TUTKIMUSYKSIKÖN JULKISUJ / Metalliteollisuuden palkkakehitys. nelj. RELINSIOT LSKIVT METLLISS J KOKO TEOLLISUUDESS Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenyrityksistään keräämiin palkkatilastoihin ja utoalan Keskusliiton (KL) keräämiin palkkatilastoihin. Katsauksen sivulla viisi on esitetty myös auto- ja konekaupan toimihenkilöiden ansiokehitystä, joka perustuu utoalan Keskusliiton keräämään tilastoon tammikuulta. Raportissa käytetyt ansiot ovat säännöllisen työajan keskimääräisiä ansiolukuja. Liitetaulukossa on lisäksi esitetty metallin ja autokorjaamoalan keskimääräiset tuntipalkat aika-, urakka- ja palkkiotyössä (aup-ansiot). Elintarviketeollisuuden ansiotilastot kerätään vain kunkin vuoden neljänneltä neljännekseltä ja ne sisältyvät tässä raportissa koko teollisuuden ansiotietoihin. Metalliteollisuuden säännöllisen työajan tuntiansio lasketaan seuraavasti: Eri palkkaustapojen mukaan suoritetuista töistä maksettu keskimääräinen tuntipalkka (aup-ansio) + keskimääräinen vuorotyölisä + työajan tasaamisesta maksettava keskimääräinen lisä + maksettujen olosuhdelisien keskimäärä = Säännöllisen työajan keskimääräinen tuntiansio KUVIO 1. Säännöllisen työajan tuntiansiot,. neljännes Paperiteollisuus utokorjaamot Kumiteollisuus METLLI KOKO n teollisuus Rakennustuoteteollisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus Graafinen teollisuus Saha- ja levytuoteteollisuus Puusepän teollisuus Tekstiili- ja vaatetusteollisuus 1 1 1 1 Euroa/tunti KUVIO. Säännöllisen työajan tuntiansioiden muutos 1, neljäs neljännes utokorjaamot Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Puusepän teollisuus Paperiteollisuus Rakennustuoteteollisuus n teollisuus KOKO Graafinen teollisuus METLLI Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kumiteollisuus Saha- ja levytuoteteollisuus 1 3 5 % PLKKKEHITYS. neljännes 1
PLKKRYHMITTÄISIÄ TIETOJ Työntekijät jaetaan palkkaryhmiin, ja työn vaativuuden mukaan. Palkkaryhmään kuuluvat työntekijät, jotka tekevät pääasiassa erittäin vaativia ammattitöitä ja ryhmään kuuluvat työntekijät tekevät tavanomaisia ammattitöitä. Kuviossa 3 on esitetty palkkaryhmän määräytyminen. Työntekijöiden jakaantuminen palkkaryhmittäin vuoden neljännellä neljänneksellä on esitetty kuviossa neljä. Työntekijöiden sijoittumisessa palkkaryhmiin ei ole tapahtunut mainittavia muutoksia vuoden aikana. Taulukkoon 1 on kerätty säännöllisen työajan tuntiansiot palkkaryhmittäin ja sukupuolittain vuoden neljänneltä neljännekseltä. jalostuksessa palkkaryhmään kuuluvien työntekijöiden negatiivista ansiokehitystä selittää aikatyön osuuden lisääntyminen tehdystä työajasta, myös maksetut vuoro- ja työajantasaamislisät ovat laskeneet. PLKKKEHITYS VUODEN IKN Säännöllisen työajan tuntiansiot nousivat metalli- ja elektroniikkateollisuudessa vuoden aikana 3 senttiä eli, prosenttia (Kuvio 5). Metallituoteteollisuudessa yhteensä pylväs osoittaa suurempaa ansioiden nousua kuin miehellä tai naisilla erikseen. Tällä toimialalla naisten osuus tilastoiduista henkilöistä on laskenut vuoden aikana ja tämä korottaa ansiomuutosta yhteensä. Kuviossa on esitetty tuntiansioiden nimellis- ja reaalimuutokset. Kun kuluttajahinnat nousivat tarkastelujaksolla 3,3 prosenttia, reaaliansiot laskivat metalli- ja elektroniikkateollisuudessa, prosenttia. Koko teollisuudessa reaaliansiot laskivat, prosenttia. Tämän katsauksen viimeisellä sivulla on esitetty nimellis- ja reaaliansiokehitys vuodesta lähtien. KUVIO 3. Työntekijän palkkaryhmän määrätyminen Töiden vaativuusryhmittely 9 7 5 3 1 Muu paikallisesti sovittu Karkea työnvaativuuden ryhmittely määritystapa III II Lähde: Palkkarakenne 1, koulutusaineisto I TYÖNTEKIJÄN PLKKRYHMÄ KUVIO. Työntekijöiden jakaantuminen palkkaryhmittäin,. neljännes Yhteensä Miehet Naiset Ryhmä Ryhmä Ryhmä 5, 3,5 9,,1 31, 1, 51,5 3,1,5 1 TULUKKO 1. Säännöllisen työajan tuntiansiot (senttiä/tunti) palkkaryhmittäin vuoden neljännellä neljänneksellä ja muutos vuodessa, senttiä tunti METLLI- Ryhmä Ryhmä Elektroniikka- Ryhmä ja sähköteollisuus, PR MIEHET SUKUPUOLET YHTEENSÄ NISET 177 37 1751 37 13 1 15 15 37 1 1 13 13 3 9 1 1 3 1 37 13 33 13 37 1 3 1797 3 157 3 159 15 5 9 - -59 17 1 179 1 5 17 7 19 15 5 151 5 1533 173 1319 33 131 59 55 5 1579 9 17 3 17 33 177 33 19 5 15 37 15 39 1 3 97 135-19 7 139 31 31 7 1 5 53 157 1517 31 159 13 33 1313 139 55 13 1 1539 33 135 135 utokorjaamot 195 7 1959 75 15.. 171 1 171 19 13.. 17 7 7 13.. 1717 9 173 139 1 1 3 3 3 * utokorjaamojen palkkatilastoissa naisten lukumäärä on niin vähäinen, ettei palkkaryhmittäisiä tuntiansiomuutoksia voi vertailla METLLI LIITTO
KUVIO 5. Palkkakehitys. neljännes 1. neljännes, muutosprosentit KUVIO. Nimellis- ja reaalipalkkakehitys,. neljännes 1. neljännes, muutosprosentit 7 5 3 1 %,,,3 METLLI 3, Naiset Yhteensä Miehet,,3 3, 3,,7 3, 1,9 1,9 1,5,, utokorjaamot* Elektroniikkaja sähköteollisuus 5,5 5,,7,,7 KOKO * utokorjaamojen palkkatilastoissa naisten lukumäärä on niin vähäinen, ettei palkkaryhmittäisiä tuntiansiomuutoksia voi vertailla % 5 3 1-1 -, Miehet Yhteensä Naiset -, METLLI- Nimellismuutos, -,9 3, -,1 1,9 Reaalimuutos -1,3, -1, utokorjaamot Elektroniikkaja sähköteollisuus 5,5,,7 -, KOKO METLLIN TUNTINSIOIDEN KEHITYS VERRTTUN MUIHIN LOIHIN Kun metalli- ja elektroniikkateollisuuden säännöllisen työajan tuntiansioiden kehitystä verrataan eräisiin muihin teollisuustoimialoihin, havaitaan, että metallin suhteellinen asema heikkeni verrattuna koko teollisuuteen, paperi- ja kemian teollisuuteen sekä tekstiili- ja vaatetusteollisuuteen (Kuvio 7). nsiovertailussa tulee huomioida kemianteollisuuden ansiotilastoinnissa tapahtuneen muutoksen vaikutus kemian sekä koko teollisuuden ansiokehitykseen. Vuoden 9 toiselta neljännekseltä lähtien työajan lyhennyskorvaukset sisältyvät kemiassa aikatyöpalkkoihin, mikä vaikutti alan sekä koko teollisuuden ansioiden vuosimuutokseen niitä nostavasti. Kuviossa on esitetty metallin toimialojen sekä autokorjaamoiden suhteellinen kehitys verrattuna koko teollisuuteen. jalostuksen, kone- ja kulkuneuvoteollisuuden sekä elektroniikka ja sähköteollisuuden ansiokehitys heikkeni verrattuna koko teollisuuteen vuoden neljännellä neljänneksellä. utokorjaamoiden sekä metallituoteteollisuuden ansiokehitys suhteessa koko teollisuuteen parani. KUVIO 7. iden suhteellinen kehitys vuosina, kunkin vuoden neljäs neljännes KUVIO. iden suhteellinen kehitys vuosina, kunkin vuoden neljäs neljännes Koko teollisuus=1 1 9 7 1 3 5 7 9 Paperi METLLI Graafinen Tekstiili* 1 1 9 7 Koko teollisuus=1 5 Graafinen Paperi 15 1 95 Tekstiili YHT. METLLI 9 1 3 5 * utokorjaamot Elektroniikka- ja sähkö 7 9 1 5 15 1 95 9 uto Elek Kon Met Met TEO * Tekstiili- ja ja vaatetusteollisuuden negatiiviseen ansiokehitykseen vaikuttaa vaikuttaa yhden yhden suurehkon yrityksen jääminen jääminen pois pois tilastosta tilastosta. neljännes. neljänneksellä 1 1 *Palkkatilastoinnissa* tapahtuneen virheen virheen takia metallien takia metallien jalostuksen jalostuksen ansiokehitystä ei ei voida voida laskea laskea vuoden vuoden 7 7. neljännekseltä. neljännekseltä PLKKKEHITYS. neljännes 3
NISTEN PLKKKEHITYS Kun naisten keskimääräistä säännöllisen työajan tuntiansiota verrataan miesten vastaavaan metallissa, naisten palkat olivat noin prosenttia miesten palkoista vuoden neljännellä neljänneksellä. Kuviossa 9 on verrattu naisten palkkoja miesten vastaaviin palkkoihin palkkaryhmittäin. Tämän vertailun mukaan naisten palkat olivat 9, 9,5 prosenttia miesten palkoista. Kuvion pylväs yhteensä osoittaa keskimääräistä tuntiansiota suhteessa miesten vastaavaan. Keskimääräinen tuntiansio on palkkaryhmittäisiä lukuja selvästi pienempi, koska suurin osa naisista kuuluu palkkaryhmiin ja (kuvio sivulla ). Kuvioissa 1, ja on verrattu naisten tuntiansioita miesten tuntiansioihin palkkaryhmittäin eri palkkaustavoissa. Näissä kuvioissa laskennassa käytetyt tuntiansiot eivät sisällä keskimääräistä vuorotyölisää, työajan tasaamisesta maksettavaa keskimääräistä lisää eikä keskimääräistä olosuhdelisää. Pylväät yhteensä osoittavat keskimääräistä tuntiansiota suhteessa miesten vastaavaan ja ne ovat palkkaryhmittäisiä lukuja pienempiä samasta syystä kuin kuviossa yhdeksän. Kun metallin naisten tuntiansioden kehitystä verrataan koko teollisuuden ja kolmen muun toimialan naisten palkkakehitykseen, voidaan havaita, että metallin naisten asema heikkeni verrattuna koko teollisuuteen, paperiteollisuuteen, kemianteollisuuteen sekä tekstiili- ja vaatusteollisuuteen (kuvio 13). KUVIOT 9. Naisten tuntiansioiden suhde miesten tuntiansioihin, vuoden. neljännes 9. Palkkaryhmittäin 1. ikatyössä 1 9, 9, 9,5 5, 1. Suoraurakkatyössä 1. Osaurakka- ja palkkiotyössä 1 9,7 9,1 9,, 1 1 93, 9, 9,5 93,5 95, 9,, 7, KUVIO 13. Naisten tuntiansioiden suhteellinen kehitys vuosina, kunkin vuoden. neljännes Koko teollisuus=1 13 1 9 1 3 5 7 9 Paperi METLLI Tekstiili* Graafinen * Tekstiili- ja ja vaatetusteollisuuden negatiiviseen negatiiviseen ansiokehitykseen ansiokehitykseen vaikuttaa vaikuttaa yhden suurehkon yrityksen jääminen pois tilastosta. neljännes 1 yhden suurehkon yrityksen jääminen pois tilastosta. neljänneksellä 1 1 13 1 9 Graafi Paper Teksti TEOLL MET METLLI LIITTO
UTO- J KONEKUPN TOIMIHENKILÖT Tässä esitetyt auto- ja konekaupan toimihenkilöiden kuukausipalkkatiedot ovat vuoden tammikuun tietoja. utoalan Keskusliitto tekee jäsenyritystensä palveluksessa olevien toimihenkilöiden palkkoja koskevan tiedustelun vuosittain lokakuussa. Viimeisin tiedustelu tehtiin poikkeuksellisesti tammikuussa. Palkkatiedot koskevat koko tammikuun jäsenyritysten palveluksessa olleita kokoaikaisia toimihenkilöitä. Vuoden tammikuun ansiotilasto sisältää 3 konttorihenkilön, 1 139 auto- ja konemyyjän sekä 1 15 varaosa-, varasto- ja palveluhenkilön ansiotiedot. Tilaston ansioluvut ovat säännöllisen työajan ansioita. Niihin sisältyvät rahapalkan lisäksi vuorotyölisät, säännöllisestä sunnuntaityöstä maksetut korotukset sekä luontaisedut. Kuviossa 1 on esitetty toimihenkilöiden nimellisansiokehitys vuodesta. Myyntihenkilöstön kohdalla vuoden 9 taloustaantuma näkyy ansioiden laskuna, mutta vuoden tammikuussa myyntihenkilöstön ansiot olivat jo nousseet taantumaa edeltävää tasoa korkeammalle. Taulukkoon kaksi on kerätty toimihenkilöiden kuukausiansiotiedot vuoden tammikuulta sekä vuosimuutokset. Liitekuvioissa tämän katsauksen sivulla kuusi on esitetty toimihenkilöiden nimellis- ja reaaliansiokehitys vuodesta. KUVIO 1. uto- ja konekaupan toimihenkilöiden säännöllisen työajan kuukausikeskiansioiden nimelliskehitys, vuosien 1 tiedot lokakuulta ja vuoden tieto tammikuulta euroa/kk 3 1 1 3 Myyntihenkilöstö 5 Konttorihenkilöstö 7 Varaosa-, varasto ja palveluhenkilöstö TULUKKO. uto- ja konekaupan toimihenkilöiden säännöllisen työajan kuukausikeskiansiot vuoden tammikuussa tehdyn tiedustelun mukaan sekä muutokset vuodessa KESKINSIO tammikuu MUUTOS lokakuu 1 tammikuu euroa/kk euroa/kk % Konttorihenkilöstö 3 5 3,3 Myyntihenkilöstö 393 7,1 Varaosa-, varasto- ja palveluhenkilöstö 17 9,7 9 1 3 1 Va My Ko PLKKKEHITYS. neljännes 5
METLLI UTO- J KONEKUPP Säännöllisen työajan tuntiansioiden vuosimuutokset Konttorihenkilöstö Säännöllisen työajan kuukausiansioiden vuosimuutokset, vuosien 1 tiedot lokakuulta ja vuoden tieto tammikuulta 1 1 1 1 1 1 1 1 Reaalipalk Nimellispa - 1 Lähde: EK, Tilastokeskus 3 5 7 9 1 - - 1 3 Lähde: KL, Tilastokeskus 5 7 9 1 - UTOKORJMOT Säännöllisen työajan tuntiansioiden vuosimuutokset Varaosa-, varasto- ja palveluhenkilöstö Säännöllisen työajan kuukausiansioiden vuosimuutokset, vuosien 1 tiedot lokakuulta ja vuoden tieto tammikuulta 1 1 1 1 1 1 1 1 Reaalipalka Nimellispalk - 1 3 Lähde: KL, Tilastokeskus 5 7 9 1 - - 1 3 Lähde: KL, Tilastokeskus 5 7 9 1 - Myyntihenkilöstö Säännöllisen työajan kuukausiansioiden vuosimuutokset, vuosien 1 tiedot lokakuulta ja vuoden tieto tammikuulta 1 - - - - -1-1 3 Lähde: KL, Tilastokeskus 5 7 9 1 1 - - - - -1 - Reaalipalk Nimellispa METLLI LIITTO
at lkat t at IK- J SUORITUSPLKT Kun käytännön tuntipalkkoja verrataan palkkatilastoon, kannattaa vertailu tehdä aup-ansioihin, eli keskimääräisiin aika- ja suorituspalkkoihin. Nämä tuntipalkat eivät sisällä vuorotyö-, olosuhde- ja työajan tasaamislisiä. Oheiseen taulukkoon on kerätty keskimääräiset aika- ja suorituspalkat metallin toimialoilta sekä autokorjaamoista palkkaryhmittäin ja sukupuolittain. Metalliteollisuudessa keskimääräiset aika- ja suorituspalkat ilman lisiä olivat vuoden neljännellä neljänneksellä 1 39 senttiä tunnissa. Tuntipalkat nousivat vuodessa 3 senttiä eli, prosenttia. jalostuksessa palkkaryhmään kuuluvien työntekijöiden negatiivista ansiokehitystä selittää aikatyön osuuden lisääntyminen tehdystä työajasta. Myös kone- ja kulkuneuvoteollisuudessa palkkaryhmään kuuluvilla aikatyön osuus on kasvanut ja palkkiotyön osuus vastaavasti laskenut, mikä näkyy heikkona palkkakehityksenä. TULUKKO 3. Keskimääräiset tuntipalkat aika-, suoritus- ja urakkatyössä palkkaryhmittäin vuoden neljännellä neljänneksellä ja muutos vuodessa, senttiä tunti METLLI- Elektroniikkaja sähköteollisuus PR MIEHET SUKUPUOLET YHTEENSÄ NISET 153 35 157 3 139 1351 3 1371 3 3 37 5 19 3 1 139 3 175 35 5 7 15 3 157 31 1 1 135 3 135 3 135 1 51-1 13-3 5 5 153 3 151 3 5 9 151 15 39 5 13 7 131 3 7 51 7 37 3 7 1 13 3 33 155 3 1559 33 7 139 3 133 3 97 37 99 17 33 1 3 1 3 15 31 35 15 1593 131 3 13 13 5 9 19 3 7 13 13 1 3 15 utokorjaamot* 17 75 17 75 177.. 1 1 1 1 1.. 13 71 1391 7 13.. 13 19 139.. 15 19 197 5 7 3 * utokorjaamojen palkkatilastoissa naisten lukumäärä on niin vähäinen, ettei palkkaryhmittäisiä tuntiansiomuutoksia voi vertailla.. Sari Korte, tilastosihteeri PLKKKEHITYS. neljännes 7