IDÄNKAUPAN VIENTIPALVELUT

IDÄNKAUPAN VIENTIPALVELUT 2004IDÄNKAUPAN 2/2004 2 VIENTIPALVELUT Markkinatietoa ja liikeyhteyksiä www.compiler.fi 1 Venäjän ja Puolan vienti vetää yhä hyvin Suomen kokonaisvienti supistui tammi-marraskuussa kolme prosenttia, selviää tullin uusimmasta maajohtaisesta ulkomaankauppatilastosta. Marraskuussa vienti romahti vuositasolla peräti 22 prosenttia, mutta tämä johtui osaksi vuoden 2002 marraskuun tavanomaista suuremmasta viennistä. Vuotta aikaisemmin vienti kohosi muun muassa sähkötekniikan viennin ja alustoimitusten ansiosta korkeimpaan arvoonsa sitten vuoden 2000 lokakuun. Suomen itävienti jatkoi sen sijaan tasaista kasvuaan. Venäjän-vientimme arvo nousi tammi-marraskuussa 3,14 miljardiin euroon kasvaen siten yhdeksän prosenttia. Venäjän vientiosuus nousi samalla jo 7,4 prosenttiin. Kauppataseen vaje kuitenkin kasvoi, sillä tuonti Venäjältä kasvoi 23 prosenttia. Baltian vienti supistui Baltiassa Viro oli edelleen tärkein vientikohteemme. Viron vientimme nousi yhdentoista ensimmäisen kuukauden aikana 1,04 miljardiin euroon. Viennin arvossa oli vuositasolla yhdeksän prosentin vähennys. Tulokseen vaikuttaa kuitenkin Suomen ja Viron välisen kaupan rakenteelliset muutokset, jotka johtuvan yritystoiminnan integroitumisesta. Liettuassa ja Latviassa vientimme hieman taantui. Liettuan-vienti väheni neljä prosenttia ja Latvian kohdalla tapahtui kolmen prosentin supistus. Suomen kauppataseen kannalta Liettuan ja Latvian toiminta oli sinänsä kannattavaa. Liettuan tapauksessa kauppatase muodostui 160 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi ja Latvian kohdalla päästiin 215 miljoonaan euroon. Viron-kaupassa ylijäämä oli vain 96 miljoonaa euroa. Kauppakumppanuus Puolan kanssa vahvistui Puola vahvisti edelleen asemaansa Suomen kauppakumppanina. Tammimarraskuussa vienti nousi 797 miljoonaan euroon, mikä merkitsi yhdeksän prosentin kasvua. Puolan-kauppamme oli myös kansantaloudellisesti edullista, sillä kauppataseen ylijäämä nousi 468 miljoonaan euroon. Ukrainan merkitys kasvussa Kannattaa todeta myös Ukrainan merkityksen kasvu. Vienti Ukrainaan lisääntyi tammi-marraskuussa vuositasolla seitsemän prosenttia. Ukrainan-viennin arvo oli jo 182 miljoonaa euroa, joten se lähestyi jo 233 miljoonan arvoista Liettuan vientikauppaamme. Koko Baltian ja KIE-maiden muodostamalla markkina-alueella vientimme kuitenkin supistui kahdella prosentilla. Baltian maiden ohella takapakkia tuli Bulgariassa ja Sloveniassa. Suomen vienti Baltiaan, KIE-maihin, Venäjälle ja Ukrainaan oli joulukuuhun mennessä arvoltaan 6,44 miljardia euroa. Itäisen Euroopan yhteenlaskettu osuus kokonaisviennistämme oli 15,2 prosenttia eli selvästi enemmän vientimme koko Amerikan mantereelle. Vertailumielessä voi vielä todeta, että Kiinan-vientimme arvo oli tammi-marraskuussa 1,11 miljardia euroa. Vienti kasvoi vuositasolla kolme prosenttia ja Kiinan osuus koko viennistämme nousi 2,6 prosenttiin. TÄSSÄ NUMEROSSA: Venäjän ja Puolan vienti vetää yhä hyvin... 1 Venäjän arvopaperimarkkinoiden kokonaisarvo 230 miljardia dollaria. 2 Venäjän WTO-jäsenyys saattaa siirtyä parilla vuodella... 2 Metsäteollisuuteen 785 miljoonaa dollaria Investoinnit kaksinkertaistuivat viime vuonna Venäjällä... 2 Suomi oli Venäjän yhdeksänneksi tärkein kauppakumppani viime vuonna... 3 Neuvostojen maa ja Venäjä... 3 Putinin tulot ja omaisuus julki... 3 Helsingin ja Pietarin nopean junayhteyden selvitystyöt käynnissä 4 Pietarin ja Moskovan välille puuhataan nyt moottoritietä... 5 Italialaisyritysten aktivitteetti Pietarissa liian vähäistä... 5 Tallinna-Helsinki kaksoiskaupunki yksi parhaista sijaintikohteista... 6 S & P paransi Liettuan luottoluokitusta... 7 Borenius & Kemppinen vahvistaa Baltian-toimintaansa... 7 Vahva loppuvuosi nosti Liettuan talouskasvun 8,9 prosenttiin... 7 Puola odottaa investointivirtojen kääntyvän nousuun... 8 Latvian vähittäiskauppa jatkaa rajua kasvuaan... 8 Baltian maat NIB:n jäseniksi vuoden 2005 alusta... 8

German Gref: Venäjän WTO-jäsenyys saattaa siirtyä parilla vuodella Venäjän kauppaministeri German Grefin mukaan on epätodennäköistä, että Venäjä voisi tänä vuonna tai edes ensi vuonna liittyä kauppajärjestö WTO:hon. Uutistoimisto Itar-Tassin mukaan Gref otti asian esille puhuessaan duuman uusille edustajille helmikuun toisella viikolla. Hieman aikaisemmin apulaiskauppaministeri Maxim Medvedkov ilmoitti, että Venäjä haluaa saada jäsenyysneuvottelut päätökseen voidakseen liittyä kauppajärjestöön mahdollisesti jo tämän vuoden joulukuun lopussa. Medvedkovin mukaan WTO:n seuraava neuvottelukierros pidettäneen maaliskuussa tai huhtikuussa Genevessä. Venäjän ulkomaankauppaviranomaiset suunnittelevat myös kahdenkeskisiä neuvotteluja Euroopan unionin sekä Israelin ja Argentiinan kanssa. Venäjä on jo pitkään neuvotellut WTO-jäsenyydestään. Venäläisten mukaan neuvotteluja on vaikeuttanut johtavien WTO-maiden hankala suhtautuminen etenkin energia-alaa, tietoliikennealaa ja pankkitoimintaa koskeviin asiakohtiin. Venäjän arvopaperimarkkinoiden kokonaisarvo 230 miljardia dollaria Venäjän arvopaperimarkkinoiden kapitalisointiarvo nousi viime vuoden lopussa 230 miljardiin dollariin. Tästä summasta valtaosa koostui pörssiosakkeista, joiden markkina-arvo oli Venäjän arvopaperikomission tammikuun puolivälissä julkistaman tiedon perusteella 212 miljardia dollaria. Arvopaperikomission puheenjohtaja Igor Kostikov luonnehti arvopaperimarkkinoiden arvoa suhteellisesti ottaen suureksi, kertoo uutistoimisto Rosbalt. Markkinoiden kapitalisointiarvo edustaa Kostikovin mukaan noin 45 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä on kova luku esimerkiksi Saksaan ja Ranskaan verrattuna. Puheenjohtaja Kostikov piti Venäjän arvopaperimarkkinoiden suurena puutteena niiden vähäistä likviditeettiä. Pahin ongelma on kuitenkin osakkeenomistajien riittämätön turva, mikä pitää menestyneet ja kasvuhakuiset keskisuuret yritykset edelleen poissa pörssistä. Keskisuurten yritysten johdolla on yleensä myös suuri osakeomistus omassa yhtiössään, eikä se halua vaarantaa osakepottiaan niin kauan kuin yksityiseen omistukseen liittyy epävarmuustekijöitä. Venäjän metsäteollisuuteen 785 miljoonaa dollaria Investoinnit kaksinkertaistuivat viime vuonna Venäjän metsäteollisuuteen viime vuonna tehdyt investoinnit nousivat arvoltaan 785 miljoonaa dollariin, kertoo Rosbalt. Vuositasolla investoinnit yli kaksinkertaistuivat 108 prosenttiin. Pietarilainen talousuutistoimisto siteerasi asiassa varaministeri Sergei Mitiniä, joka puhui kansainvälisessä metsäalan foorumissa. Yksin Venäjän suurin metsäteollisuusyhtymä IIlim Pulp Group investoi viime vuonna 97 miljoonan dollarin edestä ja sen vuoden 2004 investointitavoite nousee 147 miljoonaan dollariin. Maailman kymmenen suurimman metsäteollisuuskonsernin joukkoon kivunnut Illim Pulp tuottaa sahatavaraa, vaneria, sellua, paperia ja kartonkia. Sen raakapuureservit arvioidaan suurimmiksi koko maailmassa. Illim Pulpin tuotantoyksiköt kasvattivat viime vuonna volyymiaan 4,4-6 prosenttia tuoteryhmästä riippuen. Illim Pulp harjoittaa lisäksi tradingtoimintaa ja kuljetustoimintaa. Sillä on myös yksi tuotantolaitos ulkomailla, joka on Plzwenska Papirna -kierrätyslaitos Tshekissä. Pietarissa kotipaikkaansa pitävällä yhtymällä on Venäjällä 61 prosentin markkinaosuus sellussa ja 77 prosentin markkinaosuus kartongissa. 2 IDÄNKAUPAN VIENTIPALVELUT www.compiler.fi 11. vuosikerta Toimitus/ Markkinointia Oy Compiler Ab Museokatu 7 B 17 00100 Helsinki Puh. (09) 492 854 Fax (09) 454 0838 E-mail: box@compiler.fi www.compiler.fi Toimitus/ Markkinointia Klaus Lehmuskallio Kaija Pasila-Lehmuskallio Puh. (09) 492 854 Fax (09) 454 0838 Idänkaupan Vientipalvelut/ Muut informaatiotuotteet Compiler Trade Web Site Compiler enews Idänkaupan Vientipalvelut -esupplement (pdf) Suomalaisyritykset Venäjällä -tutkimus

Suomi oli Venäjän yhdeksänneksi tärkein kauppakumppani viime vuonna Venäjän ulkomaankaupan kokonaisarvo nousi viime vuonna 191,1 miljardiin dollariin. Kauppa kasvoi tasan neljänneksellä vuoteen 2002 verrattuna. Viennin arvo oli 133,7 miljardia dollaria, josta öljyn osuus oli 76,3 miljardia. Tuonti oli selvästi pienempi jääden 57,4 miljardiin dollariin. Kasvutahti oli kuitenkin sama sekä viennin että tuonnin kohdalla. Vienti kasvoi tilastokomitean mukaan 25,3 prosenttia ja tuonti 24,3 prosenttia. Kauppa IVY:n ulkopuolelle oli suuruudeltaan 157 miljardia dollaria ja sen osuus Venäjän koko kauppavaihdosta oli 82,2 prosenttia. Viennissä näiden maiden osuus oli 84,7 prosenttia. Vienti painottui öljy- ja muihin energiatuotteisiin, sillä niiden osuus oli 59,9 prosenttia. Niiden viennin arvo nousi 32,9 prosenttia. Tuonnissa IVY:n ulkopulisten maiden osuus oli 76,3 prosenttia. Tuonti IVY:n ulkopuolelta lisääntyi 21,6 prosentilla 43,8 miljardiin dollariin. Saksa oli viime vuonna Venäjän tärkein läntinen kauppakumppani 18,5 miljardin dollarin kauppavaihdolla. Toisella sijalla oli Kiina jo selvästi pienemmällä 11,7 miljardin dollarin vaihdolla. Muut Venäjän-kaupan kärkimaat olivat Italia (10,9 mrd), Alankomaat (10,0 mrd), Yhdysvallat (7,1 mrd), Britannia (6,3 mrd), Sveitsi (6,3 mrd), Puola (6,3 mrd), Suomi (6,2 mrd) ja Ranska (5,8 mrd). IVY-maiden kauppavaihto Venäjän kanssa oli arvoltaan 34,1 miljardia dollaria kasvaen siten 31,8 prosenttia. Kauppa oli Venäjälle vientivoittoista, mutta tuonti kasvoi kuitenkin vientiä enemmän. Öljy- ja energiatuotteiden jälkeen tärkeimmät vientialat olivat metallit ja metallituotteet sekä kemiantuotteet. Niidenkin viennin arvo kasvoi, mutta suhteellinen vientiosuus supistui öljyn ja maakaasun hurjan vienninkasvun vaikutuksesta. IVY:n ulkopuolelta tapahtunut tuonti kohdistui varsin yksipuolisesti muutamiin harvoihin tuotealoihin. Koneiden ja laitteiden tuontiosuus oli viime vuonna 40,8 prosenttia, elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden 21,2 prosenttia ja kemiantuotteiden 18,5 prosenttia. 3 Neuvostojen maa ja Venäjä Arto Luukkasen Neuvostojen maa on jatkoa kirjoittajan vuonna 2001 ilmestyneelle Hajoaako Venäjä? -kirjalle. Neuvotojen maassa painotus on kuitenkin erilainen. Luukkasen pyrkimyksenä on nyt selvittää Neuvostoliiton 74-vuotista menneisyyttä kolmen käsitteen, vision, vihan ja väkivallan avulla. Miksi Neuvostoliitto ylipäätään syntyi ja miksi se hajosi? Vastatessaan täjän kysynykseen Luukkanen lähtee kommunistien omasta historianmäkemyksestä, joka perustui kulttuuripopulismiin ja visioon Neuvostoliiton edistyksellisyydestä ja erityisestä roolista maailmanhistoriassa. Harvan maan historiaan voi liittää yhtä aikaa sanat takapajuinen ja edistynyt, mutta Neuvostoliitosta puhuttaessa se käy päinsä. Bolsevikkien historiankäsityksen mukaan keisarillinen Venäjä oli ollut takapajuinen, kunnes se muuttui yhdellä iskulla vuoden 1917 kokakuussa edistykselliseksi. Jos haluttaisiin seurata edellistä marxilaista historiantulkintaa, niin voitaisiin todeta, että Neuvostoliiton hajoaminen siirsi Venäjän edistyksellisestä vaiheesta takaisin takapajuiseen tilaan. Neuvostoliitto oli ollut historian eturintamassa, mutta uusi Venäjän federaatio on taas alakynnessä ja kilpailee nyt, kuten Luukkanen toteaa, miltei toivottomasti lännen kanssa. Tosiasiallisesti Neuvostoliitto elää nykyisen Venäjän federaation rakenteissa. Venäjä jatkaa itse asiassa Neuvostoliiton aloittamaa kehitysautoritarismia ja modernisaatiota, vaikkakin erilaisilla ideologisilla määreillä. Arto Luukkasen kirja on yritys pistää Neuvosliiton historia yksiin kansiin ja sen on tehtävän vaativuuteen nähden onnistunut analyysi. Luukkanen itse uskoo, että kirjalle on sosiaalista tilausta. Kirja autaa ymmärtämään, miksi Venäjän kommunistisella liikkeellä on näinkin laajaa kannatusta. Teologian tohtori, dosentti Arto Luukkanen toimii lehtorina Renvallinstituutissa. Putinin tulot ja omaisuus julki Venäjän keskusvaalilautakunta on julkistanut tiedot presidentinvaalien rekisteröityneiden ehdokkaiden tuloista ja omaisuudesta. Myös istuvan presidentin, Vladimir Putinin osalta on annettu yksityiskohtaiset tiedot. RosBusinessConsultingin laatimasta yhteenvedosta selviää, että Putin ansaitsi vuosina 1999-2002 presidentinvirasta sekä kahdesta sivutoimesta yhteensä noin 7,8 miljoonaa ruplaa eli noin 270 000 dollaria. Nykyisiin luontaisetuihin kuuluu 154 neliö virka-asunto Pietarissa. Lisäksi hän sai jonkin verran tekijänoikeuspalkkioita kahdelta kustantajalta. Putinin henkilökohtaista omaisuutta ovat 1 500 neliön rakentamaton tontti, 77 neliön huoneisto Pietarissa sekä kaksi autotallia. Hänellä ei kuitenkaan ole yksityisautoa. Presidentin pankkitalletusten kokonaismäärä vastaa noin 133 000 dollaria. Lisäksi hän on pienosakas Bank St. Petersburgissa.

Helsingin ja Pietarin nopean junayhteyden selvitystyöt käynnissä 4 Vuosia vireillä ollut Helsingin ja Pietarin välinen nopea junayhteys on saamassa uutta vauhtia. Suomen ja Venäjän rautatieviranomaiset ovat aloittaneet yhteiset tekniset selvitykset koskien radanparannustöitä, rajamuodollisuuksien nopeuttamista sekä kalustohankintoja. Suomen osalta selvitystyötä on tehnyt työryhmä, joka jo tässä vaiheessa toteaa, ettei tavoitteiden mukaiselle junayhteydelle ole teknisiä esteitä. Rataosuuden kokonaispituus on 456 kilometriä, josta 283 kilometriä on Suomen ja 173 kilometriä Venäjän puolella. MIKÄ OLI NEUVOSTOLIITTO? TILAUKSET: www.edita.fi/netmarket s-posti: asiakaspalvelu.publishing@edita.fi puhelin 020 450 05 faksi 020 450 2380 Edita-kirjakauppa Helsingissä: Annankatu 44, mape 9-17 Ratahanke vaatii vielä rahoituspäätökset sekä Suomen että Venäjän osalta. Mikäli ne syntyvät tavoiteaikataulussa, saadaan junayhteys parhaimmillaan käyttöön vuonna 2009. Uusi junayhteys lyhentäisi Helsingin ja Pietarin välisen matka-ajan kolmeen ja puoleen tuntiin nykyisestä yli viidestä tunnista. Rataosuudella on tarkoitus liikennöidä kallistuvarunkoisella nopealla junayksiköllä. Junan ja radan tulee mahdollistaa 200 kilometrin tuntinopeus. Junayksikössä olisi ohjaamot molemmissa päissä, joten aikaa vievät veturin vaihdot jäisivät pois. Junan Arto Luukkanen Neuvostojen maa Neuvostoliiton historia 1917-1991 Miten neuvostojen maa syntyi itsevaltaisen keisarikunnan raunioille? Mikä on Neuvostoliiton saldo maailmanhistoriassa? Oliko se suuri roistovaltio vai onnen ihmemaa? Dosentti Arto Luukkasen uusin kirja analysoi nimensä mukaisesti itänaapurimme neuvostolaista menneisyyttä aina järjestelmän synnystä sen romahtamiseen asti. 400 sivua, 29 euroa SBN 951-37-3889-2 teknisiin vaatimuksiin sisältyy myös kaksi eri virtalaitteistoa Suomen ja Venäjän erilaisia verkkojännitteitä silmällä pitäen. Matka-aikaa on tarkoitus lyhentää myös rajamuodollisuuksia tehostamalla. Tämä tarkoittaa kaiken tulli- ja rajatoiminnan hoitamista junan liikkuessa. Suomen puolella tehdään jo nytkin tarkastukset Kouvolan ja Vainikkalan välillä. Nopea yhteys vähentää yöpymistarpeita Matka-aika lyhenee noin puolella tunnilla jo ennen nopean junayhteyden valmistumista, koska Lahden oikorata saadaan käyttöön vuonna 2006. Nykyisellä radalla ja kalustolla ei kuitenkaan voida päästä alle neljän ja puolen tunnin matka-ajan, kertoo VR:n henkilöliikenteen markkinointipäällikkö Antti Jaatinen. Antti Jaatinen pitää kuitenkin kahden tunnin ajansäästöä edestakaisella matkalla oleellisena. Se ratkaisee monessa tapauksessa sen, ettei liikematkustajan tarvitse yöpyä matkakohteessa. Uuden junan sisustuksesta, kalustuksesta ja palveluista ei ole vielä suunnitelmia, mutta ratkaisuissa otetaan huomioon muun muassa työmatkalla olevien tarpeet. Compiler enews Venäjän, Baltian ja Puolan ajankohtaiset uutisaiheet Sähköpostiisi joka toinen viikko. Ellet ole jo lukija ilmoita meille email-osoitteesi sähköpostiimme mail@compiler.fi

Luotijunasta luovuttiin: Pietarin ja Moskovan välille puuhataan nyt moottoritietä Pietarin ja Moskovan välisen nopean junaliikennehankkeen keskeydyttyä on vaihtoehdoksi nousemassa kaupunkien välinen moottoritieyhteys, kertoo St. Petersburg Times. Lehden mukaan Pietarin kuvernööri Valentina Matvijenko on jo kääntynyt Venäjä hallituksen puoleen projektin aloittamiseksi. Venäjän liikenneministeriön alustavan laskelman mukaan moottoritiehanke tulisi maksamaan noin viisi miljardia dollaria. Valtio pystyisi rahoittamaan tästä suurimman osan, mutta silti tarvittaisiin myös yksityisiä rahoittajia. Tiestä heti nopea ja kapasiteetiltaan riittävä Myös moottoritien linjauksia on alustavasti harkittu. Liikenneministeriön mielestä tieyhteydestä on heti alunalkaen tehtävä todella nopea ja suurikapasiteettinen. Siksi tien pitää kiertää kaikkien suurempien asutuskeskusten ohi. Tämä taas lisää tieyhteyden pituutta ja vaatii kalliita liittymäteitä. Myös nopean VSM-junayhteyden kustannusarvio oli viisi miljardia dollaria. Ennen hyllyttämistään vuonna 2002 hanketta rahoitettiin pääasiassa kahden brittipankin Venäjän valtion takauksella myöntämällä 200 miljoonan dollarin lainalla. Projekti ehti tuottaa Sokol 250 - junan, mutta se kyennyt saavuttamaan tavoitteena ollutta 250 kilometrin tuntinopeutta. Italian ulkoministeri Pietarissa Italialaisyritysten aktivitteetti Pietarissa liian vähäistä Pietari haluaa lisätä suoraa kaupankäyntiään Italian kanssa, painotti kuvernööri Valentina Matvienko Italian ulkoministeri Franco Frattinille tämän vieraillessa äskettäin Pietarissa. Uutistoimisto Rosbaltin mukaan Matvienkon kommunikeassa todettiin Pietarin ja Italian keskinäisen kauppavaihdon olleen viime vuonna 225 miljoonaa dollaria. Italialaisten kaupunkiin tekemät suorat investoinnit olivat puolestaan 6,3 miljoonaa dollaria. Kuvernöörin mielestä sekä kauppavaihto että investoinnit olivat aivan liian vähäisiä. Italia ei kaupan osalta nouse Pietarin kymmenen tärkeimmän kauppakumppanin joukkoon, vaikka se siihen kuuluisi. Matvienkon pahoittelu oli perusteltua, koska Italia on koko Venäjälle CONSIDER IT SOLVED erittäin tärkeä kauppakumppani. Viime vuonna Italian ja Venäjän kauppavaihto oli noin 11 miljardia dollaria, mikä nosti Italian kolmannelle sijalle Venäjän ulkomaankauppatilastossa. Ulkoministeri Frattini ja kuvernööri Matvienko käsittelivät useita kaupallisen toiminnan, opiskelijavaihdon ja kulttuurivaihdon kehittämiskeinoja. Yksi taloussuhteita koskeva idea oli italialaisen bisnespuiston perustaminen Pietariin. Vierailun aikana selvisi myös, että Italia on yksi niistä EU-maista, jotka ovat valmiita joustamaan venäläisiä koskevissa viisumimääräyksissä. Italiassa valmistellaan parhaillaan hallituksen aloitteesta poikkeuspykälää, jonka on tarkoitus helpottaa venäläisten korkeakouluopiskelijoiden maahanpääsyä. Monet asianajotoimistot neuvovat. Me ratkaisemme ongelmia myös Baltian alueella. Helsinki Espoo Tampere Tallinna Riika Puh. (09) 615 333 www.borenius.com 5

6 Tallinna-Helsinki kaksoiskaupunki on yksi parhaista sijaintikohteista Tallinnan ja Helsingin muodostama kaksoiskaupunki kuuluu maailman 24 parhaan sijaintikohteen joukkoon, todetaan Jones Lang LaSallen tuoreessa kansainvälisessä vertailussa. Raportissa Talsinki nimetään erityisen oivalliseksi yritysten sijaintipaikaksi teknologia-aloilla ja muillakin teknologiaintensiivisillä aloilla. Kaksoiskaupungin kilpailuetuja ovat työvoiman korkea koulutustaso, hyvin toimiva infrastruktuuri ja yleisesti hyvä liiketoimintaympäristö. Jones Lang LaSallen Helsinki-arvio käsittää Helsingin ohella myös sen kehyskunnat. Pääkaupunkiseutua raportissa luonnehditaan jo nyt yhdeksi maailman johtavista teknologiakeskuksista, joka lisäksi sijaitsee sopivasti Venäjän ja Baltian maiden välittömässä naapuruudessa.tallinnan lähiajan kehitysnäkymissä on kaupungin nopea integroituminen pohjoismaiseen teknologia-alan verkostoon. Raportti nostaa Tallinnan-Helsingin kasvavien ja kehittyvien teknologiakeskusten kärkiryhmään, johon kuuluvat lisäksi Austin, Raleigh-Durham, Bangalore, Budapest, San Jose Costa Ricassa sekä Dalia ja Suzhou Kiinassa. Compiler enews Venäjän, Baltian ja Puolan ajankohtaiset uutisaiheet Sähköpostiisi joka toinen viikko. Ellet ole jo lukija ilmoita meille email-osoitteesi sähköpostiimme mail@compiler.fi Hoidamme tuotantonne ulkoistamisia itäisessä Euroopassa Buslink Oy toimii teollisena alihankintaasiamiehenä ja organisaationanne: maahantuojana, agenttina tai tuonnin ja viennin välijäsenenä muulla sovittavalla tavalla. Buslink palvelee: Uusia metalli- ja valutuotannon alihankintamahdollisuuksia: Venäjä, Baltian maat, Valko-Venäjä ja Ukraina Kokeneen asiantuntijaorganisaatiomme paikallisesti toteuttamana Tasoitamme tuotantokulttuurin eroja valmistajien ja asiakkaiden välillä Valvomme kustannustehokkuutta Organisoimme valmistuksen pienistä sarjoista jatkuviin JOT-toimituksiin Tehokkaat tuotannon, laadun ja toimitusten seurantaprosessit Mahdollisuudet osallistua uusiin hankkeisiin jo tuotteiden suunnitteluvaiheessa Neuvotteluyhteydet: Toimitusjohtaja Hannu Kemiläinen email: buslink@co.inet.fi Puh. 09-4548878 tai 0400-405018 Telefax 09-454 8878 www.buslink.fi

7 EU-lainsäädäntö lisää asiantuntijatarvetta Borenius & Kemppinen vahvistaa Baltian-toimintaansa Tallinnassa ja Riiassa jo pysyvästi toimiva asianajotoimisto Borenius & Kemppinen aikoo seuraavaksi panostaa Vilnaan. Borenius & Kemppisellä on toimiva yhteistyösuhde vilnalaisen asianajotoimiston kanssa ja nyt tarkoituksena on formalisoida yhteistyö joint venturen tai ainakin strategisen allianssin muotoon. Liettuan toiminnassa Borenius & Kemppisen paikallisen liikejuridiikan osaamista vahvistaa asianajaja Timo Seppälä, jolla Seppälä & Co:n peruja runsaasti Liettuan-kokemusta. Seppälä tuli viime joulukuussa Borenius & Kemppisen partneriksi ja uuden Tampereen toimiston vetäjäksi. Baltian maiden lähellä olevat EUjäsenyydet lisäävät kansainvälisen liikejuridiikan asiantuntijaresurssien tarvetta, toteaa Borenius & Kemppisen Baltian alueesta vastaava asianajaja Mika Salonen. Mika Salosen mukaan kansainvälisten toimijoiden määrä ja investoinnit S & P paransi Liettuan luottoluokitusta Luokituslaitos Standard & Poor s tarkisti helmikuun alussa Liettuan luottokelpoisuutta. S & P kiinnitti erityistä huomiota siihen, että Liettua on noussut parhaaseen talouskasvuun uusien EU-jäsenmaiden ryhmässä. Luokituslaitos paransi Liettuan luottoluokitusta pitkäaikaisilla valuuttamarkkinoilla tasosta BBB+ tasoon A-. Samalla se paransi Liettuan luottokelpoisuutta myös lyhytaikaisilla valuuttaluottomarkkinoilla.kun S & P vielä nosti Liettuan kategoriaan A- myös pitkäaikaisilla kotimaisen valuutan markkinoilla, pidetään tätä ekonomistipiireissä lupaavana merkkinä Liettuan EMU-kelpoisuudesta. lisääntyvät Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Samalla myös suuremmat kotimaiset yritykset joutuvat sopeutumaan uuteen lainsäädäntöön. Salonen painottaakin, että Baltiassa viranomaisilla ja talouselämällä on edessään paljon suuremmat haasteet kuin mitä Suomessa oli jäsenyyden alkuvaiheessa. Borenius & Kemppinen palvelee Baltiassa suomalaisia ja muita ulkomaisia yritysasiakkaita sekä myös sopivia paikallisia yhtiöitä. Toimistoketjun painopistealueina ovat yritysjärjestelyt, joissa ovat mukana ulkomaiset yritykset tai jotka koskevat useampaa Baltian maata. Borenius & Kemppisen toimeksiantoja hoitaa Riiassa Liepa, Skopina/Borenius yhdentoista juristin voimin. Tallinnassa ketjua edustaa Luiga, Mugu & Borenius, jolla on yhdeksän lakimiestä. Suomen sekä Riian ja Tallinnan toimistot mukaanlukien yrityksellä on nyt yhteensä 70 juristin resurssit. Luokituslaitoksen mielestä Liettualla on kuitenkin edessään monia haasteita. Valtion budjettivaje tulee tänä vuonna väistämättä kasvamaan. EU-jäsenyys tuo rahaa, mutta aiheuttaa samalla myös budjettipaineita. Niitä luo myös jo voimaan tullut eläkeuudistus. Liettuan vienti on edelleen vahvasti kansainvälisen markkinakysynnän varassa. S & P arvioi vaihtotaseen vajeen pysyvän tasolla, joka vastaa 5-6 prosenttia bruttokansantuotteesta. Ongelmaa korjaa toisaalta ulkomaisten suorien investointien hyvältä näyttävä virta. Vahva loppuvuosi nosti Liettuan talouskasvun 8,9 prosenttiin Liettua ylsi viime vuonna tilastoviraston ennakkotiedon mukaan peräti 8,9 prosentin talouskasvuun. Kasvutahti oli siten kovinta Liettuan koko nykyisen itsenäisyyskauden aikana. Talouskasvua vauhditti etenkin viimeinen vuosineljännes, jolloin vuosikasvu hyppäsi 10,6 prosenttiin. Liettuassa on nyt jatkunut erinomainen talouskehitys vuodesta 2002, jolloin bruttokansantuote kasvoi 6,8 prosenttia. Tilastoviraston mukaan jalostusarvo parani viime vuonna lähes kaikilla tuotantosektoreilla. Tähän suurin vaikutus oli avainaloilla eli tehdasteollisuudella, rakennusalalla sekä tukku- ja vähittäiskaupalla. Liettuan kansantulo per capita oli viime vuonna 15 879 litiä eli 9,6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2002. Liettualaisten reaaliansiot kasvoivat puolestaan 7,8 prosenttia. Vuonna 2002 jouduttiin tyytymään 3,8 prosentin ansiokehitykseen. Tilastoviraston mukaan reaalipalkkojen tuntuva nousu johtui kuluttajahintojen alentumisesta. Keskimääräiset bruttoansiot olivat viime vuonna 1 056 litiä kuukaudessa. Ansioiden kokonaissumma nousi 4,1 prosenttia, mutta esimerkiksi julkisella sektorilla päästiin viiden prosentin ansiotason kasvuun. Julkisilla aloilla myös keskipalkka oli yleistä tasoa parempi eli 1 190 litiä.

Puola odottaa investointivirtojen kääntyvän nousuun Puolaan tehtävissä suorissa ulkomaisissa investoinneissa tapahtuu selvä käänne parempaan, arvioidaan Puolan investointiviraston tammikuun lopulla julkistamassa raportissa. Investointien elpymistä edesauttavat Puolan EU-jäsenyys sekä talouskasvun uudelleen käynnistyminen. Puola tarvitseekin jo kipeästi uusia suoria ulkomaisia investointeja. Investointiviraston laskelmien mukaan viiden prosentin talouskasvu edellyttäisi tuekseen noin 10 miljardin euron ulkomaisia sijoituksia. Puolan saamat ulkomaiset investoinnit laskivat 1990-luvun menestyksen jälkeen yhtä menoa vuosina 2000-2003. Investoijien kiinnostusta laimensi yleismaailmallinen taloustilanne, Puolassa yrityselämässä tarjolla olevien hyvien osto- ja fuusiokohteiden Baltian maat NIB:n jäseniksi vuoden 2005 alusta vähentyminen sekä yksityistämisprosessin hidastuminen. Tälle vuodelle Puolan investointiviraston tiedossa on jo noin 100 ulkomaista investointiaietta. Eniten virastossa uskotaan nyt uusiin ulkomaisiin investointeihin nimenomaan palvelualoilla. Puolan tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia myös yritysten rajojen yli toimivien call centereiden ja muiden palvelukeskusten sijoittumiselle. Virasto pitää mahdollisena saada Puolaan palvelualojen investointeja jopa 15 miljardin dollarin arvosta. Tällä panostustasolla voisi syntyä samalla jopa puoli miljoonaa uutta työpaikkaa. Ulkomaiset sijoittajat ovat tähän mennessä investoineet Puolaan noin 68 miljardin dollarin kokonaissummalla. Baltian maat on hyväksytty Pohjoismaisen investointipankin NIB:in jäseniksi. Jäsenyyttä pidetään yhtenä ratkaisevana askeleena Baltian maiden integroitumisessa koko pohjoismaiseen talousyhteisöön. Pohjoismaiden pääministerien viime kesäkuussa vireille panema laajentumishanke on edennyt ripeästi. Viro, Latvia ja Liettua liittyvät NIB:iin tammikuun 1. päivä 2005. Laajentuminen on vaatinut investointipankin perustamissopimuksen ja johtosäännön uudistamista. Viro, Latvia ja Liettua liittyvät NIB:iin yhdenvertaisina jäseninä Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin kanssa. Investointipankki tarjoaa nyt kahdeksaan kasvaneelle jäsenkunnalleen yhteisen finassi-instituution, joka tukee alueen talouskasvua rahoittamalla maiden ja alueen rajat ylittäviä investointihankkeita. Baltian maiden liittyminen NIB:iin vahvistaa osaltaan Itämeren alueen taloudellista kehitystä ja yhteistyötä. Vahva investointipankki luo uusia mahdollisuuksia alueen sisämarkkinoiden kehittymiselle sekä lisää myös alueen kansainvälistä kiinnostavuutta. Pohjoismainen investointipankki NIB on jäsenmaiden keskinäinen finanssi-instituutio, jonka pääkonttori on Helsingissä. Pankki rahoittaa yksityisiä ja julkisia hankkeita sekä Pohjoismaissa että kolmansissa maissa. Rahoituskohteista etusijalla ovat infrastruktuuriin ja teollisiin hankkeisiin liittyvät investoinnit. Baltian maat ovat jo aiemmin olleet suosituimmuusasemassa ympäristöhankkeiden rahoituksessa, Barentsin rannikkoalueiden ohella. Latvian vähittäiskauppa jatkaa rajua kasvuaan Latviassa vähittäiskaupan kova kasvu jatkui myös viime vuonna. Kasvu tosin hidastui 13 prosenttiin, mutta takana oli 18 prosentin kasvu vuonna 2002. Tätä ennen Latviassa päästiin 10 prosentin kasvuun vuonna 2001. Viime vuonna vähittäiskaupan myynti kasvoi eniten vaatekaupassa, tekstiilien myynnissä sekä jalkineiden myynnissä. Näiden kolmen tuotealan yhteinen myynti kasvoi peräti 36 prosenttia. Lähelle näitä kasvulukuja päästiin myös kotitaloustarvikkeiden myynnissä, mikä kasvoi 32 prosenttia vuositasolla. Myös supermarketien myynti kasvoi kovaa tahtia. Parhaiten menestyivät monituotevalikoimaiset marketit, joiden kokonaismyynti parani 19 prosenttia. Latvian viiden suurimman supermarketin yhteenlaskettu myynti lisääntyi hämmästyttävät 49 prosenttia. Vähittäiskauppaa lähellä olevista palvelualoista myös ravintola- ja kahvilatoiminta menestyi viime vuonna hyvin. Alan kokonaismyynti kasvoi 16 prosenttia. Alan myyntiä lisäsivät Latvian laulufestivaalit sekä Eurovision laulukilpailut. Compiler enews Venäjän, Baltian ja Puolan ajankohtaiset uutisaiheet Sähköpostiisi joka toinen viikko. Ellet ole jo lukija ilmoita meille email-osoitteesi sähköpostiimme mail@compiler.fi 8