1886 perustettu 1886 imme retken Pyhän Olavin kirkkoon. Nähtävänä oli mm. taidetta; kuvassa Kuva: Tuomas Vuorikoski -Hellman Keväällä ihailee taiteilija, teimme retken KTM, Pyhän mv, Osmo Olavin Rauhalan kirkkoon. maalausta. Nähtävänä Lue. oli s. mm. 16. taidetta; kuvassa Annele Kekki-Hellman ihailee Vauhdikasta taiteilija, menoa KTM, Padasjoen mv, Osmo Vesijaolla. Rauhalan maalausta. Lue. s. 16. Keväällä teimme retken Vilkas Pyhän Olavin kesä myös kirkkoon. Kauppaseurassa Nähtävänä oli mm. taidetta; kuvassa Annele Kekki-Hellman ihailee taiteilija, KTM, mv, Osmo Rauhalan maalausta. Lue. s. 16. Nro 3/2010 syyskuu Nro 3/2010 3/2015 Nro syyskuu 3/2010 syyskuu syyskuu 1
Arvoisat kauppaseuralaiset, Työtä! Työtä! Investointeja! Investointeja! Helteisenä heinäkuun iltapäivänä viime kesänä heräsin riippukeinussa puhelinsoittoon. Helsinki-Vantaan lentokentän rajaviranomaiset soittivat minulle ja ilmoittivat: Täällä on kaksi kiinalaista, jotka sinä ja yhtiösi olette kutsuneet Tampereelle. Neljä tuntia kyseisen puhelun jälkeen kaksi nuorta kiinalaista ja viisi matkalaukkua odotteli minua Tampereen linja-autoasemalla. Heti ensimmäiseksi minulle kerrottiin, että 20 jalan kontti saapuu seuraavalla viikolla Kotkan satamaan lastinaan ravintolatavaroita. Vakaana aikomuksena pariskunnalla oli investoida Suomeen ja perustaa uudentyyppinen kiinalainen ravintola Tampereelle ja aloittaa perheenä elämä uudessa maassa. Kiinalaisten oleskeluluvan saamiseen kului lähes seitsemän kuukautta. Epävarmoina siitä, saavatko he lainkaan jäädä maahan oleskelemaan ja asumaan, kiinalaiset tekivät usean sadan tuhannen euron investoinnin Tampereelle. Rahoilla on maksettu arkkitehdin, rakennusurakoitsijan ja projektipäällikön palkkiot, ja niillä on kasvatettu kaikkien meidän suomalaisten verokertymää. Ravintola on saatu avattua, ja pari tarjoilijaa palkattua. Paljon muuta ei olekaan tapahtunut. Ravintolamme on nyt auki, mutta ravintolan pyörittämisessä erittäin olennainen henkilö, kokki, ei ole vieläkään saanut oleskelulupaa Suomeen. Kokki jätti oleskelulupahakemuksensa Suomen Pekingin-suurlähetystöön, josta se siirtyi maahanmuuttovirastolle. Sieltä hänen hakemuksensa kiersi edelleen Pirkanmaan TE-toimistoon, täytimme lisäselvityksiä, palautimme ne TE-toimistolle, ja sieltä hakemus palautui takaisin maahanmuuttovirastolle. Maahanmuuttovirasto lähetti haastattelupyynnön Suomen Pekingin-suurlähetystöön, jossa kokki kävi kuulusteltavana. Oleskelulupahakemus oli yli kuukauden maahanmuuttoviraston ylitarkastajalla ratkaistavana. Kaiken tämän jälkeen kokki (joka olisi myös investoinut ravintolaan) sai kielteisen päätöksen, pitkälti sen vuoksi ettei kokin antamaan entisen työpaikan puhelimeen vastattu lähetystön henkilökunnan sinne soittaessa. Yllä kuvattu on valitettavasti realismia suomalaisessa työperäisessä maahanmuutossa. Jos asiat olisivat toisin, ravintola olisi jo työllistänyt kahdeksan suomalaista työntekijää. Verratkaamme Ruotsin mallia: kun Ruotsiin saapuu EU:n ulkopuolelta yrittäjä, joka palkkaa yhdenkin ruotsalaisen, hän saa automaattisesti oleskeluluvan. Kovasti huudetaan työtä ja investointeja Suomeen sekä käytetään veronmaksajien rahoja esimerkiksi Invest in Finland -hankkeisiin. Käytännössä kuitenkin harkintaa käyttävä viranomainen ei edes tunnista oleskeluluvan hakijaa, joka on tyyppiä yrittäjä. Kysyn vaan, kuinka on mahdollista tiukentaa entisestään työperäistä maahanmuuttoa sekä samalla saada työtä ja suoria ulkomaisia investointeja Suomeen? Pauli Haatainen Yi Tong Hotpot, Tampere SISÄLLYSLUETTELO sivu Kansi: Joutsen jahtaa hanhea Vesijaolla, kuva T. Vuorikoski 1 Pauli Haatainen, työtä, työtä... 3 Sisällysluettelo 3 Toimielimet 4 Mediatiedot 4 Puheenjohtajan mietteitä 5 Edesmenneitä 6 Merkkipäiviä 6 Toiminnanjohtajan palsta 7 Uusia jäseniä 8 Bioretec Oy 9 Kirmo Bergius, Me iloiset velanmaksajat 10 Neljän seuran soutu 12 Kauden päättäjäiset 14 Teuvo Vastamäki 60 v 15 Purjehdus yli Atlantin, lounasesitelmä Teuvo Vastamäki 16 Ålandsbanken ja asuntorahasto 17 Ile vaihtoi uraa, Kaihdin Pukkila Oy 18 Kysymyksiä 19 Tampereen kaupungin omistukset, lounasesitelmä Kalervo Kummola 20 3 Semita Oy 21 Matti Tilli, Japanilaiset ovat hullaantuneet muumeihin 22 Veikko Sirén, Zell an der Mosel 24 McDonald s 28 Kesäretki 29 Vastaukset kysymyksiin 29 Antti Tähtisen 80 v-juhlakärri 30 Pytyt kotiin Raumalta 32 Järvelin Trading Oy sponsoroi palkintoja 33 Risto Manerus, Sahara 34 Rapuja 36 Kauppaseuran lehti v. 1970 37 Lounaslista 40 Harrastukset 41 Biljardi 41 Bridge 44 Golf 45 Syksyn tapahtumakalenteri 47 Kutsu kauden avajaisiin 48 Kutsu joulukuun kokoukseen 48
KAUPPASEURAN TOIMIELIMET Johtokunta Puheenjohtaja: Teuvo Vastamäki Jäsenet: Simo Hirvonen Harri Jaskari Kari Koskinen vpj Markus Mattsson Erkki Solja Antti-Jussi Tähtinen Jäsenlautakunta Johtokunnan lisäksi: Jari Alanen Petri Autio Asko Brax Antti Eskelinen Jussi Eskelinen Harri Jaakkola Pekka Koiso Jorma Leppikorpi Pekka Pohjoismäki Hannu Rosenqvist Samu Saarikoski Jani Vilpponen Talous- ja hallintotoimikunta Simo Hirvonen pj Markus Mattsson Markku Sinivaara Veikko Sirén Erkki Solja Teuvo Vastamäki Ohjelma- ja kulttuuritoimikunta Markku Hellman pj Petri Autio Antti Eskelinen Pekka Koiso Pekka Nikkilä Samu Saarikoski Veikko Sirén Harrastuskerhot Biljardi Ari Koski pj Petri Autio Marko Jarva Heikki Karintaus Mika Lehtimäki Mikko Palmroth Timo Tanhuanpää Ilkka Teräs Tuomas Vuorikoski Bridge Jorma Artama pj Kalle Paasikoski Golf Jussi Avellan pj Reijo Hakanen Pasi Rouhiainen Erkka Vuorinen Jorma Törmä Kauppaseuran Pojat Samu Saarikoski pj Hannu Rosenqvist Juha Turunen Kauppaseuran Seniorit Asko Brax Matti Koli Pekka Nikkilä Keilailu Urpo Versta Sijoitusryhmä Mikko Lahtinen, pj Harri Luuppala Matti Kerppola Tennis Jorma Heljopuro pj Pasi Ikkala Jani Jokinen Matti Piiroinen Old Gentlemen Band Raimo Hildén, kapellimestari Risto Aarni Markku Aartio Seppo Hietala Jari Huhtala Lasse Kylätasku Erkki Moisio Juhani Mustakangas Reijo Rantanen Heikki Taina Pentti Vehkalahti Erik Wikström Kauppaseuran Kvartetti Markku Hellman, kvartetin virittäjä Martti Anttila KooPee Hiltunen Jari Huhtala Heikki Lehtinen Kalevi Moksén Tomi Muotiala Erkki Niininen Ile Niininen Matti Oja Matti Pajala Vesa Penttilä Akira Ropo Pekka Rysä Petri Räsänen Juha Tanner Antti Torpo Tanu-Matti Tuominen Seppo Viitanen Toimihenkilöt Toiminnanjohtaja ja johtokunnan sihteeri Veikko Sirén p. 040 3728028 Klubimestari Petri Autio p. 0400 734734 Jäsenlehden toimittaja Risto Arvola p. 0400 725089 KAUPPASEURAN JÄSENLEHTI Toimittaja: Risto Arvola Työryhmä Teuvo Vastamäki, pj Markku Airaniemi Risto Arvola Petri Autio Kirmo Bergius Markku Hellman Ari Koski Veikko Sirén Yrjö J. Perä-Rouhu Taitto, sivunvalmistus: Risto Arvola p. 0400 725 089 s-posti: risto.arvola@tpnet.fi info@tampereenkauppaseura.fi Tampereen Kauppaseura ry Aleksis Kiven katu 15, 33200 Tampere Lehti ilmestyy 3 kertaa vuodessa, tammikuun, huhtikuun ja syyskuun alussa. Aineisto edellisen kuun 5. päivään mennessä. Seuraava lehti ilmestyy tammikuun alussa, aineisto 5.12. mennessä. Ilmoitushinnat: 1/1 sivu 400, takasivu 500 1/2 200 1/4 100 1/8 50 rivi-ilmoitus max. 5 riviä 20, lisärivi 5 Painopaikka: Hämeen Offset-Tiimi Oy Tämän lehden artikkeleita ei saa julkaista ilman asianomaista lupaa. 4
PUHEENJOHTAJAN MIETTEITÄ Hyvät herrat, tätä kirjoittaessani kesä on kääntynyt juuri elokuun puolelle. Kuluneen kesän säätiloja en ryhdy kommentoimaan, mutta kohtalaisen hiljainen uutiskesä on ollut. Vaalien jälkeen jäätiin mielenkiinnolla odottamaan uuden hallituksen toimenpiteitä. Mitään mullistavia asioita hallitus ei säästötoimenpiteiden lisäksi tuonut julki. Alkukesästä julkisuudessa keskusteltiin vilkkaasti Kreikan tilanteesta ja sen vaikutuksista muuhun Eurooppaan. Kaikki seurasivat tiiviisti mikä kreikkalaisten kohtalo tulee olemaan. Tämä taisi antaa hallitukselle työrauhan sen alkutaipaleella. Kreikkakeskustelun vaiettua alkoi rauhallinen kesän vietto. Uutisoinnin kohokohtia taisivat olla ruotsalaisten vihdoin löytämä sukellusvene sekä pari perussuomalaisten lausuntoa Ahvenanmaasta ja monikulttuurin uhkista. Niin, ja kotikaupunkimme pääkadun varteen ilmestyi suuria punaisia kukkaruukkuja, joihin on istutettu puita. Omakohtaisia, kesästä mieleen jääneitä tapahtumia olivat perinteinen Kihdin ylitys purjeveneellä noin 15 metrin tuulessa ja voimakkaassa aallokossa, joka vaimoni mukaan tuli etelätuulen saattelema Saksasta saakka. Samainen keli oli viime kesänäkin, joten sain jälleen kuulla eriävästä mielipiteestäni huolimatta, ettei purjehdus aina ole mielihyvää tuottava harrastus. Toinen mieleen jäänyt tapahtuma oli Loimaalla palatessamme vaimoni kanssa veneeltämme Turun saaristosta. Keväällä vaihtamastani autosta tyhjeni rengas ja matka katkesi tien varteen. Kehuja tuli vaimolta tässäkin tapauksessa kun ilmeni, ettei autossamme ollut vararengasta. Kyseessä oli siis väärin tehty autonvaihto. Vararenkaan paikalta löytyi pieni kompressori ja pullollinen jotain renkaaseen ruiskutettavaa ainetta. Siitä ei tässä tapauksessa apua ollut vaan tulimme hinausauton kyydissä Tampereelle. Jälkeenpäin asiaa selvitellessä on käynyt ilmi, etteivät autonvalmistajat välttämättä varusta uusia autoja vararenkailla ja kunnollisilla tunkeilla. Yhtenä syynä tähän on autoilijoiden avuttomuus, joten ne ovat turhaa painolastia autossa. Lisäksi renkaan vaihto huonoilla apuvälineillä tien poskessa aiheuttaa vaaratilanteita. Vaaratilanne on mielestäni myös se, jos edellä kerrottu tapahtuma sattuu talvella, yön tunteina pohjoisessa kaukana asutuksesta. Tämä on vain yksi esimerkki millä edistetään uusavuttomuutta yhteiskunnassamme. Tiedämme varmasti jokainen lisää vastaavanlaisia esimerkkejä. Avuttomana, pienenkin vahingon sattuessa vain soitto kännykällä johonkin ja jäädään odottamaan apua. Luotto kännykän toimivuuteen ja välittömään avun saantiin on tänä päivänä käsittämätöntä. Turvajärjestelmiä on hyvä olla yhteiskunnassa olemassa, mutta niihin turvautumisen kynnystä voitaisiin hieman nostaa opettelemalla ratkomaan arkipäivän ongelmatilanteita myös itse. Vuodenajan jälleen vaihtuessa toivotan teille mukavaa alkavaa syyskautta. Teuvo Vastamäki Kauppaseuran huoneisto on avoinna kaikkina viikon päivinä jäsenille ja heidän vierailleen osoite: Aleksis Kiven katu 15, 33200 Tampere (03)2121 816 toiminnanjohtaja 040 372 8028 klubimestari 0400 734 734 sähköposti: info@tampereenkauppaseura.fi kotisivu: www.tampereenkauppaseura.fi Lounas ma-pe seuran tiloissa klo 11-14 Mestari-kabinetin tilaukset toiminnanjohtajalta, vuokra jäseniltä 0, muilta 85 5
Diplomiekonomi, konsuli emeritus Ulf Richard Ludvig Andrésen, Uffe, kuoli 24.3.2015 Tampereen yliopistollisessa sairaalassa 73 vuoden ikäisenä, asuttuaan lähes 50 vuotta Tammelantorin laidalla, vain kivenheiton päässä Kullervonkadun lapsuudenkodistaan. Rudolf Winterin vuonna 1903 perustama Galvanoimis Oy oli tämän kuoleman jälkeen siirtynyt Uffen isoisän August Andrésenin omistukseen, josta edelleen seuraavalle sukupolvelle. Uffe seurasi monessa isänsä Alfin jalanjälkiä. Hän kävi Tampereen ruotsinkielisen yhteiskoulun ja urheili Pyrinnössä. Hänen isänsä edusti Pyrintöä pikamatkoilla, joita Uffekin juoksi nuoruudessaan. Uffen laji oli kuitenkin suunnistus, ja vuonna 1955 hänet valittiin vuoden parhaaksi omassa ikäluokassaan ja 1956 hän oli mukana 20-vuotiaiden kultaa voittaneessa viestijoukkueessa. Ylioppilaaksi tultuaan opiskelut vievät Hankeniin Helsinkiin, josta Uffe valmistui dipl. ekonomiksi. Palattuaan Tampereelle hän ennätti työskennellä lähes kymmenen vuotta Takon aaltopahvitehtaalla myyntitehtävissä, kunnes vuonna 1975 siirtyi suvun omistaman Galvanoimis Oy:n varatoimitusjohtajaksi ja edelleen parin vuoden kuluttua toimitusjohtajaksi isänsä jälkeen. Yritys oli siirtymässä Pirkkalaan, mutta konttori ja osa toiminnoista sijaitsivat silloin vielä Kullervonkadulla. Vanhasta ämpäritehtaasta oli kehittynyt monipuolinen erilaisten painesäiliöiden valmistaja sekä maamme toiseksi suurin kuumasinkitsijä. Toiminta Tampereella loppui ja vuodesta 1987 kaikki toiminnot olivat siirtyneet Pirkkalaan. Uffe jäi eläkkeelle vuonna EDESMENNEITÄ JÄSENIÄMME Matti Falck liittynyt 1989 Juhani Kankare 1972 Olli Parola 1996 Jorma Sjöberg 1975 Olof Lehtonen 2010 PERUSTAMMELALAINEN YRITYSJOHTAJA 2001 ja kuusi vuotta myöhemmin yritys myytiin. Nuorkauppakamari oli aikanaan Uffelle tärkeä. Hän toimi m.m. Tampereen Nuorkauppakamarin puheenjohtajana sekä vuoden 1980 Tampereen Eurooppakokouksen kokouspäällikkönä saaden tietenkin senaattorin arvon. Vuonna 1986 Uffe nimitettiin, isänsä jälkeen, Norjan kunniakonsuliksi. Vuosina 1983-90 Uffe toimi Pyrinnön suunnistusjaoston puheenjohtajana ja sen jälkeen vielä johtokunnan jäsenenä muutaman vuoden. Vuonna 1996 Uffe kutsuttiin Pyrinnön kunniajäseneksi m.m. Hilkka Riihivuoren ja Jaakko Kailajärven kanssa. Suomen Suunnistusliiton kultainen ansiomerkki hänelle myönnettiin 2002. Myös hiihto oli Uffen sydäntä lähellä ja vuonna 1995 hän sivakoi Pirkan kunniahiihtäjäksi nro 405. Uffe oli arvostettu henkilö myös teollisuuden ja liike-elämän piirissä josta kertyi lukuisia luottamustoimia, m.m. Pohjoismaisessa Kuumasinkitysyhdistyksessä, Jätesiirto Oy:ssä, Metalpak Oy:ssä, Finncont Oy:ssä ja Hallituspartnereissa. Sotilasarvoltaan Uffe oli yliluutnantti. Uffe eli onnellisessa avioliitossa vaimonsa Sagan kanssa yli 40 vuotta, kunnes jäi vuonna 2005 leskeksi. Viimeiset vuotensa hän oli suunnistuksen aktiivinen seuraaja ja kannustaja sekä golfin pelaaja, ja toimi aktiivisesti Lakeside Golfissa. Kauppaseuran jäseneksi Uffe valittiin vuonna 1972 ja hän oli varsinkin bridgetoiminnassa aktiivisesti mukana. Uffea jäivät kaipaamaan kaksi tytärtä, neljä lastenlasta, muut sukulaiset ja laaja ystäväjoukko. 6 Kaj Andrésen Uffen veli JÄSENTEMME MERKKIPÄIVIÄ 1.10.2015-31.1.2016 80 v Männistö Pertti O 19.01. 70 v Männistö Tarmo 14.10. Mustonen Jouko 24.10. Salmi Kauko 30.10. Paavola Matti 10.11. Kummola Kalervo 21.11. Nieminen Pertti A 01.12. Hietala Seppo 05.12. Kovala Seppo 10.12. Yliheljo Pentti 20.12. Aartio Markku 25.12. Anrésen Kaj 03.01. Arvola Rauno 05.01. Koskimäki Erkki 08.01. Pavela Veikko 09.01. Holmia Sten 10.01. Muhonen Seppo 18.01. 60 v Meller Harri 05.10. Parkkinen Esa 28.11. Jokinen Timo 19.12. Ulonen Jukka 04.01. Vänttinen Jussi 14.01. Saarinen Seppo 20.01. 50 v Holmroos Kaj 28.10. Kosunen Jyri 07.11. Jarva Marko 22.01. Vuorinen Marko 24.01. Toivola Jari 26.01. Keipilä Kai 30.01.
TOIMINNANJOHTAJAN PALSTA EDUSKUNTAVAALIT Vuoden ensimmäisen puoliskon tavanomaista toimintaamme sävytti valtakunnassa järjestetyt eduskuntavaalit. Kuudesta ehdokkaana olleesta jäsenestämme puolet tuli valituksi eduskuntaan. Vaalien alusaikaa piristi myös pääministerimme vierailu Kauppaseurassa. Kiireisen aikataulunsa lomassa Aleksander Stubb puhui jäsenistöllemme sekä rauhoittui hetkeksi lounaalle Mestarikabinettiin puheenjohtajamme kutsumien Pirkanmaalaisten yritysjohtajien kanssa. MERKKIPÄIVIÄ Mieleen painuneita 95-vuotispäiviä alkuvuoden aikana vietti Paavo Suominen. Ryhdikäs vuorineuvos otti vastaan runsaslukuisen onnittelijoiden joukon kotonaan. Kauppaseurastakin osallistuttiin juhlamenoihin. Myös toinen pitkäaikainen jäsenemme ja puheenjohtajamme 80-luvulta, Antti Tähtinen, järjesti tunteikkaat synttärit. Kauppaseurassa järjestetyssä tilaisuudessa kaksinkertainen Kauppaseuran biljardimestari myös sponsoroi syntymäpäiväkärrin. Ei kahta ilman kolmatta. Edellisiin verrattuna nuori poika, nykyinen puheenjohtajamme Teuvo Vastamäki, täytti 60 vuotta. Juhlakahvit nautimme aprillipäivänä. Kolme edellistä puheenjohtajaa onnittelivat syvällä rintaäänellä päivänsankaria ja antoivat lopuksi purjehdusta harrastavalle puheenjohtajalle lahjaksi kapteeni koukun kädenjatkeen, jonka asentaminen jäi päivänsankarin itsensä tehtäväksi. HISTORIAN LEHTIEN HAVINAA Erik Wikström, kapellimestarimme evp, tuli alkukesästä eräänä päivänä luokseni toimistolle. Tapansa mukaan hän kopioi nuottipapereita. Vaikka Erik antoi kapellimestarin puikot Reijo Hildénille, sovittaa hän edelleen esitettävät kappaleet eri soittimille. Tällä kerralla hänellä oli myös mielenkiintoista kerrottavaa. Erikin vaimon, Else-Maj os. Wennerstrand, suvusta oli tehty tutkimusta. Sukuselvittäjät olivat tehneet Erikin ja meidän kauppaseuralaisten kannalta mielenkiintoisen tietolöydön. Else-Maj:n isoisän Ivar Wennerstrandin veljestä Bruno Wennerstrandista oli kirjoitettu muun muassa seuraava lause Osallistui Tampereen Kauppaseuran perustavaan kokoukseen 28.2.1886. Tämän kerrottuaan kaivoimme yhdessä Erikin kanssa Kauppaseuran kirjahyllystä Yrjö Raevuoren Tampereen Kauppaseura ja sen miehiä -teoksen vuodelta 1946. Aakkosellisesta jäsenluettelosta sivulta 540 löytyi Bruno Wennerstrand, syntynyt1861 ja liittynyt jäseneksi 1886. Sivulla 343 on luettelo Kauppaseuran perustavaan kokoukseen osallistuneista henkilöistä, heidän joukossaan B.Wennerstrand. Bruno oli tutkijoiden tietojen perusteella muuttanut sittemmin n.1890 Englantiin. Siellä hän toimi luultavasti rakennusalalla ja otti nimekseen Williams. Bruno hakeutui perheineen Yhdysvaltoihin ensimmäisen maailmansodan aikana. Hän omaksui siellä jälleen entisen sukunimensä. Viimeinen valokuva vuodelta 1925 Brunosta ikuistaa hänet yhdessä Paul-veljensä kanssa taustanaan Vapaudenpatsas. Erikin vaimon isoisä Ivar Wennerström on hänkin ollut jäsenemme. Ivar oli liittynyt Kauppaseuraan vuonna 1890. Erik Wikström tutkii Yrjö Raevuoren teosta Tampereen Kauppaseura ja sen miehiä 7 KESÄN TAPAHTUMIA Kevätkausi päättyi virallisesti kauden päättäjäisiin, mutta joitakin tapahtumia on kesälläkin toteutettu. Merkittävin oli neljän seuran hyväntekeväisyyssoutu. Tampereen Suomalainen Klubi, Tampereen Ammattiklubi, Tampereen Teknillinen Seura ja oma Kauppaseuramme istuttivat jäseniänsä kirkkoveneiden tuhdoille. Kaikki selvittivät kunnialla Paarlahden perästä alkaneen soudun aina Mustalahteen saakka. Seurojen lahjoittamana Pidä Saaristo Siistinä ry ja Suomen Meripelastusseura Pirkanmaa ry kartuttivat toimintavarojaan yhteensä 4000. Biljardin Kesä Cup taisteltiin 28.7. Rapuiltaa vietettiin 28.8. Mestarikabinetissa. JÄSENKORTTI Muutaman kerran on osoitettu kaipuuta jäsenkortin perään. Sitä ei ole viime vuosina toimitettu jäsenille. Nykyisin esiintyy sähköisiä jäsenkortteja ja sellainen saattaisi olla ratkaisu meidänkin jäsenkorttitarpeeseemme. Korttia vastaan jäseniemme yritykset voisivat kohdentaa tuotteistaan tai palveluistaan tarjouksia jäsenillemme. Kortti olisi matkassa, jos älykännykkä ei ole unohtunut kotiin. Pohdimme jäsenkorttiasiaa syksyn aikana. Toivonkin, että käytännön toteutukseen kykenevät jäsenemme ottaisivat yhteyttä minuun. PUKEUTUMINEN, business casual/ smart business Vuosien ajan, kun kävin Kauppaseurassa lounaalla, havaitsin poistuessani parioven oikeaan lehteen kiinnitetyn pukeutumisohjeen. Siinä se on edelleen. Ohjeen tulkinnassa esiintyy paljon hajontaa. Tähän klubimestarimme, edellinen ja nykyinen, ovat puuttuneet menneinä vuosina. Keskustelua esiintyy edelleen mm. lounaspukeutumisen osalta. Pitäisikö asukoodi olla business casual vai esimerkiksi smart business. Löyhimmän määritelmän mukaan business casual rakentuu miehillä asiallisten jalkineiden, suorien housujen sekä kauluksellisen paidan yhdistelmästä. Irtotakki >
UUDET JÄSENET hyväksytty 7.5.2015 Aaltonen Pertti kihlakunnan syyttäjä, nimismies, VT, eläkeläinen Hytti Jari asianajaja, VT Asianajotoimisto Jari Hytti Ky Niemelä Tuomas liikennelentäjä Finnair Vehkalahti Pentti lääket. lis. TAYS evp Aaltonen Teemu ravintoloitsija Koskiravintolat Oy Kiviniemi Anssi talousasiantuntija, yrittäjä, DI PK Finance Oy Rajasalo Petri aluejohtaja Pohjantähti, keskinäinen vakuutusyhtiö Vuolle Markku yrittäjä Vuolteen Puutarha Ky Hjorth Mika yrittäjä, KTM Oy K. Hjorth Ab Moisio Erkki fil. maist. Tampereen kaupunki Salmi Reijo kauppaneuvos, toimitusjohtaja Alko Oy (jatkoa ed. sivulta) on myös tyylin luonteva osa, farkkujen ja urheilukenkien taas ollessa liian arkiset kokonaisuuteen. Jäykimpien määritelmien mukaan chinot ja pikeepaidan kaltaiset urheilupaidat eivät kuulu business casualiin. Smart business saattaa olla nykyisessä digiajassa liian kova vaatimus, mutta suositeltavaa kylläkin. Klubimestarin kanssa pohdimme asiaa. Ehkäpä saamme asiasta vaikka kärriesitelmän aikaiseksi ja vastauksen kysymykseen, mitä business pukeutuminen voisi tarkoittaa nykypäivän Kauppaseurassa. UUDET JÄSENET Viimeaikoina seuraamme liittyneitä muistutan Kauppaseuran merkistä. Jos et ole vielä saanut, niin käyhän seuralla noutamassa se. Myös ne jäsenet, joilla ei ole vielä sormitunnistetta oven avaukseen, poiketkaa vaikka lounaan yhteydessä luonani. Sormenjälkenne ottaminen käy minuutissa. Siihen asti summeri pääovella auttaa sisäänpääsyssä. Tavataan siis lounaalla. Samalla on helppo tutustua muihin jäseniin. Tyhjän pöydän sijasta vain istutte muiden seuraan. Myös keittiöemäntämme Pirjo Viitanen ilahtuu uusista asiakkaista. Lounasta tarjoillaan arkisin kello 11-14, eikä 8 hintaakaan ole kalliiksi moitittu. Tarvitessasi keskustelurauhaa esimerkiksi asiakkaittesi kanssa, voit tiedustella vapaata neuvotteluhuonetta. Etukäteen sellaisen voi varata sähköpostilla info@tampereenkauppaseura.fi. 8 AJANKOHTAISTA -PALSTA Jatkossa kannattaa vilkaista aina silloin tällöin verkkosivuillemme www. tampereenkauppaseura.fi. Ilmoitan joistakin tulevista tapahtumista ajankohtaista -palstalla. Tämä ei korvaa sähköpostiin tulevaa jäsenkirjettä vaan tulee sen lisäksi. Myös tämän lehden välissä saamanne tapahtumakalenteri kertoo kaiken jo sovitun syksyn ohjelmasta. Aktiivista syyskautta odotellen. Veikko Sirén
Bioretec Oy ja biohajoavat implantit Bioretec Oy on suomalainen biohajoavien, bioaktiivisten ja lääkeaineita vapauttavien implanttien tuotekehitykseen, valmistukseen ja myyntiin keskittynyt yritys. Bioretecin implantteja on käytetty yli 60 000 leikkauksessa ympäri maailman vuodesta 2007 lähtien. Bioretecin perustajat ovat olleet maailman johtaviin ortopedisiin käyttötarkoituksiin soveltuvien biohajoavien implanttien ja teknologioiden kehittäjä 1970-luvulta lähtien. Tässä oli pähkinänkuoressa illan yritys ja aihe huhtikuisena tiistaina. Yhtiötä, sen historiaa, tuotteita ja palveluja oli esittelemässä DI Pertti Viitanen. Hän vastaa yrityksen kansainvälisestä markkinoinnista ja on ollut yhtiön palveluksessa 10 vuotta. Alan kokemusta hänellä on jo 25 vuotta ja erityisesti johtavassa asemassa. Kauppaseuran jäseneksi hän liittyi viime joulukuussa. Professorit Pertti Törmälä ja Pentti Rokkanen alkoivat Tampereella tutkia ja kehittää alaa ja materiaaleja v. 1977. 1982-90 saatiin superlujia implantti- ym materiaaleja patentoiduksi. V. 1984 tehtiin Töölössä ensimmäinen leikkaus, jossa käytettiin uutta biohajoavaa implanttia, se onnistui. Perustettiin v. 1985 Bioscience-yhtiö (myöh. Bionx), listautui 1997 Nasdaq-pörssilistalle nimellä Bionx Implants Inc, valmistamaan ja kehittämään implantteja; myynti kasvoi nopeasti ja yrityskauppojakin tehtiin. Bioretec perustettiin Tampereelle v. 2004. Biohajoavat implantit ovat etupäässä luun kiinnityksessä käytettäviä pinnejä, ruuveja yms, myös luu-pehmytkudosliitoksissa ja kiinnityksissä niitä käytetään. Tuotekehityksessä on erotettavissa viisi sukupolvea vuodesta 1977 lähtien, neljäs vuodesta 2003 edelleen ja viides vuodesta 2010. Pertti Viitanen esittelemässä laitteita Kärrivoittajat ja isäntä. Vasemmalta: Petri Autio tekijä, Timo Tanhuanpää voittaja, Pertti Viitanen illan isäntä ja Hannu Hemánus finalisti 9 Mitä etua asiakkaalle on biohajoavan implantin käytöstä? Tarvitaan vain yksi leikkaus, sairausloma on lyhyempi, vähemmän kipuja, tulehdusriski on pieni, kustannussäästöä, vähemmän fyysistä kärsimystä, implantti häviää n. kahden vuoden kuluttua elimistöstä. Prosessissa implantti kestää hyvin 12 viikkoa ja alkaa sitten hajota poistuakseen kokonaan kahden vuoden kuluttua. Biohajoava tulee jatkossa korvaamaan metallin implanttina. Pertti Viitanen kertoi lähemmin implantin käyttäytymisestä ja siihen liittyvistä lääkkeistä - niiden vaikutuksista yhdessä implantin kanssa (antibioottiruuvit ym). Hän myös esitteli koneita, joilla implantteja Bioretecissä tehdään ja joita yritys on kehittänyt sekä muita yhtiön valmistamia ja kehittämiä fasiliteettejä että laitteita mm. laboratorioihin. Hän piti myös esillä erilaisia implantteja, ruuveja ja piikkejä. Esitelmöitsijä kehui, että yrityksellä ja tuotteilla on maailmanlaajuiset sertifikaatit, hyväksymiset yms. Maailmanlaajuisesti on v. 2007-2014 tehty 60 000 operaatiota ilman komplikaatioita. Tiimin implantteja on myyty jo yli miljoona kappaletta. Bioretecillä on jälleenmyyjiä n. 35 maassa. Yhtiön asiakkaat ovat pääasiassa jälleenmyyjiä. Tuotekehitykseen on satsattu miljoonia, nyt on menossa `suvantovaihe, luonnehti Pertti Viitanen. Esityksestä käydyn vilkkaan keskustelun jälkeen pelattiin kärri, jonka voitti Timo Tanhuanpää, Petri Autio oli tekijä ja finalistina palkittiin Hannu Hemánus. RA
Mietteitä Vesilahden maisemista heinäkuisena sadepäivänä Me iloiset velanmaksajat Eroaako kotitalouksien velka valtion velasta? Voi olla harhaanjohtavaa, että valtionvelkaa verrataan kotitalouksien velkaan. Ainakin yhdysvaltalainen talousnobelisti Paul Krugman on varoittanut niiden rinnastamista toisiinsa. Krugmanin mukaan ne ovat luonteeltaan erilaisia muun muassa sen vuoksi, että yksityishenkilöiden täytyy maksaa velka kokonaan pois, mutta valtioiden ei. Valtioiden täytyy sen sijaan varmistaa, että valtionvelka lisääntyy hitaammin kuin kansantalous kasvaa. Pitkällä aikavälillä kotitalouksien kannattaa päästä kokonaan veloista eroon, mutta valtiolle se ei ole järkevä tavoite, sanoo poliittisen taloustieteen tutkija Lauri Holappa. Valtio ottaa velkaa rahoittaakseen mahdollisen valtion talousarvion alijäämän ja erääntyvän valtionvelan. Holapan mukaan budjetin ali- ja ylijäämät ovat keskeinen talouspolitiikan ohjaamisen keino valtiolle. Heikon talouskasvun aikaan verotulot vähenevät ja työttömyyden hoitomenot kasvavat. Se näkyy kasvavina budjettialijääminä ja kasvavana velkaantumisasteena. Voimakkaan talouskasvun aikana verotulot kasvavat ja työttömyyden hoitomenot vähenevät. Holappa ei ole huolissaan laskusuhdanteen aikana kasvavasta velkaantumisesta, koska julkisen sektorin alijäämät ovat osittain yksityisen sektorin ylijäämiä. Valtio tukee siis yksityistä sektoria enemmän kuin poistaa sieltä verotuksella. Valtio, joka ottaisi tavoitteekseen välttää jatkuvasti velkaantumista, ei voisi myöskään alijäämillään lisätä yksityisen sektorin tuloja ja elvyttää taloutta. Myös Jyväskylän yliopiston taloustieteen professori Ari Hyytinen sanoo, että kotitalouksien ja yrityksien velka eroaa monellakin tavalla valtion velasta. Yksi mielenkiintoinen ero on se, että jos kotitalous tai yritys jättää velkansa maksamatta, se voidaan tietyiltä osin pakottaa oikeusjärjestelmän avulla maksamaan ainakin osa velasta takaisin, esimerkiksi konkurssimenettelyyn perustuen. Tavoitteena on velallisen varojen likvidointi ja näin saatujen rahavarojen käyttö velan takaisinmaksuun. Itsenäisten valtioiden osalta vastaavaa yksiselitteistä takaisinmaksuvelvollisuutta ja -menettelyä ei ole, vaikka asiasta on toki erilaisia kansainvälisiä sopimuksia ja periaatteita. Velkaantuneen valtion kannalta tärkeä syy pitää kiinni sitoumuksistaan on, että se on keino varmistaa lainansaanti kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta myöhempien rahoitustarpeiden ilmaantuessa. Alto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen suhtautuu kriittisesti Krugmanin korostamaan eroon valtion ja kotitalouksien veloista. Peruslainalaisuudet sinänsä ovat ihan samat. Otettuihin lainoihin pitäisi suhtautua niin, että ne pystytään joskus maksamaan pois tai että kansantalouden pitäisi pystyä kasvamaan niin, että velan suhteellinen osuus pienenee. Puttonen kuitenkin toteaa, että valtion ja kotitalouden velkaantumisessa on tiettyjä eroja. Valtioilla on keskuspankki, kuten EU:n euromailla EKP, joka pystyy lisäämään rahan määrää, eli niin sanotusti painamaan rahaa. Kotitalouksilla sellaista mahdollisuutta ei ole. Suomi euroalueen jäsenenä ei nyt voi devalvoida, niin kuin monesti samanlaisissa tilanteissa aiemmin, kilpailukyvyn nopeaksi palauttamiseksi. Mikä on terveellinen velkaantumisaste? 10 EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen mukaan valtion julkisen velan on oltava alle 60 prosenttia suhteessa maan bruttokansantuotteeseen. Suomen valtion velka oli 59,3 % bruttokansantuotteesta vuoden 2014 lopussa. Tosin esimerkiksi vauras ja hyvinvoiva Saksa ei ole ollut yhtä tunnollinen, ja sen julkinen velka on 77 prosenttia suhteessa bkt:hen. Kreikan luvut velka lähes 180 prosenttia bkt:sta, ehkä enemmänkin - kalpenevat Japanin rinnalla, jonka velkaantumisaste on tällä hetkellä maailmanennätystasoa. Se on 227 prosenttia suhteessa maan bruttokansantuotteeseen. Kuinka jokin valtio kestää niin suurta velkataakkaa, kun maata piinaa lisäksi deflaatio, hintojen aleneminen, eikä talous kasva? Keskeinen asia on, että Japanin työttömyysaste on 3,5 prosenttia, Kreikassa se on lähes 30 prosenttia. Pitkään jatkuneesta deflaatiotilanteesta huolimatta Japani elää käytännössä täystyöllisyydessä. Meillä on viimeksi oltu tuollaisissa työttömyyslukemissa 1980-luvulla. Lisäksi Japani on lähtökohtaisesti vauras valtio. Japanin talouskasvu ei ole ollut voimakasta, mutta absoluuttinen elintaso on suhteellisen hyvä ja työttömyys alhaista, joten tuskin siitä kukaan hirveästi kärsii. Holapan mukaan Japanin talousongelmien syynä ei ole julkinen velka, vaan pitkään jatkunut deflaatio, joka on ollut seurausta Tokion asuntomarkkinakriisistä 1990-luvun alusta lähtien. Japanissa suuri osa valtion velasta on laskettu liikkeelle maan omassa valuutassa. Lisäksi velka on pääasiassa japanilaisten rahoitusinstituutioiden ja muiden instituutioiden hallussa. Rahapoliittisesti suvereenit maat, kuten vaikka Japani, Ruotsi ja Yhdysvallat, ovat velkansa kanssa erilaisessa asemassa kuin euromaat, jotka eivät ole suvereeneja. Rahapoliittisesti suvereeni tarkoittaa sitä, että maalla
on oma keskuspankki ja oma valuutta eikä sillä ole ulkomaan valuutassa merkittävästi velkaa. Rahapoliittisesti suvereeni ei voi milloinkaan ajautua maksukyvyttömäksi. Keskuspankki voi tarvittaessa laskea liikkeelle valuuttaa ja valtiovarainministeriö laskea liikkeelle velkaa, sanoo Holappa. Myös Ruotsi on rahapoliittisesti riippumaton. Ruotsilla on kruunu. Ruotsi on pakotettu kurinalaiseen valtion taloudenpitoon, koska sen pitää osoittaa uskottavuutensa, jotta sijoittajat uskaltavat sijoittaa Ruotsiin kruunumääräisesti. Suomen valtio saa käytännössä lainattua lähes nollakorolla euroja ties kuinka monta miljardia euroa vielä tästä eteenpäin. Suomelle se on tavallaan siunaus, mutta tavallaan myös kirous, koska nyt rahoitusmarkkinat eivät pakota tekemään rakenneuudistuksia, vaikka täällä tiedetään, että niitä pitäisi kuitenkin tehdä. Kun se havaitaan, niin siinä vaiheessa on liian myöhäistä reagoida. Silloin joudutaan tekemään päätöksiä, jotka ovat monesti kansantaloudellisesti raskaita. 1990-luvun alun lamassa Suomen valtio oli velkaa 70 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Se oli silloin kriisitaso. Suomi on hoitanut velkaansa mallikkaasti, mutta monen euromaan julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on reippaasti EU-ohjeistuksen yläpuolella. Kotitalouksien, yhteisöjen ja yritysten velkaantumisessa pätee samat ajatuskuviot ja säännöt kuin valtioiden velkaantumisessa. Sopeuttamisen tai elvytyksen tie taloudellisessa kriisissä Yksinkertaisesti voidaan sanoa, että taloudellisen taantuman kohdatessa taloutta yritetään se saada kasvu-uralle joko sopeuttamalla tai elvyttämällä. Heikosta talouskasvusta seuraa verotulojen väheneminen ja työttömyyden hoitokulujen kasvaminen, joten budjeteista tulee entistä alijäämäisempiä. Syntyneessä tilanteessa voidaan siis vähentää menoja tai ottaa velkaa menojen kuittaamiseen. Sopeuttaminen tarkoittaa sitä, että aletaan elää niin sanotusti suu säkkiä myöten leikataan siis julkista kulutusta. Talouselvytys puolestaan tarkoittaa pyrkimystä lisätä kansantalouden kysyntää talouden kääntämiseksi kasvuun. Vesa Puttosen mukaan elvytys ei itsessään nosta Suomen taloutta kasvuun, jollei ole näkymää siitä, mitä kannattaisi tehdä. Velkaa kannattaa ottaa elvytystä varten, jos sillä tehtävät investoinnit kasvattavat kansantaloutta, Puttonen sanoo. Suomi on elvyttänyt, koska on otettu noin seitsemän miljardia euroa velkaa jo usean vuoden ajan. Valtio on velalla pitänyt talouden pyörät pyörimässä. Mutta pitäisikö velkaa ottaa edelleen ja elvyttää? Nyt oleva kriisi on vaikeampi kuin 1990-luvun alun kriisi. Meillä on kasvun idea hukassa. Pitäisi olla jokin näkymä, miten kannattaa elvyttää, Puttonen sanoo. Professori Ari Hyytisen mukaan velanotto on tapa rahoittaa ja tasoittaa yksityistä ja julkista kulutusta. Esimerkiksi tasata näihin tarkoituksiin käytettävissä olevia rahavaroja lasku- ja noususuhdanteiden välillä. Kun valtio rahoittaa menojaan ottamalla lisää velkaa, se voidaan nähdä verotuksen lykkäämisenä ajallisesti eteenpäin. On hyviä syitä, miksi valtio voi haluta toimia näin esimerkiksi laskusuhdanteessa, julkisten menojen kasvaessa tai verotulojen hiipuessa tilapäisesti. Poliittisen taloustieteen tutkija Lauri Holapan mukaan Suomen finanssipolitiikka on ollut nyt nimenomaan kiristävää. Mielestäni tässä tilanteessa tarvitaan voimakkaan elvyttävää talouspolitiikkaa, joka voisi nostaa Suomen talouden kasvu-uralle. Sen jälkeen myös velkaantuminen saadaan hallintaan. Jos talouskasvu hidastuu, niin velkaantuminen kääntyy budjettiautomatiikan vuoksi ironisesti kasvuun, vaikka toimenpiteiden tarkoituksena olisi ollut velan kasvun hillitseminen. Velkaan liittyy aina moraalinen keskustelu. Velan varassa elämistä on aina paheksuttu, eikä sitä, joka elää toisten veloista, ole ikinä pidetty 11 hyvänä ihmisenä. Kun uusi pääministeri Juha Sipilä sanoo, että emme voi tehdä enempää velkaa lapsillemme, hänkin vetoaa moraaliin. Suomen tulee pystyä palauttamaan kilpailukykyään sisäisin päätöksin. Tähän tarvitaan nyt todennäköisesti yhteiskuntasopimusta, joka alentaa yksikkökustannuksia nopeasti, jopa epätavanomaisin keinoin. Tästä uusi hallitus yrittää saada päätöksen viimeistään heinä-elokuussa. Tämä on tärkeätä sen vuoksi, jottemme ajaudu nykyisenlaiseen tilanteeseen uudelleen. Mutta valtion velan vertaaminen kotitalouksien velkaan on halpamaista sanovat talousviisaat. Kotitaloudet eivät voi tehdä rahapolitiikkaa tai vaikuttaa verojen määrään. Onko jollain velkaa vai ei, se ei kerro vielä mitään. Velkaan liittyy paljon eriarvoisuutta: kuka saa ja millä ehdoilla. Velan saamista varten pitää olla vakuuttava menneisyys ja lupaava tulevaisuus. Tämä pätee myös valtioiden suhteen. Velka on lupaus ja lupauksia on monenlaisia. Yksilön suhde velkaan ei olekaan vai itsestä kiinni, vaan myös toimintaympäristöstä. Meillä on nyt helppo saada lainaa. Suomella ja suomalaisilla menee näennäisesti hyvin, pitäisikö siis olla iloinen? Kun ottaa velkaa, lupautuu mukaan tiukkaan riippuvuutta merkitsevään järjestelmään. Velattomuuteen liittyy aina itseriittoisuuden fantasia Että kerrankin olisi kaikki työt tehty ja saisi vapaasti tehdä mitä haluaa. Ei olisi aikataulua, ei lupauksia, jotka pitää hoitaa. Ei elämä ole koskaan sellaista. Vaikka valtio olisi velaton mitä se ei koskaan ole se ei olisi muista riippumaton. Minä otin nuorena asuntolainaa. Kun sain lainan maksettua, otin uutta ja ostin taas uutta omaisuutta. Inflaatio oli silloin kaksinumeroinen luku, samoin korot. Kun kaikki oli maksettu, olin hämmästynyt. En tuntenut itseäni vapaaksi, vaan vanhaksi. Hallitus ei halua ottaa velkaa, ja siksi se leikkaa hoivamenoista. Niinpä >
Neljän seuran soutu kirkkoveneillä Tampereen Suomalainen Klubi, Tampereen Kauppaseura, Tampereen Teknillinen Seura ja Tampereen Ammattiklubi järjestivät jäsenilleen kyseisen soudun Näsijärvellä 6. kesäkuuta reitillä Viitapohja - Pimeesalmi - Tampere (Mustalahti). Soutamaan lähdettiin Viitapohjasta klo 9 ja Pimeesalmen telakan ravintolassa nautittiin keittolounas. Matka jatkui suoraan Mustaanlahteen, jolloin poikkeaminen Lapinniemeen ja sieltä kilpilu, Kenraalin kilpasoutu, jätettiin väliin huonon sään vuoksi. Maaliin saapui ensinnä Suomalaisen Klubin venekunta kannoillaan Kauppaseuran Kiilto -kirkkovene Erkki Soljan tahdittamana. Iltapäivällä Mustanlahden ravintola Kaislassa vietetyssä karonkassa pormestari Anna-Kaisa Ikonen luovutti järjestäjäseurojen shekin vapaaehtoisvoimin toimiville Pirkanmaan Meripelastusseura ry:lle ja Pidä Saaristo Siistinä ry:lle. Lisäksi pormestari lahjoitti entistetyn hinaaja Näsijärvi II:n Tampereen Pursiseura ry:lle. Päätöskaronkassa seurojen ja yhdistysten toiminnan esittelyjen lisäksi tanssittiin Kauppaseuran Old Gentlemen Bandin tahdittamana. Kauppaseurn vene saapuu vauhdikkaasti Mustaanlahteen (jatkoa ed. sivulta) otan uutta velkaa ja säästän pääomaa, jotta voin maksaa hoivani itse. Kirmo Bergius PS. Kreikan mahdollisuudet selviytyä nykyisestä velkataakastaan vaikuttavat erittäin huonoilta. Kreikan tukilainojen nimellisarvoista on pidetty kiinni, vaikka niiden markkina-arvo on romahtanut. Nimellisarvosta on kuitenkin haluttu pitää kiinni, koska alaskirjaaminen vaikuttaisi velkojen anteeksiantamiselta ja johtaisi merkittäviin poliittisiin toimenpiteisiin. Vaikka suuri osa europoliitikoista 12 vaatii Kreikalta tiukkaa talouskuria, hyvin harva haluaisi tulla muistetuksi euroalueen hajottajana. Englanti maksoi, Yhdysvalloille, viimeisen erän ensimmäisen maailmansodan aikaisesta lainastaan pari viikkoa sitten. Kirmo Bergius
Yllä vasemmalla: Kauppaseuran joukkue valmistautumassa Yllä: Suomalaisen Klubin vene saapumassa maaliin ensimmäisenä Ohjelmaan kuului myös Näsijärvi II:n lahjoitus Tampereen Pursiseuralle. Kaupungin puolesta lahjan luovutti pormestri Anna-Kaisa Ikonen ja Pursiseuran puolesta sen vastaanottivat Teuvo Vastamäki ja Mikko Manka (vasemmalla) 13
Kauden päättäjäisissä puheenjohtajamme peräänkuulutti positiivisuutta ja optimismia Toimintakauden 2014-2015 päättäjäisten aluksi 7. toukokuuta Old Gentlemen Band töräytti tervetulofanfaarin. Tämän jälkeen tervetulopuheen piti puheenjohtajamme Teuvo Vastamäki. Hän luonnehti tätä tilaisuutta myös suvikauden avajaisiksi - suhtautukaa positiivisesti! Pessimisti sanoisi, että juhannuksena päivä jo lyhenee, mutta kuitenkin, pessimisti ei pety. Onneksi pääministeriehdokas Juha Sipilän asenne on nyt positiivinen. Hänen tulevan hallituksensa tehtävä on luoda edellytykset maan saattamiseksi nousuun. Hallituspohja on tänään selvinnyt, mielenkiintoista on nähdä, mitä on tulossa, kun perussuomalasetkin on salonkikelpoinen puolue. Toivon uudelle eduskunnalle ja hallitukselle optimismia asioiden edistämisessä, kertoi Teuvo toivoen lisäksi kaikille osapuolille yksituumaisuutta ja byrokratian purkua turhaa lainsäädäntöä myöten. Katsotaan sitten syksyllä, mitä on saatu aikaan. Lopuksi huomio kesään: Optimisti-jollankin käsittely vaatii taitoa, ainakin vastatuulessa. Oikein hyvää kesää, hyvät herrat, päätti Teuvo Vastamäki avauspuheensa. Seuraavaksi Mikko Lahtinen kertoi Kauppaseuran enkelien sijoitustoiminnasta ja yhteistyökuvioista. Toiminnanjohtaja Veikko Sirén kertoi kesätapahtumista ja painotti erityisesti kesäkuista retkeä, risteilyä, johon mm. 95-vuotias Paavo V. Suominenkin lähtee mukaan. Seurasi palkintojen jako toimintakauden sarjoista. Spiikkerinä esiintyi klubimesteri Petri Autio. Jakoa ennen hän kuitenkin muistutti 6. kesäkuuta tapahtuvasta kirkkovenesoudusta, johon vielä kaivataan soutajia. Ennen, kuin palkinnot jaettiin, julkistettiin biljardilautakunnan nimeämä Vuoden Tulokas. Hän on Risto Turpeinen! Onnea! Mainittakoon tässä vain sarjojen parhaat. Tulosluettelot ovat toisaalla tässä lehdessä: Biljardi kaisasarja: Ari Perä-Rouhu 9-pallo: Ari Perä-Rouhu pyramidi: Ilkka Teräs viikkokärri: Ilkka Korhonen Bridge Kalle Paasikoski Kauden päättäjäisissä tietenkin aterioitiin. Tarjottavat esitteli kokkimme Arto Brusin. Ja maittavat sapuskat saatiinkin. Vielä esittäytyivät paikalla olleet kuusi uutta seuramme jäsentä. Jäsenlautakunta oli tänään hyväksynyt seuraamme 11 uutta jäsentä. Mainittakoon, että kolme 14 biljardissa palkittujen armeija bridgessä palkitut loisteessa tänään esittäytyneistä soittaa Old Gentlemen Bandissä; bandin tämänhetkinen tarkistettu kokoonpano on esitetty lehtemme alussa. Tilaisuuden päätteeksi pelattiin perinteen mukaisesti juhlakärri, jonka voittivat Mikko Palmroth ja Ilkka Teräs, joka muisteli olleensa mukana jo 12 juhlakärrissä, tänään siis 13. kerran. RA ***
uusia jäseniä esittäytymässä Vuoden Tulokas Risto Turpeinen Puheenjohtajamme Teuvo Vastamäki täytti 60 vuotta 1.4.2015 Kauppaseuran puolesta päivänsankaria onnittelevat aikaisemmat puheenjohtajat Antti Tähtinen (vas.), Kirmo Bergius ja Yrjö J. Perä-Rouhu 15
Teuvo Vastamäen lounasesitelmän aihe PURJEHDUS ATLANTIN YLI Maaliskuun 19. päivänä Teuvo Vastamäki kertoi Kauppaseurassa kokemuksistaan Atlantin yli purjehduksesta. Teuvo aloitti purjehdusharrastuksen 70-luvulla Näsijärvellä 9,6 metriä pitkällä ja 1.9 m leveällä hai-veneellä. Tämä oli silloin hyvin yleinen venetyyppi. Hän osti sellaisen, v. 1937 rakennetun paatin. Venetyypit ovat sittemmin muuttuneet paljon. Teuvolla oli välillä moottoripyöräkausi, ja nyt hän on jälleen harrastanut purjehdusta 10 vuotta. Nykyinen vene on isompi, 3,6 metrin levyinen. Teuvo ilmoittautui v. 2012 mukaan purjehdukselle Atlantin yli yhdeksän henkilön kokoiseen miehistöön, heistä kaksi naista, ja vanhin jäsen 72-vuotias. Atlantin yli purjehdus kestää yleensä kaksi viikkoa, voisi kestää paljon kauemminkin. Miehistön jäsenten on tultava hyvin toimeen keskenään eikä tässä suhteessa ollut ongelmia; kipparin mukaan joskus niitäkin on ollut. Myös itsensä kanssa on oltava sinut. Tämä Atlantin ylitys loppuvuonna 2012 oli ARC-niminen kilpailu matkaveneille, joita suurin osa niistä oli, joskin eri kokoisia ja eri luokissa, jopa pieniä hai-veneitäkin on joskus ollut mukana, joskin turvallisuuden vuoksi ei enää. Suurimmat veneet olivat 70-jalkaisia. Teuvon ryhmän vene oli 65-jalkainen Swan, n. 20 m pitkä ja n. 5 m leveä, syväys 3 m ja painoa 32 tonnia - siis melko painava kestäen (ja vaatien) kunnon tuulta. Masto oli 21 m korkea, apukone 130 hv. Aggregaattia käytti oma pienempi dieselinsä. Apumoottoria sai käyttää, mutta silloin matka-aika kilpailussa kerrottiin kahdella. Veneen nimi oli s/y Vahine ja sen omisti Suomen Purjelaivasäätiö. Kilpailu käynnistyi Gran Kanarialta Las Palmasista, mukana 250 venettä, edessä n. 2800 km:n avomeripurjehdus. S/y Vahine valitsi eteläisen reitin Kap Verden kautta, jolloin vältytään mahdollisilta hurrikaaneilta ja tuuliolot ovat yleensä hyvät. Maali oli St Lucialla Karibialla. Ruokaa oli varattu kolmea viikkoa varten. Hygieniasta oli pidettävä hyvää huolta ja ennen lähtöä veneestä oli hävitettävä kaikki ötökät pois, säilytykseen ja ruuan käsittelyyn oli kiinnitettävä tarkkaa huomiota jne. Kalantapporommia otettiin mukaan - matkalla pyydetyt kalat tapettiin kaatamalla sitä kiduksiin. Navigointia varten oli nykyaikaiset välineet. Kovaäänisistä kuului rokkia, jos ollaan liian pohjoisessa, salsaa, jos liian etelässä ja reaggeta, kun mennään suoraan - vai miten se meni? Toki mukana oli sekstantti ja apukatalogi, joita ei tarvinnut käyttää. Teuvo toi ne kuulijoiden tarkasteltaviksi. Jo tapahtuman alussa, kolmen päivän kuluttua, viimeiset kilpailijat hävisivät näkyvistä, joten omillaan oli toimeen tultava. Saimme kuulla tehtävien jaosta veneessä, miehistö oli jaettu kolmeen ryhmään, vahtivuoroon. Merivahti toimi kannella, toinen vahti valmisti ruuan ym ja oli valmiina tulemaan kannelle ja kolmas nukkui. Peseytyminen hoitui suolavedellä ja sadetta käytettiin hyväksi. Itsenäisyyspäivänä syötiin häränfilettä ja juotiin vähän rommia ja viiniäkin. Alkoholin käyttö muuten oli hyvin vähäistä. 16 Kahden viikon kuluttua oli hieno tunne nähdä maata. Lippu salkoon ja paidat päälle. Satamaan St Lucialle saavuttiin määrätylle paikalle ja siellä oli vastaanottokomitea. 250 veneestä perille saapui 240. Koko kisan voitti itävaltalainen vene miehistöineen. Heidän veneensä oli aika askeettinen, ei juuri mukavuuksia. S/y Vahine sijoittui omassa luokassaan kolmanneksi ja sijalle 30 kaikki mukaan lukien. Viereiseltä Martinique-saarelta suomalaiset lähtivät lentäen kotiin. Näitä ARC-kilpailuja on järjestetty vuosittain 80-luvulta lähtien. Aluksi yksittäinen aviopari oli ryhtynyt kehittämään tätä hanketta, nykyisin tässä suositussa kilpailussa, tapahtumassa, on mukana lukuisia sponsoreita. Edellä kerrotusta Atlantin yli purjehduksesta on Teuvo Vastamäki kirjoittanut laajemman ja yksityiskohtaisemman artikkelin, joka on luettavissa lehdestämme nro 1/2013 - kannattaa lukea. Myös jäsenemme Väpi Viitanen on purjehtinut tämän reitin ja siitä on kertomus lehdessämme nro 2/2000. Seuramme jäsenlehdet alusta saakka (vuodesta 1993) on koottu kirjaksi ja on luettavissa Kauppaseuran kirjastossa, jossa myös irtonumerot on nähtävissä. Viimeisimmät lehdet on luettavissa myöskin Kauppaseuran kotisivulta. Risto Arvola Seppo Leuku tutustuu sekstanttiin
ÅLANDSBANKEN JA SEN UUDEHKO ASUNTORAHASTO Asiakasvastaava Jami Nordlund ja Senior Private Banker Kari-Pekka Tarko esittelivät yritysillassa 17. maaliskuuta Ålandsbankenia ja uutta asuntorahastoa. Ensiksi Jami Nordlund, Kauppaseuran tuore jäsen, kertoi pankista, sen toimintatavasta ja historiasta. Ålandsbanken on perustettu v. 1919 Ahvenanmaalla, pääkonttori sijaitsee Maarianhaminassa. Ensimmäinen etappi manner-suomessa oli Helsinki, Helsingin pörssiin Ålandsbanken meni v. 1942. Tampereelle avattiin konttori v. 1995. Nykyisin Ahvenanmaalla on kahdeksan konttoria, manner-suomessa Helsingin ja Tampereen lisäksi Turussa, Paraisilla, Espoossa ja Vaasassa; myös Ruotsissa on konttoreita. Tytäryhtiöitä on neljä. Pankin toiminta painottuu yksityishenkilöiden palvelun puolelle sisältäen mm. henkilökohtaisen palvelun, rahoituspalvelun ja muut tarvittavat pankkipalvelut. Premium Banking-palvelukokonaisuus tarkoittaa premium-asiakkaiden palvelukonseptia, Private Banking käsittää päivittäispankkipalvelut, allokaatioasiantuntemuksen, rahastot, osakkeet, korko- ja rahamarkkinasijoitukset, strukturoidut tuotteet, juridisen ja veroasiantuntijapalvelut sekä rahoitusasiantuntemuksen - ja asiakas saa oman yhteyshenkilön sekä varainhoitotiimin palvelut. Pelkistetysti sanottuna Ålandsbanken tarjoaa asiakkailleen suuren pankin palvelut ja pienen pankin huolenpidon. Ålandsbankenilla on n. 9400 osakkeenomistajaa, suurin on Anders Wiklöf med bolag 20%:n omistusosuudella ja 24%:n ääniosuudella. Muita merkittävämpiä ovat Alandia Försäkring (9,2/13,6%), Ålands Ömsesidiga Försäkringsbolag (7,3/11,75%), Pohjola Pankki Oyj (6,4/0,7%) ja Eläkevakuutusyhtiö Veritas (2/1,9%). Ålandsbankenin Asuntorahastosta kertoi Kari-Pekka Tarko. Hän on ollut pankin palveluksessa 20 vuotta. Asuntorahasto on erikoissijoitusrahasto, joka sijoittaa vain asuntoihin, on Suomen ensimmäinen tämäntyyppinen rahasto. Rahasto on ollut toiminnassa vasta kaksi vuotta. Miksi kohteina ovat asunnot? Sijoitus on vähemmän riskialtis, kun verrataan esim. toimitiloihin ja moneen muuhun sijoitusvaihtoehtoon. Asuntojen arvot nousevat voimakkaasti erityisesti kasvukeskuksissa plus vuokratuotot päälle. Tällä hetkellä tähän rahastoon sijoittavia on n. 3400. Rahsto keskittyy uusiin ja uudehkoihin pieniin ja pienehköihin vuokrattaviin erillisasuntoihin hyvissä kohteissa kasvukeskuksissa, enimmäkseen pääkaupunkiseudulla, mutta myös Tampereella, Lahdessa, Jyväskylässä ja Kuopiossa, ehkä muuallakin; Tampereen osuus on noin 9-10%. Vuokrattavien asuntojen keskikoko on 54 m 2, yksiöistä kolmioihin. Tampereelta salkussa on asuntoja eniten Vuoreksessa, Hervannassa ja Niemenrannassa. Omistusstrategian painopisteet ovat siis uudehkot kohteet, jolloin korjauskustannukset ovat alhaiset, vuokraus on tasokasta sekä kulujen että tuottojen ennustettavuus on hyvä. Asuntojen omistusaika on enintään 10 vuotta. Strategia perustuu siihen, että vuokra-asunnoilla on varma kysyntä nyt ja tulevaisuudessa, vuokratason kehitys ja arvonmuutos on keskimääräistä parempi, suhteellinen kannattavuus voidaan ylläpitää pitkällä aikavälillä sekä yleinen tulotaso ja työllisyys ovat vakaalla pohjalla. 17 Salkun arvonmäärityksen suorittaa ulkopuolinen taho, Keskuskauppakamarin hyväksymä arvioitsija, neljä kertaa vuodessa. Tämä on ikäänkuin sijoittajan turvavyö, luonnehti Kari-Pekka Tarko. Rahaston yhteistyökumppaneita ovat isot rakennusyhtiöt. Miksi sijoittaa ÅAB:n sijoitusrahastoon? Syitä: - Skaalaetuja ja ammattimainen asuntojen hankinta - Maantieteelliseen ja aikaan liittyvän Jami Nordlund (vas.) ja Kari-Pekka Tarko riskin minimointi - Tehokkaampi operatiivinen salkunhallinta - Inflaatiosuoja - Realisoinnin optimointi - Likvidi sijoitus Minimisijoitus on 500 (C-sarjassa 500 000 ), merkintäpalkkio on 2% ja kaupankäyntipalkkio 1-4% (1. vuonna 4%...5. vuoden jälkeen 1%); tuottosidonnainan palkkio on 20% yli 5%:n vuotuisen tuoton osuudesta ja hallinnointipalkkio 2,25% (A-sarja). Tuotto-odotus 4-6% p.a. (kulujen jälkeen). Rahasto-osuuden arvo oli noussut aloituspäivästä 31.12.2014 20,72% (A-sarja), C-sarja 22,41%, eikä rahaston arvo poukkoile, kuten Kari-Pekka Tarko lopuksi totesi. Esityksen ja kysymysten jälkeen pelattiin kärri, jonka pääpalkintona oli rahasto-osuus! RA
Ile vaihtoi uraa Eipä olisi Kaihdin Pukkila Oy:n yrittäjä Ile Niininen arvannut vielä 15 vuotta sitten työskentelevänsä joku päivä sisustusalalla. It-alan yrittäjä kuitenkin päätyi palaamaan yrittäjäksi myytyään oman aiemman IT-firmansa pois. Nelikymppisenä hän kun koki olevansa auttamatta liian nuori eläkkeelle. Ala on kovin sesonkiluonteinen. Kaihtimet ja markiisit alkavat aina kiinnostaa tässä vaiheessa vuotta, kun kesä alkaa ilmoitella itsestään, Ile kertoo. Vuosirytmi myymälässä menee muutenkin niin, että kiireisintä aikaa eletään keväästä syksyyn ja talvella on hiljaisempaa. Toki silloinkin asiakkaita käy, mutta liikevaihdollisesti parhaat kesäkuukaudet ovat jopa kolminkertaisesti parempia kuin talvikuut, yrittäjä toteaa ja kertoo tämän ohjaavan myös yrittäjien omaa lomarytmiä. Keväästä alkutalveen jatkuvat tuntikasaumat kun otetaan takaisin viettämällä talvella pidempi loma. Niininen puhuu monikossa, koska liikkeessä työskentelee myös hänen vaimonsa Susanna Haukka. Ile piti aiheesta esittelyn yritysillassa viime talvena. Omistajanvaihdos alkoi tenniskentältä Kaihdin Pukkilan toiminnalla on takana jo yli 30 vuoden historia, mutta nykyomistajan hoteissa se on ollut viimeiset kymmenen vuotta. Omistajan vaihdos alkoi tarkalleen ottaen tenniskentällä, sillä yrityksen perustaja Kari Pukkila oli Ilen tenniskavereita. Kari oli tuolloin suunnittelemassa eläköitymistä, ja mitä ilmeisimmin avasi suunsa oikeassa paikassa. Vuosi sen jälkeen kun asia tuli ensimmäistä kertaa puheeksi, yritys nimittäin vaihtoi omistajaa, joskin aikaisempi yrittäjä sitoutui vielä jäämään yritykseen pariksi vuodeksi. Omistaja vaihtui, mutta nimeä ei pistetty totaalisesti uusiksi. Puukaihdin Kari Pukkila -nimi lyheni muotoon Kaihdin Pukkila Oy. Logo oli varsin hyvä, ja koska yrityksellä oli 30-vuotiset perinteet, emme nähneet tarvetta laittaa koko brändiä uusiksi, Ile kertoo. Kaihdinten lisäksi valikoimiin kuuluvat taite- ja liukuovet, kaapistot sekä markiisit. Sisustuskaihtimien myynti on kuitenkin ykkönen, sillä niiden osuus myynnistä on noin 60 prosenttia. Loppu 40 prosenttia jakaantuu sitten kutakuinkin tasan markiisien sekä kaapistojen ja liukuovien kesken. Toiminta meni uusiksi Yrityksen toiminnassa onkin sitten tapahtunut isompi muutos. Kun Ile osti yrityksen, se oli vielä puhtaasti tuotantolaitos, jonka omavalmisteiset alumiini- ja puukaihtimet sekä liukuovet tehtiin paikan päällä Nekalassa. Nyt samainen tila on puhtaasti myymälätila. Oman tuotannon lopettamiseen oli yrittäjän mukaan useampikin syy. Minä en itse ole ikinä ollut tuotantoihminen ja lisäksi näin, että massatuotteiden sijaan kysyntä oli kasvamassa pikemminkin tilaustuotteiksi ja sisustuspuolella. Me myymme edelleen myös peruskaihtimia, mutta tuotevalikoimamme on nykyään paneutunut pikemminkin erikoistuotteisiin. Myymälään on panostettu. Yrittäjän mukaan se on tärkeää, sillä sisustustarvikkeissa ostopäätös edellyttää lähes poikkeuksetta sitä, että tuotteisiin pääsee tutustumaan fyysisesti. Ehkä jotain aivan perus- 18 kaihtimia voidaan ostaa puhelimitse, mutta asiakkaat käyvät muuten poikkeuksetta täällä ennen ostopäätöksen tekoa, Ile kertoo. Valinnanvaraa ainakin riittää, sillä jos eri kaihdinmallit ja niihin valittavissa olevat kangasvaihtoehdot ja värit lasketaan mukaan, puhutaan helposti tuhansista eri vaihtoehdoista. Suosimme kotimaisia toimittajia ja emme osta mitään ulkomailta. Olemme valinneet alan parhaat toimijat ja meillä on myös yksinedustuksia Pirkanmaan alueella. Olemme harvoja alan AA- luottoluokituksen omaavia yrityksiä. Tilaus toimitetaan ajallaan Perinteisesti kaupanteko menee niin, että liikkeessä käynnin jälkeen asiakas pyytää suunnittelijaa käymään kotonaan. Parhaimmillaan niitä saattaa olla kymmenen paikkeilla, riippuen vähän missä päin liikutaan, hän kertoo. Valmiit tuotteet yritys toimittaa asiakkailleen noin kolmen viikon päästä tilauksesta. Kiireellisissä tapauksissa homma hoidetaan viikossa.
Yrittäjä korostaa, että suurin osa asiakkaista tilaa tuotteensa asennettuina. Perusrullaverhot on melko helppo laittaa itsekin, mutta jo noissa ikkunan väliin laitettavissa kaihtimissa, puhumattakaan sitten kauko-ohjaimella toimivista ratkaisuista, turvaudutaan melkein aina ammattilaisiin, hän kertoo. Asennukset toteutetaan usean vuoden alalla olleiden asentajien kautta. Myös isompia projekteja Tänä päivänä yritys ei harjoita omaa tuotantoa, vaan kyseessä on puhtaasti sisustusliike. Suurin osa tuotteista myydään yksittäisille kuluttajille. Yrityskauppojen määrä on noin 30 prosenttia. Yrityksen liikevaihto on ollut viime vuosina noin 300 000 500 000 välimaastossa. Luku elää paljon, koska isomman kokoluokan projektit saattavat vaikuttaa vuositasolla siihen merkittävästikin. Esimerkiksi pari vuotta sitten yritys solmi Rakennusyhtiö Hartelan kanssa sopimuksen kaikkien Ratinan Tammen kaihdinverhoista. Se tarkoitti välittömästi noin tuhatta kaihdinta, jonka lisäksi aika usean asunnon parvekkeelle tehtiin myös aurinkosuojia. Tämänkaltaiset projektit vaikuttavat paljon vuosivaihtoon. Verotus huolenaiheena Yrittäjä itse on suhteellisen tyytyväinen liikkeensä nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen. Edes taantuma ei ole sen pahemmin haitannut toimintaa. Teimme oikein kun päätimme toimia alan parhaiden toimijoiden kanssa. Ainakin meillä pikemminkin juuri kalliimmissa tuoteryhmissä kysyntä on jopa lisääntynyt, Ile kertoo. Sitä yrittäjä tosin korostaa, että tämänhetkinen verotustaso Suomessa alkaa olla jo aikalailla maksimissa. Sen nostaminen tulevaisuudessa olisi myrkkyä kaikelle kaupanteolle Suomessa. En minä tuomitse niitä yrittäjiä, että moni on julkisestikin kertonut suunnittelevansa Suomen jättämistä. Tilanne, jossa yhä pienevä joukko maksaa ison porukan kaikki kustannukset on kyllä kestämätön. Työstä pitää maksaa, mutta ei tekemättömästä työstä, hän kertoo. Yrittäjä itse toivoisi, että esimerkiksi kansanedustajat ja varsinkin ammattiliiton edustajat laitettaisiin joskus toviksi tutustumaan yrittäjän arkeen; ainakin vuodeksi, hän hymyilee. Toinen kerta Kaihdin Pukkila Oy:n Ile Niininen ei ole yrittäjänä ensimmäistä kertaa pappia kyydissä, joskin toimiala oli aikaisemmin täysin toinen. Yrittäjä hänestä tuli ensimmäistä kertaa jo 1991. Silloin takana oli jo kymmenkunta vuotta atk-alan palkkahommia. Hommia olisi ollut tarjolla aiemmassa työpaikassakin, mutta se olisi taas edellyttänyt muuttoa Helsinkiin. Koska mies halusi pitää kiinni kotipaikkakunnastaan Tampereesta, piti hänen luoda itse itselleen oma työpaikkansa. Neljännesvuosisata atk-alalla Keskellä synkintä lamaa alkanut yritystoiminta ei ollut alkuun helppoa. Yksinyrittäjä palkkasi ensimmäiset apurinsa jo ensimmäisen vuoden aikana, ja vuosikymmenen lopussa yrityksen palkkalistoilla oli jo parikymmentä kaveria. Silloin yrittäjälle tehtiin tarjous, jota hän ei voinut ohittaa. Solteq nimittäin teki yrityksestä ostotarjouksen, joka toteutui. Sen myötä Niininen sitoutui jäämään yrityksensä palvelukseen vielä kolmeksi vuodeksi. Niitä tuli vielä pari lisää, sillä yrityskaupan jälkeen hän paiski talossa hommia vielä vajaa viisi vuotta. Tuolloin minulle tuli täyteen 25 vuotta atk-alalla, hän kertoo. Ainoa vaihtoehto Toimettomaksi mies ei tosin jäänyt sapattivuotenaan. Silloin hän viimeisteli valmiiksi oman em- BA-tutkintonsa, ja syntyipä siinä sivussa omakotitalokin. Vuotta myöhemmin mies kuitenkin palasi yrittäjäksi. Ilen mukaan se oli käytännössä ainoa realistinen uravaihtoehto. Minun on hyvin vaikea kuvitella, että olisin mennyt palkkatöihin. Yrittämisessä parasta on se, että asioista saa päättää itse. Lisäksi sen olen huomannut, että ilot tuntuvat ilolta ja murheet murheelta. En voi kuvitella, että olisin jossakin duunissa, missä olisi huono ilmapiiri tai huono esimies. Tässä saa katsoa aina peiliin, jos näiden asioiden kanssa on ongelmaa. 19 Vapaa aika Harrastuksina Ile mainitsee yrittäjäjärjestötoiminnan, missä hän onkin toiminut kahdessa eri kaupunginosayhdistyksen hallituksessa koko yrittäjänä olemisen aikana. Mieskuorolaulu Laulajissa on lähellä sydäntä. Urheilussa harrastetaan jo maltillisempia lajeja. Sisustusalaa on tullut opiskeltua TAMK:ssa. KYSYMYKSIÄ 1. Minkä ikäinen on maailman vanhin ihminen? 2. Mikä on Tampereen kaupungin veroprosentti v. 2015? 3. Kuka on Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja? 4. Missä Tampereella on Kimakallionkatu? 5. Mikä on labradoodle? 6. Kuka on suunnitellut Tampereen taidemuseon talon, entisen viljamakasiinin Pyynikintorin lähellä? 7. Kuka nimettiin Vuoden Tulokkaaksi Kauppaseurassa keväällä? 8. Mikä on teollisuustyöntekijöiden (ay)järjestäytymisaste? 9. Entä yksityisillä palvelualoilla? 10. Kuinka paljon vähenivät tai lisääntyivät konkurssit tammi-kesäkuussa 2015 verrattuna samaan aikaan vuotta aiemmin Suomessa? vastaukset sivulla 29
TAMPEREEN KAUPUNGIN OMISTUKSET Kalervo Kummola, kaupunginhallituksen liiketoimintajaoston puheenjohtaja, esitteli meille kaupunkimme omistukset omalla mielenkiintoisella tavallaan. Aloitimme kaupungin liikelaitoksista. Tampereen tilakeskus omistaa noin 800 kaupungin merkittävintä kiinteistöä. Tilakeskus on liikelaitos, joka tukee kaupunkilaisten toimintaa ja sen tila- ja kiinteistöpalveluilla luodaan edellytykset hyville kunnallisille palveluille. Tilakeskus suunnittelee päättämiämme kuluja. On tavattoman helppoa nostaa perusmaksuja ja säilyttää kaikki ihmiset töissä, vaikka ei olisikaan mitään kunnollista tekemistä. Vaikka Vesi rahastaa meiltä 50 miljoonaa euroa vuodessa, on pakko todeta, että meillä on edullinen vesi! Veden kyljessä on tekohengitetty Tavase OY:tä, mutta nyt saimme hallinto-oikeudesta ilouutisen, jolla Tavase työnnettin mappiin ö! Hieman tekisi mieleni puuttua Veden päätöksen tekoon. Onko pakko lähteä mukaan Tavase-tyyppisiin hankkeisiin. Ne ovat nimittäin kalliita virheitä! Ihmeellinen kummajainen liikelaitosten joukosa on Tullinkulman työterveys. Alle 10 miljoonaa euroa liikevaihtoa vuodessa tekevä liikelaitos pitäisi kiiresti fusioida isompaan. Viimeinen liikelaitos, joka käsiteltiin oli Tampereen Infra, joka vastaa kaupungin yhdyskuntatekniikan suunnittetelusta, rakentamisesta ja kunnossa pidosta. Tästä kertyy 60 miljoonaa euroa. Todettakoon, että liikelaitokset tuovat yhteensä n. 360 miljonaa euroa kaupungin kassaan. Kun kaupungin liikevaihto 650 miljoonaa tuovat liikelaitokset noin vajaat puolet kassavirrasta kassaan. Kalervo Kummola ja sunnitteluttaa uudiskohteet, uusin lienee Tipotien terveysasema, joka on saanut julkisuutta mm. komean kuparikattonsa johdosta! Homeongelmat ovat ikuinen ongelma, mutta korjataan. Liikevaihtoa kertyi 2013 noin 150 miljoonaa euroa, isot kaupat vaikuttavat tietysti lukuihin. Mielenkiintoista keskustelua on käyty kaupungin kiinteistömassasta, paljonko sitä voidaan keventää ilman, että kaupungin toiminta halvaantuisi. Tilakeskus vaikuttaa lippulaivalta liikelaitosten joukossa, se on hyvin johdettu, se on arvostettu työpaikka jne. Tampereen Ateria on kaupungin ruuan tekijä ja luvut ovat komeat: pävittäin ruokitaan 35 000 asiakasta ja siivotaan 800 kiinteistöä. Ja Tampereella on muotia, että mikään ei saa maksaa mitään! Mutta pienillä asioilla mennään maaliin! Ja liikevaihtoa kertyi no 40 miljoonaa euroa. Tampereen Logistiikka on liikelaitos, joka tekee noin 20 milj euron liikevaihdon hankkimalla kaiken tarpeellisen isoissa erissä. Logistiikan osaamista ovat pienet kuljetukset, esim vanhuspalvelut kaupasta kotiin, hienoa työtä! Itse yllätyin, kun totesin, että ison leikkauksen jälkeen tarvittavat TENA-vaipat hankki käyttööni Logistiikka!! Tampereen Kaupunkiliikenne on ne meidän nysset! Viime aikoina on hankittu uusia autoja, lisätty vuorotarjontaa, muutettu reitit ihan sekasin, matkat kestää kauan, mutta ympäristötuntemus kasvaa! Liikevaihtoa kertyy vajaat 30 miljonaa euroa! Ja vaikka tässä latoja valittaa hieman omiaan niin nysset on erinomainen palvelu! Vesi on meille itsestään selvyys. Mutta tarvitsee tullakseen hanasta lasiin melko organisaation. Tämä liikelaitos on halunnut nostaa käyttökustannuksiaan, erikoisesti perusmaksuja paljon! Muistan edellisen pormestarin lausunnon, jolla hän halusi suitsia itse 20 Tytäryhteisöt sisältävät mielenkiintoisia ja asukkaiden kannalta tärkeitä yhteisöjä. Tampereen Sähkölaitos tuottaa meille sähköä ja lämpöä. Tulos on kunnossa. Vuokratalosäätiö tuottaa asumispalveluja. Asukkaat viihtyvät. Tampere-talo tuottaa meille viihdettä ja klassillista hyvää oloa. Finnpark rakentaa meille parkkipaikkoja ja Särkänniemi nuoremmille tamperelaisille hyvää mieltä. Jätehuolto korjaa roskat pois, silläkin tienaa n.40 miljoonaa. Osakkuusyhtiöistä mainittiin mm. Finnmedi, joka vie uutta lääketeollisuutta eteenpäin. Tampereella on vahva keskittymä lääketeollisuuteen. Coxa leikkaa sydämiä ja vaihtaa kuluneet nivelet uusiin. Pikespo Invest Oy auttaa uusia yrityksiä uusiin hienoihin suorituksiin. Suomen Hopealinja vie >