Sopimukset 2010-2011 Kunta-alan uudet sopimukset Seppo Haavisto/Fotex Kunta-alan sopimukset allekirjoitettiin 15. helmikuuta Helsingissä. Kuntatyönantajien puolesta sopimukset allekirjoitti työmarkkinajohtaja Markku Jalonen ja KT:n valtuuskunnan puheenjohtaja Aki Lindén. Kunta-alan uudet virka- ja työehtosopimukset tulivat voimaan 1. helmikuuta. Sopimukset ovat voimassa 31.12.2011 asti. Sopimusratkaisussa on sovittu korotukset ainoastaan vuodelle 2010. Kunnalliset virka- ja työehtosopimukset tulevat voimaan 1.2.2010 ja sopimuskausi päättyy 31.12.2011. Sopimus voidaan irtisanoa päättymään 28.2.2011. Sopimuksen palkankorotukset kohdistuvat vuodelle 2010. Vuoden 2011 korotuksista neuvotellaan alkuvuodesta 2011 ja ne tulevat voimaan aikaisintaan 1.5.2011. Uusiin sopimuksiin 2010-2011 kuuluvat kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus, kunnallinen opetusalan virka- ja työehtosopimus, lääkärisopimus, teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus, muusikkojen sopimus ja tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus sekä pöytäkirja kunnallisen alan työelämän kehittämisasioita koskevista neuvotteluista. Tätä kirjoit- taessa näyttelijöitä koskevat sopimusneuvottelut olivat vielä kesken. Sopimusten piirissä on 380 000 viranhaltijaa ja työntekijää eli 90 % koko kunta-alan henkilöstöstä. Sopimuksen soveltamisala Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset 2010 2011 allekirjoitettiin 15. helmikuuta. Sopimusten allekirjoittajina ovat kuntatyönantajia edustava Kunnallinen työmarkkinalaitos sekä kunta-alan pääsopijajärjestöt Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Kunta-alan unioni, Tekniikka ja Terveys KTN sekä Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ. Tehyn ja sen alajärjestöjen jäseniin ei toistaiseksi sovelleta uusia pallkausmääräyksiä, vaan heihin sovelletaan edelleen 31.1.2010 asti voimassa olleen kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä (KVTES 2007 2009). Tehyyn kuuluvien palvelussuhteen ehdoista sekä Tehyn aseman järjestämisestä koskevassa pöytäkirjassa (ns. Tehy-pöytäkirja) on sovittu Tehyn jäsenten palvelussuhteen ehdoista sekä vuoden 2010 ja 2011 palkankorotuksista. Kunnallinen työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat tarjonneet Tehylle mahdollisuutta yhtyä vuosien 2010 2011 KVTES:iin, mutta Tehy on toistaiseksi kieltäytynyt yhtymästä siihen. Asiasta neuvotellaan edelleen. 4 Kuntatyönantaja 1/2010
Järjestelyerät samapalkkaisuuden ja tuloksellisuuden edistämiseen Uusien sopimusten palkantarkistukset muodostuvat kaikkiin sopimuksiin sisältyvästä samapalkkaisuuserästä ja tuloksellisuutta edistävästä paikallisesta järjestelyerästä Sopimusratkaisu nostaa kunta-alan työvoimakustannuksia vuonna 2010 keskimäärin 0,9 %. Palkantarkistukset muodostuvat kaikkiin sopimuksiin sisältyvästä järjestelyerästä samapalkkaisuuden edistämiseksi 1.2.2010 sekä paikallisesta tuloksellisuutta edistävästä järjestelyerästä 1.9.2010. KVTES- ja OVTES-alueilla palkantarkistusten kustannusvaikutus vuonna 2010 on 0,97 % ja lääkärisopimuksen osalta 0,78 %. Teknisten ja tuntipalkkaisten sopimusalalla kustannusvaikutus on 0,6 %. Kustannukset vaihtelevat kunnittain ja kuntayhtymittäin riippuen henkilöstörakenteesta ja palkkatasosta. Osa kustannusvaikutuksista KVTES:n sopimusalueella johtuu samaa työtä tekevien tehtäväkohtaisten palkkojen ns. harmonisoinnista eli aiemmin toteutettujen palkankorotusten aiheuttamien perusteettomien palkkaerojen poistamisesta. Samapalkkaisuuserä Samapalkkaisuuserä 1.2.2010 perustuu työmarkkinakeskusjärjestöjen vuonna 2005 allekirjoittamaan samapalkkaisuusohjelmaan ja hallitusohjelmassa vuosille 2007-2010 asetettuihin tavoitteisiin. Samapalkkaisuuserä kohdennettiin naisvaltaisille koulutetuille ryhmille. Samapalkkaisuuserä on 0,4 0,8 % sopimusalasta riippuen. Samapalkkaisuuserä on KVTES:ssa ja OVTES:ssa 0,8 %, lääkäreillä 0,6 %, teknisillä ja tuntipalkkaisilla työntekijöillä 0,4 % kunkin sopimusalan palkkasummasta. KVTES:ssa korotuksia on kohdennettu palkkahinnoitteluun peruspalkkoihin ja tehtäväkohtaisiin palkkoihin. Myös OVTES:ssa erä on kohdennettu keskitetysti tehtäväkohtaisiin palkkoihin. Lääkärisopimuksessa samapalkkaisuuserä käytetään mm. päivystyskorvausjärjestelmän ja terveyskeskusten toimenpidepalkkioiden kehittämiseen. Teknisten sopimuksessa ja tuntipalkkaisten sopimuksessa samapalkkaisuuserä jaetaan paikallisesti. Palkankorotukset vuonna 2010 1.2.2010 järjestelyerä samapalkkaisuuden edistämiseksi Järjestelyerä samapalkkaisuuden edistämiseksi vaihtelee 0,4 0,8 % sopimusalasta riippuen. KVTES 0,8 % OVTES 0,8 % Lääkärit 0,6 % Tekniset 0,4 % Tuntipalkkaiset 0,4 % Muusikot 0,4 % Erän kustannusvaikutus on koko kunta-alalla keskimäärin 0,75 % palkkasummasta. Tuloksellisuuserä Tuloksellisuuden edistämistä tukevan paikallisen tuloksellisuuserän tavoitteena on parantaa kuntien ja kuntayhtymien palvelutuotannon tuloksellisuutta ja hillitä menojen kasvua. 1.9.2010 lukien varataan 0,7 %:n suuruinen tuloksellisuuden parantumiseen perustuva paikallinen järjestelyerä. Työnantajan on tarjottava koko henkilöstölle mahdollisuus osallistua tuloksellisuushankkeisiin. Mahdollisuus saada paikallista järjestelyerää edellyttää henkilöstön mukanaoloa tuloksellisuutta edistävissä toimenpiteissä ja hankkeissa. 1.9.2010 paikallinen järjestelyerä tuloksellisuuden edistämiseen Tuloksellisuuden edistämistä tukeva paikallinen järjestelyerä 0,7 %. Järjestelyerä on suuruudeltaan, tarkoitukseltaan ja ajankohdaltaan sama kuin Tehy-pöytäkirjassa oleva vastaava erä. Alkuvuodesta 2011 neuvotellaan 1.5.2011 tai sen jälkeen tulevista mahdollisista palkantarkistuksista. Kuntatyönantaja 1/2010 5
Sopimukset 2010-2011 KVTES-alueen palkankorotukset Timo Syrjänen Uusissa sopimuksissa sopimuskorotukset on sovittu vain vuodelle 2010. Yleiskorotuksia ei sopimuskaudella ole yhtään. Samapalkkaisuuserä toteutetaan KVTES-alueella keskitetysti. Palkankorotukset muodostuvat samapalkkaisuuserästä 1.2.2010 ja tuloksellisuuserästä 1.9.2010. Palkankorotukset käyvät ilmi KVTES:n allekirjoituspöytäkirjasta ja sen liitteestä. Yleiskorotuksia ei sopimuskaudella ole yhtään. Samapalkkaisuuserä 1.2.2010 toteutetaan KVTES-alueella keskitetysti. Sen käytössä ei ole paikallista harkintaa. Järjestelyerä samapalkkaisuuden edistämiseksi on kohdennettu palkkahinnoittelussa oleville naisvaltaisille koulutetuille ryhmille. Samaan ajankohtaan ja samoin periaattein kohdennettavaksi on sijoitettu palkkahinnoittelun ulkopuolisille (ns. hinnoittelemattomat) 0,5 %:n suuruinen paikallinen järjestelyerä 1.2.2010 lukien. Vuoden 2011 mahdolliset korotukset ovat sopimatta ja sopimus on irtisanottavissa 28.2.2011. Alkuvuodesta 2011 neuvotellaan 1.5.2011 tai sen jälkeen tulevista mahdollisista palkantarkistuksista. Samapalkkaisuuserä jaetaan keskitetysti Samapalkkaisuuspöytäkirjan määräyksillä pyritään kaventamaan miesten ja naisten perusteettomia palkkaeroja ja edistämään samapalkkaisuutta, johon Kunnallinen työmarkkinalaitos ja työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet. KVTES:n samapalkkaisuuserällä on pyritty poistamaan sellaiset perusteettomat erot samaa työtä tekevien tehtäväkohtaisissa palkoissa, joissa palkkaeroja on syntynyt Tehy-pöytäkirjan korotusten johdosta tammikuun 2008 ja tammikuun 2010 välisenä aikana. Tähän tarkoitukseen on ollut käytettävissä kaksi erää: keskitetysti käytetty erä 1.2.2010 ja samaan aikaan käytettävä paikallinen järjestelyerä hinnoittelemattomille. KVTES-alueella 1.2.2010 käytettävän samapalkkaisuuserän kustannusvaikutus on valtakunnallisesti laskettuna keskimäärin 0,8% KVTES:n palkkasummasta. Kunnan ja kuntayhtymän henkilöstö- ja palkkarakenteesta johtuen paikallinen kustannusvaikutus voi työnantajittain merkittävästikin poiketa. Samapalkkaisuuserä on käytetty KVTES:n palkkahinnoitteluliitteissä 1 8 siten, että tiettyjä naisvaltaisten koulutettujen palkkahinnoitteluryhmien perus- Taustaa uusille sopimuksille Kuntatyönantaja oli valmis kehittämään kunta-alan sopimuksia myös tässä taloustilanteessa, mutta kustannusneutraalilla tavalla eli parannusten vastapainoksi oli myös löydettävä palkansaajapuolella heikennyksiksi tulkittavia muutoksia. Työnantajan yhtenä tavoitteena oli parantaa työuransa alkupäässä olevien ja määräaikaisten asemaa. Mahdolliset heikentävät muutokset ehdotettiin haettavaksi samasta aihepiiristä eli määräaikaisen ja uransa alussa olevan henkilöstön lomaoikeuksien parannus olisi rahoitettu alentamalla kaikkien lomarahaprosenttia. Tämä olisi alentanut muutamalla kymmenellä eurolla jokaisen lomarahaa. Lisäksi työnantaja olisi halunnut mahdollistaa lomarahan vaihtamisen vapaaksi ja siirtää sen ammattijärjestöiltä jokaisen työntekijän ja viranhaltijan itsensä päätettäväksi ja sovittavaksi työnantajan kanssa. Jokainen kunnassa työskentelevä olisi itse voinut harkita omaa tilannettaan ja saada lisää lomaa vaikkapa työn ja perhe-elämän yhdistämistä varten. Kyseessä olisi ollut aito sopimustilanne, jossa työnantaja toiminnasta vastaavana olisi voinut harkita kutakin tilannetta yksilöllisesti. Toinen varteenotettava työnantajan neuvottelutavoite oli palkallisen isyysloman mahdollistaminen rahoittamalla se mm. palkallisista merkkipäivistä luopumisella. Isyysloma ja määräaikaisten lomaoikeuksien parantaminen olivat molemmat pääsopijajärjestöjen tärkeitä tavoitteita, mutta mistään saavutetusta edusta ei sittenkään löytynyt tahtoa luopua. Luottamusmiesten asemaa parannettiin Luottamusmiesten ajankäyttösuositus muuttui sitovaksi, luottamusmiesten korvauksia korotettiin ja päätoimisen luottamusmiehen vähimmäispalkkaa korotettiin. Koska luottamusmiesten toimintaedellytyksiä ja asemaa parannettiin merkittävällä tavalla, tarkoittaa se myös, että 6 Kuntatyönantaja 1/2010
palkkoja (ns. palkkaryhmän alarajoja) sekä tehtäväkohtaisia palkkoja on korotettu joko 0,7 prosentilla tai 1,3 prosentilla. Osassa palkkahinnoittelukohdista peruspalkkoja on korotettu enemmän tai tehty korotus koskee vain peruspalkkoja eikä tehtäväkohtaisia palkkoja. Osaan palkkahinnoitteluryhmistä ei puolestaan ole tullut korotuksia ollenkaan. Tiettyihin palkkahinnoitteluryhmiin on lisäksi tehty rakenteellisia muutoksia. Korotukset ja rakenteelliset muutokset käyvät ilmi allekirjoituspöytäkirjan liitteestä. Korotukset toteutetaan siten, että viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa sellaisena kuin se oli 31.1.2010, korotetaan ensin hinnoittelukohdan mukaan määräytyvällä samapalkkaisuuserällä (0,7 % tai 1,3 %). Jos tehtäväkohtainen palkka ei korotuksen jälkeenkään ole vähintään 1.2.2010 voimaan tulleen palkkahinnoitteluliitteen ao. hinnoittelukohdan peruspalkan suuruinen, korotetaan tehtäväkohtainen palkka kuitenkin tätä peruspalkkaa vastaavaksi. Harkinnanvaraiset euromääräiset henkilökohtaiset ja muut lisät eivät korotu. Samapalkkaisuuserä hinnoittelemattomille Samapalkkaisuuspöytäkirjan mukainen paikallinen erä 1.2.2010 on suuruudeltaan 0,5 % KVTES:n hinnoittelemattomien palkkasummasta. Se käytetään paikallisesti hinnoittelemattomien tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistuksiin. Myös tällä erällä tehtävien palkankorotusten tavoitteena on naisten ja miesten perusteettomien palkkaerojen pienentäminen. Hinnoittelemattomien ryhmän hajanaisuudesta johtuen kohdennusta ei ole voitu tehdä keskitetysti, vaan se täytyy kohdentaa paikallisesti. Erän suuruus lasketaan KVTES:n sopimusalueella olevan palkkahinnoittelun ulkopuolisen henkilöstön palkkasummasta. Erä kohdennetaan niille koulutetuille naisvaltaisille ryhmille, joiden palkka ei vastaa työn vaativuutta. Kuntatyönantajan on huolehdittava siitä, että johtavassa asemassa olevien palkat ovat oikeassa suhteessa muun henkilöstön palkkoihin. Tässä tarkoitetun paikallisen järjestelyerän täytäntöönpanosta neuvotellaan, kuten KVTES:n allekirjoituspöytäkirjassa on määrätty. Tuloksellisuuden edistämistä tukeva paikallinen järjestelyerä Järjestelyerän tavoitteena on parantaa kuntien ja kuntayhtymien palvelutuotannon tuloksellisuutta ja hillitä menojen kasvua. 1.9.2010 lukien varataan 0,7 %:n suuruinen tuloksellisuuden parantumiseen perustuva paikallinen järjestelyerä. KT ja pääsopijajärjestöt antavat tuloksellisuuserän toteuttamisesta tarkemmat ohjeet 15. maaliskuuta mennessä Tehyn jäsenet ja uusi sopimus Tehyn ja sen alajärjestöjen jäseniin ei toistaiseksi sovelleta uusia määräyksiä eivätkä sovitut palkankorotukset koske heitä. Tehyn jäseniin sovelletaan edelleen 31.1.2010 asti voimassa olleen kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä (KVTES 2007 2009). Tehyyn kuuluvien palvelussuhteen ehdoista sekä Tehyn asemaa koskevassa pöytäkirjassa (ns. Tehy-pöytäkirja) on sovittu Tehyn jäsenten palvelussuhteen ehdoista sekä vuoden 2010 ja 2011 palkankorotuksista. Sari Ojanen neuvottelupäällikkö KT:n yleiskirje 5/2010 työnantajan on voitava hyödyntää luottamusmiehiä entistä paremmin paikallisissa kehittämishankkeissa ja tuloksellisen toiminnan tukena. Työnantajapuolella on tavoitteena paikallisen sopimisen vahvistaminen. Luottamusmiesten toimintaedellytysten parantumisen täytyy näkyä myös tässä toiminnassa. Seppo Haavisto/Fotex Palkantarkistukset vuonna 2010 Palkantarkistusten tasot ja mallit periytyvät myös edelliseltä sopimuskierrokselta. Kuntasektori toteuttaa edelleen ainoana toimialana työmarkkinakeskusjärjestöjen vuonna 2005 allekirjoittamaa Samapalkkaisuusohjelmaa ja lisäksi hallitusohjelmassa vuosille 2007-2010 asetettuja tavoitteita. Tavoitteena on myös ollut tiettyjen hinnoittelukohtien palkkamääräysten yhdenmukaistaminen. KVTES:n 1.2.2010 samapalkkaisuuserällä on pyritty poistamaan sellaiset perusteettomat erot samaa työtä tekevien tehtäväkohtaisissa palkoissa, joissa palkkaeroja on syntynyt ns. Tehy-pöytäkirjan korotusten johdosta tammikuun 2008 ja tammikuun 2010 välisenä aikana. Tuloksellisuuden parantamiseen liittyvä 1.9.2010 järjestelyerä on sidoksissa edellisen kierroksen Tehy- ratkaisuun ja sen läpivienti näin lyhyellä aikavälillä on erityksen haastavaa. Koska kuntatyönantajilla on käynnissä jo tällä hetkellä useita tuloksellisuuden parantamiseen liittyviä hankkeita ja toimintaa, ei ole tarpeen käynnistää pelkästään tätä tuloksellisuuserää varten mitään omaa hanketta vaan hyödyntää jo käynnissä olevia hankkeita. Sari Ojanen neuvottelupäällikkö Kuntatyönantaja 1/2010 7
Sopimukset 2010-2011 Tuloksellisuuden parantamista tuetaan Kaikkiin uusiin sopimuksiin sisältyy tuloksellisuuden edistämistä tukeva paikallinen järjestelyerä. Tavoitteena on parantaa tuloksellisuutta ja hillitä menojen kasvua. Tuloksellisuuden edistämistä tukeva 0,7 %:n suuruinen paikallinen järjestelyerä käytetään 1.9.2010 lukien. Työnantajan on tarjottava koko henkilöstölle mahdollisuus osallistua tuloksellisuushankkeisiin. Erän maksamista varten asetetaan etukäteen tulos- tai toimintayksikölle kunnan tai kuntayhtymän strategisiin tavoitteisiin perustuvat tuloksellisuustavoitteet sekä määritellään niiden saavuttamista kuvaavat mittarit, suoritustasot ja tarkastelujakso. Mittarit voivat olla tunnuslukuja tai esim. jonkin kehittämishankkeen toteuttaminen tuloksellisesti. Arviointi perustuu tuloksellisuuden kokonaisarviointiin. Nyt sovittu tuloksellisuuserä on vastaava kuin ns. Tehy-pöytäkirja 5 :n tuloksellisuuserä. KT ja pääsopijajärjestöt antavat tuloksellisuuserän toteuttamisesta tarkemmat ohjeet maaliskuussa. Tuloksellisuussuositus ohjenuorana KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt antoivat vuonna 2008 suosituksen kuntapalvelujen tuloksellisuuden kehittämiseen. Suositus antaa toimintalinjat ja periaatteet, joilla palvelujen tuloksellisuutta ja tuottavuutta voidaan kehittää kuntien ja kuntayhtymien palvelutoiminnassa. Suositukseen on koottu työkaluja, joiden avulla kunnat ja kuntayhtymät voivat saavuttaa laadullisesti kestävän tuottavuuskehityksen. Tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus on lähetetty KT:n yleiskirjeellä 24/2008. Esite Tulokselllisuuden kehittäminen on sijoitus tulevaisuuteen löytyy www.kuntatyonantajat.fi > Työelämän kehittäminen > Tuloksellisuus. Työelämän kehittäminen Neuvotteluissa sovittiin työelämän kehittämiseen liittyvistä suosituksista ja sopimuksista. Merkittävimmät muutokset koskevat työsuojeluvaltuutettuja ja suojavaatesopimusta. Työsuojeluvaltuutetut Varsinaiselle työsuojeluvaltuutetulle maksetaan 1.2.2010 lukien työsuojeluvaltuutetun korvausta 57 euroa kuukaudelta. Korvausta on korotettu 4 euroa. Uutena sopimusmääräyksenä sovittiin, että varsinaisen työsuojeluvaltuutetun ollessa tilapäisesti estynyt hoitamasta työsuojeluvaltuutetun tehtäväänsä, työsuojeluvaravaltuutetulle maksetaan em. korvaus tiettyjen edellytysten täyttyessä. Vuoden 2011 loppuun mennessä sopijaosapuolet selvittävät Kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimuksen 8 :ssä erikseen mainitun työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä koskevan sopimuksen uudistamistarpeet ja tekevät ehdotuksen uudeksi sopimukseksi. Suojavaatesopimus Pääsopijajärjestöt ovat irtisanoneet vuodelta 1997 olevan kunnallisen alan suojavaatesopimuksen. Irtisanotussa sopimuksessa ollut 5 (suojavaatteen huolto) on siirretty Kunnallisen yleisen työ- ja virkaehtosopimuksen lukuun VI (kustannusten korvaukset) ja korvaus nousee 5 euroon kuukaudelta 1.2.2010 lukien. Tarkoitus ei ole heikentää hyväksi koettuja paikallisia käytäntöjä suojavaatetuksessa, vaikka suositussopimusta ei enää ole. Neuvotteluissa sovittiin, että sopijaosapuolet selkeyttävät suojavaatetuksen määrittelyä ja sovellettavaa normistoa sekä selvittävät olemassa olevaa nykykäytäntöä. Tämän lisäksi laaditaan yhteistä aineistoa kuntatyönantajien ja työsuojelun yhteistoimintaorganisaatioiden käyttöön tukemaan paikallista arviointia suojavaatetuksen tarpeesta eri henkilöstöryhmissä ja työtehtävissä. Tämä aineisto tehdään 31.12.2010 mennessä. KT:n yleiskirje 4/2010 Margareta Heiskanen tutkimuspäällikkö 8 Kuntatyönantaja 1/2010
Luottamusmiesten asemaa parannettiin Uusissa sopimuksissa luottamusmiesten ajankäyttösuositus on muuttunut sitovaksi ja korvauksia on korotettu. Sen lisäksi päätoimisen luottamusmiehen vähimmäispalkkaa on korotettu. Tämän sopimuskierroksen tärkein sisällöllinen muutos kohdistuu KVTES:n luottamusmieslukuun. Luottamusmiehelle annettava vapautus työstä on perustunut tähän neuvottelukierrokseen saakka luottamusmiesluvussa olleeseen suositukseen. Uusissakin sopimuksessa suositus sinänsä on säilytetty. Siihen on tehty tarvittavat stilistiset muutokset, mutta se on siirretty soveltamisohjeeseen. Luottamusmiehelle työstä annettavan vapautuksen määräytymiseen on otettu uusi vähimmäistaso, mikä määrä vapautusta luottamusmiehen tulee tässä tehtävässään saada.lisäksi luottamusmieskorvausta on järjestelty uudelleen ja kokonaan tehtävistä vapautetun pääluottamusmiehen tehtäväkohtaista palkkaa on tarkistettu. Luottamusmiehen ajankäyttö Suurin sopimusmuutos koskee luottamusmiehelle annettavan vapautuksen määräytymistä. Luottamusmiehelle annettava vapautus määräytyy 1.2.2010 lukien siten, että pääluottamusmiehelle annettava vapautus on vähintään keskimäärin työpäivä viikossa 120 hänen edustamaansa viranhaltijaa/työntekijää kohden. Tätä varten luottamusmiesluvun 8 :ään on otettu uusi 7 momentti. Luottamusmiehen ajankäytöstä sovittaessa tulee ottaa huomioon, että pää- Uudet sopimuskirjat 2010-2011 Sopimuskirjat kunta-alan uusista virka- ja työehtosopimuksista 2010-2011 ilmestyvät huhtikuussa. Uudet kirjat tehdään kaikista sopimusaloista. Ruotsinkieliset painokset ilmestyvät myöhemmin. Uusia sopimuskirjoja voi tilata KT:n yleiskirjeen 7/2010 liitteenä olevalla tilauslomakkeella. Sopimuksia voi tilata myös KT:n verkkosivuilta www.kuntatyönantajat. fi, jossa sivustossa Julkaisut on sähköinen tilauslomake. luottamusmiehelle (tai ellei sellaista ole, niin vastaavassa asemassa olevalle luottamusmiehelle) annettava kiinteä vapautus on siis vähintään keskimäärin työpäivä viikossa 120 hänen edustamaansa viranhaltijaa/työntekijää kohden. 31.1.2010 asti voimassa olleessa suositus pääluottamusmiehelle annettavasta vapautuksesta vapautus määräytyi siten, että luottamusmiehellä oli oikeus saada vapautusta luottamusmiestehtävien hoitamiseksi keskimäärin työpäivä viikossa 120 135 hänen edustamaansa viranhaltijaa/työntekijää kohden, jolleivät paikalliset olosuhteet anna aihetta muuhun yhteiseen arviointiin. Tällä uudella sopimusmääräyksellä ei kuitenkaan ole tarkoitus muuttaa niitä paikallisia järjestelyjä (sopimuksia), jotka ovat voimassa uuden sopimusmääräyksen tullessa voimaan. Mikäli luottamusmiehelle annettava vapautus työstä on perustunut esim. 90 edustettavaan, niin uusi sopimusmääräys ei velvoita muuttamaan tällaista järjestelyä. Mikäli taas luottamusmiehelle annettava vapautus on perustunut 135 edustettavaan, niin tällainen järjestely tulee muuttaa uuden sopimusmääräyksen mukaiseksi. Koska tällä sopimuskierroksella luottamusmiehille annettiin lisää aikaa luottamusmiestehtävien hoitamiseksi, niin on syytä olettaa, että luottamusmiehillä on myös enemmän aikaa paneutua paikalliseen sopimiseen kuntatasolla. Sopimusteknisesti muutos on toteutettu siten, että KVTES 2007 2009 sopimuskirjassa ollut suositus on siirretty soveltamisohjeeseen ja soveltamisohjeen kirjattu suositus on perustana sovittaessa paikallisesti luottamusmiehelle annettavasta vapautuksesta. Luottamusmiehen palkkaus Tehtävistään kokonaan vapautetun luottamusmiehen tehtäväkohtainen palkka on vähintään 1 750 euroa 1.2.2010 lukien. Pääluottamusmiehelle maksettavaa korvausta on korotettu. Lisäksi korvaukseen on lisätty yksi uusi taso 450 edustettavasta ylöspäin. Jouko Hämäläinen työmarkkinalakimies KT:n yleiskirje 5/2010 OVTES 2010 2011 OVTES 2010 2011 Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus Kuntatyönantaja 1/2010 9
Sopimukset 2010-2011 KVTES-sopimuksen tekstimuutokset Tällä sopimuskierroksella KVTESsopimukseen tehtiin vain vähän materiaalisia tekstimuutoksia. Palkkauksen palkitsevuutta ja työaikajärjestelmiä kehitetään sopimuskaudelle asettavissa työryhmissä. Neuvotteluiden aikana todettiin tärkeäksi mm. arvioida ja kehittää työaikajärjestelmiä sekä uudistaa ja kehittää palkkausjärjestelmää. Sopimuskaudelle asetettiinkin kaksi keskustason työryhmää, työaikatyöryhmä ja palkkaustyöryhmä. Palkkaustyöryhmän tehtävä on sopimuskauden aikana mm. uudistaa ja kehittää palkkaus-määräyksiä ja palkkahinnoitteluliitteitä sekä selvittää hinnoittelun ulkopuolisten palkkausmääräyksiä. Työaikatyöryhmän tehtävänä on sopimuskauden aikana arvioida ja kehittää työaikajärjestelmiä sekä niiden muutostarpeita siten, että selvitetään mahdollisuuksia siirtyä pidemmällä aikavälillä yhteen ylei-seen työaikajärjestelmään tai vähentää käytössä olevien työaikajärjestelmien määrää. Luottamusmiesluvussa sekä liitteissä, ruokapalveluhenkilöstö (KVTES liite 6), perhepäivähoitajat (KVTES liite 12) sekä maatalouslomittajat (KVTES liitteet 7 ja 13) tapahtuneita muutoksia selostetaan tarkemmin muualla tässä lehdessä. Palkkaus Vähimmäispalkka Palkkauslukuun kirjattua vähimmäispalkkaa nostettiin siten, että vähimmäispalkka on 1.2.2010 lukien 1.450,00 euroa. Sopimusmääräystä sovelletaan täysin työkykyiseen 17 vuotta täyttäneeseen täyttä työaikaa tekevään henkilöön siten, että määräystä sovelletaan harjoittelijaan tai siihen rinnastettavassa asemassa olevaan vasta palvelussuhteen kestettyä asianomaiseen kuntaan/ kuntayhtymään kolme kuukautta. Soveltamisen osata sopimusmääräyksissä ei siten ole tapahtunut muutoksia. Kokonaispalkkainen projektityöntekijä/ viranhaltija KVTES 2007-2009 sopimukseen tuli uusi määräaikainen määräys, joka antoi mahdollisuuden sopia määräaikaisessa projektissa työskentelevän työntekijän/ viranhaltijan palkka ns. kokonaispalkkana, kun projektin rahoitus tulee pääosin ulkopuolelta. Määräyksen voimassaoloa jatkettiin nyt uudelle sopimuskaudelle siten, että määräystä voidaan soveltaa työntekijään/ viranhaltijaan, jonka palvelussuhde alkaa viimeistään 31.12.2011. Määräys on edelleen tarkoitettu sovellettavaksi lähinnä asiantuntija- tai vastaavissa tehtävissä toimiviin. Sopimusmääräystä voidaan soveltaa myös sellaiseen vakinaiseen työntekijään/ viranhaltijaan, joka siirtyy määräajaksi projektityöhön. Vuosiloman pituus Vuosilomalukuun lisättiin nyt soveltamisohje, jonka mukaisesti työntekijän/ viranhaltijan äitiysvapaallaoloaika rinnastetaan työssäoloon, kun arvioidaan sitä, onko työntekijä/ viranhaltija ollut työssä lomavuoden lomakautena vähintään 5 työpäivää. Esimerkki: Työntekijä X:n äitiysvapaa päättyy 15.5.2010, minkä jälkeen hän on loppuvuoden vanhempainvapaalla ja hoitovapaalla. Vuosiloma määräytyy A taulukon mukaan, vaikka henkilö ei lomakaudella (2.5-30.9) ole lainkaan työssä, koska hän on lomakauden aikana ollut äitiysvapaalla yli 5 työpäivää ja äitiysvapaa rinnastetaan työssäoloaikaan. Virka- ja työvapaa Oikeus sairauslomaan Työntekijän/viranhaltijan on KVTES:n määräyksiä noudattaen esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus työkyvyttömyydestään saadakseen sairauslomaa ja siihen liittyviä palkkaetuja. Uuden määräyksen mukaan ensimmäinen sairauslomapäivä on palkaton, mikäli lääkärintodistusta ei ole toimitettu työnantajalle viikon kuluessa lääkärintodistuksen allekirjoituspäivästä. Uuden määräyksen tavoitteena on edistää lääkärintodistusten joutuisampaa toimittamista työnantajille. Mikäli viipyminen aiheutuu hyväksyttävästä syystä, työntekijä/ viranhaltija ei menetä sairausajan palkkaa. Lääkärintodistuksen esittämisvelvollisuutta koskevaan soveltamisohjeeseen lisättiin ohje, jonka mukaisesti työnantajan tulee yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 5 :n mukaisesti nimetä ne henkilöt, jotka työnantajan puolesta voivat käsitellä sairauslomaa koskevia diagnooseja. Lain mukaan terveydentilaa koskevia tietoja saavat käsitellä vain ne henkilöt, jotka näiden tietojen perusteella valmis- 10 Kuntatyönantaja 1/2010
televat tai tekevät työsuhdetta koskevia päätöksiä taikka panevat niitä toimeen. Työnantajan on lain mukaan nimettävä nämä henkilöt tai määriteltävä tehtävät, joihin sisältyy terveydentilaa koskevien tietojen käsittelyä. Tietoja käsittelevät henkilöt eivät saa ilmaista näitä tietoja sivulliselle työsuhteen/ virkasuhteen aikana eikä sen päättymisen jälkeen. Sopimusmääräysten mukaan työntekijällä/ viranhaltijalla on oikeus saada varsinainen palkkansa sairausloman vuoksi 60 kalenteripäivän ajalta. Jos palvelussuhde on kestänyt alle 60 kalenteripäivää, maksetaan sairausajan palkkaa kuitenkin vain 14 kalenteripäivän ajalta. Sopimusmääräyksiin on nyt lisätty sairausajan palkanmaksun pituutta koskeva ohje, jonka mukaan työntekijälle/ viranhaltijalle, joka palkataan samana kalenterivuonna toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen, lasketaan sairausajan palkkaan mukaan myös 14 kalenteripäivien ajalta maksetut palkat. Esimerkki: Työntekijä X on ollut kunta Y:n palveluksessa vuoden 2010 aikana kahdessa yhteensä 50 kalenteripäivän pituisessa palvelussuhteessa siten, että hänelle maksetaan näiden molempien palvelussuhteiden aikana sairausajan palkkaa yhteensä 20 kalenteripäivää. X palkataan vakituiseksi ja hän sairastuu oltuaan töissä 60 kalenteripäivää. Sairausajan palkanmaksussa otetaan huomioon se, että X:lle on jo maksettu sairausajan palkkaa 20 kalenteripäivän ajalta. Tilapäinen hoitovapaa Tilapäisen hoitovapaan ajalta maksetaan varsinainen palkka enintään kolmelta peräkkäiseltä kalenteripäivältä lapsen sairastumisesta lukien. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä kodin ulkopuolella tai toisella vanhemmista ei muutoin tosiasiallisen esteen johdosta ole mahdollisuutta osallistua lapsen hoitoon tai kysymyksessä on yksinhuoltaja. Tosiasialliseksi esteeksi katsotaan uudessa sopimuksessa aikaisemmin mainittujen syiden lisäksi myös naisten vapaaehtoinen asepalvelu. Uudessa sopimuksessa etävanhempi saa sopimusmääräyksissä mainittujen edellytysten täyttyessä oikeuden palkalliseen tilapäiseen hoitovapaaseen. Sivuviranhaltijat Virka- ja työvapaa- luvusta poistettiin kaikki sivuviranhaltijoita koskevat määräykset. Kustannukset suojavaatteista Suojavaatesopimus on irtisanottu, minkä vuoksi suojavaatteen huoltoa koskeva määräys otettiin KVTES-sopimukseen. Määräystä muutettiin mm. siten, että huollosta aiheutuvista kustannuksista korvataan 1.2.2010 lukien 5,00 euroa, mikäli työntekijä/viranhaltija itse huoltaa käytettäväkseen annetun suojavaatetuksen. KT:n yleiskirje 5/2010 Anne Kiiski työmarkkinalakimies Kuntatyönantaja 1/2010 11
Sopimukset 2010-2011 Ruokapalvelualalla on tapahtunut suuria muutoksia. Alan kehityksen arvellaan johtavan kohti yhä suurempia tuotantoyksiköitä. Muuttuva toimintaympäristö edellyttää myös virka- ja työehtosopimuksen palkkausmääräyksiltä aikaisempaa enemmän mahdollisuuksia ottaa huomioon mm. erilaiset tuotantotavat ja jakeluketjut. Ruokapalveluhenkilöstön palkkahinnoittelu uudistettiin Ruokapalveluhenkilöstön palkkahinnoittelun rakenne on tähän saakka poikennut muista palkkahinnoitteluista kunta-alalla. Ammattinimikkeet ja pätevyysvaatimukset ovat vaatineet ajanmukaistamista. Myös ateriamääriin perustuva esimiesten tehtäväkohtaisen palkan määrittely on jo vuosia koettu ongelmalliseksi. KVTES:iin 2007-2009 asetettiin työryhmä, jonka tehtävänä oli johdonmukaistaa ja yksinkertaistaa KVTES:n liitteen 6 (ruokapalveluhenkilöstö) palkkahinnoittelun palkkamääräykset. Työryhmän esityksen perusteella määräyksiä muutettiin 1.2.2010 voimaan tulleessa KVTES:ssa. Aikaisempi hinnoittelurakenne oli seitsemänportainen: johtotehtävät, esimiestehtävät kolmella eri tasolla, työnjohto, ammattitehtävät ja peruspalvelutehtävät. Ruokapalveluhenkilöstöä oli noin 18 300 aikaisemman palkkahinnoittelun piirissä. Valtaosa (14 000 henkilöä) työssä olevasta henkilöstöstä teki palkkaryhmien peruspalvelutehtävät ja ammattitehtävät mukaisia tehtäviä. Erilaisissa esimies- ja johtotehtävissä oli noin 3 150 henkilöä. Yli puolet esimiehistä oli palkkaryhmässä, jossa palkkahinnoittelun mukaan laskettu ateriamäärä oli alhaisin (alle 1000/1200). Uudessa sopimuksessa (KVTES 2010-2011 liite 6) ruokapalveluhinnoitteluun jäi viisi hinnoittelukohtaa. Johtotehtävät siirrettiin hinnoittelun ulkopuolisiksi, kolme esimieshinnoittelua yhdistettiin, työnjohdon hinnoittelu pysyi ennallaan, ammattitehtävistä erotettiin vaativat ammattitehtävät ja peruspalvelutehtävien hinnoittelu pysyi ennallaan. Ruokapalveluhinnoittelun piiriin kuuluvan henkilöstön tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.2.2010 lukien samapalkkaisuuserällä 0,7 %. Samasta ajankohdasta lukien palkkahinnoitteluihin on tehty alarajatarkistuksia. Yksiköiden johto ja esimiehet Uudessa sopimuksessa yksiköiden tai vastuualueen johto- ja esimiestehtävien entiset kolme palkkaryhmää on yhdistetty yhdeksi palkkaryhmäksi ja ateriamääriin perustuvasta palkkahinnoittelusta on luovuttu. Esimiesten palkka määräytyy tehtävien vaativuuden mukaan riippumatta yksiköstä (esim. päiväkoti, sairaala), jossa esimies toimii. Tehtävien vaativuuteen vaikuttavat mm. volyymi, erityisruokavaliot ja ruoan jakelutapa. Tehtäväkohtaista palkkaa määriteltäessä vaativampina tehtävinä voidaan pi- tää esimerkiksi niiden toimintayksiköiden johtamista, jotka toimivat viikon jokaisena päivänä tai työtehtäviä, joissa edellytetään usean toiminnon hallintaa. Uudessa palkkaryhmässä pätevyysvaatimuksena on korkeakoulututkinto, jollainen on ammattikorkeakoulututkinto sekä alempi- tai ylempi korkeakoulututkinto. Vaativat ammattitehtävät Ammattitehtävissä toimivat olivat aikaisemmin samassa palkkaryhmässä. Uudessa sopimuksessa ammattitehtävät on jaettu kahteen ryhmään siten, että vaativat ammattitehtävät muodostavat oman palkkaryhmän. Uuteen palkkaryhmään kuuluvat ruokapalvelun ammattitason erityisosaamista vaativa perustyö. Vaativissa ammattitehtävissä korostuu itsenäinen vastuu ruoan valmistuksesta tai yksikön ruokapalvelusta. Vaativat ammattitehtävät -ryhmään voivat kuulua esimerkiksi sellaiset ruokapalveluvastaavat, kokit ja dieettikokit, joiden pätevyysvaatimus on cateringalan perustutkinto tai vastaava aikaisempi koulutus. Kuten aikaisemmassa sopimuksessa, tavanomaisessa ammattitehtävässä toimivien tehtävänä on ruoan valmistus sekä 12 Kuntatyönantaja 1/2010
kuumennus- tai jakelukeittiön toiminnasta ja taloudesta vastaaminen annettujen ohjeiden mukaisesti. Tässä ammattitehtävissä edellytetään yleensä catering-alan perustutkintoa. Hinnoittelun ulkopuoliset Ruokapalvelun hallinnollinen ylin johto (entinen hinnoittelukohta 06RUO010) on uudessa sopimuksessa siirretty palkkahinnoittelun ulkopuolisiksi. Palkkahinnoittelun ulkopuolisten tehtäväkohtaisten palkkojen tulee olla oikeassa suhteessa niihin palkkahinnoittelun palkkaryhmiin kuuluvien tehtäväkohtaisten palkkojen kanssa, joita voidaan tehtävän luonteen vuoksi käyttää ns. viiteryhmänä. Ruokapalvelun suunnittelu-, kehittämis- ja muut asiantuntijatehtävät ovat palkkahinnoittelun ulkopuolisia ja viiteryhmänä voidaan yleensä käyttää ruokapalvelun johto- ja esimiestehtävissä toimivien palkkausta. Jos ammatti- tai peruspalvelutehtävissä työskentelevä toimii ruokapalvelutehtävien lisäksi myös esimerkiksi siivoustehtävissä, tehtävä on yleensä palkkahinnoittelun ulkopuolinen. Tehtäväkohtaista palkkaa määriteltäessä viiteryhmänä voidaan yleensä käyttää sekä ruokapalvelu- että siivoustehtävissä toimivien palkkausta. Palkkahinnoittelun ulkopuolisille on 1.2.2010 lukien käytettävissä 0,5 %:n suuruinen paikallinen järjestelyerä, jota voidaan kohdentaa mm. ruokapalvelussa niille koulutetuille nais valtaisille ryhmille, joiden palkka ei vastaa työn vaativuutta. Palkankorotukset 1.9.2010 1.9.2010 lukien on käytettävissä paikallinen järjestelyerä, jolla on tavoitteena parantaa kunnan tai kuntayhtymän taikka sen toimintayksikön palvelutuotannon tuloksellisuutta. Tähän pyritään mm. kehittämällä toimintakulttuuria, henkilöstön välistä työnjakoa, palveluprosesseja, palveluinnovaatioita ja tuottavuusmittareita. Suvi Kämäri johtava työmarkkina-asiamies Lisätietoa KT:n yleiskirje 5/2010 Perhepäivähoitajat Omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien osalta samapalkkaisuuserä on kohdennettu liitteestä 12 ilmeneviin muutoksiin 1.2.2010 lukien. Muilta osin KVTES:n palkankorotukset koskevat myös liitteessä 12 tarkoitettuja perhepäivähoitajia Samapalkkaisuuserä Järjestelyerä samapalkkaisuuden edistämiseksi 1.2.2010 lukien kohdennettiin seuraavasti: KVTES:n palkkausluvun harkinnanvaraisen henkilökohtaisen lisän vähimmäismääräys koskee 1.2.2010 lukien myös liitteen 12 piirissä olevia perhepäivähoitajia kuitenkin siten, että vähimmäismäärä on 0,9 % liitteen 12 piiriin kuuluvien tehtäväkohtaisten palkkojen yhteismäärästä. Yhdestä hoitopaikasta vähintään maksettavaan korvaukseen vaikuttaa 1.2.2010 lukien perhepäivähoitajalla oleva vähintään soveltuva ammatillinen tutkinto. Vähimmäisperuspalkka nousee täyttä työaikaa tekevällä perhepäivähoitajalla vähintään 4 1 momentin 2 kohdassa määrättyä kahta yli viiden tunnin hoitopaikkaa vastaavaan euromäärään. Vähintään soveltuvan ammatillisen tutkinnon ottaminen huomioon Jos perhepäivähoitajalla on vähintään soveltuva ammatillinen tutkinto, 4 1 momentin 1 kohdan mukainen korvaus keskimäärin yli viideksi tunniksi päivässä varatusta hoitopaikasta on 1.2.2010 lukien vähintään 371,61 euroa ja keskimäärin enintään viideksi tunniksi varatusta hoitopaikasta vähintään 185,81 euroa. Hoitopaikasta maksettava korvaus määräytyy tämän kohdan mukaan riippumatta siitä, onko työnantaja edellyttänyt perhepäivähoitajalta vähintään soveltuvaa ammatillista tutkintoa. Muilta hoitajilta varatuista hoitopaikoista maksettava korvaus määräytyy 4 1 momentin 2 kohdan mukaan. Työnantaja harkitsee, mikä on perhepäivähoitajan tehtävään soveltuva tutkinto. Jos perhepäivähoitajia koskevassa tehtävien vaativuuden arvioinnissa on otettu huomioon perhepäivähoitajalla oleva tehtävään soveltuva vähintään ammatillinenn tutkinto, tulee tehtävien vaativuuden arviointia tältä osin tarkastella uudelleen. Tarkoituksena ei ole, että tutkinto otetaan palkkaan automaattisesti vaikuttavana tekijänä huomioon sekä hoitopaikasta maksettavassa korvauksessa että tehtävien vaativuuden arvioinnin kautta. Harkinnanvaraisen henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärä Työnantajan on käytettävä 1.2.2010 alkaen liitteen 12 piiriin kuuluvan henkilöstön harkinnanvaraisiin henkilökohtaisiin lisiin vähintään 0,9 % laskettuna heidän yhteenlasketusta tehtäväkohtaisten palkkojen yhteismäärästä, mikäli liitteen 12 soveltamispiiriin kuuluu vähintään 30 henkilöä. Tarkistus suoritetaan vuosittain. Koska määräys tulee voimaan 1.2.2010 lukien eli kesken kalenterivuotta, lasketaan lisiin 1.2.-31.12.2010 käytettävä vähimmäismäärä em. kuukausien tehtäväkohtaisten palkkojen yhteismäärästä. Yksinkertaisinta on kuitenkin ottaa lähtökohdaksi mahdollisimman tavanomai- Kuntatyönantaja 1/2010 13
Sopimukset 2010-2011 sen kuukauden tehtäväkohtaisten palkkojen yhteismäärä ja laskea, paljonko tämän perusteella tulisi kuukausitasolla maksaa henkilökohtaista harkinnanvaraista lisää helmi-joulukuun ajan. Tilapäinen siirto muihin tehtäviin Työnantaja voi KVTES:n yleisen osan 10 :n mukaisesti siirtää perhepäivähoitajan työskentelemään tilapäisesti kodin ulkopuolelle esimerkiksi päiväkotiin. Tätä koskevaan soveltamisohjeeseen on lisätty ohje siitä, että hoitaja tekee siirtokohteessa noudatettavaa työaikaa ja työvuoroja, mutta säännöllinen työaika ja ylityöraja määräytyvät sen työaikamuodon mukaan, jota hoitaja tekee yli 50 % ja että kustannukset korvataan matkakustannusliitteen mukaan. Suositeltavaa on, että hoitaja saa tiedon siirrosta viimeistään edellisenä päi- vänä. Tilapäistä siirtoa harkittaessa huomioidaan myös hoitajan omien lasten hoitotarve. Työaikoihin liittyvää ohjeistusta Työajaksi luettavaa aikaa koskevaan soveltamisohjeeseen on lisätty ohje, jonka mukaan työnantajan on hyvä etukäteen määritellä, millaisiin työnantajan määräämiin muihin työtehtäviin käytetty aika luetaan työajaksi. Työaikaa koskevien määräysten soveltamisohjeita on muutoinkin muokattu. Niihin on lisätty esimerkki työaikakorvausten antamisesta vapaana ja ohje siitä, että aikaisemmilta jaksoilta kertyneiden työaikakorvausten täyttöön laitossa on vuosiloma- ja sairauslomatilanteissa noudatettava samaa periaatetta kuin kunnan muillakin työntekijöille (esim. yleistyöajassa olevilla). Muuta Tehy-pöytäkirja syntyi lakisääteisen sovittelujärjestelmän myötä Kunnallinen työmarkkinalaitos katsoo, että apulaisoikeuskanslerin tammikuussa antama kannanotto Tehyä koskevan sovintoehdotuksen laillisuudesta asettaa koko suomalaisen työehtosopimusjärjestelmän laillisuuden uuteen valoon. Suomen työlainsäädäntö ja siitä omaksuttu oikeuskäytäntö huomioon ottaen KT oli täysin vakuuttunut sovintoehdotuksen laillisuudesta. Tehy-pöytäkirja syntyi työministeriön asettaman sovittelulautakunnan sovintoehdotuksen hyväksymisellä ota tai jätä -tilanteessa, jossa hylkäämisen seurauksena olisi alkanut muodoltaan ainutlaatuinen työtaistelu. Sovintoehdotuksen hyväksymisellä estettiin vaarallinen työtaistelu. Syntyneille palkkaeroille on objektiivinen peruste. Vaikka sopimusalarajat ylittävää tarkastelua tehtäisiinkin, kuntatyönantajilla on katsottava olevan objektiiviset perusteet maksaa samasta työstä eri palkkaa, kun Tehy-pöytäkirja syntyi pakollisen, lakisääteisen sovittelujärjestelmän myötä. Sovintoehdotuksen antoi sovittelulautakunta, jossa mukana olivat mm. tasa-arvovaltuutettu ja valtiovarainministeriön edustaja. Valtakunnallisia sopimuksia, kuten kunnallista työ- ja virkaehtosopimusta, on sovellettu sekä sen tehneiden järjestöjen jäseniin että myös järjestäytymättömiin. Valtakunnansovittelijan syksyllä 2007 tekemä Tehyä koskeva sovintoehdotus koskee vain työriidan osapuolia. Kyseessä on ennakkotapaus, joka on yhdenvertaisuuslakiin perustuva ensimmäinen tulkinta syrjinnästä tällaisessa asiassa. Tasa-arvolain samapalkkaisuusäännöksiä ei ole sovellettu työehtosopimusrajat ylittäen ja mahdollisten perusteettomienkin palkkaerojen poistamiseen on annettava kohtuullinen aika, mihin vaikuttaa mm. työnantajan taloudellinen tilanne. Työn vaativuuden arviointia koskevaa määräystä ja sen soveltamisohjetta on muokattu. Tarkoituksena on ollut korostaa, että myös perhepäivähoitajien tehtäväkohtaisen palkan määrittelyssä käytetään KVTES:n palkkausluvun 5 1 momentin soveltamisohjeesta ilmeneviä vaativuustekijöitä. Satunnaisesti hoidossa olevaa lasta koskevasta soveltamisohjeesta on poistettu esimerkit päiväkohtaisten erilliskorvauksen maksamisesta. Mikäli päiväkohtaista erilliskorvausta maksettaisiin hoitajalle, jolta hoitopaikkoja ei ole varattuja, poistetussa esimerkissä ollutta periaatetta kuitenkin noudatetaan edelleen. 5 :n soveltamisohjeeseen on lisätty maininta siitä, että hoitopaikan varaamista, lisäämistä ja vähentämistä koskevat päätökset tehdään kirjallisesti. Aiemmin tämä on ollut suosituksena. Vuosilomapalkkaa erityistilanteissa koskevan 13 :n soveltamisohjetta on muokattu ja siihen on lisätty ohje siitä, että olennaisen muutoksen arviointiin on hyvä luoda etukäteen ohjeistus. Liitteen 12 seurantaryhmä ei enää jatka toimintaansa. Lotta Harjunpää tyomarkkinalakimies KT:n yleiskirje 5/2010 14 Kuntatyönantaja 1/2010
Maatalouslomitus Maataloushenkilöstöä koskeva palkkausliite uudistettiin rakenteellisesti koskemaan lomituspalveluita ja maatalousalaa. Hinnoittelukohtien peruspalkkojen alarajoja tarkistettiin. Sini Yrjänä/ Plugi Palkkausmääräykset Maatalouslomittajien hinnoittelukohtaan lisättiin pätevyysvaatimus. Lisäksi maatalousyrittäjien lähisukulaisten eli ns. perheenjäsenlomittajien palkanmäärittely siirrettiin palkkausliitteeseen uuden hinnoittelutunnuksen muu lomitustyö piiriin. Myös tämän ryhmän tehtäväkohtaisen palkan määrittelyn perusteena on työn vaativuuden arviointi. Näin ollen tehtäväkohtaiseen palkkaan voidaan palkkausluvun edellytysten niin täyttyessä tehdä mm. epäpätevyysalennus. Työaikamääräykset Maatalouslomittajien varallaolorajoitus, viisi tuntia vuorokaudessa, poistettiin ja varallaolokorvaus alennettiin 20-30 %:iin varallaolotuntia kohden. Maatalouslomittajien sunnuntaityökorvaus laajennettiin koskemaan KVTES:in yleisten työaikamääräysten tapaan jo lauantaina tai tiettyjen juhlapyhien aattona klo 18-24 tehtyä työtä. Yötyön osalta maatalouslomitusliitettä muutettiin niin, että työaikalain yötyörajoitusten estämättä työnantajan ja työntekijän niin sopiessa, työntekijällä voidaan teettää yötyötä (klo 23-06) mikäli siihen on perusteltu toiminnallinen syy. Yötyökorvaus laajennettiin koskemaan, kuten yleisissä KVTES:in työaikamääräyksissä, klo 22-07 välistä aikaa. Työntekijän tilapäinen kutsuminen työhön vapaapäivänä Uutena lomitusliitteeseen otettiin määräys siitä, että tilapäisesti työhön kutsuttaessa vapaapäivänä, kutsutaan ensisijaisesti työntekijä, joka on siihen suostunut. Lisäksi pyritään vuorottelemaan työhön kutsumisessa. Jollei hätätyöstä ole kysymys pyritään välttämään työhön kutsumista, jos siitä on työntekijälle kohtuuttomasti haittaa. Uusia soveltamisohjeita Lomitusliitteeseen kirjattiin muistutus mm. siitä, että työn tulee tasoittua tasoittumisjakson aikana. Yli neljän viikon tasoittumisjaksosta tulee sopia KVTES:in III luvun 3 periaatteiden mukaan työntekijän kanssa tai mikäli järjestely koskee vähintään viittä, luottamusmiehen tai paikallisen ao. sopijajärjestön edustajan kanssa. Jatkuva neuvottelumenettely Sopimuskauden 2010-2011 aikana osapuolet selvittävät maatalouslomittajien työaikamääräyksien kokonaisvaltaista kehittämistä. Osapuolet huomioivat tässä työssä KVTES:in allekirjoituspöytäkirjassa asetetun työaikatyöryhmän työn tulokset, mikäli mahdollista. Samoin osapuolet selvittävät KVTES:in matkakustannuskorvausliitteen sovellettavuutta maatalouslomitukseen. Turkistuottajien lomituspalvelut Maatalouslomitusliitteen soveltamisala laajennettiin koskemaan myös turkisyrittäjien tilalla työskenteleviä paikallisyksiköiden palveluksessa olevia työntekijöitä. Kyseisten lomittajien palvelussuhteen ehdot ovat samat kuin muilla maatalouslomittajilla. Muutostarve perustui vuodenvaihteessa voimaan tulleeseen lakiin turkistuottajien lomituspalveluista. Henriikka Nybondas-Kangas johtava työmarkkinalakimies KT lähettää lomituspalveluiden paikallisyksiköille kirjeen, jossa lisätietoa sopimusmuutoksista. Lomituspalvelu myös turkistuottajille Turkistuottajien kunnallinen lomituspalvelu alkoi vuoden 2010 alussa. Se järjestetään turkistuottajille, jotka harjoittavat ammattimaista turkiseläintaloutta ja ovat sidoksissa turkiseläinten päivittäiseen hoitotyöhön. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa maaliskuussa vuosilomapäivien ja lisävapaatuntien määrän. Siirtymäsäädöksellä säädetään vuonna 2010 järjestettävien vuosilomapäivien enimmäismääräksi 14 päivää. Lisävapaasta peritään palvelun käyttäjältä viisi euroa tunnilta. Lomituspalveluiden toimeksiantajana toimii Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela). Lomituspalvelun piirissä arvioidaan olevan noin tuhat tilaa, joista noin puolet hankkii palvelun kuntatyönantajien eli paikallisyksiköiden kautta. Kuntatyönantajille turkislomittajien ammattiryhmä on uusi. Turkistiloilla lomittaviin työntekijöihin sovelletaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen maatalouslomittajia koskevia sopimusmääräyksiä. Kuntatyönantaja 1/2010 15
Sopimukset 2010-2011 Opetushenkilöstön virkaja työehtosopimus OVTES:n sopimusalalla helmikuun 2010 samapalkkaisuuserä on kohdennettu keskitetysti tehtäväkohtaisiin palkkoihin ja paikallisesti jaettavia eriä ei ole. OVTES 2010-2011 sisältää kaksi palkantarkistusta: helmikuun 2010 alusta toteutettavan samapalkkaisuuserän sekä tuloksellisuuden edistämistä tukevan paikallisen järjestelyerän 1.9.2010. Muut sopimusmuutokset ovat pääosin sellaisia, joilla on pyritty selkeyttämään ja ajantasaistamaan 31.1.2010 voimassa olleen OVTES:n sopimusmääräyksiä. OVTES 2010 2011 kustannusvaikutus vuonna 2010 on keskimäärin 0,97 %, jos tuloksellisuushankkeet kohdistuvat koko henkilöstöön. Kustannukset vaihtelevat työnantajittain riippuen, esimerkiksi henkilöstörakenteesta. Samapalkkaisuuserä 1.2.2010 OVTES:n sopimusalalla koko samapalkkaisuuserä on kohdennettu keskitetysti tehtäväkohtaisiin palkkoihin, ja paikallisesti jaettavia eriä ole. (Katso www.kuntatyönanataja.fi>sopimukset >OVTES Koska samapalkkaisuuserä on kohdennettu tehtäväkohtaisiin palkkoihin, OVTES:n A-osion harkinnanvaraista henkilökohtaista lisää ei tarkisteta. Samapalkkaisuuserätarkistukset poistavat/pienentävät henkilökohtaista palkanlisiä tai siirtymäkauden lisiä. Jos henkilöllä on sekä henkilökohtaista palkanlisää että siirtymäkauden lisää, paikallinen työnantaja päättää, missä järjestyksessä lisiä pienennetään. Samapalkkaisuuserällä tarkistetuttujen erilliskorvausten, kuten esim. peruskoulun koulu/oppilaitos- ja kuntakohtaisen lisätehtävän euromäärät ilmenevät palkkaliitteestä. Koska tarkistukset tulevat voimaan 1.2.2010, ne voidaan tehdä loppulukuvuoden osalta siten, että kyseisille henkilöille maksettavia euromääriä korotetaan prosenteilla (katso erillinen asiakirja: Erilliskorvaukset 1.2.2010 KT:n verkkosivuilla.)c -osion ammatillisten oppilaitosten yhteisten määräysten apulaisrehtorin ja aikuiskoulutusjohtajan peruspalkat on yhdistetty. Tämä tarkoittaa sitä, että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen apulaisrehtorin tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se alittaa hinnoittelutunnuksen mukaisen peruspalkan. Apulaisrehtorin vuosisidonnainen osa tulee nousemaan, koska laskentaperuste nousee. Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Tuloksellisuuden parantamiseksi on käytettävissä 0,7 %:n suuruinen paikallinen järjestelyerä. KT antaa sopijajärjestöjen kanssa tarkemmat ohjeet tuloksellisuushankkeiden toteuttamisesta 15.maaliskuuta mennessä. Tuloksellisuuserästä jaettavat palkantarkistukset poistavat/pienentävät henkilökohtaista palkanlisää tai siirtymäkauden lisää, jos ne kohdennetaan tehtäväkohtaisiin palkkoihin. Henkilökohtaiseen lisään kohdennettu tuloksellisuuserä ei poista eikä pienennä henkilökohtaista palkanlisää eikä siirtymäkauden lisää. Ns. B-osion kassakaappi 1.3.2007 voimaan tulleen OVTES:n liitteessä oli määräykset peruskoulun, lukion ja aikuislukion siirty-mäkauden lisien huomioon ottamisesta paikallisesti jaettaessa valtakunnallisesti päätettyä paikallista järjestelyvaraerää (ks. KT:n yleiskirjeen 3/2007 liite 1). Liitteen määräykset ovat voimassa 31.3.2010 asti. Tämä tarkoittaa sitä, että siirtymäkauden lisästä mahdollisesti huomioon otettavaa rahamäärää ei seurata eikä siirretä paikalliseen järjestelyerään enää toukokuun 2009 jälkeen, koska viimeinen paikallinen järjestelyerä, johon liitteen mukainen euromäärä olisi voitu yhdistää, on ollut jaettavana 1.5.2009. KT:n yleiskirje 9/2010 Vuokko Piekkala neuvottelupäällikkö 16 Kuntatyönantaja 1/2010
Teknisten sopimus Sopimuskorotukset muodostuvat 0,4 %:n suuruisesta samapalkkaisuuserästä ja tuloksellisuuden paranemiseen perustuvasta paikallisesta järjestelyerästä. Samapalkkaisuuserän toteuttamista sovitaan paikallisesti. Sopimuskausi Kunnallisten teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus on voimassa 1.2.2010 31.12.2011. Sopimuksen voimassaolo jatkuu 31.12.2011 jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä kirjallisesti irtisanota viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä. Sopimus voidaan kuitenkin sopimuskauden aikana kirjallisesti irtisanoa viimeistään 31.1.2011 päättymään 28.2.2011. Jos joku sopijajärjestöistä irtisanoo sopimuksen päättymään 28.2.2011, uusia palkantarkistuksia tehdään aikaisintaan 1.5.2011 lukien. Teknisten sopimuksen 2010-2011 mukaisten palkankorotusten kustannusvaikutus vuonna 2010 on keskimäärin 0,6 %. Vuoden 2011 palkankorotuksista neuvotellaan erikseen. Järjestelyerä samapalkkaisuuden edistämiseksi 0,4 %:n suuruinen teknisen henkilöstön järjestelyerä samapalkkaisuuden edistämiseksi käytetään paikallisesti 1.2.2010 lukien pyrkimällä edistämään naisvaltaisten alojen palkkakilpailukykyä sekä poistamaan naisten ja miesten palkkaeroja kohdentamalla palkkojen korotuksia koulutetuille naisvaltaisille ryhmille, jotka työskentelevät pykälässä olevassa esimerkkiluettelossa mainituissa teknisen alan tehtävissä. Järjestelyerän toteuttaminen vastaa 1.3.2008 täytäntöön pantua järjestelyerää. Järjestelyerä on toteutettava paikallisen TS-järjestelmän puitteissa. Tuloksellisuuden edistämistä tukeva paikallinen järjestelyerä Tuloksellisuuden paranemiseen perustuvasta 0,7 %:n paikallisesta järjestelyerästä 1.9.2010 lukien (allekirjoituspöytäkirja 3 ) pyritään tarvittaessa antamaan tarkemmat ohjeet heti KVTES:n vastaavien ohjeiden valmistuttua, kuitenkin viimeistään 31.3.2010. Kumpaankaan edellä mainittuun järjestelyerän mukaiseen korotukseen ei sovelleta TS-10 14 :n 2 momenttia eli järjestelyerien mukaiset korotukset eivät pienennä mahdollista erillislisää. TS-työryhmän työ jatkuu Teknisten sopimuksen sopijaosapuolten välinen TS-työryhmä jatkaa sopimuksen kehittämistä. Tavoitteena on edistää paikallisten palkkausjärjestelmien toimivuutta ja ottaa huomioon kunnallisen palvelutuotannon rakennemuutokset. Työryhmän toimeksiantoon kuuluu myös omalta osaltaan harkita mahdollisia soveltamisalamuutoksia. KT:n yleiskirje 2/2010 Erkki Hintsanen johtava työmarkkinalakimies Kuntatyönantaja 1/2010 17
Sopimukset 2010-2011 Lääkärisopimus Lääkärisopimus sisältää samapalkkaisuuserän ja tuloksellisuuserän. Samapalkkaisuuserää on kohdennettu mm. päivystyskorvausjärjestelmään ja terveyskeskusten toimenpidepalkkiohin. Sairaaloissa 0,15 % samapalkkaisuuserästä käytetään paikallisesti päivystysjärjestelyjen tukemiseen sekä tehtäväkohtaisten palkkojen korottamiseen ja henkilökohtaisiin lisiin. Sopimuskausi ja voimassaolomääräykset vastaavat KVTES:n määräyksiä. Sopimusmuutokset nostavat työvoimakustannuksia vuoden 2010 aikana lääkärisopimuksen soveltamisalueella keskimäärin 0,78 %. Samapalkkaisuuserää on kohdennettu mm. päivystyskorvausjärjestelmään ja terveyskeskusten toimenpidepalkkiohin. Samapalkkaisuuserä 1.2.2010 Järjestelyerä samapalkkaisuuden edistämiseksi on 0,6 prosenttia lääkärisopimuksen palkkasummasta. Tätä erää on kohdennettu liitteissä 1-4 päivystyskorvausjärjestelmän kehittämiseen mm. yhtenäistämällä vapaamuotoisen päivystyksen ja muun työpaikkapäivystyksen peruskorvauksia. Liitteissä 1 ja 3 on korotettu opiskelijoiden palkkahinnoittelujen peruspalkkaa. Sivuviranhaltijan peruspalkka on sidottu erikoislääkärien/erikoishammaslääkärien palkkaan. Terveyskeskusten lääkärien toimenpideluetteloon on otettu kokeiluluontoisesti uusi toimenpide koskien lääkärin muulle terveydenhuollon ammattihenkilölle suorittamaa konsultointia, johon liittyy potilaan hoitoa koskeva sairauskertomusjärjestelmään kirjattava hoito-ohje. Terveyskeskusten hammaslääkärien toimenpideluetteloa on uusittu ja eräitä toimenpidepalkkioita on korotettu. Eläinlääkäriliitteessä on korotettu kokopäivätoimisen hygieenikon ja valvontaa suorittavan eläinlääkärin palkkahinnoittelun peruspalkkaa sekä myös päivystyksen peruskorvauksia. Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Tuloksellisuuden parantamiseen on varattu 0,7 prosentin suuruinen paikallinen järjestelyerä, joka käytetään 1.9.2010. Sen toimeenpanosta annetaan yhteiset ohjeet viimeistään 15.3.2010. Päivystyskorvausjärjestelmä Liitteissä 1-4 muun työpaikkapäivystyksen peruskorvausta koskevat määräykset on yhdistetty vapaamuotoisen päivystyksen peruskorvausta koskevien määräysten kanssa ja siirretty yleiseen osaan. Näin ollen päivystyksen peruskorvaukset ovat samanlaiset.aktiivipäivystyksen korvaukset sen sijaan on säilytetty edelleen liitteissä. Kultakin vapaamuotoisen päivystyksen ja muun työpaikkapäivystyksen päivystystunnilta maksetaan vähintään yleisen osan taulukon mukainen rahakorvaus tai annetaan vastaava vapaa-aika. Taulukon mukaiseen peruskorvauksen prosenttiin (19-36 %) vaikuttaa ajankohta (arkipäivä/viikonloppu) sekä viranhaltijalle määrätty valmiusaika. Peruskorvauksen prosentit määritellään paikallisesti ottaen huomioon em. prosentteja korottavana tekijänä mm. päivystyksen sitovuus, rasittavuus ja toistuvuus. Puhelinkonsultaatiokorvaus on siirretty osaksi vapaamuotoisen päivystyksen ja muun työpaikkapäivystyksen aktiivityön korvauksia, mutta sen määritelmää ei ole muutettu. Päivystyksen ja työaikakorvausten vapaa-aikakorvaukset annetaan viimeistään korvaukseen oikeuttavan työviikon tai työaikajakson päättymistä seuraavan kolmen kuukauden aikana. Tästä voidaan kuitenkin sopia toisin. Paikallinen sopiminen Paikallista sopimista koskeva rajoitus on taas voimassa, mutta edellisen sopimuksen nojalla tehdyt paikalliset sopimukset ovat voimassa niiden omien voimassaolomääräysten mukaan. Terveyskeskusten lääkärit Terveyskeskusten lääkärien toimenpideluetteloon tehdyt muutokset tulevat voimaan 1.9.2010. Toimenpideluetteloon on otettu kokeiluluontoisesti uusi toimenpideryhmä R002, jolla korvataan yleensä vastaanottokäynti. Toimenpidepalkkiota ei makseta, jos potilas tulee konsultoinnin seurauksena välittömästi lääkärin hoitoon. Sairauskertomuksesta tulee löytyä saatu konsultaatiovastaus sekä merkintä konsultaation antavasta lääkäristä, jolle korvaus suoritetaan. Toimenpiteen käyttö perustuu terveydenhuollon ammattihenkilöstön tehtävä- ja työnjakomuutoksiin. Muutokset voivat liittyä lakimuutoksiin, organisaatiouudistuksiin ja palvelutarpeiden ja henkilöstön osaamisen parempaan hyödyntämiseen palvelu- ja henkilöstöstrategioiden toteuttamiseksi. Sopijaosapuolet seuraavat ja arvioivat tämän toimenpiteen toteutumista ja sen toiminnallisia vaikutuksia sopimuskauden aikana. Toimenpideluettelosta on myös poistettu muutamia toimenpiteitä. Terveyskeskusten hammaslääkärit Liitteessä 2 on korotettu eräitä toimenpidepalkkioita. Hammaslääkäreillä voi päivystys olla joko terveyskeskuksessa tapahtuvaa työnantajan määräämää aktiivipäivystykseen rinnastettavaa päivystä (muun muassa särky- ja tapaturmapäivystystä) tai vapaamuotoista päivystystä eli puhelinpäivystystä. Aktiivipäivystykseen rinnastettavas- 18 Kuntatyönantaja 1/2010
ta päivystyksestä maksetaan kultakin päivystystunnilta korottamaton tuntipalkka tai annetaan yksi tunti vapaata säännöllisenä työaikana. Korvaus on vastaava kuin terveyskeskusten lääkäreillä. Lisäksi maksetaan liitteen 2 mukaiset käynti- ja toimenpidepalkkiot. Terveyskeskusten hammaslääkärien toimenpideluetteloon tehdyt muutokset mm. ryhmäsiirtoja, eräiden toimenpiteiden poistoja ja yhdistämisiä tai sisältömuutoksia tulevat voimaan 1.2.2010. Entinen THL-koodi on nimetty uudelleen TKHL-koodiksi ja poistettu vastaavuus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suun terveydenhuollon toimenpideluokituksen koodeihin. Sairaalahammaslääkärit Sairaalahammaslääkärien toimenpideluetteloon tehdyt muutokset tulevat voimaan 1.2.2010. Eläinlääkärit Liitteen 5 palkkahinnoittelusta on poistettu jaottelu I-, II- ja III-pätevyyteen. Peruspalkka määräytyy 1.2.2010 lukien tehtävän/virkanimikkeen sekä sen mukaan, onko laillistetulla eläinlääkärillä tehtävään soveltuva erikoiseläinlääkärin tutkinto vai ei. Lääkärisopimuksen yleisen osan viittauksia kokopäivätoimisen hygieenikon peruspalkkaan on muutettu viittaamaan kokopäivätoimisena hygieenikkona toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkkaan. Soveltamisohjeeseen on lisätty ohjeistusta valvonta- ja tarkastustehtävistä ja muita viranomaistehtävistä. Päivystyskorvaus lasketaan 1.2.2010 korottamattomasta tuntipalkasta. Tuntipalkan laskentapohjana oleva palkka saadaan 1 :n 3 kohdan praktikkoeläinlääkärinä toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkasta kerrottuna 1,8 :lla. Eäinlääkäritaksan sisältöä ei ole varsinaisesti muutettu, mutta viittaukset eläinlääkintähuoltolakiin on päivitetty Lisäksi eräiden epämukavalta työajalta maksettavien palkkioiden korotusta on täsmennetty. Tarja Tuominen työmarkkinalakimies Samapalkkaisuuserä Tuntipalkkaisten sopimus Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksessa samapalkkaisuuserä toteutetaan paikallisesti. Tuntipalkkaisten sopimuksessa samapalkkaisuuserän suuruus on 0,4 prosenttia sopimusalan palkkasummasta ja se toteutetaan paikallisesti korottamalla palkkoja 1.2.2010 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien. Samapalkkaisuuserä käytetään perustuntipalkkojen, henkilökohtaisten lisien ja urakkapalkkojen korotuksiin. Samapalkkaisuuserällä pyritään edistämään naisvaltaisten alojen palkkakilpailukykyä sekä poistamaan naisten ja miesten perusteettomia palkkaeroja kohdentamalla palkankorotuksia koulutetuille naisvaltaisille ryhmille. Tuloksellisuuden edistämistä tukeva paikallinen järjestelyerä Sopimuksiin 2010-2011 sisältyvät samat elementit kuin muillakin kunnan sopimusaloilla. Samapalkkaisuuserä on muusikoilla helmikuun alusta 0,4 % ja tuloksellisuuserä syyskuun alusta 0,7 %. 1.9.2010 lukien varataan 0,7 %:n suuruinen tuloksellisuuden parantumiseen perustuva paikallinen järjestelyerä, jonka tavoitteena on parantaa kunnan tai kuntayhtymän tai sen toimintayksikön palvelutuotannon tuloksellisuutta sekä hillitä menojen kasvua. Tuloksellisuuden paranemiseen perustuva paikallinen erä käytetään etukäteen asetettujen tuloksellisuustavoitteiden piiriin kuuluvien työntekijöiden tehtäväkohtaisten palkkojen korottamiseen tai henkilökohtaisin lisiin saavutettujen tavoitteiden edellyttämällä tavalla. Tekstimuutoksia Sairausloman lääkärintodistuksen toimittamiskäytäntöä on selkeytetty. Ns. etävanhemmalle aletaan maksaa palkkaa tilapäisen hoitovapaan ajalta kuten lapsen kanssa samassa taloudessa asuvalle. Pääluottamusmiehelle maksettavaa henkilökohtaista lisää ja työsuojeluvaltuutetun korvausta on korotettu. Lisätietoa KT:n yleiskirje 3/2010 Kunnalliset muusikkojen virka- ja työehtosopimukset Suvi Kämäri johtava työmarkkina-asiamies Samapalkkaisuuserä jaetaan kuukausipalkkaisille muusikoille paikallisena järjestelyeränä ja tilapäisille muusikoille siten, että tuntipalkkioita korotetaan samapalkkaisuuseräprosentin verran. Vuokko Piekkala neuvottelupäällikkö KT:n yleiskirje 6/2010 Kuntatyönantaja 1/2010 19