YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS

PVO-YHTIÖT POHJOLAN VOIMA OY MUSSALON VOIMALAITOKSEN LAAJENNUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS PVO-YHTIÖT PVO-ENGINEERING OY

1 10898 POHJOLAN VOIMA OY MUSSALON VOIMALAITOKSEN LAAJENNUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS SISÄLTÖ 1 TIIVISTELMÄ... 5 2 HANKE JA SEN VAIHTOEHDOT... 7 2.1 Hankkeesta vastaava... 7 2.2 Hankkeen tavoitteet... 10 2.3 Hankkeen yleiskuvaus... 10 2.3.1 Voimalaitostoiminnan vaiheet Mussalossa... 10 2.3.2 Hanke... 12 2.3.3 Hankkeen suunnittelu- ja toteutusaikataulu... 13 2.4 Hankkeen osat ja niiden vaihtoehdot... 13 2.4.1 Voimalaitosvaihtoehdot... 13 2.4.1.1 Polttoainevaihtoehdot... 15 2.4.1.2 Polttotekniset vaihtoehdot... 15 2.4.1.3 Savukaasujen puhdistaminen... 18 2.4.2 Hiilen kuljetus ja varastointi... 19 2.4.3 Jäähdytysvesijärjestelmä... 19 2.4.4 Tuhkan ja muiden sivutuotteiden käsittely ja sijoittaminen... 21 2.4.5 Voimalinja... 26 2.4.6 Hankkeen toteuttamatta jättäminen... 38 2.5 Liittyminen muihin hankkeisiin... 38 3 ARVIOITAVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET... 39 3.1 Lainsäädännön velvoitteet... 39 3.2 Mussalon voimalaitoksen laajennushankeessa arvioitavat ympäristövaikutukset... 39 3.4 Arvioinnissa käytetty aineisto ja menetelmät... 41

2 4 YMPÄRISTÖN TILA JA HANKKEEN ARVIOIDUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 43 4.1 Kotkan seudun ilman laatu sekä voimalaitoksen vaikutukset... 43 4.1.1 Ilman laadun ohjearvot... 43 4.1.2 Kotkan seudun ilman laatu ja päästölähteet... 45 4.1.3 Hankkeen vaikutukset ilman epäpuhtauksien päästöihin... 49 4.1.4 Päästöjen leviäminen ja eri vaihtoehtojen vaikutukset... 53 4.1.5 Voimalaitoksen melu ja laajennuksen vaikutukset... 64 4.2 Tuhkan ja muiden sivutuotteiden sijoitusalueiden ympäristön tila ja... hankkeen vaikutukset... 66 4.2.1 Palaskylänlahti... 66 4.2.2. Heinsuon jätehuoltoalue... 71 4.2.3 Kuljetusten määrä ja niiden vaikutukset... 71 4.3 Mussalon edustan merialueen tila ja jäähdytysvesien vaikutukset... 72 4.3.1 Merialueen tila... 72 4.3.2 Mussalon edustan kalataloudellinen merkitys... 79 4.3.3 Laajennuksen jäähdytysvesien vaikutukset... 80 4.4 Hankkeen suhde ja vaikutus suunniteltuun maankäyttöön ja suojeluohjelmiin... 84 4.4.1 Seutukaava... 84 4.4.3 Asemakaavat... 87 4.4.4 Suojeluohjelmat, päätökset ja luonnonarvoihin liittyvät kaavasuunnitelmat... 89 4.4.5 Maisemavaikutukset... 91 4.5 Voimalinjan ympäristön tila ja vaihtoehtojen vaikutukset... 95 4.5.1 Mussalon eteläosat... 95 4.5.2 Mussalon pohjoisosat ja saaristo... 102 4.5.3 Petäjäsuo ja linjan keskiosat... 104 4.5.4 Linjan pohjoisosan vaihtoehdot... 105 4.5.5 Voimalinjan terveydelliset vaikutukset... 112 4.6 Hankkeen yhteiskunnalliset ja sosiaaliset vaikutukset... 114 4.6.1 Vaikutukset työllisyyteen, elinkeinoelämään ja sosiaalisiin suhteisiin... 114 4.6.2 Vaikutukset Kotkan kaupungille... 118 4.7 Ympäristöonnettomuudet... 119 4.8 Yhteenveto haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista... 120 4.9 Yhteenveto vaikutusalueiden rajauksista... 121 4.10 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta... 122 4.11 Hankkeen toteuttamatta jättämisen ympäristövaikutukset... 123

3 5 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN TOTEUTTAMINEN... 124 5.1 Arviointiohjelma... 124 5.2 Osallistumisjärjestelmä... 124 5.3 Asukaskysely... 125 5.4 Tiedottaminen... 128 5.5 Lisäselvitykset... 128 5.6 Arviointiselostuksen tiedotustoimenpiteet... 128 5.7 Arvioinnin tekijät... 129 6 TOIMENPITEET YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN JÄLKEEN... 130 6.1 Tarvittavat suunnitelmat, luvat ja päätökset... 130 6.2 Ympäristövaikutusten seurantaohjelma... 130 LÄHTEET... 131 YHTEYSTIEDOT... 150

4

5 1 TIIVISTELMÄ Pohjolan Voima Oy selvittää mahdollisuuksia ja edellytyksiä rakentaa uusi sähköä tuottava voimalaitosyksikkö Kotkan Mussaloon nykyisen voimalaitoksen yhteyteen. Hankkeena on 550 MW:n voimalaitos, joka valmistuu aikaisintaan v. 2001. Polttoainevaihtoehdot ovat maakaasun ja kivihiilen yhteiskäyttö tai kivihiili. Mussalon voimalaitoksen laajennuksen ympäristövaikutukset on arvioitu ympäristövaikutuksista annetun lainsäädännön edellyttämässä laajuudessa. Arviointi perustuu tietoihin Kotkan seudun ympäristön tilasta ja nykyisen voimalaitoksen vaikutuksista sekä tutkimusten ja leviämismallien perusteella tehtyihin arvioihin uuden voimalaitosyksikön tuomasta lisävaikutuksesta. Arvioinnissa on käytetty hyväksi tietoja muiden vastaavankokoisten suomalaisten voimalaitosten vaikutuksista. Kotkalaisille tärkeiden vaikutusten selvittämiseksi järjestettiin erityinen asukaskysely. Arviointityötä on seurannut eri intressiryhmistä kokoonpantu seurantaryhmä. Tärkeimpänä voimalaitoksen ympäristövaikutuksena on pidetty vaikutuksia Kotkan seudun ilmanlaatuun. Lähes kolminkertaistuva sähköntuotantokapasiteetti kasvattaa voimalaitoksen päästöt ilmaan vaihtoehdosta riippuen enimmillään 2-4 kertaiseksi. Korkeasta savupiipusta johtuen päästöt leviävät laajalle alueelle, jolloin ne laimenevat tehokkaasti. Ihmisten terveysvaikutuksiin perustuvia ohjearvoja ei ylitetä. Molempien tutkittujen vaihtoehtojen vaikutus hengitettävän ilman epäpuhtauksien pitoisuuteen kaupungin keskustassa jää alle 10 %:iin sallituista ohjearvoista. Muualle aiheutetut pitoisuudet ovat vähäisemmät. Voimalaitoksen laajennuksen vaikutus alueen laskeumiin on vaikeammin arvioitavissa. On ilmeistä, että voimalaitoksen laajennuksen jälkeenkin merkittävin happamoittava laskeuma Kotkan seudulle aiheutuu kaukokulkeutumasta maamme rajojen ulkopuolelta. Laajennuksen jälkeen Mussalon voimalaitoksen osuus Suomen hiilidioksidipäästöistä on noin 4 %. Mussalon edustan merialueeseen voimalaitoksen laajennus vaikuttaa lämmenneen jäähdytysveden ja tuhkan sijoituksen kautta. Selvitykset osoittavat, että lämpimän jäähdytysveden vaikutus ei juurikaan ulotu nykyisen kivihiilisataman ulkopuolelle. Savukaasujen tehokkaasta puhdistuksesta johtuen kivihiilen poltosta syntyvä suuri tuhkamäärä saadaan talteen. Se on tarkoitus käyttää ensisijaisesti Kotkan syväsataman laajentamiseen täyttämällä Palaskylänlahtea kaupungin suunnitelman mukaisesti satama-, varasto- ja teollisuusalueeksi. Patopenkereiden rakennustyön aikana lahden vesi samentuu. Penkereet rakennetaan vaiheittain useamman vuoden aikana, mikä häiritsee lahden virkistyskäyttöä. Tuhkasta ei liukene veteen haitallisia määriä raskasmetalleja. Voimalaitosyksikön rakentaminen edellyttää uuden 400 kv voimalinjan rakentamista Mussalosta Kymin sähköasemalle Juurikorpeen. Se voidaan rakentaa suurelta osin nykyisten linjojen viereen. Kohdissa, joissa olemassa olevat rakennukset estävät johtokadun leventämisen, voidaan linja ra-

6 kentaa yhteispylväisiin toisen nykyisen linjan paikalle. Arvioinnin yhteydessä on etelä- ja pohjoisosissa selvitetty linjalle useita sijoitusvaihtoehtoja. Niitä on arvoitu maisema-, maankäyttö- ja luontovaikutusten perusteella. Arvioinnin perusteella on tehty suositus linjaratkaisusta, jolla on pienimmät ympäristövaikutukset. Voimakkaimmin uusi linja tulee näkymään Mussalon eteläosassa, Petäjäsuolla ja Kymijoen ylityksessä. Mussalon voimalaitoksen laajennus merkitsee noin 2 000 milj. markan investoinnin toteutumista. Vaikka laitehankinnat suuntautuvat todennäköisesti Kotkan alueen ulkopuolelle, rakennustyömaalla on usean sadan miestyövuoden työllistävä vaikutus. Laajennus vahvistaa Mussalon asemaa energian tuotannossa ja se tukee sataman ja siihen liittyvän teollisuusalueen kehittymistä.tehtyjen tutkimusten ja käytännön kokemusten perusteella voidaan todeta, että aluetaloudelliset vaikutukset ovat huomattavat. Voimalaitosyksikön rakentaminen nykyisten yhteyteen on vahvistettujen maankäyttösuunnitelminen mukaista. Se myös tukee kaupungin ja seutukaavan suunnitelmia alueen maankäytön kehittämisestä. Kotkalaisille suunnattu asukaskysely, suoritetut kuulemis- ja yleisötilaisuudet tai hankkeen johdosta käyty julkinen keskustelu eivät ole viitanneet siihen, että voimalaitoksen laajennus aiheuttaisi laajoja sosiaalisia konflikteja. Kyselyyn saatujen vastausten perusteella voi arvioida, että kotkalaiset suhtautuvat hankkeeseen myönteisesti, mikäli nykyaikaisella tekniikalla huolehditaan sen ympäristövaikutukset mahdollisimman vähäisiksi. Mussalon voimalaitoksen laajennus tulee ajankohtaiseksi, jos Pohjolan Voima Oy:n omistajina olevat vientiteollisuusyhtiöt tarvitsevat lisää sähköä tuotannon laajentamiseen tai jalostusasteen nostamiseen. Mikäli hanketta ei toteuteta Kotkaan voivat teollisuusyhtiöt hankkia tarvitsemansa sähköenergian muilla keinoin tai rakentaa uuden voimalaitoksen muualle Suomeen. Tällöin uuden voimalaitoksen vaikutukset siirtyvät toiselle paikkakunnalle.

7 2 HANKE JA SEN VAIHTOEHDOT 2.1 Hankkeesta vastaava Hankkeesta vastaa PVO-yhtiöiden emoyhtiö Pohjolan Voima Oy. Se on valtakunnallinen sähköntuotantoa ja siirtoa harjoittava voimayhtiö. Pohjolan Voima Oy:n toiminta-ajatuksena on tuottaa sähköenergiaa omistajilleen. Yhtiön omistajat saavat kunkin voimalaitoksen tuottamasta sähköstä omistusosuutensa mukaisen osan. Näin Pohjolan Voima Oy ei harjoita sähköenergian myyntiä markkinoilla vaan sen tuottama sähkö toimitetaan sen omistajille. Siksi uuden voimalaitoksen rakentamisen tarve syntyy Pohjolan Voima Oy:n omistajien tarpeesta saada lisää sähköenergiaa. Pohjolan Voima Oy:n omistajina ovat merkittävät suomalaiset metsä- ja muut perusteollisuusyhtiöt sekä useat kunnat ja kaupungit. Uuden voimalaitoksen rakentaminen on tarpeellista, mikäli teollisuus Suomessa lisää tuotantoa ja nostaa jalostusastettaan niin, että sähköenergian lisätuotanto on tarpeellista. Metsäteollisuusyhtiöille sähköenergia on tuotannon tekijä, joka merkittävästi osaltaan vaikuttaa yhtiöiden lopputuotteiden, pääasiassa paperin kilpailukykyyn maailman markkinoilla. Pohjolan Voima Oy:n osuus Suomessa tuotetusta sähköstä on noin 25 %. Sen omistamien voimalaitosten ja voimalaitososuuksien teho on yhteensä n. 3 000 MW. Sähköteho tuotetaan vesi-, ydin-, hiili-, kaasu-, turve- ja prosessivoimalaitoksissa. Vesivoimalaitoksista merkittävimmät ovat Kemijoessa, Kokemäenjoessa ja Iijoessa. Teollisuuden Voima Oy:n Olkiluodon ydinvoimalaitoksesta Pohjolan Voima omistaa yli puolet. Suuret kivihiiltä käyttävät voimalaitokset sijaitsevat Kristiinankaupungissa, Porin Tahkoluodossa ja Vaasan Vaskiluodossa. PVO omistaa Vaskiluodon Voima Oy:stä puolet. Maakaasua käytetään polttoaineena Mussalossa ja vuonna 1997 valmistuvassa Nokian voimalaitoksessa. Pääasiassa puuta käyttäviä prosessivoimalaitoksia on paperitehtaiden yhteydessä Oulussa, Kemissä ja Kemijärvellä. Turve on pääpolttoaineena Seinäjoella.

8 Kuva 2.1.1. PVO-yhtiöiden tuotantolaitokset ja niiden käyttämä voimansiirtoverkosto vuoden 1996 alussa.

9 Kuva 2.1.2. PVO-yhtiöiden sähköntuotantorakenne jakaantui vuonna 1995 yllä esitetyn kaavion mukaisesti. Yli puolet PVO:n sähkönhankinnasta on vesi- ja ydinvoimaa. Lähes 10 % PVO:n hankkimasta sähköstä tuotetaan sellu- ja paperitehtaiden yhteydessä toimivilla voimalaitoksilla. Ne käyttävät polttoaineenaan pääasiassa puujätettä. Nämä osat (n. 2/3 osaa) PVO:n sähköntuotantolaitoksista eivät aiheuta hiilidioksidipäästöjä. Kaukolämpöä tuottavat laitokset käyvät paljon lämmöntarpeen ja hyvän kokonaishyötysuhteen vuoksi. Niillä tuotetaan PVO:n tuottamasta sähköstä yli 10 %. Lauhdevoimalaitokset täydentävät edellä mainittuja tuotantotapoja. Laitosten käyttöjärjestyksen määrää tuotannon taloudellisuus. Se taas riippuu olennaisesti hyötysuhteesta. Pohjolan Voima Oy on toteuttamassa useita voimalaitoshankkeita, jotka nostavat sen sähköntuotantotehoa yli 400 MW:lla. Näitä investointeja ovat: - Raasakan vesivoimalaitoksen III turbiini - Oulun ja Veitsiluodon tehtaiden prosessivoimalaitokset - Vaasan Vaskiluodon voimalaitoksen uudistustoimet - Nokian maakaasukombivoimalaitoksen rakentaminen - Olkiluodon ydinvoimalaitoksen modernisointi PVO:n tytäryhtiö Teollisuuden Voimansiirto Oy suunnittelee uuden 400 kv voimansiirtolinjan rakentamista Venäjän rajalta Kymin sähköasemalle Kotkan Juurikorpeen sähkön tuontia varten. Tästä hankkeesta on tehty ympäristövaikutusten arviointi vuosina 1995-96.

10 2.2 Hankkeen tavoitteet Yhtiö tutkii mahdollisuuksia sijoittaa uusi noin 550 MW tehoinen voimalaitos Kotkan Mussalon lisäksi myös Porin Tahkoluotoon ja Kristiinankaupunkiin. Näistä voimalaitoshankkeista on käynnistetty ympäristövaikutusten arvioinnit. Porissa ja Kristiinankaupungissa selvitetään kivihiilellä toimivien voimalaitosten ympäristövaikutukset. Hankkeen tavoitteena on tuottaa sähköenergiaa suomalaisen teollisuuden ja yhdyskuntien tarpeisiin. Tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa nykyaikainen voimalaitos, jossa tuotettavan sähköenergian hinta on kilpailukykyinen. Voimalaitos suunnitellaan jatkuvaa tuotantoa varten. Kotkan Mussalo on Pohjolan Voima Oy:lle tärkeä uuden voimalaitoksen sijoitusvaihtoehto mm. seuraavista syistä: Kotkan syväsatamaan voivat tulla kaikki kivihiililaivat, jotka pääsevät Itämerelle Tanskan salmista. Kotka on valtakunnallisen maakaasuverkon piirissä. Mussalossa toimii yhtiön merkittävä voimalaitos, jonka kanssa uuden voimalaitosyksikön yhteisestä käytöstä ja kunnossapidosta on hyötyä. Kymenlaaksossa on runsaasti sähköenergiaa tarvitsevaa puunjalostus teollisuutta suhteellisen lähellä voimalaitosta. 2.3 Hankkeen yleiskuvaus 2.3.1 Voimalaitostoiminnan vaiheet Mussalossa Mussalo I voimalaitoksen rakennustyöt aloitettiin vuonna 1962. Kivihiilikäyttöinen 80 MW:n voimalaitos otettiin kaupalliseen käyttöön neljä vuotta myöhemmin. 1970-luvun alussa rakennettiin 160 MW:n Mussalo II voimalaitosyksikkö. Se toimi aluksi öljyllä. Kymmenen vuotta myöhemmin valmistui Mussalo I laitoksen kaukolämpömuutos. Tällöin aloitettiin kaukolämmön toimitus Kotkan kaupungille. Vuonna 1985 otettiin Mussalo II laitoksella käyttöön maakaasu. 1990-luvun alussa rakennettiin Mussalon II laitoksen yhteyteen maakaasukäyttöinen kaasukombivoimalaitos. Tämä voimalaitosyksikkö otettiin käyttöön vuonna 1994. Vuonna 1993 lisättiin maakaasun polttomahdollisuus myös Mussalo I laitokseen. Samassa yhteydessä laitoksen polttimet vaihdettiin low-no x -polttimiksi typen oksidipäästöjen vähentämiseksi. Mussalo II laitokseen tehtiin vastaava poltinmuutos seuraavana vuonna. Varapolttoaineena voimalaitoksella on öljy. Rikkipäästöjen alentamiseksi Mussalo I laitoksella käytetään vähärikkistä hiiltä ja maakaasua. Rikinpoistolaitosta ei voimalaitoksella ole. Nykyisen Mussalon voimalaitoksen tuotantoteho jakautuu yksiköittäin alla esitetyn kuvan mukaisesti:

11 Kaavio 2.3.1. Nykyisten Mussalon voimalaitosyksiköiden tuotantoteho. Vuonna 1995 voimalat tuottivat sähköenergiaa yhteensä noin 1.5 TWh ja lämpöä 0,2 TWh. Hiiltä ne kuluttivat 117 000 tonnia ja kaasua 289 milj.- m 3. Jäähdytysveden voimalaitos ottaa merestä laitoksen eteläpuolelta. Lämmennyt jäähdytysvesi palautetaan mereen voimalaitoksen pohjoispuolella sijaitsevaan kivihiilisatamaan. Kivihiilen poltosta syntyvä pohjatuhka ja osa lentotuhkasta käytetään hyödyksi. Suurin osa lentotuhkasta sijoitetaan tontin itäosassa oleviin altaisiin. Näin rakennetaan lisää tonttimaata. Voimalaitoksella on kolme savupiippua: Mussalo I:n savupiippu 88 m Mussalon II:n savupiippu 133 m Kombilaitoksen savupiippu 80 m Voimalaitoksella työskentelee 110 henkilöä.

12 2.3.2 Hanke Hankkeena on sähköteholtaan noin 550 MW:n voimalaitosyksikön rakentaminen Kotkan Mussalon voimalaitoksen viereen Jänskänniemeen. Laitosyksikön ensisijaisena polttoainevaihtoehtona on kivihiilen ja maakaasun yhteiskäyttö. Kysymyksessä on ns. kombiratkaisu, jossa sähköä tuotetaan sekä kaasu- että höyryturpiineilla. Hankkeeseen kuuluu voimalaitosyksikön lisäksi seuraavat osat: jäähdytysvesijärjestelmän rakentaminen savukaasujen puhdistuslaitteissa kertyvän tuhkan ja muiden sivutuotteiden sijoittaminen kivihiilikuljettimen ja kivihiilikentän rakentaminen uuden 400 kv voimajohdon rakentaminen voimalaitokselta Kymin sähköasemalle. Kartta 2.3.2. Voimalaitosalueen asemapiirros osoitekartalla. Roomalaisin numeroin on osoitettu suunniteltujen tuhkantäyttöalueiden vaiheet.

13 2.3.3 Hankkeen suunnittelu- ja toteutusaikataulu Hankkeen yleissuunnittelu on aloitettu. Voimalaitoksen komponenteista on laitetoimittajilta pyydetty tarjoukset, joiden perusteella on laadittu yleissuunnitelma maakaasukombivoimalaitoksesta. Vaihtoehtona olevan kivihiilivoimalaitoksen konstruktio vastaa Porin Tahkoluodossa sijaitsevaa Suomen uusinta hiilivoimalaitosta, Meri-Poria. Hiilen kuljettamisesta, jäähdytysvesiratkaisusta, tuhkan sijoittamisesta ja voimalinjasta on laadittu alustavia suunnitelmia ympäristövaikutusten arviointia varten. Hankkeen rakentamispäätöstä ei ole tehty. Ympäristövaikutusten arviointiselostus tulee toimimaan yhtenä aineistona voimalaitosyksikön rakentamispäätöstä tehtäessä. Mahdollinen rakentamispäätös käynnistää hankkeen yksityiskohtaisen suunnittelun ja tarvittavien lupien hakemisen. Voimalaitoksen rakentaminen kestää noin 3-4 vuotta töiden aloittamisesta. Voimalaitosyksikön aikaisin mahdollinen käynnistymisajankohta on syksy 2001. 2.4 Hankkeen osat ja niiden vaihtoehdot 2.4.1 Voimalaitosvaihtoehdot Arvioinnissa tutkitaan seuraavien kolmen vaihtoehdon vaikutuksia. Kaavio 2.4.1. Voimalaitosvaihtoehdot. Uuden voimalaitosyksikön kokonaissähköteho on noin 550 MW ja huipputehon käyttöaika 6 000 tuntia vuodessa.

14 Maakaasu-kivihiilivoimalaitosvaihtoehto Maakaasu-kivihiilivoimalaitosyksikössä liitetään toisiinsa kivihiilikäyttöinen höyryvoimalaitos ja maakaasukombivoimalaitos. Kivihiilikattilassa (1) tuotettu höyry johdetaan höyryturbiiniin (2), joka pyörittää sähköä tuottavaa generaattoria (3). Kaavio 2.4.2. Maakaasu-kivihiilivoimalaitoksen toimintaperiaate. Kaasuturbiinissa maakaasu poltetaan paineellisessa polttokammiossa (4). Sieltä savukaasut johdetaan turbiiniosaan (5), joka pyörittää generaattoria (6). Kaasuturbiinista poistuvan pakokaasun (7) lämpöenergia saadaan talteen johtamalla poistokaasut kombikattilaan (8), jossa ne kuumentavat lisähöyryä höyryturbiinille. Yhdistetyn voimalaitoksen sähköntuotannon hyötysuhde saadaan korkeaksi, lähes 50 %:iin. Kombikattilan avulla voidaan lisäksi tuottaa myös kaukolämpöä, joka edelleen nostaa laitoksen kokonaishyötysuhdetta. Laitoksella on hyvät säätöominaisuudet: sen hyötysuhde ei merkittävästi laske vaikka sitä ajetaan n. 50 %:n teholla. Mussaloon kaavaillussa voimalaitosratkaisussa höyryturbiinilla tuotettava sähköteho on noin 380 MW ja kaasuturbiinilla tuotettava sähköteho noin 180 MW. Maakaasulla tuotetaan laitoksen sähkötehosta täydellä kuormalla ajettaessa noin 40 %. Pienemmällä kuormalla ajettaessa maakaasun osuus on suurempi. Maakaasun käytön huomattava lisäys vaatii rinnakkaisputken rakentamista osalle maakaasulinjaa

15 2.4.1.1 Polttoainevaihtoehdot Kivihiilivoimalaitosvaihtoehto 2.4.1.2 Polttotekniset vaihtoehdot Kivihiilivoimalaitosyksikön suunnittelun lähtökohtana on moderni lämpövoimalaitos, jonka hyötysuhde sähkön tuotannossa on n. 44 %. Perusratkaisuiltaan laitos muistuttaa Meri-Porin hiilivoimalaitosta. Kivihiili poltetaan pölypolttona. Pölypoltossa kivihiili jauhetaan ennen polttoa hienoksi pölyksi hiilimyllyjen avulla, jonka jälkeen se ohjataan low-no X - polttimille. Low-NO X -polttimilla palamisilmaa johdetaan vaiheittain liekkiin, jolloin liekin lämpötila pysyy alhaisempana ja typen oksidien muodostuminen on vähäisempää kuin vaiheistamattomassa poltossa. Polttoainevaihtoehdot ovat maakaasu ja kivihiili. Yksinomaan maakaasun lisäkäyttöön perustuvan laitoksen rakentamista Mussaloon ei tutkita erillisenä vaihtoehtona mm. maakaasun liian suurten saatavuus- ja hintariskien vuoksi. Yksinomaan maakaasun varaan rakentuvan voimalaitoksen sijoituspaikkana Mussalo ei ole erityisen edullinen. Perusteollisuudelle on tärkeää turvata sähkön jatkuva saanti kaikissa olosuhteissa. Siksi on tärkeää, että polttoainetta kyetään varastoimaan. Seuraavassa esitellään mitä vaihtoehtoja on kehitetty kivihiilen pölypoltolle. Vaihtoehtoiset polttotekniikat ovat vielä joko kokeiluasteella tai kaupalliset sovellukset ovat liian pieniä Mussalon voimalaitoshankkeen vaihtoehdoksi /1, 2, 3, 11/. Kaavio 2.4.3. Kivihiilen polttamisen tekniset vaihtoehdot.

16 Paineistettu pölypoltto Paineistetun pölypolton tekniikka eroaa perinteisestä ilmanpaineisesta pölypoltosta periaatteessa tulipesän paineistuksen osalta. Polttoaine kuivataan ja jauhetaan pölyksi kuten ilmanpaineisessa poltossakin, mutta se syötetään paineistetun ilman mukana tulipesään. Tulipesästä poistuvat kaasut puhdistetaan kuumina ja johdetaan kaasuturbiiniin. Paineistetun pölypolton etuna on mm. kaasuturbiinin käyttömahdollisuus; kombiprosessin hyötysuhde voi nousta yli 50 %:iin. Paineistettua pölypolttoa tutkitaan laboratorioissa eri puolilla maailmaa, mutta kaupallista versiota ei vielä ole saatavilla. Leijukerrospoltto Leijukerrospoltto on tullut erääksi tärkeimmistä tekniikoista polttaa ympäristöystävällisesti kiinteitä polttoaineita. Se soveltuu erityisen hyvin huonolaatuisille polttoaineille, joiden poltto ei onnistu muilla polttotavoilla ilman monimutkaisia erikoisjärjestelyjä. Leijukerrospolton etuina voidaan pitää mahdollisuutta käyttää erilaisia polttoaineita, rikin poistoa suoraan palamisprosessissa sekä vähäisiä typen oksidien ja kiintoaineen päästöjä. Leijukerrospoltto voidaan toteuttaa joko ilmanpaineisena tai paineistettuna. Ilmanpaineinen leijukerrospolttotekniikka jaetaan kahteen eri luokkaan; kuplivaan ja kiertotekniikkaan. Kiertotekniikkaa käytetään suuremmisssa kattiloissa kuin kuplivaa menetelmää. Tällä hetkellä suurimmat käytössä olevat leijukerroskattilat ovat polttoaineteholtaan luokkaa 300-400 MW. Tämän kokoluokan kattila on kuitenkin liian pieni Mussalon tapaukseen, joten leijukerrospoltto ei ole vaihtoehto pölypoltolle. Paineistettu leijukerrospoltto (PFBC) on kaasutuksen ohella toinen tapa käyttää kiinteää polttoainetta kaasuturbiinin polttoaineena. Kaasuturbiinin käyttö sekä rikin tehostunut pidätys verrattuna ilmanpaineiseen versioon ovat paineistuksesta saatavia etuja. Toistaiseksi suuria PFBC-yksiköitä ei ole rakennettu. Tukholmaan on rakennettu uusi voimalaitos, jossa on kaksi PFBC-yksikköä. Laitoksen sähköteho on 135 MW ja kaukolämpöteho 225 MW. Floridaan on lähitulevaisuudessa tarkoitus rakentaa 150 MW:n yksikkö /2/. PFBC- tekniikka ei tällä hetkellä ole vaihtoehto suurten voimalaitosyksikköjen kattilaratkaisuna.

17 Polttoaineen kaasutus Polttoaineen kaasutuskombiprosessi koostuu useista osaprosesseista, joten kaasutusprosessi voidaan toteuttaa useilla eri tavoilla. Kaavio 2.4.4. Kaasutusprosessien jaotteluperusteet. Pienissä ja keskisuurissa ( 200 MW e, sähköteho) voimalaitoksissa käytetään ilmakaasutusta ja suurten kokoluokkien (> 200 MW e ) sovellutuksissa paineistettua happikaasutusta. Hapen valmistus nykytekniikalla kuluttaa runsaasti sähköä ja happitehtaan investointikustannukset ovat suuret. Toisaalta happikaasutuksessa saavutetaan korkeampi hyötysuhde kuin ilmakaasutuksessa, mikä osaltaan kompensoi suuria käyttö- ja investointikustannuksia. Ensimmäiset edellä mainittuun tekniikkaan perustuvat voimalaitokset ovat käytössä tai rakenteilla ja niistä saatavat kokemukset paljolti ratkaisevat tekniikan kilpailukyvyn. Tällä hetkellä tekniikkaa rasittavat sen vaatimat kalliit investoinnit ja nykyisellään vielä tekniikan kehittymättömyys. Buggenumiin Hollantiin valmistui vuonna 1994 hiiltä käyttävä 250 MW e :n IGCC-demonstraatiolaitos. Voimala on koelaitos, josta saatuja kokemuksia hyödynnetään tekniikan kehitystyössä. Laitoksella on esiintynyt runsaasti teknisiä ongelmia. Tuhka saadaan siitä sulaneena ja kiinteämpänä, jolloin sen käyttö maanrakennustöissä on helpompaa.

18 2.4.1.3 Savukaasujen puhdistaminen Voimalaitoksen ilmapäästöjen vähentäminen suunnitellaan ns. parhaan tekniikan periaatteella (BAT = Best Available Technology). EU:n direktiivin mukaan BAT-tekniikalta edellytetään mm., että sen avulla saadaan korkea taso ympäristössä ja että sen käyttö kyseisellä tuotantoalalla on mahdollista taloudellisesti ja teknisesti kannattavalla tavalla kustannukset ja hyöty huomioon ottaen. Kivihiilen poltosta syntyvän rikkidioksidin (SO 2 ) pitoisuuksia savukaasussa vähennetään märkämenetelmään perustuvassa rikinpoistolaitoksessa. Siinä savukaasut pestään kalkkikivilietteen avulla. Puhdistusprosessissa savukaasujen sisältämä rikki reagoi kalkin kanssa, jolloin lopputuloksena syntyy kipsiä. Näin otetaan talteen 85-95 % savukaasujen sisältämästä rikistä. Typen oksidien (NO X ) pitoisuuksia vähennetään tulipesän tarkoituksenmukaisella mitoituksella, käyttämällä low-no X -polttimia sekä SCR-menetelmää (Selective Catalytic Reduction). SCR-menetelmä sisältää katalysaattorin, johon ruiskutetaan ammoniakkia. Ammoniakki reagoi typen oksidien kanssa katalysaattorin pinnalla, jolloin syntyy alkuainetyppeä ja vettä. Katalyytti on yhdiste, joka nopeuttaa reaktiota, mutta ei kulu reaktiossa. SCR-menetelmällä poistetaan yli 80 % savukaasujen sisältämistä typen oksideista. Kiintoainepäästöjä pienennetään sähkösuotimen avulla. Kiintoainepitoisuudet vähenevät myös rikkidioksidin poiston yhteydessä. Savukaasujen kiintoaineesta poistetaan yli 99 %. Kaasuturbiinissa käytetään kaasun polton yhteydessä dry low-no X - polttotekniikkaa. Tällöin polttoaine ja osa palamisilmasta sekoitetaan keskenään ennen polttokammioon syöttämistä. Kivihiilen polton ja savukaasun puhdistuksen sivutuotteena saadaan hyödyntämiskelpoista pohjatuhkaa, lentotuhkaa ja kipsiä. Rikinpoistoprosessissa syntyy lisäksi suodatinsakkaa. Tämä suodatinsakka (ns. cake) kierrätetään kivihiilen mukana takaisin polttoon. Uuteen rikinpoistolaitokseen on tarkoitus ohjata myös Mussalo I:n savukaasut. Tällöin Mussalo I:n rikkidioksidipäästöt pienenevät ja savukaasut ohjataan korkeampaan piippuun.

19 2.4.2 Hiilen kuljetus ja varastointi Tällä hetkellä Mussalon voimalaitoksen kivihiili tuodaan laitoksen omaan satamaan sen pohjoispuolella. Jotta kivihiiltä voidaan tuoda laitokselle suurilla hiililaivoilla, on suunniteltu hiilenkuljettimen rakentamista Kotkan syväsatamasta voimalaitokselle. Uutta voimalaitosyksikköä ja kivihiilen varmuusvarastointia varten tulee kivihiilikenttää laajentaa nykyisestä. Kivihiiltä tulee olla voimalaitokselle varastoituna noin vuoden tarvetta vastaava määrä eli noin miljoona tonnia. Suunnitelman mukaan uusi kivihiilikenttä rakennetaan voimalaitoksen itäpuolelle nykyisille tuhkakentille. Koska nykyisiin tuhka-altaisiin voidaan vielä tuhkaa sijoittaa, pyritään siihen, että ensimmäisessä vaiheessa nämä altaat täytetään tuhkalla ja sen jälkeen rakennetaan hiilikentät näille alueille. Hiilikuljettimen pituus tulee olemaan noin 900 m. Se katetaan koko matkaltaan. Sen vapaa alikulkukorkeus on noin 7 m. Voimalaitoksen ja syväsataman välisen vesistön ylitystä varten hiilikuljettimen alle mahdollisesti rakennetaan penger. 2.4.3 Jäähdytysvesijärjestelmä Mussalon nykyisten voimalaitosyksiköiden jäähdytysvesi otetaan voimalaitoksen kaakkoispuolelta lyhyen vedenottokanavan päästä voimalaitoksen ja syväsataman välissä ja puretaan voimalaitoksen koillispuolelle nykyiseen hiilisatama-altaaseen (kartta 2.4.5). Nykyisen voimalaitoksen lämpökuorma mereen on suurimmillaan noin 20 terajoulea (TJ) vuorokaudessa. Jäähdytysveden virtaama vaihtelee käyttöasteesta riippuen välillä 250 000-650 000 m 3 /vrk eli 3-7.5 m 3 /s. Vesi lämpenee jäähdytyskierrossa 8-10 C. Kesällä voimalaitos on ollut usein pois käytöstä, jolloin lämpökuormaakaan ei ole. Laajennuksen jälkeen voimalaitoksen lämpökuorma mereen on suurimmillaan n. 50 TJ/vrk. Jäähdytysveden virtaama on noin 13 m 3 /s. Vesi lämpenee kierrossa noin 11 C. Vanhat jäähdytysveden kanavat eivät ole riittäviä uuden voimalaitoksen jäähdytysvesille, vaan tarvitaan uudet kanavat.

20 Jäähdytysvesijärjestelmän osalta on tutkittu seuraavia vaihtoehtoja: 1. Jäähdytysvesi otetaan nykyisen jäähdytysveden ottoaukon vierestä Jänskänniemestä. 2. Jäähdytysvesi otetaan kauempaa merialueelta Tuohipöllön saaren itäpuolella olevista syvänteistä. 3. Jäähdytysvesi puretaan samaan paikkaan kuin nykyisinkin voimalaitoksen hiilisatamaan. 4. Jäähdytysvesi puretaan Kotkan syväsatamaan. Tätä varten rakennettaisiin tunneli merenalaiseen kallioon. Kartta 2.4.5. Jäähdytysvedenotto- ja purkupaikkojen vaihtoehdot. Vaihtoehdossa 2 jäähdytysvesi otetaan noin 1.2 km etäisyydellä voimalaitoksesta. Vaihtoehdon 4 mukainen jäähdytysveden purkupaikka on noin 800 m etäisyydellä voimalaitoksesta. Jäähdytysveden tunnelit ovat poikkipinta-alaltaan noin 25 m 2. Kalliotunneleiden rakentaminen maksaa noin 10 000 mk/m. Jäähdytysvesitunnelin rakentaminen syväsatamaan maksaa 2-3 kertaa enemmän kuin halvin tunneliratkaisu. Voimalaitoksessa muodostuvaa lämpöenergiaa, jota ei voida muuttaa sähköksi voidaan käyttää hyödyllisesti esim. kaukolämpöön. Mussalon voimalaitos toimittaa tällä hetkellä kaukolämpöä Kotkan kaupungille niiden yhdessä solmimien sopimusten edellyttämän määrän. Kotkan kaupungilla ei ole tällä hetkellä mahdollisuuksia kaukolämmön lisäkäyttöön.

21 Se lämpöenergia, jota ei voida muuttaa sähköksi ja jota ei voida käyttää kaukolämpöön siirretään jäähdytysvesijärjestelmän avulla mereen. Tämän energian hyötykäyttömahdollisuuksia ovat: merialueen pitäminen sulana jäähdytysveden avulla kasvihuoneiden rakentaminen voimalaitoksen läheisyyteen ja niiden lämmittäminen jäähdytysveden avulla sellaisen teollisen toiminnan sijoittuminen läheisille teollisuusalueille, joka voi hyödyntää jäähdytysvettä. Jäähdytysveden taloudellista hyötykäyttöä hankaloittaa se, että vesi lämpenee jäähdytysvesijärjestelmässä vain 10 C. Energian talteenotto edellyttää lämmönvaihtimien rakentamista, joka nostaa energian hintaa. 2.4.4 Tuhkan ja muiden sivutuotteiden käsittely ja sijoittaminen Sivutuotteet ja niiden määrä Kivihiiltä poltettaessa syntyy sivutuotteina lentotuhkaa ja pohjakuonaa. Modernin kivihiilivoimalaitoksen rikinpoistolaitoksessa syntyy lisäksi kipsiä sekä suodatinsakkaa. Pohjakuona on karkearakeista lasittunutta mm. silikaateista muodostunutta materiaalia, joka vastaa geoteknisiltä ominaisuuksiltaan lähinnä hiekkaa ja soraa. Lentotuhka on savukaasuista sähkösuotimilla erotettua hienorakeista materiaalia (hiukkaskoko 4-400 mm), joka kosteana vastaa geoteknisesti savista silttiä. Lentotuhka sisältää kalsium- magnesium-, natrium- sekä kaliumyhdisteitä ja pieniä määriä raskasmetalleja. Lentotuhkan koostumus vaihtelee yleensä seuraavissa rajoissa /5/: Piidioksidi (SiO 2, kiviaineksessa kvartsi) 45-55 % Alumiinioksidi (Al 2 O 3 ) 20-30 % Rautaoksidi (Fe 2 O 3 ) 8-11 % Kalsiumoksidi (CaO) 4-7 % Magnesiumoksidi (MgO) 3-5 % Kaliumoksidi (K 2 O) 1-2 % Natriumoksidi (Na 2 O) 0-2 % PVO:n Kristiinankaupungin voimalaitoksen tuhkan analyysissä raskasmetallien (Mo, V, Ni, Zn, Cr, Mn, Co, Cu, As, Cd, Pb) osuus kuiva-ainepitoisuudesta oli 0,058 % /31/. Maa-aineksessa em. aineiden pitoisuus vaihtelee 0.004-0.59 % /6/. Tyypillisesti puhtaalla maa-aineksella pitoisuudet ovat siis samaa luokkaa kuin lentotuhkalla. Kipsiä syntyy savukaasujen rikinpoistossa, jolloin savukaasuun syötetään jauhettua kalkkikiveä. Kipsi on laadultaan puhdasta ja se soveltuu mm. rakennuslevyjen raaka-aineeksi. Märkämenetelmällä syntyvä rikinpoiston sivutuote sisältää kipsiä 95 - < 100 %, 0-5 % kalsiumsulfiittia ja 0-5 % kalsiumkarbonaattia /7/. Kipsi otetaan välivarastoon erilliseen siiloon. Suodatinsakka on peräisin rikinpoistolaitoksen vesienkäsittelystä. Hankkeen vaihtoehdot tuottavat sivutuotteita seuraavana esitetyn kaavion mukaisesti.

22 Kaavio 2.4.6. Sivutuotemäärät eri vaihtoehdoissa. Sivutuotteet yhteensä: maakaasu-kivihiilivoimalaitos 112 000 t/a, hiilivoimalaitos 207 000 t/a, nykyiset laitokset 16 500 t/a. Sivutuotteiden hyötykäyttö Lentotuhka ja pohjatuhka Lentotuhka ja pohjakuona on ensisijaisesti suunniteltu käytettäväksi voimalaitosalueen ja teollisuusalueen maarakentamiseen. Ensimmäisessä vaiheessa näillä sivutuotteilla täytetään nykyinen tuhka-allas ja näin laajennetaan hiilikenttää (kartta 2.4.8). Massatarve on n. 350 000 m 3 kun valmiin pinnan taso on +2,0 m. Kotkan kaupunki on suunnitellut Palaskylänlahden täyttämistä sataman laajennus-, varasto- ja teollisuusalueeksi Mussalon osayleiskaavan mukaisesti. Täyttäminen voidaan luonnonmateriaalien sijasta tehdä voimalaitoksen sivutuotteilla. Massantarve satamakentän ensimmäisellä laajennusalueella (II) on arviolta noin 750 000 m 3 ja toisella laajennusalueella (III) noin 350 000 m 3. Tämän jälkeen jatketaan Palaskylänlahden täyttöä (IV) Kotkan kaupungin pitkäntähtäimen aluesuunnittelun mukaisin tavoittein. Täytöt on suunniteltu tehtäviksi louhepenkerein merestä eristettyihin altaisiin. Täytön syrjäyttämä vesi suodattuu reunapenkereen läpi. Rakenne tiivistetään ensin täytön yhteydessä telapuskutraktorilla ja myöhemmin täryjyrällä maarakenteille asetettujen vaatimusten mukaisesti. Täyttökentät pinnoitetaan käyttötarkoituksen mukaisesti esim. murskeverhoilulla ja kallistetaan pintavesien johtamiseksi sisäpuolisten kokoojaojien suuntaan. Kaikki kenttien pintavedet johdetaan kokoojaojalla selkeytysaltaaseen, josta ne selkeytyksen jälkeen johdetaan maasuodattimen kautta mereen.

23 Kuva 2.4.7. Selkeytysaltaan reunapenkereen tyyppipoikkileikkaus. Kuva 2.4.8. Alustava yleissuunnitelma voimalaitoksen sivutuotteiden sijoituksen ja satamakentän laajennuksen vaiheistuksesta.

24 Maakaasu-kivihiilivaihtoehdon sivutuotemäärillä, mukaan lukien myös nykyiset laitokset, hiilikentän laajennus (I) on valmis v. 2004, satamakentän ensimmäinen laajennus (II) v. 2011 ja toinen laajennusalue (III) v. 2015 sekä Palaskylänlahden täyttö v. 2024. Kivihiilivoimalaitosvaihtoehdossa täyttö nopeutuu noin 10 vuotta, mikäli voimalaitos toimii täydellä teholla. Aikataulu on laskettu sillä perusteella, että voimalaitos ajaa täydellä teholla 6 000 h/v. Satamakentän laajentamisen tuhkatäyttöalueiden rakentaminen edellyttää noin 1,5 km pitkien reunapenkereiden rakentamista. Tämän lisäksi rakennetaan reunapenkereet tontin laajennusta ja hiilikuljettimien huoltotietä varten. Näihin reunapenkereisiin tarvitaan louhetta yhteensä noin 180 000 m 3. Mursketta tarvitaan 25 000 m 3 ja routimatonta hiekkaa 80 000 m 3. Kyseiset kiviainekset on saatavissa alle 10 km etäisyydellä voimalaitoksesta. Ensisijaisesti louhe hankitaan voimalaitoksen viereisellä kaupungin jätevedenpuhdistamon tontilla tapahtuvasta kallion louhinnasta. Hiekkaa on saatavissa esim. Itälän alueelta. Kaavio 2.4.9. Esitetty aikataulu on alustava. Lopullinen aikataulu riippuu mm. kivihiilen tuhkapitoisuudesta, voimalaitoksen käyttöasteesta ja täyttötasoista.

25 Kipsi Kipsin laatu on suunnitellun rikinpoistolaitoksen tavoitteissa asetettu sellaiseksi, että se soveltuu rakennuslevytuotantoon. Tällä hetkellä kaikki rikinpoistosta syntyvä, jatkojalostukseen sopiva kipsi käytetään Suomessa levyteollisuudessa. Kipsin ensisijainen hyötykäyttö on rakennuslevytuotanto tai vastaavat uusiotuotteet. Mikäli tämä ei ole mahdollista voidaan kipsiä myös käyttää muiden sivutuotteiden seassa em. maarakennustarkoituksiin. Kipsin lisääminen lentotuhkaan lisää rakenteen tiiviyttä. Sivutuotteiden sijoitus jätehuoltoalueelle Sivutuotteiden vaihtoehtoinen sijoitustapa on kuljettaa ne soveltuvalle jätehuoltoalueelle. Kotkan ympäristössä tällaiseksi on osoitettu ja suunniteltu Heinsuon jätehuoltoalue. Jätehuoltoalue sijaitsee E18 tien pohjoispuolella n. 16 km:n päässä voimalaitokselta pohjoiseen. Nykyisen jätehuoltoalueen pohjoisosan n. 5 ha:n laajuinen alue soveltuisi parhaiten sivutuotteiden sijoitukseen. Sivutuotteet tulee sijoittaa erilleen kaatopaikan jätteistä. Kuva 2.4.10. milj.m 3 ). Heinsuon jätehuoltoalueen käyttö sivutuotteiden sijoitukseen (5 ha/1.0

26 2.4.5 Voimalinja Esimerkiksi Porin Tahkoluodon voimalaitosten tuhkan sijoitusalueeksi mantereelle suunnitellun Metsä-Ahlan pinta-ala on 45 ha, tilavuus n. 9,0 milj m 3, käyttöikä n. 20 v/320.000 t/a, ja rakentamiskustannukset n. 0,5 milj mk/ha. Heinsuon sijoitusalue tulisi suunnitella toteutettavaksi vastaavalla tekniikalla. Läjitysalueen pohja on rakennettu tiivistetystä lentotuhkasta ja varustettu salaojituskerroksella. Suotovedet ohjataan tiivistetyn selkeytysaltaan kautta. Nykyisellä 5 ha:n jätehuoltoalueella oleva täyttötilavuus n. 1,0 milj. m 3 riittää 5-10 vuodeksi riippuen valitusta voimalaitosvaihtoehdosta. Tämän jälkeen tarvitaan laajennusalue. Hankkeeseen kuuluu noin 25 km pitkän uuden 400 kv voimajohdon rakentaminen voimalaitokselta Kymin sähköasemalle Kotkan Juurikorpeen. Tällä hetkellä voimalaitos on yhdistetty valtakunnalliseen sähkönsiirtoverkostoon Pernoon sähköaseman kautta. Voimalaitoksen ja Pernoon sähköaseman yhdistää kaksi voimajohtoa, joita molempia käytetään 110 kv jännitteellä. Toinen voimajohdoista on rakenteeltaan 220 kv. Voimajohdot sijaitsevat 50 m leveällä johtokadulla siten, että 110 kv voimalinja on itäpuolella. Mussalo - Kymi voimalinjassa voidaan käyttää seuraavia vaihtoehtoja pylväs- ja johtokatutyyppeinä. Johtokatutyyppi 1 Kuva 2.4.11. Johtokatutyyppi 1.

27 Johtokatutyyppiä 1 käytettäessä puretaan 110 kv voimalinja ja sen tilalle rakennetaan uudet yhteispylväät 110 kv ja 400 kv voimalinjoja varten. Tällöin johdot sijoitetaan päällekkäin ja uusi pylvästyyppi on noin kaksi kertaa korkeampi kuin nykyinen pylvästyyppi. Pylväs on vähintään n. 45 m korkea. Uudet voimalinjat voidaan sijoittaa nykyiselle 50 m leveälle johtokadulle. Johtokatutyyppi 2 Kuva 2.4.12. Johtokatutyyppi 2. Johtokatutyyppi 2:ssa uusi 400 kv linja sijoitetaan nykyisten voimalinjojen itäpuolelle. Tällöin johtokatu levenee 35 m. Uusi pylväs on noin 20-30 m korkea. Johtokatutyyppi 3 Kuva 2.4.13. Johtokatutyyppi 3

28 Sen jälkeen kun uusi 400 kv voimalinja erkanee Mussalo - Pernoon sähköaseman voimalinjasta se muodostaa yksin 42 m leveän johtoaukean. Pylvästyypin korkeus on normaalissa tilanteessa noin 20-30 m. Johtokatutyyppi 4 Kuva 2.4.14. Johtokatutyyppi 4. Mikäli päädytään siihen vaihtoehtoon, että uusi voimalinja ylittää Kymijoen nykyisten Porvoo-Pernoonkoski-Koria voimalinjojen vieressä Pernoon sähköaseman pohjoispuolella muodostuu johtokadusta 91 m leveä. Tämän johtokadun leventämisen tarve on 37 m.

29 Johtokatutyyppi 5 Mussalon saaren eteläosan vaihtoehdossa E2 voimalinja sijoitetaan golfkentän eteläosaan. Normaaliratkaisu tällä linjaosuudella on johtokatutyyppi 3. Mikäli linjaosuus rakennetaan siten, että golfin peluu on mahdollista johtokadulla, joudutaan pylväitä korottamaan. Tällöin ratkaisuna on johtokatutyyppi 5. Yhteysvirnaomaisen lausunnossa pyydettiin selvittämään myös sitä vaihtoehtoa, että 220 kv voimalinja siirtyisi Santalahden rannalta uuden linjan viereen. Siksi kaaviokuvassa esitetään tilanne, jossa molemmat linjat sijaitsevat golf-kentällä. Kuva 2.4.15. Johtokatutyyppi 5.

30 Kartta 2.4.16. Yleiskartta voimalinjavaihtoehtojen linjoista.

31 Voimalinjan sijoituksen suhteen on arviointiohjelman mukaisesti ollut tutkittavana seuraavia vaihtoehtoja: Mussalon saaren eteläosa Mussalon saaren eteläosassa puretaan nykyinen 110 kv voimalinja ja rakennetaan sen tilalle uudet pylväät, joihin sijoitetaan sekä 110 kv että uusi 400 kv linja. Tutkittavana olevat linjavaihtoehdot ovat: Vaihtoehto etelä 1 (E1) Tässä vaihtoehdossa uusi linja on koko matkalta entisen 110 kv linjan paikalla 220 kv linjan vieressä. (Johtokatutyyppi 1). Vaihtoehto etelä 2 (E2) Tässä vaihtoehdossa uusi voimalinja sijoitetaan Mussalon osayleiskaavan ja asemakaavojen mukaiseen paikkaan. Tällöin 110 kv voimalinja siirretään pois Santalahden uimaranta-alueelta ja uusi yhdistetty linja sijoittuu golf-kentän eteläosan poikki. (Johtokatutyyppi 3 tai 5:n oikea pylväs). Yhteysviranomaisen antaman lausunnon mukaisesti on tarkasteltu myös sitä vaihtoehtoa, että kaikki linjat siirrettäisiin osayleiskaavan mukaiseen paikkaan. (Johtokatutyyppi 5). Kartta 2.4.17. Mussalon eteläosan vaihtoehdot.

32 Mussalon pohjoisosa - Petäjäsuo Mussalon Niinilahden kohdalta valtatielle 7 saakka on harkittavana kaksi vaihtoehtoa: 110 kv voimalinjan purkaminen ja uusien pylväiden rakentaminen koko matkalle (johtokatutyyppi 1) 400 kv voimalinjan rakentaminen kokonaan tai osittain nykyisten voimalinjojen itäpuolelle (johtokatutyyppi 2)

33 Kartta 2.4.18. Mussalon saaren pohjoisosan ja Petäjäsuon välinen linjaosuus.

34 Petäjäsuo - linjan keskiosat Valtatien ylityksessä ja Petäjäsuon asuntoalueen kohdalla voidaan voimalinja sijoittaa ainoastaan yhdistettyihin pylväisiin nykyisen 110 kv linjan sijaan. (Johtokatutyyppi 1). Petäjäsuon asuntoalueelta Töyterkalliolle on tutkittu ratkaisua, jossa uusi linja sijoitetaan nykyisten itäpuolelle. (Johtokatutyyppi 2).

35 Kartta 2.4.19. Voimalinjan keskiosat.

36 Töyterkallio - Kymin sähköasema Töyterkalliolta Kymin sähköasemalle on selvitetty useampia eri vaihtoehtoja: Vaihtoehto pohjoinen 1 (P1) P1-vaihtoehdossa 400 kv voimalinja erkanee Mussalo-Pernoo linjasta Töyterkallion etelä- tai pohjoispuolella ja kaartaa koilliseen ylittäen Kymijoen Mikkolansaaren eteläpuolella. Sieltä linja suuntautuu Kymin sähköasemalle. (Johtokatutyyppi 3). Vaihtoehto pohjoinen 2 (P2) Vaihtoehdossa P2 uusi linja sijoittuu nykyisten linjojen itäpuolella mahdollisimman pitkän matkaa ja kiertää Pernoon sähköaseman joko sen eteläpuolelta tai sijoittuu nykyisten Kymi-Porvoo voimalinjojen eteläpuolelle. (Johtokatutyypit 2 ja 4).

37 Kartta 2.4.20. Voimalinjan pohjoisosan vaihtoehdot.

38 2.4.6 Hankkeen toteuttamatta jättäminen Jos Mussalon voimalaitoksen laajennusta ei toteuteta, ovat seuraavat tulevaisuuden kuvat mahdollisia: 1. Pohjolan Voiman omistajina olevat teollisuusyritykset toteuttavat suunnittelemansa investoinnit ja hankkivat tarvitsemansa sähköenergian muulla tavalla. Tällöin yksi vaihtoehto on vastaavan voimalaitoksen rakentaminen muualle Suomeen. PVO-yhtiöillä on vastaavan tehoisen voimalaitoksen tutkittavat sijoituspaikat Kristiinankaupungissa ja Porin Tahkoluodossa. Näille paikkakunnille laadittavissa ympäristövaikutusten arvioinneissa on lähtökohtana kivihiiltä käyttävän voimalaitoksen rakentaminen. Yksi vaihtoehto on sähkön ostaminen kotimaasta tai ulkomailta. 2. Voimalaitosinvestoinnin tarpeen synnyttäviä teollisuusinvestointeja ei toteuteta Suomessa. Investoinneissa on kysymys lähinnä teollisuuden tuotantomäärien ja jalostusasteen kohottamisesta. Ne saattavat osoittautua tarpeettomiksi tai mahdottomiksi toteuttaa joko siksi, että markkinoilla ei ole kysyntää kyseisille tuotteille tai että näiden tuotteiden tekeminen Suomessa ei ole kannattavaa. Sähköenergian saantivarmuus ja edullinen hinta ovat merkittäviä teollisuuden kilpailukykyyn vaikuttava tekijöitä. 2.5 Liittyminen muihin hankkeisiin Uuden voimalaitosyksikön rakentaminen Kotkan Mussaloon liittyy suomalaisen teollisuuden mahdollisiin laajennus- tai jalostusasteen kohottamiseen tähtääviin hankkeisiin. Nämä saattavat olla sen luonteisia, että ne ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukaan edellyttävät omaa YVA-prosessiaan. Maakaasu-kivihiilivoimalaitosvaihtoehdossa kaasun kulutus Mussalossa lisääntyy siinä määrin, että kaasun toimittajan täytyy paikoitellen rakentaa rinnakkaisputki nykyiselle maakaasuputkelle. Voimalaitoksen sivutuotteiden sijoittaminen tulee edellyttämään oman yksityiskohtaisen suunnittelun ja lupamenettelyn. Mikäli Kotkan kaupunki toteuttaa hankettaan Palaskylänlahden alueen käyttämisestä sataman laajennusalueiksi ja teollisuusalueiksi, tulee alue asemakaavoittaa tähän tarkoitukseen ja hakea hankkeelle vesioikeuden lupa. Mikäli sivutuotteet sijoitetaan mantereelle rakennettavalle jätehuoltoalueelle, tulee tästä laatia omat suunnitelmansa ja hakea tarvittavat luvat. Uuden jätehuoltoalueen rakentaminen edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Mikäli Kymin voima-asemalta rakennetaan uusi 400 kv voimalinja kohti pääkaupunkiseutua, tulee sen suunnittelun yhteydessä tutkittavaksi ratkaisu, jossa voimalinja seutukaavan mukaisesti sijoittuu samaan maastokäytävään vaihtoehdon P1 kanssa.

39 3 ARVIOITAVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 3.1 Lainsäädännön velvoitteet Laki ympäristövaikutusten arvioinnista (468/94) annettiin 10. päivänä kesäkuuta vuonna 1994. Se astui voimaan 1.9.1994. Lakia täydentää ympäristövaikutusten arvioinnista annettu asetus nro 792/94. Lain ja asetuksen mukaan ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä on arvioitava tarpeellisessa määrin hankkeen vaikutukset: a) ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen; b) maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen; c) yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön; sekä d) luonnonvarojen hyödyntämiseen. 3.2 Mussalon voimalaitoksen laajennushankeessa arvioitavat ympäristövaikutukset Tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa on arvioitavana ne vaikutukset, jotka kohdistuvat ihmiseen, luontoon, yhdyskuntarakenteeseen ja luonnonvarojen hyödyntämiseen.

40 Voimalaitoksen vaikutukset Ihmisten terveyteen ja viihtyvyyteen kohdistuvista vaikutuksista on tässä hankkeessa erityisen tärkeinä huomioitu voimalaitoksen laajennuksen vaikutukset Kotkan ja lähiympäristön ilmanlaatuun. Lisäksi on selvitetty voimalaitoksen meluvaikutuksia ja hankkeen vaikutuksia viihtyvyyteen ja virkistykseen. Luontoon kohdistuvista vaikutuksista ovat olleet arvioitavana: hankkeen vaikutukset Mussalon edustan ja Palaskylänlahden merialueen tilaan ja kalastoon ilmapäästöjen vaikutukset kasvillisuuteen voimalinjan rakentamisen vaikutukset. Maankäyttöön, yhdyskuntarakenteeseen, yhteiskuntaan ja ihmisten välisiin sosiaalisiin suhteisiin kohdistuvista vaikutuksista on tässä arviointimenettelyssä ollut esillä ennen muuta: hankkeen vaikutukset työllisyyteen, elinkeinorakenteeseen, teollisuustuotantoon ja ihmisten välisiin sosiaalisiin suhteisiin voimalaitoksen vaikutukset maisemaan, asumiseen ja virkistysalueisiin hankkeen vaikutukset Mussalon ja Kotkan maankäyttöön ja liikenteeseen. Vaikutuksista luonnonvarojen hyödyntämiseen nousevat esiin tässä hankkeessa mm. seuraavat seikat: hankkeen edellyttämät maa-ainestarpeet esim. patorakenteisiin ja maaainesten oton vaikutukset voimalaitoksen sivutuotteiden mahdollisuudet korvata maa-ainesten ottoa. Voimalinjan vaikutukset Voimalinjan osalta tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa tulevat arvioitaviksi seuraavat vaikutukset: 1. Vaikutukset kasvillisuuteen Kasvillisuuteen kohdistuvia vaikutuksia voimalinjalla olla silloin, kun johtokatua laajennetaan tai rakennetaan uusi johtokatu. Tällöin tulee erityisesti tarkastettavaksi se, sijoittuuko johtokatualueelle harvinaisia, uhanalaisia, suojeltuja kasveja tai uudessa luonnonsuojelulaissa määritettyjä avainbiotooppeja. 2. Vaikutukset eläimistöön Merkittävimmät voimalinjan eläimistövaikutukset kohdistuvat linnustoon. Mikäli voimalinja sijoittuu lähelle merkittäviä vesilintujen esiintymisalueita ja lintujen muuttoreittejä voi voimalinjoista aiheutua linnuille lentoeste.

41 3. Vaikutukset maankäyttöön Voimalinja rajoittaa rakentamista linja-alueelle ja sen välittömään läheisyyteen johtokatujen tyyppipoikkileikkausten mukaisesti. Virkistyskäyttöä voimalinja rajoittaa osittain. Esim. golf-radan pitäminen voimalinjan alla on vaikeaa. Johdot joudutaan nostamaan hyvin korkealle ja siitä huolimatta on mahdollista, että pallo osuu johtimiin. Harjoitusradalla tämä haitta ei ole niin merkittävä kuin kilparadalla. Muutoin voimalinjan vaikutus virkistykseen toteutuu lähinnä maisemahäiriön kautta. 4. Vaikutukset maisemaan Mitä korkeammat voimalinjan pylväät ovat, sitä voimakkaampi on niiden maisemallinen vaikutus. Matalat pylvästyypit johtavat siihen, että voimalinja ei yleensä näy kaukomaisemassa, koska se peittyy metsään. Sen sijaan yli 30-40 m korkeat pylvästyypit näkyvät jo kaukomaisemassa maaston muodoista riippuen. Mitä lähempänä voimalinjaa ollaan, sitä voimakkaampi on sen aiheuttama maiseman muutos. 5. Terveysvaikutukset Voimalinjojen terveysvaikutuksia on selvitetty ja tutkittu ja ne sisältyvät yhtenä osana ympäristövaikutusten arviointiin. 3.4 Arvioinnissa käytetty aineisto ja menetelmät Arvioinnissa oli käytettävissä lähdeluettelon mukainen kirjallinen aineisto Kotkan ja sen lähiseutujen ympäristön tilasta ja maankäytöstä. Käytettävissä oli myös aineisto alueen maankäyttösuunnitelmista. Arviointia varten tehtiin lisätutkimuksia Kotkan merialueella ja maastokäynneillä varmennettiin ja tarkennettiin kartoista ja muista materiaaleista saatavaa aineistoa. Asukaskyselyllä selvitettiin kotkalaisille tärkeitä vaikutuksia ja tutkittiin hankkeeseen liittyviä ristiriitoja. Kotkan ilmanlaatuun kohdistuvia vaikutuksia selvitettiin päästöjen leviämismallin avulla. Siinä otettiin huomioon olemassa olevan ja suunnitellun voimalaitoksen päästöt, savupiipun korkeus, Kotkan seudun säätilanteet, mm. tuulen suunnat sekä maaston muodot. Näin ennustettiin voimalaitosvaihtoehtojen vaikutusta ilmanlaatuun hankkeen toteuttamisen jälkeen. Leviämismallin perusteella voitiin myös esittää arvioita voimalaitoksen osuudesta Kotkan seudun laskeumassa. Uuden voimalaitosyksikön vaikutusten arvioinnille antoi perustan se, että rakennuspaikalla sijaitsee hiiltä ja maakaasua käyttävä voimalaitos. Laajennus tuo arvioitavissa olevan lisäyksen olemassa oleviin vaikutuksiin.

42 Kivihiili-vaihtoehdon osalta arviointi perustui osittain Meri-Porin voimalaitoksen tutkittuihin vaikutuksiin. Jäähdytysveden leviämisalueen arviointi perustui nykyisten voimalaitosten jäähdytysvesien vaikutusalueen määrittämiseen lämpötilamittauksin sekä oletukseen, että uuden voimalaitoksen jäähdytysvedet (52 TJ/vrk, 13 m 3 /s) leviävät samalla tavalla samasta purkupisteestä. Lisäksi tehtiin vertailuja muiden rannikolla sijaitsevien voimalaitosten jäähdytysvesien leviämisalueiden arvioimiseksi tehtyjen mallilaskelmien tulosten ja mittaustulosten kanssa. Mussalon edustan virtausolot vaikuttavat jonkin verran tuloksiin. Meriveden virtauksia ei tutkittu tässä yhteydessä, koska arvioitu jäähdytysvesien vaikutusalue osoittautui melko pieneksi. Enemmän vaikutusalueen kokoon ja muotoon vaikuttavat sääolot, lähinnä tuulen nopeus ja suunta. Jäähdytysvesien vaikutus merialueen rehevöitymiseen arvioitiin nykyisen voimalaitoksen vaikutusten perusteella. Merialueella tehtiin klorofyllimittauksia, jotta jäähdytysvesien yhteys levänkasvuun saataisiin selvitettyä. Arvio rehevöitymisestä on vain suuntaa antava, sillä rehevöitymiseen vaikuttavat monet muutkin tekijät veden lämpötilan lisäksi (säätila, virtausolot, alueelle tulevien ravinteiden määrä). Koska hankkeen suunnittelu on yleissuunnittelun tasolla, on oletettavaa, että rakentamispäätöksen jälkeen käynnistyvä yksityiskohtainen suunnittelu tuo muutoksia toteutusratkaisuihin. Tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa esiin tuodut keinot vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia tulevat tarkemmin tutkittavaksi rakentamissuunnittelun yhteydessä.