuttavuus 17 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIIDEN LIITTEENÄ ANNETTAVAT TIEDOT SEKÄ TILINPÄÄTÖKSEN LASKELMIEN TARKASTELU 18 3.1 Tilinpäätöslaskelmat 18 Tuotto- ja kululaskelma 18 Tase 19 Talousarvion toteutumalaskelma 21 3.2 Tilinpäätöslaskelmien liitteenä annettavat tiedot 22 3.3 Tilinpäätöslaskelmien tarkastelu 33 Tuotto- ja kululaskelma 33 Tase 33 Talousarvion toteutuminen 34 Määrärahojen käyttö 36 36 4. SISÄINEN VALVONTA 36 4.1 Suoritetut tarkastukset ja niiden tulokset 37 5. ALLEKIRJOITUKSET 38 LIITTEET

3 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2000 1. TOIMINTAKATSAUS Toiminta-ajatus ja organisaatio Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tehtävänä on toimintavuoden alussa voimaan tulleen lain (1114/1999) mukaan edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Uusittu asetus Metsäntutkimuslaitoksesta (1140/1999) painottaa tutkimustulosten käytäntöön vientiä tehtävien hoidossa ja se lisäsi laitoksen tehtäviä metsänjalostustoiminnan osalta. Myös Metlan työjärjestystä tarkistettiin toimintavuonna, mutta sen muutokset tulevat voimaan vuoden 2001 alussa. Metlan strategiassa määritellyn Palvelumetlavision mukaisesti Metla on kansainvälisesti toimiva metsäntutkimuksen huippuyksikkö, joka palvelee suomalaista yhteiskuntaa, kansallista ja kansainvälistä tiedeyhteisöä sekä koko metsäklusteria. Strategian mukaan laitoksen toiminta-ajatus on tiivistetty muotoon: Toimintalinjat Metla rakentaa metsäalan tulevaisuutta tutkimuksen keinoin. Toiminta-ajatuksensa toteuttamiseksi Metla tuottaa tieteellistä tietoa metsäluonnosta, metsien eri käyttömuodoista, metsävaroista ja niiden hyödyntämisestä, toimii asiantuntijana metsäalaan liittyvissä kysymyksissä sekä hoitaa hallinnassaan olevia tutkimusmetsiä ja luonnonsuojelualueita. Metlan toiminta on asiakaslähtöistä ja ongelmakeskeistä ja perustuu henkilöstön korkeaan osaamiseen sekä kotimaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Metlan valtakunnallinen organisaatio perustuu yhtymämalliin. Toimintavuonna laitoksen organisaation muodostivat neljä tulosaluetta ja kymmenen tulosyksikköä. Tulosalueet olivat tutkimus, tutkimusmetsät, asiakasrahoitteinen toiminta ja tukipalvelut. Tulosyksiköitä olivat Helsingin ja Vantaan tutkimuskeskukset sekä alueelliset tutkimusasemat (liite 1). Tutkimustoiminnan perusyksikkö on hanke. Painoalojen tutkimustoiminta on koottu tutkimusohjelmiin. Laitoksen toimintalinjoista vastaavan johtokunnan ja johtoryhmän kokoonpanot esitetään liitteessä 2. Metlan toimintalinjat määritellään tutkimuksen painoalojen avulla. Tutkimuksen suuntaamiseen vaikuttivat toimintavuonna Kansallisesta metsäohjelmasta 2010 (KMO) ja metsälaeista johtuvat rahoitukselliset ja puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen sekä monimuotoisuus- ja ympäristötavoitteiden toteutumiseen liittyvät tutkimus- ja tietotarpeet. Tutkimuksen painoalat olivat metsätalouden ympäristökuormitus, julkinen tuki ja kilpailu metsäalalla, valtakunnan metsien inventointi, Etelä-Suomen metsien uudistaminen, suometsien ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kasvatus ja käyttö, metsätalouden suunnittelu, metsänkasvatuksen vaihtoehdot ja niiden puuntuotannolliset seuraukset sekä metsäpuiden jalostus. Tutkimusohjelmien lisäksi jatkettiin lyhyemmän aikavälin tutkimusta käytännön metsätalouden tarpeiden ja metsäpolitiikan valmistelun palvelemiseksi. Toimintaympäristön muuttuminen Tasavallan hallitus teki "aamukoulussaan" 26.1.2000 periaatepäätöksen, jonka mukaan metsäntutkimusta Joensuussa vahvistetaan. Maa- ja metsätalousministeriö ilmoitti edellä

4 mainittuun periaatepäätökseen liittyen, että Helsingin tutkimuskeskus lakkaa ja se yhdistetään Vantaan tutkimuskeskukseen. Joensuun tutkimusasema muutetaan tutkimuskeskukseksi. Tältä pohjalta aloitettiin suunnittelutyö sekä Joensuussa että pääkaupunkiseudulla. Metla laati toimintavuonna kehittämissuunnitelman, jonka mukaan nykyinen Joensuun tutkimusasema muutetaan tutkimuskeskukseksi vuoden 2001 alussa. Sen toiminnan pääpaino kohdistetaan sellaisille soveltaville tutkimusaloille, joiden avulla voidaan parhaiten kehittää alueellista talous- ja yritystoimintaa. Joensuu profiloituu metsätalouden suunnitteluun, metsänhoitoon, metsäteknologiaan ja puutieteeseen painottuneeksi tulosyksiköksi. Näitä tutkimusaloja vahvistetaan niihin liittyvillä taloustieteen, metsätalouden ympäristövaikutusten ja kansainvälisen metsätalouden tutkimuksilla. Pysyvän henkilöstön määrä nostetaan sataan vuoteen 2005 mennessä. Suunnitelman toimeenpano edellyttää lisärakentamista. Keväällä 2000 perustettiin suunnittelutyöryhmä, jonka tehtävänä on valmistella Helsingin ja Vantaan tutkimuskeskusten yhdistymisestä aiheutuvat toiminnan ja tehtävien muutokset ja uudelleenjärjestelyt ja niiden vaikutukset henkilöstön määrään ja rakenteeseen sekä toimitilojen rakentamiseen. Suunnitteluryhmän työ valmistuu vuonna 2001. Metlan keskeinen strateginen resurssi, tutkimusmetsät, oli toimintavuonna uudelleentarkastelun kohteena. Metsäntutkimuslaitosta koskevan lain käsittelyn yhteydessä loppuvuodesta 1999 eduskunta hyväksyi laitoksen hallinnassa olevia alueita koskevan kannanoton, jossa edellytettiin, että ainakin pääosa Metsäntutkimuslaitoksen nyt hallinnoimista kansallis- ja luonnonpuistoista ym. suojelualueista tulee siirtää Metsähallituksen hallintaan. Toimintavuonna neuvoteltiin ympäristöministeriön johdolla, miten eduskunnan kannanotossa edellytetyt toimet saatetaan käytäntöön. Valmistuneessa neuvottelumuistiossa esitettiin, että 61 000 hehtaaria Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa olevia luonnonsuojelualueita siirretään Metsähallituksen hallintaan. Metlan hallintaan jäisi 8 000 hehtaaria luonnonsuojelualueita. Metlan ylijohtaja ei yhtynyt neuvottelumuistion esitykseen Pallas-Ounastunturin kansallispuiston ja Häädetkeitaan luonnonpuiston hallinnansiirroista. Päätökset asiasta tehtäneen vuoden 2001 aikana. Ohjaustapa Toiminnan rahoitus Metsäntutkimuslaitoksen ohjaustapa on tulosohjaus. Luonnonsuojelualueiden osalta Metlaa tulosohjaa ympäristöministeriö. Asiakasrahoitteisen toiminnan, yhteisrahoitteisten hankkeiden ja EU-hankkeiden osalta noudatettiin nettobudjetointia. Metlan vuonna 2000 saama kokonaisrahoitus oli 257 milj. markkaa (liite 3). Kokonaisrahoitus oli 23 milj. markkaa pienempi kuin edellisvuotena johtuen lähinnä työministeriön rahoituksen (17,6 milj. markkaa) laskusta. Myös ympäristöministeriön (6,2 milj. markkaa) rahoitus ja arvonlisäverot (17,5 milj. markkaa) laskivat. Kaikkien edellä mainittujen erien pieneneminen johtui pääasiassa Kolin luontokeskuksen rakennustyön valmistumisesta. Oma budjettirahoitus oli 200,6 milj. markkaa, joka oli 13,4 milj. markkaa suurempi kuin vuonna 1999. Nousu johtui etenkin käytännön metsänjalostustoiminnan (Metsänjalostussäätiö) liittämisestä Metlaan ja valtiolla solmitusta tupo-ratkaisusta. Oman budjettirahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta oli 78 %, joka oli 11 prosesttiyksikköä suurempi kuin edellisenä vuotena. Eri ministeriöiden kautta tuli 19 % (48,8 milj. markkaa) rahoituksesta. Noin kolme prosenttia (7,9 milj. markkaa) rahoituksesta tuli erilaisten tutkimusyhteistyösopimusten perusteella. Erä oli samansuuruinen kuin edellisenä toimintavuonna.

Resurssit 5 Toimitilat ja investoinnit Toimintavuonna Metlalla oli hallinnassaan 151 000 hehtaaria valtion metsiä, joista 69 000 hehtaaria luonnonsuojelualueita ja 4 800 hehtaaria opetusmetsiä (liite 4). Henkilöstön määrä vuonna 2000 oli henkilötyövuosina (htv) mitaten 980, joka oli 24 henkilötyövuotta enemmän kuin edellisenä vuonna. Toimintamenomomentilta palkattiin 809 htv, joka oli 91 htv enemmän kuin vuonna 1999. Runsas puolet henkilötyövuosilisäyksestä oli seurausta Metsänjalostussäätiön liittämisestä Metlaan, mutta myös työllisyysvaroin palkattujen henkilöiden ja pitkään määräaikaisessa työsuhteessa olleiden tutkijoiden vakinaistamiset vaikuttivat toimintamenomomentin palkkauksiin. Työministeriön momenteilta palkattiin 104 htv, jossa oli vähennystä 53 htv edellisvuoteen. Muulla rahoituksella palkattiin 67 htv, joka oli 14 htv vähemmän kuin vuonna 1999. Vakinaista henkilöstöä oli toimintavuoden lopussa palveluksessa 743 henkilöä (liite 5), joka oli 37 henkilöä enemmän kuin vuonna 1999. Kun Metsänjalostussäätiöltä siirtyi toimintavuoden alussa Metlalle 47 vakituista työntekijää, niin Metlan muussa toiminnassa työskentelevien vakituisten henkilöiden määrä laski kymmenellä. Palkkausjärjestelmän uudistaminen ei ole edennyt suunnitellussa aikataulussa vaan on edelleen kesken. Sitä jatketaan. Tavoiteaikatauluna on saada järjestelmä valmiiksi seuraavan sopimuskauden alkuun mennessä. Ukko-Kolin rakennusinvestoinnit valmistuivat. Hotelli Kolin peruskorjaus saatiin päätökseen vuoden 1999 joulukuussa. Saman vuoden lopussa valmistui myös EUhankkeena toteutettu kiskoköysirata. Luontokeskus Ukko avasi ovensa yleisölle kesäkuussa 2000 ja loppukesästä saatiin valmiiksi alueen olennaisemmat ympäristötyöt. Hankkeiden kokonaiskustannukset olivat 59,1 miljoonaa markkaa. Rahoittajina olivat Euroopan Unionin lisäksi työministeriö ja ympäristöministeriö. Muhoksen tutkimusaseman A-osan peruskorjaus ja laajennustyöt aloitettiin. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 5,9 miljoonaa markkaa. Hankkeen rahoitukseen osallistuvat Metsäntutkimuslaitos (mom. 30.32.74.), Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ja Muhoksen kunta. Aulangon luonnonsuojelualueella sijaitsevan kahvilarakennuksen peruskorjaus ja laajennustyöt käynnistyivät. Rakennusprojekti toteutetaan yhteistyössä vankeinhoitolaitoksen kanssa, mikä mahdollistui Metsäntutkimuslaitoksen tehtyä sopimuksen ko. laitoksen ja Hämeenlinnan keskusvankilan kanssa. Pallas-Ounastunturin kansallispuistossa aloitettiin Sammaltunturin ilmanlaadun mittausaseman uudisrakentaminen. Hanke lisää entisestään vilkasta tutkimustoimintaa Pallaksella ja oli merkittävin tutkimuksen infrastruktuurin investointi tutkimusmetsissä. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat lähes 1,5 miljoonaa markkaa ja sen rahoitukseen osallistuvat Metsäntutkimuslaitos, Ilmatieteenlaitos ja Lapin TE-keskus. Vantaan ja Joensuun tutkimuskeskusten hankesuunnitelmien laatiminen aloitettiin. Tavoitteena on rakennusten valmistuminen v. 2003 lopussa. Hankkeet rakennuttaa Senaatti-kiinteistöt. Merkittävimmät atk-investoinnit vuonna 2000 olivat seuraavat: Vantaan tutkimuskeskuksen lähiverkon kaapelointien uusiminen (0,65 milj. markkaa), Rovaniemen

Yhteistyösopimukset Kansainvälinen toiminta 6 tutkimusaseman lähiverkon kaapelointien uusiminen (0,24 milj. markkaa) ja Suonenjoen tutkimuskeskuksen lähiverkon kaapelointien uusiminen (0,21 milj. markkaa). Merkittäviä laboratorioinvestointeja toimintavuonna olivat keskuslaboratorioon hankittu UV-VIS spektrometri (0,11 milj. markkaa), termogravimetrinen analysaattori (0,53 milj. markkaa) ja mylly (0,11 milj. markkaa) maanäytteiden jauhamista varten. Lisäksi hankittiin kapilaarielektroforeesi (0,31 milj. markkaa). Toimintavuonna neuvoteltiin Metlan ja Ilmatieteen laitoksen välille yhteistyösopimus, jossa osapuolet sopivat tutkimusta ja ympäristömuutosten seurantaa koskevasta yhteistyöstä. Oulun yliopiston kanssa Metla teki myös yhteistyösopimuksen, jossa sovittiin tutkimuksen ja opetuksen alueella tapahtuvan yhteistyön parantamisesta erityisesti yhteisen professorin kautta. Joensuun yliopiston kanssa tehtiin sopimus, jolla sovittiin Metlaan perustetun määräaikaisen metsänviljelyteknologian professuurin tehtävistä. Uutta ja ratkaisevaa asiassa oli yksityisen Marjatta ja Eino Kollin säätiön mukaantulo professuurin rahoitukseen. Kansainvälinen toiminta on yksi Metlan uusista tulosalueista, joiden toimintaa kehiteltiin perustetussa kehittämishankkeessa. Vuoden 2000 aikana Metlassa valmisteltiin kaksi kansainvälisen toiminnan kannalta tärkeää asiakirjaa: lähialuestrategia ja Metlan koko kansainvälisen toiminnan strategia. Merkittävimpiä kansainvälisiä tapahtumia v. 2000 oli Maailman metsäntutkimusjärjestöjen kansainvälisen liiton, IUFROn, 21. maailmankongressi Malesiassa. Metlan yli 50 esitelmää ja posteria nosti Suomen Yhdysvaltojen ja Kiinan ohella runsaslukuisimmaksi osallistujamaaksi isäntämaata Malesiaa lukuunottamatta. Metlalla oli myös oma osasto kongressin näyttelyhallissa. IUFROn maailmankongressi oli erityisen merkityksellinen, sillä tilaisuudessa nimitettiin Metlan professori Risto Seppälä järjestön uudeksi presidentiksi. Metla sai kunniaa myös palkintojen muodossa: Kannuksen tutkimusaseman johtaja Jyrki Kankaalle luovutettiin IUFROn Scientific Achievement Award palkinto monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittämistyöstä ja kaksi metlalaista sai IUFROn kiitospalkinnon järjestön toimintaa edistävästä työstä. Ylijohtaja Eljas Pohtila oli edellisvuosien tapaan Suomen IUFROtoimikunnan puheenjohtajana ja 18 Metlan tutkijaa jatkoi erilaisissa tehtävissä IUFROn organisaatiossa, kaksi heistä IUFROn Task Forcen koordinoijana. IUFROn lisäksi Metlalla oli runsaasti yhteyksiä myös muihin kansainvälisiin organisaatioin. Metlan edustaja aloitti toimintavuonna YK-ECE:n ja EU:n yhteisen yleiseurooppalaisen metsien terveydentilan seurantaohjelman lehti- ja neulasanalytiikkaa käsittelevän asiantuntijapaneelin puheenjohtajana ja ohjelman tieteellisen asiantuntijaryhmän (SAG) jäseneksi valittiin Metlan tutkija. ECE/FAO-yhteistyö koski metsien inventointia, metsätilastoja ja metsätuotteiden kaupan kehitystä. Metlan panos oli erityisen suuri lauhkeiden ja pohjoisten metsien arviointi (TBFRA 2000) projektissa, jossa Metlan professori ja tutkijoita oli asiantuntijoina. Yksi tutkijoista työskenteli vuoden ko. projektissa Genevessä. Metlan edustaja valittiin kansalliseksi yhdyshenkilöksi FAO/ECE:n EFSOS-projektiin, joka tutkii Euroopan metsäsektorin tulevaa kehitystä. Euroopan Metsäinstituutin EFIn kanssa Metlalla oli kuusi yhteishanketta, joista kolme päättyi vuoden aikana; neljää uutta yhteistä hanke-esitystä valmisteltiin. Muista kansain-

7 rahoitti Metlan metsä- välisistä yhteistyöjärjestöistä voidaan mainita IEA, joka teknologiahanketta. Euroopan maiden kanssa käytävässä yhteistyössä EU oli eri muodoin mukana lähes jokaisessa hankkeessa. Vuoden lopulla Metlassa oli käynnissä tai sopimusneuvotteluvaiheessa yhteensä 24 EU:n T&K puiteohjelman yhteisrahoitteista tai verkostohanketta. Hankkeista yhtä koordinoitiin Metlassa. Puiteohjelmasta saatiin rahoitusta myös neljään pienimuotoisempaan yhteistyökohteeseen. Hanke-esitysten hyväksymisprosentti oli Metlassa yli 40, mikä on Suomen oloissa keskimääräistä parempi. Metsien terveydentilan seurantaan liittyvään EU-säädökseen perustuvia ns. viranomaishankkeita oli Metlassa kertomusvuonna neljä. Kaksi hankkeista oli uusia ja niiden saama EU-rahoitus oli yli neljä miljoonaa markkaa. Metla koordinoi edellisvuoden tapaan toimintaa kansallisella tasolla. EU:n ympäristörahastosta ja teknisen avun rahastosta tuettiin kolmea hanketta ja valmisteltiin yksi uusi hanke-esitys. EU:n rakennerahastoista sekä Leader ja Interregohjelmista sai lisäksi tukea yhteensä kuusi hanketta. Metlan tutkija työskenteli edellisvuosien tapaan EU:n tilastotoimistossa Eurostatissa ja vastavuoroisesti EU rahoitti Suomen metsäsektorin informointijärjestelmän kehittämishanketta. Vuonna 2000 päättyi yksi COST-hanke ja kaksi uutta käynnistyi. Metlan tutkijat osallistuivat hallintokomitean jäseninä tai varapuheenjohtajina yhteensä seitsemään COSThankkeeseen. Lisäksi lukuisat tutkijat osallistuivat eri COST-hankkeiden työryhmätyöskentelyyn ja kokouksiin. Metlan edustaja jatkoi toimintaa Suomen edustajana COSTin metsätaloustuotteiden teknisessä komiteassa ja metsäryhmässä. Lähialueyhteistyö sisälsi niin Venäjän kuin Baltian maidenkin kanssa yhteisten hankkeiden lisäksi vierailukäyntejä, yhteisiä kokeita ja materiaalin vaihtoa. Osa yhteistyöstä toteutettiin pohjoismaisen rahoituksen turvin. Kertomusvuonna päättyi mm. Pohjoismaiden ministerineuvoston tuella toteutettu metsätalouden sosiaalista kestävyyttä käsittelevä laaja yhteishanke, jossa olivat mukana Baltian maat ja Venäjä. Venäjän kanssa yhteistyö koski mm. metsien terveydentilaa, eri tekijöistä johtuvaa metsämaan ja kasvillisuuden vaihtelua, ilmanlaatuun vaikuttavia tekijöitä, metsänrajatutkimusta, alue-ekologista suunnittelua, raskasmetallikartoituksia ja kestävän metsätalouden kehittämistä. Baltian maiden kanssa yhteistyö oli perinteisesti vilkkainta Viron kanssa. Tärkeimmät yhteistyöaiheet Baltian maiden kanssa olivat suontutkimus, metsänjalostus ja -suojelu sekä metsätilastot ja metsien terveydentila. Vuonna 2000 Metlassa oli käynnissä yksi kehitysmaahanke, joka koski taimituotantoa ja viljelymetsien hoitoa. Hankkeseen kuului Afrikan maista Tansania, Kenia, Zimbabwe ja Namibia. Metlan globaali hanke, Maailman metsät, yhteiskunta ja ympäristö (WFSE), jota on toteutettu Metlan johdolla yhteisenä tutkimusohjelmana Euroopan metsäinstituutin ja YK:n yliopiston kanssa, sai vuonna 2000 viisi uutta jäsenorganisaatiota eri puolilta maailmaa. Kertomusvuonna hankkeessa valmistui maailman metsien megatrendejä käsittelevä 15 kirjoittajan julkaisu sekä useita lehtiartikkeleita. Tutkimus- ja toimitustöissä työskenteli Metlassa viiden tutkijan ryhmä. Pohjoismaisia hankkeita oli Metlassa kertomusvuonna kuusi. Vuoden aikana aloitettiin lisäksi valmistelut yhteispohjoismaiseksi koerekisteriksi, jonka tekninen toteutus tapahtuu Metlassa. Lähes kaikki pohjoismaiset hankkeet saivat tukea SNS:ltä (Samnordisk Skogsforskning) tai Pohjoismaiden Ministerineuvostolta (NMR). SNS:n hallituksen jäseneksi nimitettiin ylijohtajan seuraajaksi Metlan tutkimusjohtaja.

Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa Metlalla oli viisi yhteishanketta, joista kahta koordinoitiin Metlasta. Metla oli lisäksi mukana Kanadan IUCN toimiston karttahankkeessa. Maa- ja metsätalousministeriö osoitti Suomi-USA yhteistyövaroista määrärahan neljän Metlan tutkijan vierailuun Yhdysvalloissa.. Kanadan kanssa käytiin neuvotteluja pysähdyksissä olleen, puitesopimukseen pohjautuvan yhteistyön elvyttämiseksi. Suomen ja Kiinan yhteistyön tärkein aihe oli metsänjalostus. Myös Suomi-Puola metsäalan yhteistyössä Metla oli mukana. Yhteistyön kohteina olivat peltojen metsitys ja metsäsertifiointi. Viisi metlalaista työskenteli usean kuukauden ajan, yhteensä kolme henkilötyövuotta, ulkomaisissa tutkimuslaitoksissa. Tutkijoista kolme työskenteli Yhdysvalloissa, yksi Luxemburgissa ja yksi Genevessä. Lyhytaikaiseen ulkomaanharjoitteluun ja matkoihin käytettiin aikaa yhteensä yli neljä henkilötyövuotta. Vastaavasti Metlassa työskenteli useita ulkomaisia tutkijoita ja harjoittelijoita. Pisimmän ajan, yli seitsemän kuukautta, viettivät Metlassa kiinalainen, ranskalainen ja saksalainen tutkija, mutta tutkijoita ja harjoittelijoita saatiin myös Pohjoismaista, Sveitsistä, Italiasta, Yhdysvalloista, Japanista ja Brasiliasta. Metlan Suomessa järjestämistä kansainvälisistä kokouksista tärkeimpiä oli IUFRO:n hallintokomitean kokous joulukuussa 2000. Valmisteluja tehtiin Metlassa myös seuraavana vuonna järjestettäviin kansainvälisiin kokouksiin. Metla osallistui myös kansainvälisen metsäpolitiikan valmistelutyöhön. Metlan edustaja toimi Suomen Metsäsertifiointi ry:n puheenjohtajana ja edisti Suomen sertifiointijärjestelmien liittymistä yleiseurooppalaiseen metsäsertifiointi-järjestelmään (PEFC). Metlan asiantuntijat osallistuivat lisäksi Euroopan metsäministerikokouksen valmisteluun ja muutamaan OECD:n kokoukseen. Edellä mainittujen yhteistyömuotojen lisäksi Metlan asiantuntemusta käytettiin kansainvälisesti hyväksi monella eri tavalla: metlalaiset toimivat mm. koti- ja ulkomailta pyydettyjen kansainvälisten selvitysten ja lausuntojen laatijoina, vastaväittäjinä ja väitöskirjojen tarkastajina, julkaisujen referoijina sekä EU-hankkeiden ja ulkomaisten viranhakujen arvioijina. 8 2. TULOKSELLISUUDEN KUVAUS 2.1 Tulossopimuksen tavoitteiden toteutuminen Yhteiset tavoitteet Seuraavassa esityksessä raportoidaan Metlan ja maa- ja metsätalousministeriön välisen vuoden 2000 tulossopimuksen sisältämien tulostavoitteiden toteutuminen. Tulossopimukseen oli kirjattu myös talousarviossa Metlalle asetetut tavoitteet. Esitys on jäsennelty tulossopimuksen mukaisesti. Ympäristöministeriön kanssa solmitun tulossopimuksen tavoitteiden toteutuminen esitetään liitteessä 6. Vuoden 2001 budjettiesitys valmisteltiin siten, että siinä otettiin huomioon Joensuun tutkimusaseman kehittäminen tutkimuskeskukseksi ja Helsingin tutkimuskeskuksen yhdistäminen Vantaan tutkimuskeskukseen. Metlan tekemän suunnitelman mukaan Joensuun tutkimusasema muutetaan tutkimuskeskukseksi ja sitä kehitetään niin, että tavoitteena on nostaa vakituisen henkilöstön määrä 100 henkilöön vuoden 2005 loppuun mennessä. Kehittämisen pääpaino kohdistuu uudisrakennuksen valmistumisen ajankohtaan. Vuonna 2000 vapautuneista

9 viroista siirrettiin Joensuun tutkimusasemalle sen profiilin mukaisesti metsäteknologian professorin virka ja puutieteen vanhemman tutkijan virka Vantaan tutkimuskeskuksesta. Johtokunta perusti uuden metsänviljelyteknologian professorin viran yhdessä Joensuun yliopiston ja edellä mainitun yksityisen Kollin säätiön kanssa. Virka täytettiin Suonenjoen tutkimusasemalle. Lisäksi johtokunta perusti yrityksen taloustieteen ja metsäsuunnittelun professorin viran. Molempien uusien virkojen sijoituspaikka on Joensuun tutkimusasema. Syksyllä 2000 selvitettiin, ketkä henkilöt ovat halukkaita siirtymään työskentelemään Joensuun tutkimusasemalle. Selvityksen tuloksena tehtiin kahden tutkijan osalta siirtopäätökset Joensuuhun ja neuvotteluja käydään vielä muutamien henkilön osalta. MMM asetti 9.8.2000 työryhmän, jonka tehtävänä on laatia selvitys Metlan tutkimuskeskusten ja -asemien kehittämisestä. Työryhmään nimettiin kaksi jäsentä ja sihteeri Metlasta. Metla laati työryhmälle selvityksen "Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusyksiköiden toiminnallinen ja rakenteellinen kehittäminen". Tulostavoitteen mukaisesti Metlassa uusittiin työjärjestys. Metlassa perustettiin kehittämishanke, jossa toteutettiin ministeriön kanssa tehdyn tulossopimuksen tavoitteet ekstensiotoiminnan organisoinnin, laboratorio- ja koetoiminnan kehittämisen ja evaluoinnin sekä kansainvälisen toiminnan vahvistamisen osalta (liite 7). Kehittämishanke järjesti Metlan henkilöstölle "kuulemistilaisuuksia", joissa esiteltiin kehittämistyön etenemistä. Tilaisuuksiin osallistui lähes 300 henkeä. Tulossopimuksessa mainitut yhteistyöhankkeet (metsien metsänhoidollisen tilan seurantajärjestelmä ja metsänhoidon periaatteet) ovat meneillään. Useat Metlan tutkijat toimivat asiantuntijoina vuodenvaihteessa ilmestyneiden Tapion metsänhoitosuositusten laadinnassa. Mainittujen kahden hankkeen lisäksi yhteistyö käsittää kymmenen muuta hanketta tai aihealuetta, joiden tiimoilta järjestettiin vuoden aikana kaksi seminaaria. Puuenergiaa (hakkuutähteiden talteenottoa) käsittelevän hankkeen tukiryhmässä oli mukana Tapion edustaja. Tutkimusjohtaja Kari Mielikäinen oli jäsenenä Kansallisen metsäohjelman metsänhoidollisten tavoitteiden tukemiseksi käynnistetyn Huomisen Metsät-hankkeen tukiryhmässä. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion kanssa tutkittiin uudistusalojen luokitusmahdollisuuksia uudistamistoimenpiteiden suhteen erilaisilla kaukokartoitusmateriaaleilla. Luokitusmenetelmien käyttökelpoisuutta testattiin maastotarkastuksin. Metsänuudistamisen laadun seurantamenetelmää testattiin Pohjois-Savossa kahden mhy:n alueella. Menetelmän jatkokäyttömahdollisuuksia yksityismetsätaloudessa suunniteltiin metsäkeskusten, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ja MMM:n kanssa. Hankesuunnittelun ohjeistusta muutettiin vuoden 2001 alusta voimaan tulevan uuden tulosaluejaon vaatimusten mukaisesti. Hankesuunnitelmiin lisättiin kohta, jossa arvioidaan tutkimuksen tulosten pääasiallinen kohderyhmä ja tiedonvälityksen kanava ajatellen tutkimustiedon käyttökelpoisuutta ja vaikuttavuutta. Vuoden aikana kehitettiin myös tulosjohtamisen mallia, jolla parannetaan Metlan mahdollisuuksia vastata nopeasti ilmeneviin tutkimuksellisiin ja erityisasiantuntemusta edellyttäviin haasteisiin. MMT Heikki Pajuoja Metlasta osallistui Metsäneuvoston työvaliokunnan työhön. Alueellisten metsäohjelmien (AMO) laadinnan tukiryhmässä oli Metlan edustajana MMT Tuula Nuutinen. AMO-tukiryhmän kanssa yhdessä määritellyt MELA-vaihtoehtolaskelmat metsäkeskusten alueille perustuen tuoreimpaan valtakunnan metsien inventointiaineistoon julkistettiin MMM:n ja Metsäntutkimuslaitoksen järjestämässä tilaisuudessa 31.10.2000. Tulokset julkaistiin internetissä sekä toimitettiin MMM:n ja metsäkeskusten käyttöön extranet-palveluna.

10 Tuloksellisuutta kuvaavien mittareiden soveltuvuutta tutkimustoimintaan pohdittiin kehittämisseminaarissa. Elokuussa käynnistettiin HAUSin konsultoimana "mittaribenchmarking"-selvitys hallinnon tuloksellisuuden mittaamiseksi ja vertailemiseksi eri laitosten välillä. Selvityksessä ovat Metlan lisäksi mukana KTL, GTK ja MTT. Tutkimustoiminta Yhteensä Metlan työohjelman mukaan oli vuonna 2000 käynnissä 211 tutkimushanketta, jotka jakaantuivat hanketyypin mukaan seuraavasti: Hanketyyppi lkm Tutkimusohjelmiin kuuluvat hankkeet 56 Yhteisrahoitteiset hankkeet (YRT) 60 EU-hankkeet 20 Erillishankkeet 75 Yhteensä 211 Toimintavuonna aloitettiin 71 tutkimushanketta. Eniten lisääntyivät vuoteen 1999 verrattuna YRT-hankkeet, joita tuli lisää 29 kappaletta. Yhteisrahoitteisten hankkeiden (YRT) lisäksi lähes joka kolmas Metlan hanke oli yhteistutkimus, jossa tehdään tutkimusyhteistyötä eri yliopistojen ja muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa. EUhankkeet raportoitiin kohdassa "Kansainvälinen toiminta". Toimintavuoden lopussa päättyi 62 tutkimushanketta. Resurssitarkastelua varten Metlan tutkimushankkeet on koottu 25 tutkimusaiheryhmäksi. Liitteessä 8 esitetään rahoituksen jakautuminen tutkimusaiheryhmiin vuosina 1996-2000. Tutkimusohjelmilla, joita on perustettu Metlan tutkimustoiminnan painoaloille, oli vuonna 2000 käytettävissä voimavaroja seuraavasti: Tutkimusohjelmien resurssit vuonna 2000 Tutkimusohjelma Milj. mk Htv MTS 2,99 11 VMI 8,33 34 EMU 6,23 27 YMP 3,84 13 JUK 3,15 11 SUO 7,73 35 MOT 6,61 28 (MOM) 3,77 13 Yhteensä 42,65 172 Tulostavoitteen mukaisesti Metlassa valmisteltiin hankesuunnitelma Etelä-Suomen talousmetsien ennallistamisen ja uusien luonnonhoitomenetelmien ekologiset hyödyt, tekniikka ja kustannukset. Hanke hyväksyttiin Metlan työohjelmaan vuoden mittaisena esitutkimuksena, jonka tavoitteena on vuoden 2001 aikana koota ennallistamista ja uusia metsäluonnon hoidon menetelmiä koskeva pohjoismainen tutkimustieto, kartoittaa käyn-

11 nissä olevat hankkeet ja niiden tavoitteet sekä käyttäjien tietotarpeet, ja näiden perusteella valmistella tarpeen mukaan laajempi hanke-esitys syksyn 2001 hankesuunnitteluun. Tulostavoitteen mukainen tilanneraportti työnimeltä "Energiapuun käytön vaikutukset metsissä" valmistuu keväällä 2001. Asiaa valmisteltiin yhteistyössä metsäenergian suurkäyttäjien kanssa. Vuonna 2000 aloitettiin uusi bioenergia-aiheinen hanke Hakkuutähteen talteenotto osana metsätaloutta. Käynnistynyt tutkimushanke selvittää monitieteellisin keinoin hakkuutähteestä saatavan biopolttoaineen laadun hallintaa eri talteenottoketjuissa. Se antaa luotettavan ja yleistyskelpoisen kuvan hakkuutähteen talteenoton vaikutuksista maanmuokkaukseen, metsänviljelyyn, uudistamistulokseen ja taimikon alkukehitykseen ja metsämaan ravinteikkuuteen ja puuntuotoskykyyn. Hankkeessa tutkitaan myös talteenoton vaikutusta metsän tuhohyönteisten esiintymiseen ja kuusen hakkuutähteen seassa olevien tyveysten merkitystä juurikäävän leviämiselle. Lisäksi hankkeessa selvitetään talteenotosta metsän uudistamiselle koituvia taloudellisia vaikutuksia lähinnä yksityisen metsänomistajan näkökulmasta. Hanke on viisivuotinen. Uuden sukupolven metsäsuunnittelujärjestelmää valmisteltiin tulostavoitteen mukaisesti laajennetussa Metsätalouden suunnittelun tutkimusohjelmassa. Parametriohjattu päätösmuuttujien keruu otettiin käyttöön MELA-kehitysversiossa ja laadittiin oppaan käsikirjoitus. Uuden simulointikielen prototyyppi valmistui laajempaan testikäyttöön. Prototyypin jakelu toteutettiin internetin avulla. Uudella simulointikielellä toteutettu (Pohjois-Amerikan olosuhteisiin tarkoitettu) FVS-emulaattori on viimeisteltävänä ja pieni testisimulaattori tehtiin Saksassa. Uuden metsäsimulaattorin vaatimusten määrittely aloitettiin samoin kuin Suomen oloihin tarkoitetun J-simulaattorin kehittäminen. Lisäksi tehtiin yhteistyötä MMM:n rahoittaman yhteistutkimushankkeen "Metsätietojen ylläpito" kanssa eri tietolähteiden ja laskennallisen ajantasaistuksen yhdistämiseksi aluesuunnittelua varten sekä aloitettiin MMM:n rahoittama yhteistutkimushanke "Paikkatiedon ja satelliittikuvaaineiston integrointi metsätalouden mallintamisessa ja analyyseissä". Tulostavoitteen mukaisesti tilakohtaisen metsäsuunnittelun ja metsäneuvonnan vaikuttavuustutkimuksista (57 kpl) laadittiin tiivistelmät ja alustava yhteenveto. Tuloksia esiteltiin Tapion "Metsäneuvonnan ja suunnittelun vaikuttavuus" seminaarissa. Tilaisuuteen osallistui 31 henkilöä Tapiosta, metsäkeskuksista, Metlasta, Helsingin yliopistosta ja ammattikorkeakouluista. Tilaisuudessa saatu palaute otettiin huomioon uutta tutkimusta suunniteltaessa. Hankesuunnitelma metsäneuvonnan ja suunnittelun vaikuttavuuden selvittämiseksi tehtiin yhteistyössä Kymen, Lounais-Suomen ja Etelä-Savon metsäkeskusten sekä Tapion asiantuntijoiden kanssa. Tulostavoitteen "Metsäntutkimuslaitos laatii selvityksen puutavaran mittauskäytännön edellyttämistä tutkimustarpeista ja huolehtii tutkimusasiantuntemuksen käytettävyydestä ministeriössä ja alan yhteistyöelimissä" kohdalla Metlassa toimittiin niin, että asianomaiset virkamiehet (Paloniemi, MMM/Verkasalo, Metla) ovat Puutavaran mittausneuvoston työn yhteydessä arvioineet em. tutkimustarpeet. Kirjallista suunnitelmaa laitoksen osallistumisesta kansallisessa metsäohjelmassa tunnistettujen tietotarpeiden tyydyttämiseen ei laadittu. Tutkijoille ilmoitettiin toimintavuonna hankesuunnittelun yhteydessä, että ne hankkeet, jotka liittyvät kansallisen metsäohjelman tietotarpeisiin, priorisoidaan hankkeiden jatkokäsittelyssä. Menettely tuotti hyvän tuloksen, sillä valtaosa uusista hanke-ehdotuksista liittyi kansallisen metsäohjelman tietotarpeiden tyydyttämiseen. Rahoitukseen liittyvät tulostavoitteet

12 Rahoitukseen liittyen Metlalle oli asetettu tulostavoitteita toimintamenomomentin ja henkilötyövuosien jaon, tulojen sekä asiakasrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuden osalta. Metsäntutkimuslaitoksen vuoden 2000 bruttotoimintamenojen ja henkilötyövuosien jakautuminen tulosalueille: Tulosalue Talousarvio Myönnöt v. 2000 aikana Milj. mk Htv Milj. mk Htv Tutkimus 134,3 576 134,5 514 Tutkimusmetsät 22,0 120 37,2 147 ART 5,4 15 5,4 15 Tukipalvelut 56,9 150 43,4 138 Yhteensä 218,6 861 220,5 814 Markkamääräisesti tutkimukseen ja asiakasrahoitteiseen toimintaan osoitettiin Metlassa vuoden 2000 toimintamenomomentin resursseja se määrä, joka talousarviossa oli ennakoitu. Sen sijaan tutkimusmetsiin osoitettiin 15,2 milj. markkaa enemmän ja tukipalveluihin 13,5 milj. markkaa vähemmän kuin talousarviossa. Tarkasteluun vaikuttaa eniten edelliseltä vuodelta siirtyvät erät, jotka eivät näy taulukossa. Niitä käytettiin eniten tukipalveluiden tulosalueella. Henkilötyövuosien osalta Metlassa tehtiin toimintamenomomentin rahoilla 47 htv vähemmän kuin mihin talousarvio olisi antanut mahdollisuuden. Tutkimusmetsiä lukuunottamatta henkilötyövuosiarviot alittuivat talousarvioon verrattuna. Tulokertymä ajalta 1.1. - 31.12.2000 Tulosalue Talousarvio Toteutuma Milj. mk Milj. mk Tutkimus 10,4 15,1 Tutkimusmetsät 17,9 15,4 ART 8,5 8,5 Tukipalvelut 1,3 4,7 Yhteensä 38,1 43,7 Toimintavuoden tulokertymä ylitti 5,6 milj. markalla talousarviossa asetetun tulokertymätavoitteen. Bruttobudjetoidun puolen osalta tulokertymätavoite oli 17,9 milj. markkaa, jota ei saavutettu. Tutkimusmetsien tulot jaksottuvat eri tavalla kuin laitoksen budjettivuosi. Kahtena edellisenä vuonna hakkuutulot ovat ylittäneet tulotavoitteen, joten toimintavuonna tulokertymä jäi arvioitua pienemmäksi. Nettobudjetoidun ulkopuolisen rahoituksen tavoitteeksi asetettiin 20,2 milj. markkaa ja se toteutui seuraavasti: Nettobudjetoidun toiminnan tulot ajalta 1.1. - 31.12.2000 Tuloerä Talousarvio Toteutuma Milj. mk Milj. mk

ART 8,5 8,5 EU-tulot 6,1 6,9 YRT-tulot 4,3 8,2 Muut tulot 1,3 4,7 Yhteensä 20,2 28,3 13 Nettobudjetoidun toiminnan tulot ylittivät 8 milj. markkaa toimintavuodelle asetetun tavoitteen. Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot olivat lähes kaksinkertaiset tavoitteeseen verrattuna. Metlan tutkijat ovat onnistuneet luomaan kilpailukykyisiä yhteishankkeita muiden organisaatioiden tutkijoiden kanssa. Muissa tuloissa olivat suurimmat erät kertaluonteiset Valtiokonttorin eläkemaksupalautukset (1,5 milj. markkaa) ja Metsänjalostussäätiön maksamat lomapalkkavelat (1,6 milj. markkaa). Asiakasrahoitteisen toiminnan osalta tuloskertymätavoite saavutettiin ensimmäisen kerran. Laitoksen tavanomaisen ART:n kustannukset katettiin toiminnan tuloilla. Asiakasrahoitteisen toiminnan (ART) kustannusvastaavuuslaskelma vuodelta 2000 Talousarvio Toteutunut Toteutunut Toteutunut kaikki yht. kaikki yht. Metla tavan- MJS:ltä om. ART siirtyneet Tulot 8500000 8529116 6087119 2441997 ART:n erilliskustannukset: - Aineet ja tarvikkeet 350000 578235 360198 218037 - Henkilöstökustannukset 4087000 4763771 2645100 2118671 - Muut erilliskustannukset 918000 1513817 1449556 64261 Erilliskustannukset yhteensä 5355000 6855823 4454854 2400969 Käyttöjäämä 3145000 1673293 1632265 41028 Käyttöjäämä tuloista % 37 19 27 2 Osuus yhteiskustannuksista 2145000 2477161 1375452 1101709 Korot 20000 12638 12496 142 Kustannukset yhteensä 7500000 9345622 5842802 3502820 Ylijäämä/Alijäämä 1000000-816506 +244317-1060823 Tunnusluvut Ylijäämä/Alijäämä tuloista % 12-10 4-43 Tuotot % kok.kustannuksista 113 91 104 70 Asiakasrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma vuosilta 1998-2000 esitetään liitteessä 9. Tutkimusmetsät Tutkimusmetsien tuloa tuottavan toiminnan henkilökustannukset alentuivat edellisvuodesta 10 %. Vapautuneita resursseja ohjattiin tutkimuksen avustamiseen, joka kasvoi edellisvuodesta 24 % (v. 1999 3,7 milj. mk, v. 2000 4,6 milj. mk). Asetettu tulostavoite ylitettiin huomattavasti.

14 Bruttobudjetoidun tuloa tuottavan toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma kokonaismenoista vuodelta 2000 (1000 mk) Talousarvio Toteutunut 2000 1) 2) Tulot 17 075 14 835 Kustannukset 3), 4), 5) Erilliskustannukset Muuttuvat kustannukset - henkilökustannukset 12 700 11 693 - matkat 900 988 - aineet ja tarvikkeet 1 400 1 794 - ostetut palvelut 1 800 1 716 - kaluston hankinnat 150 285 Erilliskustannukset yhteensä 3), 4), 5) 16 950 16 476 Käyttöjäämä 125-1 641 Osuus yhteiskustannuksista 6 731 6 782 Korot 13 370 Poistot 835 Kustannukset yhteensä 3), 4), 5) 37 463 Alijäämä -6 606-22 628 Tunnusluvut Käyttöjäämä tuloista, % 1-11 Alijäämä tuloista, % -39-151 1) Ls.alueiden tulot vähennetty, arvio v. 2000 mk 825 000 2) Ls.alueiden tulot vähennetty, 582 000 mk 3) Ls.alueiden osuus kustannuksista 9 112 000 mk, ei mukana 4) Tutkimuksen avustamisen osuus kustannuksista 4 604 000 mk, ei mukana 5) Työministeriön osuus kustannuksista 4 574 000 mk, on mukana paitsi Kolin kansallispuiston luontokeskuksen rakentaminen ja Hotelli Kolin saneeraus Bruttobudjetoidun tuloa tuottavan toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma vuosilta 1998-2000 esitetään liitteessä 10. Tutkimusmetsiä koskeva tulostavoite paikkatietoon sidotun suunnittelujärjestelmän kattavuudesta saavutettiin myös, sillä kattavuus kasvoi 24 %:sta 35 %:iin. Toimintavuoden alusta Metsänjalostussäätiön toiminnot ja henkilöstö siirrettiin Metlaan ja budjetoitiin tutkimusmetsien tulosalueelle. Liitteessä 11 raportoidaan yhdistymisestä aiheutuneet toimenpiteet. Metsänjalostussäätiöltä siirtyneiden maksullisen toiminnan sopimusten osalta saavutettiin tulokertymätavoite, mutta kustannusvastaavuutta ei

15 saavutettu. Tämä ennakoitiin jo tulosohjausneuvotteluissa ministeriön kanssa. Sopimuksista saadut tulot kattoivat kuitenkin niistä aiheutuneet suorat menot. Metsänjalostussäätiöltä siirtyneen nettobudjetoidun toiminnan tulokertymä 1.1. - 31.12.2000 Hanketyyppi Tavoite Toteutuma Milj. mk Milj. mk ART 2 177 000 2 441 997 EU-hankkeet 100 000 59 187 YRT 633 000 598 000 Muut tulot 170 000 - Yhteensä 3 080 000 3 099 184 Tukipalvelut Vastuututkijoiden ja muiden hankevastaavien johtamis- ja esimieskoulutus toteutettiin suunnitelman mukaisesti. Kuusipäiväiseen koulutukseen osallistui kaikkiaan noin 150 henkilöä. Koulutus toteutettiin yhteistyössä HAUS:n kanssa. Metlan strategian mukaisesti määrärahojen jakoprosessi uudistettiin siten, että tulosyksiköt määrittivät hankkeittaiset resurssitarpeet saamansa kehyksen pohjalta. Laskenta- ja seurantajärjestelmä uudistettiin vastaamaan tulosaluejakoa, poikkeuksena kansainvälinen toiminta, jonka seurantajärjestelmä järjestetään laadittavan kv-strategian mukaisesti. Talousarvion rakenne päätettiin tehtyjen selvitysten perusteella pitää toistaiseksi ennallaan eikä nettobudjetoinnin laajentamista nähty tarkoituksenmukaiseksi. Laadittiin suppeahko henkilöstötilinpäätös vuodelta 1999. Metsänjalostussäätiön tukipalveluihin kuuluneet toiminnot integroitiin Metlan vastaaviin toimintoihin ja henkilöstö koulutettiin ja opastettiin omaksumaan Metlan toimintaperiaatteet ja käytännön menettelytavat. Taloushallinnon osalta koulutukseen kiinnitettiin erityistä huomiota lähtien valtion yleisistä taloushallintoa koskevista menettelyistä päätyen Metlan omien järjestelmien opettamiseen. Koulutuksessa käytettiin apuna ulkopuolisia asiantuntijoita. Säätiöltä siirtyneitä henkilöitä perehdytettiin myös ulkopuolisen rahoituksen hankintaan. 2.2 Muut tulos- ja toimintatavoitteet Uusien metsälakien aiheuttamat tietotarpeet Metsälain monimuotoisuus- ja ympäristötavoitteiden toteutumista seurataan valtakunnan metsien inventoinnissa, johon vuonna 1996 (VMI9) lisättiin lukuisia uusia metsien monimuotoisuutta kuvaavia tunnuksia kuten avainbiotooppien määrä ja laatu, soiden turvekerroksen paksuus, monimuotoisuuden ylläpitämiseksi hakkuissa jätetty puusto, monimuotoisuuden kannalta tärkeät puuyksilöt, 'avainpuulajit' ja kuolleen puuston määrä ja laatu. Valtakunnan metsien inventoinnin vuoden 2000 kenttätöissä saatettiin Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen mittaukset päätökseen ja Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alue mitattiin kokonaisuudessaan. Täten kenttäkauden päättyessä VMI9:n maastotyö kattoivat koko Etelä-Suomen alueen. VMI9:n metsävararaportit julkaistiin vuoden 2000 aikana

16 Metsätieteen Aikakauskirjassa seuraaville metsäkeskuksille: Rannikko, Lounais-Suomi, Häme-Uusimaa ja Pirkanmaa. Kansainvälisten velvoitteiden toteutuminen metsien terveydentilan ja elinvoimaisuuden seurannassa Yleiseurooppalaista metsien terveydentilan seurantaa jatkettiin edellisvuosien tapaan Euroopan unionin säädösten mukaisesti sekä laaja-alaisena että metsäekosysteemien intensiivisenä seurantana. Erityistä huomiota toimintavuonna kiinnitettiin tulosten vertailukelpoisuuteen ja laadun valvontaan. Tähän liittyen valmistui mm. EU:n tilaama, suomalais-tanskalaisena yhteistyönä toteutettu maavesiseurannan tulosten vertailtavuutta ja yhteensopivuutta käsittelevä erillistutkimus. Lisäksi Suomi osallistui aktiivisesti sekä seurantaohjelman sisäisiin arviointeihin että eri asiantuntijaelinten työskentelyyn. Hannu Raitio aloitti kuluvana vuonna seurantaohjelman neulasanalyysiasiantuntijoista koostuvan paneelin puheenjohtajana sekä Michael Starr pohjoismaiden edustajana ohjelman tieteellisessä ohjausryhmässä (Scientific Advaisory Group). Toimintavuosi oli myös ensimmäinen ohjelmapohjainen toimintavuosi seurannan hallinnossa, mikä merkitsi monien aikaisempien hallintokäytäntöjen uudistumista. Aktiivinen osallistuminen ohjelman hallintoon ja seurannan kehittämiseen merkitsi kaikkien seurantaohjelmaan osallistuneiden suomalaisten tutkijoiden osalta selvää kansainvälisen vuorovaikutuksen lisääntymistä. Seurannan aineistojen pohjalle rakennettiin useita hanke-esityksiä uusiksi yhteistutkimushankkeiksi mm. EU:n viidententeen puiteohjelmaan sekä Suomen Akatemian tutkimusohjelmiin. Kotimainen ja kansainvälinen tietoisuus seurannan aineistojen käytettävyydestä heijastui myös aikaisempaa suurempana ulkopuolisena kysyntänä. Seurantojen tulokset raportoitiin säädösten mukaisesti ICP Forestin ja EU:n tietokeskuksiin. Kansallista vuosiraporttia varten Ilmatieteen laitos toimitti katsauksen Suomen ilman laadusta vuonna 1999. Yhteistyötä Helsingin yliopiston metsäekologian laitoksen kanssa jatkettiin laajojen aineistojen käsittelyn ja tulosten tulkinnan tehostamiseksi. Yhteistyötä tehostettiin myös alueellisten ympäristökeskusten, Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen kanssa. Metsien terveydentilan seurantojen tuloksista valmistui kansallinen raportti Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantona. Tuloksista tiedotettiin aikaisempaa laajemmin eri sidosryhmille ja suurelle yleisölle. Seurannan tuloksia esiteltiin myös lukuisissa kansainvälisissä kokouksissa mm. IUFROn maailmankongressissa Malesiassa. Metsien terveydentilan seuranta oli esillä myös monissa kotimaisissa seminaareissa ja lukuisien maastoretkeilyjen kohteena. Kansallisen raportin laaja jakelu käsitti kaikki kotimaiset yliopistot, metsä- ja ympäristökeskukset ja tutkimuslaitokset. Se postitettiin myös kunkin Euroopan maan kansalliseen tietokeskukseen sekä EU:n tietokeskuksiin. Lisäksi raportti toimitettiin kaikille kansanedustajille ja Euroopan parlamentin suomalaisille jäsenille.

17 Julkaisutoiminta Metsäntutkimuslaitoksen tutkimustuloksia julkaistiin vuonna 2000 liitteen 12 mukaisesti. Toimintavuonna Metla julkaisi 168 referee-menettelyn läpikäynyttä julkaisua. Kansainvälisiä julkaisuja oli 133 eli 80 %. Kansainvälisistä sarjoista suosituimmat julkaisumäärällä mitattuna olivat Scandinavian Journal of Forest Research, Forest Ecology and Management, Canadian Journal of Forest Research ja Silva Fennica. Kokonaisjulkaisumäärä oli 1113 julkaisua, joista suurimman osan muodostivat referoimattomat julkaisut, 412 kappaletta. Lehtiartikkeleita oli 270 ja muita julkaisuja 263 kappaletta. Toimintavuonna laitoksessa tehtiin päätös sähköisen julkaisusarjan perustamisesta. Asiakas- ja sidosryhmävaikuttavuus Asiakasvaikuttavuuden seuranta aloitettiin nykymuodossa syksyllä 1996, jolloin Metlan sidosryhmistä valitulle otokselle tehtiin postikysely. Sama kysely tehtiin uudestaan samalle kohderyhmälle vuonna 1998 ja 2000. Vastaajat arvioivat Metlan toimintaa kouluarvosanoin, joita annettiin Metlan tutkimuksen luotettavuudelle, tutkimusaiheiden valinnalle, tulosten tarjonnalle sekä Metlalle tutkimuslaitoksena. Kyselyssä kartoitettiin myös Metlan merkitystä vastaajan organisaatiolle. Toimintavuonna tehdyn kyselyn mukaan Metlan yleisarvosanaksi tutkimuslaitoksena tuli 7,9. Korkeimman kouluarvosanan 8,4 Metla sai tutkimuksensa luotettavuudelle. Tutkimusaiheiden valinta sai arvosanan 7,5. Heikoimman arvosanan Metla sai tutkimustulosten tarjonnalle 7,3. Muutokset edelliseen kyselykertaan verrattuna olivat erittäin vähäisiä. Asiakasvaikuttavuuskyselyn perusteella toimintavuonna panostettiin hankkeeseen, jossa yhdenmukaistetaan Metlan web-sivuja sekä lisätään aineistoa tutkimustuloksista. Tulostavoitteen mukaisesti Metlassa tehtiin käytännön metsätaloutta palvelevia katsauksia ja selvityksiä. Tällaisia valmistui toimintavuoden aikana 11 kappaletta (liite 13). Metsäntutkimuslehdestä ilmestyi toimintavuonna viisi numeroa, joista yksi oli englanninkielinen. Asiakaslehdessä julkaistaan myös kaikkien ilmestyneiden Metsäntutkimuslaitoksen Tiedonantoja -sarjan julkaisujen tiedot.

3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIIDEN LIITTEENÄ ANNETTAVAT TIEDOT SEKÄ TILINPÄÄTÖKSEN LASKELMIEN TARKASTELU 18 3.1. Tilinpäätöslaskelmat TUOTTO- JA KULULASKELMA 1.1.-31.12.2000 1.1.-31.12.1999 Toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan tuotot 18 669 245,28 17 428 338,59 Vuokrat ja käyttökorvaukset 5 267 094,86 5 022 400,19 Muut toiminnan tuotot 24 538 343,63 48 474 683,77 33 877 524,80 56 328 263,58 Toiminnan kulut Aineet, tarvikkeet ja tavarat: Varastojen lisäys(-)tai vähennys(+) -91 828,18 4 334,29 Ostot tilikauden aikana 17 116 223,06 14 085 300,73 Henkilöstökulut 183 610 945,95 169 876 767,29 Vuokrat 14 967 125,17 14 693 315,38 Palvelujen ostot 43 199 947,95 59 723 165,52 Muut kulut 15 038 185,65 13 142 868,07 Valmistevarastojen lisäys(-)tai 86 333,75-19 031,00 vähennys(+) Valmistus omaan käyttöön -22 610 070,00-45 385 904,75 Poistot 18 780 560,03 16 559 956,17 Sisäiset kulut 563 898,05 270 661 321,43 445 728,80 243 126 500,50 Jäämä I -222 186 637,66-186 798 236,92 Rahoitustuotot ja kulut Rahoitustuotot 69,62 69,62 2 001,80 2 001,80 Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot 6 231 228,37 6 231 228,37 Jäämä II -215 955 339,67-186 796 235,12 Tuotot veroista ja pakollisista maksuista: Verot ja veronluonteiset maksut 29 738,51 19 834,05 Perityt arvonlisäverot 4 239 278,50 3 668 490,20 Suoritetut arvonlisäverot -18 532 793,80-14 263 776,79-20 097 143,34-16 408 819,09 Tilikauden kulujäämä -230 219 116,46-203 205 054,21

19 TASE VASTAAVAA 31.12.2000 31.12.1999 KANSALLISOMAISUUS Maa- ja vesialueet 4 291 700,00 2 493 700,00 Rakennusmaa- ja vesialueet 371 000,00 371 000,00 Rakennukset 1 521 837,00 1 626 165,00 Keskeneräiset hankinnat 1 616 557,00 7 801 094,00 310 692,00 4 801 557,00 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 559 349,00 433 980,00 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 238 667 173,00 238 389 566,00 Rakennusmaa- ja vesialueet 45 395 778,00 46 909 459,00 Rakennukset 188 463 664,00 139 573 705,00 Rakennelmat 3 832 779,00 550 334,02 Rakenteet 1 307 111,00 1 683 860,00 Koneet ja laitteet 23 197 603,00 16 444 597,00 Kalusteet 1 478 028,00 985 717,00 Muut aineelliset hyödykkeet 24 000,00 24 000,00 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat 10 530 065,00 512 896 201,00 48 065 308,00 492 626 546,02 Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Käyttöomaisuusarvopaperit 49 400,00 132 360,80 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 688 659,88 596 831,70 Keskeneräinen tuotanto 1 820 144,00 1 935 071,00 Valmiit tuotteet/tavarat 1 090 128,22 3 598 932,10 304 420,00 2 836 322,70 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 6 979 292,46 3 385 698,19 Muut lyhytaikaiset saamiset 5 925 979,78 9 160 790,74 Ennakkomaksut 34 605,17 12 939 877,41 7 768,10 12 554 257,03 Rahat,pankkisaamiset ja muut rah.varat Kassatili 41 301,10 44 892,20 Muut pankkitilit 0,00 41 301,10 8 841,05 53 733,25 VASTAAVAA YHTEENSÄ 537 886 154,61 513 438 756,80

20 VASTATTAVAA 31.12.2000 31.12.1999 OMA PÄÄOMA Valtion pääoma 1.1.1998 437 989 764,30 437 989 764,30 Edellisten tilikausien pääoman 39 943 913,36 5 092 575,20 muutos Pääoman siirrot 251 259 244,54 238 056 392,37 Tilikauden kulujäämä -230 219 116,46 498 973 805,74-203 205 054,21 477 933 677,66 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Saadut ennakot 2 086 843,00 1 474 345,00 Ostovelat 5 571 089,54 6 039 095,47 Tilivirastojen väliset tilitykset 4 291 913,61 3 764 552,74 Edelleen tilitettävät erät 3 195 005,77 2 873 886,78 Siirtovelat 22 362 976,00 20 350 072,00 Muut lyhytaikaiset velat 1 404 520,95 38 912 348,87 1 003 127,15 35 505 079,14 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 537 886 154,61 513 438 756,80