TALONRAKENNUSTÖIDEN ALOITUKSET

Samankaltaiset tiedostot
Uusi maaseutuohjelma ja maatilainvestoinnit. Eläinten hyvinvointiin liittyviä t&k- hankkeita

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Tuettu rakentaminen kaudella

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Maatalouden investointituki - salaojitus osana kokonaisuutta. Sanna Koivumäki MMM/RO Maaseudun kehittämisyksikkö sanna.koivumaki@mmm.

Maatalouden rakennemuutos sekä investointien rahoitus Etelä-Savossa - rakennekehitys - kannattavuus - investoinnit - maidontuotannon ennakkotietoja

MITÄ ON TEHTY JA MITÄ ODOTETAAN NAVETTAINVESTOINNEILTA- NÄKÖKOHTIA INVESTOINTITUETTUUN NAVETTARAKENTAMISEEN

Nurmiseminaari Syötekeskus POPELY Timo Lehtiniemi

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v

Kaakkois-Suomen maatalouden kannattavuusnäkymät

RAKENNETUET OHJELMAKAUDELLA MAATILAINVESTOINNIT. Tampere Kjell Brännäs MMM, RO, MAKE

Maatalouden investointituet. Suonenjoki

Maatilarakentamisen päivä

Maatalouden investointituki Hakuajat 2011

Selvitys parsinavettojen taloudellisesta merkityksestä nautasektorilla

Uusi maaseutuohjelma ja investoinnit

Investointien hyvät käytännöt uudella ohjelmakaudella

Varsinais-Suomen ruokaketju

Maaseudun kehittämisohjelma

Maatalouden investointien rooli maaseudulla

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa Toimitusjohtaja Kari Aakula

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015

ohjelmakaudella Sivu 1

Maatalouden investointituki ja aloitustuki Yritysasiantuntija Tapio Leinonen

PÄÄTÖSESITYS. Jakelun mukaan

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Maaseudun kehittämisohjelman toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot. Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere Perttu Pyykkönen

Maatilojen Kehitysnäkymät tutkimuksen tavoite

PTT työpapereita 125

Navettainvestointien tukeminen maaseutuohjelman kautta. ProNavetta-koulutus Iisalmi Siilinjärvi

UUUSIEN RAKENNUSTEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET VOIMAAN

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

Alue (Alueen nimi on ilmoitettava, jos tuen myöntää muu kuin keskusviranomainen.) Koko Suomi Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Maatalouden investoinnit ja rahoitus

Maatalouden investointituki

Maaseudun rahoitustilastot 2015

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen

Maatilojen investointituet 2019 Maria Konsin-Palva Uudenmaan ELY-keskus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

ELY- Laajakaistahankkeet

Valio Oy:n hankintaosuuskunnat

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät Reijo Martikainen

Maatalouden kannattavuus ja Suomessa ja EU:ssa miten tilamäärä kehittyy vuoteen 2020? Arto Latukka MTT Taloustutkimus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Maatalouden investointituet ohjelmakaudella TUKIPUHVETTI Kuopio ja Iisalmi

MAATILOJEN LUKUMÄÄRÄN KEHITYS TUOTANTOSUUNNITTAIN / Ennuste 2020 Muutos

MAATALOUDEN RAKENNETUKI Ajankohtaista investointituesta 2015

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Maatalouden rakennetuet

MAITOA LISÄÄ MARKKINOILLE KARELIA-AMK Joensuu. Pekka Tahvanainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus NUORTEN VILJELIJÖIDEN ALOITUSTUEN HAKEMINEN

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Maatalouden Investointituki. Viljankuivaukseen uutta puhtia, Askola

Ajankohtaista maatilan investointituista

Rakennusinvestointien valmistelu

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020

Mitä käynnissä navettarakentamisessa 2015

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Markku Gardin

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017

MAATILOJEN INVESTOINTITUET Helmikuu 2016

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Maatalouden investointituet: rahoituksen ehtoja ja tilannekatsaus. Iisalmi

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Yritysrahoituskysely 2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Rakennus- ja asuntotuotanto

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus

PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto Pohjois-Karjalan ELY-keskus.

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta /2015 Valtioneuvoston asetus. maatilan investointituen kohdentamisesta

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki)

SOTE-toimialan näkymiä. Rovaniemi Sanna Hartman, toimialapäällikkö

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia

Nuoren viljelijän aloitustuki ja maatalouden investointituet

ELY- Laajakaista- hankkeet

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Tuetun maatilarakentamisen erityisehdot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

Transkriptio:

NAVETTARAKENTAMINEN- MISSÄ MENNÄÄN, MITÄ TULOSSA? 9.2.2011. NAVETTAPÄIVÄT Vantaa Yliarkkitehti RAIJA SEPPÄNEN MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Maatalousosasto Maaseudun kehittämisyksikkö raija.seppanen@mmm.fi +38 40 83312 TALONRAKENNUSTÖIDEN ALOITUKSET 2007 2008 2009 2010 2011 milj. m3 Asuinrakennukset 13, 10,6 9,2 13,0 12,9 Liike- ja toimistorakennukset 12,2 8,,8 6, 6, Julkiset palvelurakennukset 2,4 3,1 2,9 3, 3,0 Teollisuus- ja varastorakennukset 1,2 12, 6,6 7, 7, Maatalousrakennukset 4, 3, 3,6 3, 4,0 Muut rakennukset 3,9 3,7 3,4 3, 3,6 Yhteensä 1,7 41,9 31, 37, 37, Lähde: Tilastokeskus, RT 1

Rakennuskustannusindeksi muutos edellisestä vuodesta, % RAKENNUSKUSTANNUSINDEKSI, muutos edellisestä vuodesta % 10 Kokonaisindeksi Työpanos Tarvikepanos 0-2000 2001 2002 2003 2004 200 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Tilastokeskus Maatalouden rakennekehitys ja investointitarve Perttu Pyykkönen, Heikki Lehtonen, Anu Koivisto Selvityksen taustalla tarve saada mahdollisimman hyvä ja tasapainoinen arvio rakennetukien tarpeesta Arvio maatalouden tilakokoluokittaisesta ja tuotantosuunnittaisesta rakennekehityksestä ja sen vaatimista investoinneista vuoteen 2020 mennessä Reunaehtona nykyinen maatalouspolitiikka ja tiedossa olevat muutokset ja tuotannon tason säilyminen likimain vuoden 2009 tasolla 2

Maatalouden rakennekehitys ja investointitarve/ jatk. Maatilojen määrän vähentyminen n. 4 000 v.2020 mennessä Kotieläintuotannossa rakennekehitys ja tilamäärän väheneminen voimakkainta Suunnilleen nykyisen tasoisen tuotannon säilyttäminen vaatii jatkossakin huomattavia investointeja Arvioitu investointitarve maa- ja puutarhatalouden rakentamiseen lähes 400 milj. / v Lisäksi tarvitaan rahoitusta sukupolvenvaihdoksiin, lisämaan hankintaan ja koneisiin. Yksittäisten investointien koko kasvaa selvästi; keskittyminen jatkuu Investointituen merkitys investointien rahoituksessa ja maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden ylläpitämisessä on keskeinen Ilman tukea suuri osa investoinneista olisi jäänyt tekemättä, ja maataloustuotannon taso olisi todennäköisesti jo nyt olennaisesti alhaisempi. Maatalouden rakennekehitys ja investointitarve /jatk. Kotieläintilojen määrä suunnilleen puolittuu nykyisestä v. 2020 Maitotilojen määrä noin 000, jos tuotanto säilyy nykytasolla Sikatilojen määrä alle tuhat Naudanlihantuotantoon erikoistuneet tilat alle kaksi tuhatta Kasvinviljelytilojen määrä vähenee noin neljänneksen Puutarhatuotannossa yritysmäärän vähenemistahti samaa luokkaa kuin kotieläintaloudessa 3

Maatalouden rakennekehitys ja investointitarve / jatk. Investointitarpeen kokonaistaso ei ole pienene, mutta investoivia tiloja on todennäköisesti aiempaa selvästi vähemmän Kannattavuus- ja kustannuspaineiden kohoaminen näkyy investointien koon kasvuna ->kehitys jatkunee seuraavat 10 vuotta? Erikoistumisen ja tilakoon kasvun hyödyt ovat Suomessa ja sen keskeisillä tuotantoalueilla vielä yleisesti ottaen suuremmat kuin kustannukset. Maatilojen lukumäärän kehitys tuotantosuunnittain ja ennusteet vuoteen 2020 199 2000 200 2008 Ennuste 2020 Muutos 199-2008 Lypsykarjatilat 32480 22913 1649 124 4800-61,7% Muut 9394 349 408 4030 170-7,1% nautakarjatilat Sikatilat 6249 4316 316 2309 900-63,1% Siipikarjatilat 2239 1231 976 762 260-66,0% Viljatilat 29294 2710 2863 28478 n. 22000-2,8% Muut maatilat 1906 1677 1810 17768 n. 1000 +11,8% Kaikki maatilat 962 77896 6917 6802 n. 4000-31,1% 4

Lypsylehmien jakautuminen eri karjakokoluokkiin v. 2007 Lehmää Yli 100 0-100 30-0 Tanska Ruotsi Saksa Ranska Suomi 20-30 10-20 Alle 10 0% 10% 20% 30% 40% 0% 60% 70% 80% Lähde: Eurostat Yli 0 lehmän karjojen osuus maidontuotannosta 100% 90% 80% 70% 60% Tanska Ruotsi Saksa Ranska Suomi 0% 40% 30% 20% 10% 0% 1990 1993 199 1997 2000 2003 200 2007 Lähde: Eurostat

Lypsykarjanavettahankkeiden kokojakauma 2008-2009 myönnöt 3 % 30 % 2 % 20 % 2008 2009 1 % 10 % % 0 % Alle 200t 200-400t 400-600t 600-800t 800t-1milj. Yli 1milj. Lähde: Mavi, PTT 800000 700000 600000 Nautakarjatalouden investointien keskimääräinen koko Tuetut investoinnit 2006-2010 ja vireillä olevat 2010 Lypsykarja Muu nautakarja 00000 400000 300000 200000 100000 0 2006 2007 2008 2009 (2010) 2010 vireillä 6

Arviointiperusteet Maito Rakennekehitys Trendiennuste ja naapurivertailu Alle 000 lypsykarjatilaa, noin 242 000 (alle 20 000) lypsylehmää Ruotsin 200 tilakokojakauma Tuotanto likimain nykyisellä tasolla Keskituotos +1, %/v Rahoitustarve Uudet eläinpaikat isoimpiin tilakokoluokkiin Uusia eläinpaikkoja yli 0 lehmän tiloille noin 80000 Muista puolet peruskorjattava (oletuksena 20 v. tal. käyttöikä) Peruskorjaustarve noin 82000 Lehmäpaikan hinta 10000, peruskorjaus puolet tästä INVESTOINTITUKISÄÄDÖKSIÄ 2011 VNA MAATALOUDEN INVESTOINTITUESTA JA NUOREN VILJELIJÄN ALOITUSTUESTA MUUTOS (979/2010) - Sisältää teknisluonteisia muutoksia ja täsmennyksiä (esim. 11 1 mom kannattavuuskertoimen tuntipalkkavaatimus päivitetty) VNA VUONNA 2011 MYÖNNETTÄVÄN MAATALOUDEN INVESTOINTITUEN KOHDENTAMISESTA (977/2010), esim. - Maitokiintiövaatimuksen edellytysten täytyttävä viim. 31.3.201. - Maatalouskoneiden varastolle korkotukea max. 1% hyväksyttävistä kustannuksista MMM ASETUS RAKENTAMISINVESTOINTIEN HYVÄKSYTTÄVISTÄ YKSIKKÖKUSTANNUKSISTA (242/2010) - keväällä 2011 uusi asetus, esim. bioenergiainvestoinneille yksikkökustannus MMM ASETUS 46/2010 TUETTAVAA RAKENTAMISTA KOSKEVISTA PALOTEKNISISTÄ VAATIMUKSISTA 7

INVESTOINTITUKIEN HAKUAJAT 2011 VNA VUONNA 2011 MYÖNNETTÄVÄN MAATALOUDEN INVESTOINTITUEN KOHDENTAMISESTA (977/2010) 29 HAKUAJAT 1.haku 24.11.2010-21.1.2011 2.haku 2.2.2011-31.3.2011 3.haku 1.4-1-8-2011 4.haku 1.9-17.10.2011 HUOM. Jatkuva haku: tuotannossa välttämätön tuotantorakennus, jolle voidaan myöntää tukea, on tuhoutunut käyttötarkoitukseen nähden käyttökelvottomaksi hakijasta riippumattomasta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta ulkopuolisesta vahinkotapahtumasta LYPSYKARJANAVETTOJEN HAKUASIAKIRJOISTA Hakumäärät maltillisia - useita syitä Vahvoilla maatalousalueilla edelleen eniten hakemuksia Hakemusten laadussa kehitystä Ääripäitä: harkitut ja kilpailutetut kiireellä tehdyt Talousasioiden ja rakentamisen osaamistasossa nousua Taloussuunnittelu ja rakennussuunnittelu- yhteistyötä edelleen vahvistettava Rakennussuunnitelma- asiakirjoissa täydennystarpeita aiempaa vähemmän Kustannusarviot ja rakennusselostukset - kehittämisvaraa (vrt. viranomainen käyttää niitä maksatuksen ja valvonnan apuna) Kustannusarvion paikallinen hintataso? Ympäristölupapäätökset viipyvät - millaiset hakemusasiakirjat? 8

MUISTA NÄMÄ PÄTEVÄ SUUNNITTELU ja TOTEUTUS huom! rakenteellinen turvallisuus ELÄINTEN HYVINVOINTI - eläinsuojelusäädökset otettava huomioon kaikessa suunnittelussa - yhteistyö eläinlääkärin kanssa jo suunnitteluvaiheessa ja vielä ennen rakennuslupavaihetta YMPÄRISTÖLUPA - hyvissä ajoin etukäteen vireille, ettei investoinnin suunniteltu aloitus myöhästy (pitkät käsittelyajat, ml. kuulemiset jne) - ohjeiden mukainen hakemus SUUNNITTELULLA OHJATAAN ENERGIAN KÄYTTÖÄ Investointituen myöntämisen edellytyksiä, että investointi: toteutetaan investointikohde huomioon ottaen energiaa ja muita luonnonvaroja tarkoituksenmukaisella tavalla säästäen investointi käyttöön otettuna ei tarpeettomasti lisää uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä -> INVESTOINNIN ELINKAAREN AIKAISEEN ENERGIAN KÄYTTÖÖN ERITYISTÄ HUOMIOTA 9

TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ (MAKERA - rahoitus ) LYTO 2 (2010-2012) MTT (Tapani Kivinen) ja useat tahot; kehittämishanke isojen lypsykarjanavettojen mitoitukseen ens. vaiheessa opas: "Lehmän mittainen pihatto" KEVENNETYT ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT (ns. Verhoseinä- projekti) 2010-2011 ; MTT/ Tapani Kivinen ym tahot ELÄINYSTÄVÄLLINEN JA EKOLOGINEN TUOTANTORAKENNUS (2009-2011) Pertti Toivari ym / www.perttitoivari.fi/8 KARVA (ELÄINTEN HYVINVOINTIIN PERUSTUVA TUOTANTOELÄINRAKENNUSTEN MIKROILMASTO;ILMANVAIHTOON JA LÄMPÖTILAAN LIITTYVÄT SUOSITUKSET) / sis. laskentamalli - > VALMISTUI 2010 HY ja muut http://www.helsinki.fi/maataloustieteet/tutkimus/agtek/proj/karva/index.html LAGUUNIT MTT/ Maarit Hellsted 2010 VIRAKO:N PÄIVITYS TTS; valmistuu 2011 VALTAKUNNALLINEN MAASEUDUN KEHITTÄMISHANKE 2011 (rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma) Ns. Tyyppinavetta-hanke (MTK) Lehmäpaikat investoinneissa 2008-2010 13 % 2 % 3 % Parsinavetta muu Parsinavetta uusi Pihatto muu Pihatto uusi 32 % uusi / lehmäpaikat pk, laaj, uusi+ pk ja/tai laajennus / lehmäpaikat pihatto 1 032 9 174 parsinavetta 627 3 2 Tuettujen hankkeiden lehmäpaikat v. 2008-2010 yht. 28 38 10

Lypsykarjanavetoiden lehmäpaikat yhteensä 2008-2010 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Etelä-Savon ELY-keskus Hämeen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kainuun ELY-keskus Keski-Suomen ELY-keskus Lapin ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus 0 1000 2000 3000 4000 000 6000 Parsinavetta muu Parsinavetta uusi Pihatto muu Pihatto uusi uusi / lehmäpaikat pk, laaj, uusi+ pk ja/tai laajennus / lehmäpaikat pihatto 1 032 9 174 parsinavetta 627 3 2 Tuettujen hankkeiden lehmäpaikat v. 2008-2010 yht. 28 38 Lypsykarjanavetoiden rakennustilavuus yhteensä 2008-2010 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Etelä-Savon ELY-keskus Hämeen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kainuun ELY-keskus Keski-Suomen ELY-keskus Lapin ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus 0 100000 200000 300000 400000 00000 600000 700000 Parsinavetta muu Parsinavetta uusi Pihatto muu Pihatto uusi uusi lehmäpaikat pk, laaj, uusi+ pk ja/tai laajennus lehmäpaikat pihatto 1 643 420 m3 1 030 670 100 m3 9 180 parsinavetta 61 80 m3 630 249 800 m3 3 0 Tuettujen navettahankkeiden rakennustilavuus v. 2008-2010 yht. 2, 62 milj m Huom. taulukon kaikki luvut pyöristetty 11

Lypsykarjanavetoiden kerrosala yhteensä 2008-2010 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Etelä-Savon ELY-keskus Hämeen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kainuun ELY-keskus Keski-Suomen ELY-keskus Lapin ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus 0 20000 40000 60000 80000 100000 120000 Parsinavetta muu Parsinavetta uusi Pihatto muu Pihatto uusi uusi lehmäpaikat pk, laaj, uusi+ pk ja/tai laajennus lehmäpaikat pihatto 277 000 ka-m2 1 030 ( n.18 m2/lehmä) 239 000 ka-m2 9 180 parsinavetta 12 400 ka-m2 630 ( n.20 m2/lehmä) 60 80 ka-m2 3 0 Tuettujen navettahankkeiden kerrosala yht. 88 940 m2 ( hyötyala 432 410 m2) Huom. taulukon kaikki luvut pyöristetty Lypsykarjanavetoiden kerrosala keskimäärin 2008-2010 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Etelä-Savon ELY-keskus Hämeen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kainuun ELY-keskus Keski-Suomen ELY-keskus Lapin ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Koko maa 0 00 1 000 1 00 2 000 2 00 3 000 Parsinavetta muu Parsinavetta uusi Pihatto muu Pihatto uusi 12

Kaikki tuetut lypsykarjainvestoinnit v. 2008-2010 / Kunnat, joissa eniten lypsykarjainvestointihankkeita (kpl) Kunta kpl Lehmäpaikat 1. Kokkola 10 631 2. Kiuruvesi 9 987 3. Nivala 9 941 4. Siikalatva 9 67. Vieremä 9 1086 6. Kauhava 8 460 7. Lapinlahti 8 687 8. Pedersöre 7 11 9. Sonkajärvi 6 734 10. Iisalmi 442 11. Juankoski 22 Kaikki tuetut lypsykarjainvestoinnit yht. 371 kpl Sis. lehmäpaikkoja yht. 28 38 12. Karvia 13. Kruunupyy 433 614 14. Nilsiä 22 Yht. 14 kuntaa Muut kunnat 100 271 8 648 19 707 KIITOS 13