Ilmastonmuutos ja kehitysmaat Simon de Trey-White / WWF-UK
Lämpenevä ilmasto Maa ja sitä ympäröivä ilmakehä pystyvät pidättämään auringosta tulevaa lämpöä. Ilmakehän kykyä sitoa lämpöä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi, ja se on kaiken elämän edellytys maapallolla. Vuosimiljoonien aikana maapallon lämpötilat ovat vaihdelleet paljon. Muutokset ovat näkyneet maapallon historiassa jääkausina sekä pitkinä lämpökausina. Nykyisin maapallon ilmaston keskilämpötila on noin +14 C. Ihmiskunta tuottaa valtavia määriä kasvihuonekaasuja, jotka voimistavat luonnollista kasvihuoneilmiötä. Sen seurauksena ilmasto lämpenee. Kasvihuonekaasuja syntyy muun muassa fossiilisten polttoaineiden, kuten hiilen, öljyn ja maakaasun, käytöstä. Myös metsien hävittäminen, teollisuus, jätteiden mätäneminen kaatopaikoilla sekä maatalous tuottavat päästöjä. National Geographic Stock / Tyrone Turner / WWF Ihmiskunnan tuottamista kasvihuonekaasuista merkittävin on hiilidioksidi. Sen pitoisuus ilmakehässä on kasvanut 38 % viimeisen 200 vuoden aikana. Samassa ajassa maapallon keskilämpötila on noussut 0,6 0,9 astetta. Tieteellisten arvioiden mukaan ilmastonmuutoksella voi olla laajoja peruuttamattomia vaikutuksia luontoon ja yhteiskuntiin.
Rikkaat ja köyhät Teollistuneiden maiden ihmiset ovat kuluttaneet ja kuluttavat edelleen suurimman osan maapallon fossiilisista energiavaroista ja tuottavat eniten kasvihuonekaasuja ilmakehään. Globaalin ongelman ratkaiseminen edellyttää kaikkien maiden osallistumista. Rikkaiden maiden tulee kuitenkin kantaa valtaosa kustannuksista ja vastuusta, koska niillä on historiallinen vastuu ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta ja enemmän taloudellisia resursseja käytettävissä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Kehitysmailla ja köyhillä yhteisöillä on rikkaita maita heikommat edellytykset varautua ja sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Siksi rikkaiden maiden tulee tukea kehitysmaita sopeutumistoimissa. Eräiden maiden hiilidioksidipäästöt vuonna 2006 Tonnia henkeä kohden Osuus maapallon kokonaispäästöistä USA Suomi Venäjä Saksa Kiina Intia Bangladesh Pablo Corral / WWF-Canon 21,5 % 20,2 % 5,5 % 5,3 % 2,8 % 0,2 % 0,2 % Brent Stirton / Getty Images / WWF-UK Kiina Yhdysvallat Venäjä Intia Saksa Suomi Bangladesh 19 12,7 10,9 9,7 4,6 1,3 0,27 Lähde: CDIAC 2009
Simon de Trey-White / WWF-UK Köyhyyden kierre Tuomas Seimola / WWF Elämä maapallolla ei ole kaikille samanlaista. Hyvinvointi ei jakaudu tasan, eikä myöskään ilmastonmuutos kohtele kaikkia tasapuolisesti. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsivät eniten köyhimpien maiden ihmiset, vaikka he tuottavat vain murto-osan ilmastonmuutosta kiihdyttävistä kasvihuonekaasuista. Kehitysmaiden ihmisten pääasiallinen elanto tulee maanviljelystä ja karjankasvatuksesta. Työ on raskasta ja ihmisten voimavarat kuluvat elossa pysymiseen. Köyhien on vaikea varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin katastrofeihin, kuten kuivuuteen, hirmumyrskyihin tai tulviin. Ilmastonmuutos lisää eriarvoisuutta entisestään ja vaikeuttaa ponnisteluja köyhyyden vähentämiseksi.
Kehitysmaiden kohtalon kysymykset Ilmaston lämpeneminen tuntuu erityisen rajuna monissa kehitysmaissa, jotka sijaitsevat päiväntasaajan molemmin puolin. Monia Afrikan ja Aasian runsasväkisiä alueita uhkaavat pitkät kuivat kaudet sekä äärimmäiset sääilmiöt, kuten myrskyt ja tulvat. Kuivuus vaikeuttaa toimeentuloa Kuivat alueet kuivuvat entisestään. Karjankasvatus ja maanviljely vaikeutuvat ja ihmiset näkevät nälkää. Kuivilla alueilla metsäpalot lisääntyvät. Makea vesi hupenee Ilmastonmuutoksen myötä vesilähteet kuivuvat, veden laatu huononee ja juomavesi pilaantuu. Naisten ja tyttöjen aika kuluu vedenhankintaan, eikä koulunkäyntiin jää aikaa. Taistelu puhtaasta vedestä saattaa pahimmillaan aiheuttaa konflikteja kansojen välille. Jää sulaa, merenpinta nousee Jäätiköiden sulaminen nostaa merenpintaa, jolloin vesi peittää alleen saarivaltioita ja alavia rannikkoseutuja. Merenpinnan nousu aiheuttaa pahinta tuhoa köyhien maiden jokisuistoissa. Tulvan sattuessa miljoonien ihmisten henki ja koti on vaarassa. Köyhillä alueilla ilmastonmuutos voi satojen huvetessa lisätä aliravitsemusta. Yhä useammat ihmiset latistuvat vakaville taudeille, kuten saastuneessa juomavedessä pesivälle koleralle. Kehitysmaissa ei ole tarpeeksi hyvää terveydenhuoltoa eikä mahdollisuutta hankkia kalliita lääkkeitä tautien hoitamiseen. Mauri Rautkari / WWF Nälkä ja sairaudet lisääntyvät
Ilmastonmuutos vai suunnanmuutos? Lämpötilan nousu on jo nyt aiheuttanut muutoksia. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat erilaisia eri puolilla maapalloa. Vaikutukset riippuvat paitsi ilmastosta ja sijainnista, myös siitä, miten haavoittuvainen ilmastonmuutokselle yhteiskunta, ekosysteemi tai elinkeino on. Ennakoidaan, että ilmastonmuutoksen vuoksi puhtaan veden saatavuus vaikeutuu, merenpinta nousee ja ympäristöpakolaisuus lisääntyy. Mikäli ilmastonmuutosta ei hillitä, sen vaikutukset ihmisille ja ympäristölle voivat olla kohtalokkaat ja kalliit. On toimittava nyt. Miten ilmastonmuutosta voi hillitä? Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää päästöjen nopeaa vähentämistä. Vuonna 2050 teollisuusmaiden päästöjen tulisi olla lähellä nollaa. Erityisesti rikkaiden maiden tulee kantaa vastuunsa ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta. Tärkeimpiä keinoja vähentää päästöjä ovat energiansäästö, energiatehokkuuden parantaminen, metsäkadon pysäyttäminen ja fossiilisten energiamuotojen korvaaminen uusiutuvilla. Rikkaiden maiden tulee auttaa myös kehitysmaita hillitsemään ilmastonmuutosta ja sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Kävele ja pyöräile tai kulje julkisilla kulkuneuvoilla. Sammuta valot ja sähkölaitteet, kun et tarvitse niitä. Älä jätä laitteita valmiustilaan. Älä tuhlaa lämmintä vettä. Pyydä, että kotiin valitaan energiaa säästäviä lamppuja ja kodinkoneita. Osta vain tarpeellista, mieluiten käytettynä, tai korjaa vanhaa. Suosi lähellä tuotettuja kasviksia ja syö vähemmän lihaa. Älä tupakoi. Pyydä opettajaltasi, että koulunne tekee päivätyökeräyksen WWF:n ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön. Katrin Havia / WWF Mitä sinä voit tehdä?
Alain Compost / WWF-Canon WWF torjuu ilmastonmuutosta Borneon sademetsissä WWF Suomi tekee suojelutyötä Kaakkois-Aasiassa sijaitsevalla Borneon saarella, jonka metsät kuuluvat maailman upeimpiin. Hankkeen tavoitteena on perustaa yli miljoonan hehtaarin kokoinen kansallispuisto Borneon saaren Indonesialle kuuluvaan osaan. Kansallispuisto on valtava: sen koko vastaa koko Uudenmaan maakunnan pinta-alaa. Suojeluhankkeella turvataan uhanalaisten orankien kotimetsät mutta torjutaan myös ilmastonmuutosta. Elävä metsä sitoo ilmasta hiilidioksidia, jota puut tarvitsevat yhteyttämiseen. Siksi puut ja muut kasvit auttavat hillitsemään ilmastonmuutosta. Jos mahtava sademetsä hakattaisiin, se ei enää sitoisi ilmasta hiilidioksidia. Ilmaston ja uhanalaisten lajien lisäksi WWF:n hankkeesta Borneon sydämessä hyötyy 850 000 paikallista ihmistä. Alue on Dayak-kulttuurin keskus. Dayakit saavat kaiken tarvitsemansa metsistä, ja vaikka he haluavat parantaa toimeentuloaan koulutuksen ja modernin maatalouden keinoilla, he eivät halua uhrata kulttuuriaan ja elämäntapojaan sen vuoksi. Paikallisten yhteisöjen elämäntavalle ja olemassaololle metsät ovat välttämättömiä.
Nepalissa biokaasulla WWF Suomi suojelee Nepalissa arvokkaita metsäalueita, turvaa vedensaantia sekä kehittää kestäviä elinkeinoja yhteistyössä paikallisten kanssa. WWF:n hankkeiden kautta kyläläiset ovat saaneet lähimetsiä hallintaansa, mikä on vähentänyt laittomia hakkuita. Riippuvuutta polttopuusta on vähennetty rakentamalla kyliin biokaasu-uuneja, jotka tuottavat energiaa eläinten jätöksistä. Helena Telkänranta / WWF-Canon Vesipisteitä rakentamalla on pystytty vähentämään vedestä johtuvia konflikteja ihmisten ja villieläinten välillä. Kyläläisille on myönnetty mikrolainoja, joiden avulla on perustettu lukuisia pienyrityksiä, esimerkiksi huonekalujen valmistukseen. Erityisesti naisten toimeentulo hankekylissä on parantunut. Julkaisija: WWF Suomi (www.wwf.fi) Teksti: WWF Seinälehtisarjan tuottamiseen on saatu ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöille suunnattua tiedotustukea. Materiaalissa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ulkoasiainministeriön virallista kantaa. kokataan