Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia Elokuu 2008 SOSIAALIPÄIVYSTYS JA PAIKALLINEN SOPIMINEN Kunnissa ja kuntayhtymissä joudutaan käymään neuvotteluja kiireellisten sosiaalipalveluiden järjestämisestä sosiaalitoimistojen aukioloaikojen ulkopuolella, eli sosiaalipäivystyksistä. Päivystyksen käyttöönotolla on vaikutuksia erityisesti sosiaalityöntekijöiden tehtäviin. Tämä muistio sisältää Talentian kantoja paikalliseen sopimiseen. Se on tarkoitettu myös muistilistaksi asioista, joita on syytä käsitellä sosiaalipäivystyksen käyttöönottoa edeltävissä yhteistoimintaneuvotteluissa, vaikka niistä ei voitaisikaan varsinaisesti tehdä sopimusta, esimerkkinä työnjohdolliset ja vastaavat kysymykset (osat A-B). Ne voidaan kirjata paikalliseen sopimukseen yhteisenä näkemyksenä, tai myös työnantajan yksipuolisena kannanottona. KVTES:ssa sovituista asioista on pykäläviite. Niistä ei tarvitse erikseen sopia paikallisesti, paitsi jos halutaan sopia KVTES:ia paremmin. Talentian jäsenten puolesta paikallisen sopimuksen allekirjoittaa JUKOa edustava luottamusmies tai pääluottamusmies. Silloin kun hankkeen valmistelijaksi on nimetty joku sosiaalitoimen viranhaltijoista, hänen on syytä pitää yhteyttä JUKOn luottamusmiehiin niissä kunnissa, jotka tulevat mahdollisen ylikunnallisen päivystysrenkaan piiriin. A. Päivystyksen osallistuminen Paikallisen sopimuksen johdantoon on syytä kirjata, tai muuten todeta seuraavaa: Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että osallistuminen säännöllisen työajan ulkopuolella tapahtuvaan sosiaalipalveluiden järjestämiseen (sosiaalipäivystykseen) perustuu viranhaltijoiden ja työntekijöiden sitä varten antamaan varallaolosuostumukseen. Viranhaltijoidenkaan varallaoloa ei voida toistuvasti järjestää julkisyhteisön määräyksellä, vaan tästä on sovittava. Jos palveluiden edellyttämä valmius voidaan pitää yllä varallaoloon suostuvilla viranhaltijoilla, ei sopimuksesta kieltäytyneitä viranhaltijoita määrätä olemaan varalla. (Kts. työneuvoston lausunto 1385-03, www.mol.fi /työministeriö/ organisaatio/työneuvosto). Korkein hallinto-oikeus on antanut sosiaalipäivystykseen liittyvää varallaolovelvollisuutta koskevan päätöksen 2008:1221. Siitä voidaan todeta, ettei sosiaalityöntekijöillä voi olla mitään työaikalain 5 3 momentin perustuvaa
automaattista varallaolovelvollisuutta. KVTES:n työaikaluvun 5 :n mukaan viranhaltijaa/työntekijää ei voi muutenkaan velvoittaa varallaoloon viikkoleponsa aikana. B. Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat Ennen sosiaalipäivystyksen käyttöönottoa ja olemassa olevaa päivystysjärjestelmää muutettaessa on käytävä kunnallisen yhteistoimintalain edellyttämät yhteistoimintaneuvottelut. Neuvottelut on käytävä joko suoraan niiden viranhaltijoiden/työntekijöiden kanssa, joita asia koskee, tai heidän edustajansa kanssa. Yt-menettelyn tarkoitus on turvata henkilöstön todelliset vaikutusmahdollisuudet heitä koskeviin päätöksiin. Kunnallinen yt-laki löytyy KVTES:n liitteenä. Jos sosiaalipäivystys järjestetään ylikunnallisena, yt-neuvotteluvelvoite on erikseen jokaisella kunnalla, jonka palveluksessa olevaa henkilöstöä osallistuu päivystykseen. Lisäksi on suositeltavaa järjestää kaikille osapuolille yhteinen yt- ja tiedotustilaisuus. Yt-menettelyssä käsiteltäviä asioita ovat mm.: 1. Päivystyksen tarkoitus ja laajuus - mitä palveluita tarjotaan kiireellisinä (toimenpiteet, joita ei voida siirtää hoidettavaksi säännöllisenä työaikana) - millä alueella palveluita tarjotaan (kunnallinen/ylikunnallinen) - kenelle tarjotaan (kunnan tai kuntien asukkaat, vai myös tilapäisesti alueella oleskelevat avuntarpeensa mukaan) - edellytetäänkö päivystäjien olevan virkasuhteisia (julkista valtaa voi käyttää vain virkasuhteessa oleva viranhaltija) 2. Palveluiden järjestäjä ja sen vastuulla olevat asiat - esim. koordinaattorin nimeäminen useamman kunnan päivystysrenkaassa - kuntien keskinäiset toimivaltaa, kustannusten jakoa ym. koskevat sopimukset; päivystykseen osallistuville on annettava heidän tarvitsemansa tieto näiden sopimusten sisällöstä. 3. Päivystyksen organisointi - varallaolona; varallaoloa ei lueta työajaksi, mutta se korvataan - varallaolona, josta velvollisuus siirtyä tarvittaessa aktiivityöhön, joka korvataan KVTES:n työaikaa koskevien määräysten mukaan (varallaoloon suostumuksen antaneelta ei tarvitse erikseen pyytää suostumusta lisä- ja ylityön teettämiseen); - pelkästään aktiivityönä, joka luetaan kokonaisuudessaan työaikana korvattavaksi ajaksi, kuten päivystys poliisiasemalla, muulla työpaikalla tai erityisessä päivystysyksikössä. (Ohje: Varallaolo voi tulla kyseeseen vain asuntovarallaolona, tai vapaamuotoisena varallaolona, jolloin on lupa liikkua vapaasti, ottaen huomioon mahdollinen hälytysaika. Päivystäminen työnantajan määräämässä paikassa, joka ei ole oma asunto, luetaan aina työajaksi, ei varallaoloksi.)
4. Päivystäjien käytännön ohjeet eri tilanteissa - päivystyshenkilöstön pätevyysvaatimukset - toimivalta ylikunnallisessa päivystyksessä - parityöskentely ym. turvajärjestelyt eri tilanteissa - oman auton ja taksin käyttö, muiden matkakulujen korvaaminen - sovitun päivystysvuoron siirtäminen sairauden tai muun pakottavan syyn takia - vakuutusten voimassaolo varallaolon aikana - miten eritellään varallaolo ja aktiivityö päivystyskorvausten laskemista varten: esim. päivystäjän oma kirjanpito, vai muu tapa. (Ohje: Paikallisesti voidaan sopia, että aktiivityö kirjataan aina vähintään 0,5 tunniksi, mikä helpottaa työaikakirjanpitoa ja palkanlaskentaa.) 5. Päivystysvuorojen suunnittelu - vapaaehtoisuuden toteaminen - ylikunnallisessa päivystyksessä ratkaistava, miten eri kuntien päivystysvuorot ja niiden vaihtuminen määräytyvät (esim. kohdalle osuvien päivystysvuorojen määrä: asukaslukujen suhteessa vai muulla tavalla) - kuinka usein päivystysvuoro toistuu, ottaen huomioon, ettei varallaolokaan saa kohtuuttomasti haitata viranhaltijan/työntekijän vapaaajan käyttöä - vuorojen tiedottaminen siten, että päivystäjä pystyy ennakoimaan vuoronsa mahdollisimman pitkälle etukäteen (Ohje: Noudatetaan soveltuvin osin mitä työvuoroluettelon laatimisesta on määrätty KVTES:n työaikaluvun 30 :ssä) - siirtyminen varallaolosta aktiivityöhön, työntekopaikalle saapumisajan pituus (Ohje: Hälytysajan määrittäminen vaikuttaa mm. varallaolokorvauksen tasoon, kohtuuttoman lyhyitä hälytysaikoja ei pidä hyväksyä.) - päivystysvuoron enimmäispituus - KVTES:n työaikaluvun 26 :n mukaisen viikkolevon järjestäminen, jos sitä ei ole mahdollista antaa sunnuntain yhteyteen. (Ohje: Varallaolo ja viikkolepo voivat toteutua samanaikaisesti, mutta jos varallaolon keskeyttää aktiivityö, myös viikkolepo keskeytyy). Sosiaalitoimessa saa teettää yötyötä vain sosiaalipäivystyksen yhteydessä (työaika-luvun 31 ), paitsi jos työ on jo ennestään järjestetty jaksotyöksi tai vuorotyöksi. C. Työajaksi luettava aika Sosiaalipäivystys voidaan järjestää pelkästään varallaolona. Jos varallaolon kuitenkin keskeyttää ryhtyminen aktiivityöhön, tehty työaika korvataan työn suorittamisen ajankohdan mukaan korotettuna (ilta-, yö- ja viikonlopputyö). Lisäksi on korvattava mahdollisesti syntyvä lisä- ja ylityö. Työajaksi luetaan jo asian hoitaminen puhelimessa.
Työneuvoston ratkaisujen mukaan jos työtehtävät toistuvat varallaolon aikana niin lyhyin väliajoin, että työntekijän on katsottava olevan jatkuvasti sidottu työhönsä, on tehtävien väliset vapaahetketkin luettava työajaksi. Kuten edellä on todettu, päivystys esim. poliisiasemalla, oman tai toisen kunnan sosiaalivirastossa, tai muussa vastaavassa työnantajan määräämässä paikassa luetaan aina työajaksi, ei varallaoloksi. Työaikalain ja KVTES:n mukaan esim. matkustamiseen käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ellei se itsessään ole työsuoritus, kuten saattomatka. Kuitenkin kulkeminen tai kuljetus viranomaisen tai esimiehen määräämästä lähtöpaikasta työtehtävien suorituspaikkaan ja sieltä palaaminen luetaan aina työajaksi myös sosiaalipäivystyksessä ja korvataan sen mukaisesti. Muiden päivystykseen liittyvien matkojen sekä mm. koulutustilaisuuksien lukemisesta työaikaan voidaan neuvotella paikallisesti ja myös sopia niiden korvaamisesta työaika-määräysten mukaisesti, vaikka niitä ei luettaisikaan työaikaan (vrt. työaikaluvun 4 ). D. Työaikakorvaukset Työaikalain alaiselle viranhaltijalle/työntekijälle korvataan: - Vapaamuotoisesta varallaolosta kultakin tunnilta 20-30 % korottamattomasta tuntipalkasta, tai annetaan vastaava vapaa-aika. Korvausta määriteltäessä otetaan huomioon varallaolon aiheuttamat rajoitukset, kuten esim. liikkumisalueen laajuus ja työpaikalle saapumisen enimmäisaika (työaikaluvun 5 3 mom.). - Asuntovarallaolosta työaikalain 5 2 momentin mukaisesti, jolloin varallaolosta sovittaessa on sovittava myös siitä suoritettavasta korvauksesta, joka työaikalaissa on varallaoloon käytetystä ajasta vähintään puolet joko rahassa tai vapaa-aikakorvauksena (työaikaluvun 5 4 mom ja työaikalain 5 2 mom.) Varallaolo korvataan työaikalain alaiselle kaikkina vuorokauden aikoina, myös klo 24-06 (vrt. työaikaluvun 23 :n 1 mom.). Aktiivityöstä korvataan: - Illalla klo 18-22 tehdystä työstä 15 % korottamattomasta tuntipalkasta tai annetaan vastaava vapaa-aika (työaikaluvun 20 1 mom.). - Yöllä klo 22-07 tehdystä työstä 30 % korottamattomasta tuntipalkasta tai annetaan vastaava vapaa-aika. Jaksotyössä yötyön korotus on 40 % (työaikaluvun 19 2 mom.) - Lisätyöstä, eli säännöllisen työajan ylittävästä työstä, joka ei ole ylityötä, maksamalla korottamaton tuntipalkka kultakin lisätyötunnilta tai antamalla vastaava vapaa-aika.
- Ylityöstä, jota KVTES:n työaikaluvun 10 :n mukaisessa 37 viikkotunnin työajassa on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa ylittävä työaika, joka tehdään työnantajan aloitteesta (tässä työaikamuodossa ei lasketa vuorokautista ylityötä). Ylityökorvaus määräytyy joko KVTES:n työaikaluvun 17 :n, tai jos viranhaltija on itsenäisessä tai johtavassa asemassa, 23 1 momentin mukaan. (Ohje: Työaikalain mukaan lisä- ja ylityö katsotaan tehdyksi työnantajan aloitteesta myös silloin, kun työtä tehdään työnantajan tieten tai hiljaisella suostumuksella. Päivystyksessä voidaan katsoa lisä- ja ylityö, silloin kun niiden tekeminen on ollut olosuhteista johtuen välttämätöntä, korvaukseen oikeuttavaksi, vaikka nimenomaista kirjallista määräystä ei olisi annettukaan.) Esimerkki: 37 viikkotunnin säännöllisessä työajassa oleva sosiaalityöntekijä aloittaa normaalin viisipäiväisen työviikkonsa jälkeen päivystyksen ja joutuu lauantaina tekemään 9 tuntia aktiivityötä. Tästä työstä hänelle kertyy lisätyötä 1 tunti 15 minuuttia (37 t + 1 t 15 min = 38 t 15 min), ja kun viikkoylityönä korvataan 38 t 15 min ylittävä työaika, ylityötä jää 7 t 45 min. Normaalitapauksessa viikkoylityöstä korvataan 5 ensimmäistä tuntia 50 %:lla korotettuina ja loput tunnit 100 %:lla korotettuina (työaikaluvun 17 1 mom). Jos viranhaltija on kuitenkin määritelty itsenäiseen tai johtavaan asemaan, viikkoylityö korvataan kokonaisuudessaan vain 50 %:lla korotettuna (työaikaluvun 22 1 mom.). Jos sosiaalityöntekijä olisi ollut päivystystä edeltävällä työviikolla esim. sairauden takia poissa niin, ettei viikkoylityön raja (38 t 15 min) eikä lisätyönkään raja (37 t ) täyty, ei lauantaina tehty työ olisi lisä- tai ylityötä, vaan säännöllistä työaikaa, josta maksetaan jäljempänä mainittu lauantaikorotus. (Ohje: Kunnassa on oltava luettelo itsenäiseen ja johtavaan asemaan määritellyistä viranhaltijoista. Määrittelyä ei voida tehdä esim. sillä perusteella, että kunta välttyisi suorittamasta työaikakorvauksia, vaan on otettava huomioon työaikaluvun 22 :n 5 kohdan soveltamisohjeessa mainitut edellytykset.) - sunnuntaityöstä varsinaisen palkan lisäksi korottamaton tuntipalkka tai vastaava vapaa-aika kultakin sunnuntaityötunnilta (työaikaluvun 19 1 mom.). - lauantaina klo 06-18 tehdystä työstä lauantaikorvaus 20 % korottamattomasta tuntipalkasta 1 jaksotyössä 2 muussa työaikajärjestelmässä säännöllisenä työaikana tehdyiltä tunneilta (työaikaluvun 19 2 mom.). Sosiaalipäivystykseen osallistuvat sosiaalityöntekijät ym. eivät yleensä ole jaksotyössä, eivätkä tee säännölliseen työaikaan kuuluvaa työtä lauantaisin. Sen vuoksi Talentia suosittelee paikallisesti sovittavaksi, että lauantaikorotus maksetaan sosiaalipäivystyksessä myös lauantaina tehdyiltä lisä- ja ylityötunneilta. - aattokorvaus: pääsiäislauantailta, juhannusaatolta ja muuksi kuin sunnuntaiksi sattuvalta jouluaatolta mahdollinen aattokorvaus (työaikaluvun 19 3 mom.) - viikkolepo ja saamatta jääneen viikkolevon korvaus: viranhaltijalle/työntekijälle on annettava kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävä keskeytymätön vapaa-aika pääsääntöisesti sunnuntain yhteyteen, tai keskimäärin 35 tuntia 14
vuorokauden ajanjakson aikana (vähimmäislepo tällöin 24 tuntia/viikko). Jos viikkolepoa ei voida työn laadun vuoksi antaa, se korvataan lyhentämällä säännöllistä työaikaa saamatta jäänyttä lepoaikaa vastaavalla määrällä, tai maksamalla ko. ajalta yksinkertainen tuntipalkka (työaikaluvun 26 :n 3 ja 4 momentit). Talentia suosittelee paikallisesti sovittavaksi, että työaikakorvaukset suoritetaan ensi sijassa rahana ja vain viranhaltijan/työntekijän suostumuksella vastaavaksi vapaaajaksi muunnettuina, koska rahakorvauksilla on vaikutusta mm. eläkepalkkaan. Työaikalain ulkopuoliselle voi varallaolo tulla korvattavaksi muulloin, paitsi klo 24-06, ja heille maksetaan yöllä klo 24 ja 06 välisenä aikana työhön kutsumisesta erillinen kohtuullinen korvaus (työaikaluvun 5 3 mom., vrt. 23 3 mom.). (Ohje: Työaikalain alaisia ovat mm. sosiaalityöntekijät ja johtavat sosiaalityöntekijät. Työaikalain ulkopuolisia ovat sosiaalijohtaja ja perusturvajohtaja. Muiden johtavien viranhaltijoiden asema selvitetään tarvittaessa erikseen.) Paikallisesti voidaan sopia, että KVTES:n mukaiset työaikakorvaukset suoritetaan tasapuolisesti kaikille päivystykseen osallistuville heidän asemastaan riippumatta. Tätä Talentia suosittelee sovellettavaksi sosiaalitoimen ylintä johtoa myöten, koska myös heidän tehtävänsä on pyrittävä järjestämään niin, että ne voidaan suorittaa normaalina työaikana (kts. KVTES s. 70). Päivystyksestä johtuvien ylituntien tasaamisessa 37 tunnin/ vko (sosiaalityöntekijät) tai toimistotyöajan (sosiaalijohto) mukaiseen säännölliseen työaikaan voidaan käyttää työaikapankkia. E. Tehtäväkohtaisen palkan tarkistaminen KVTES:n palkkausluvun 5 1 momentin mukaan palkkaa korottavina tekijöinä on otettava huomioon mm. viranhaltijalle/työntekijälle määrätty lisätehtävä ja vastuu, jotka vaikuttavat työn vaativuuteen ja sitä kautta tehtäväkohtaisen palkan määrään. Tällainen voi olla esim. vastuu vaativasta tehtäväkokonaisuudesta, jota muilla samaan palkkaryhmään kuuluvilla ei ole. Talentia suosittelee, että päivystykseen osallistuvien tehtäväkohtaisia palkkoja korotetaan 5-7 % työmäärän ja vastuun, päivystyksen toistuvuuden, alueen laajuuden ym. seikkojen mukaan määriteltynä. Palkankorotus voi lakata 8 viikon kuluttua siitä, kun peruste lakkaa esim. henkilön erotessa päivystysrenkaasta (palkkausluvun 5 2 mom.). Lisätietoja: Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia p. 020 111 2700, www.talentia.fi