Poliisihallitus OHJE 1 (7) Päivämäärä Nro 10.1.2012 2020/2011/4569 Voimassaoloaika 15.1.2012-31.12.2016 Säädösperuste Laki poliisin hallinnosta (119/1992) 4 Kohderyhmät Poliisi POLIISIN TEKEMÄKSI EPÄILLYN RIKOKSEN ESITUTKINTA Muuttaa POHADno/2010/796, 15.3.2010 Ohje, Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta 1. Yleistä Poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkintaa johtaa syyttäjä lukuun ottamatta rikesakkoasiana ja rangaistusmääräysmenettelyssä käsiteltäviä asioita 1. Säännös koskee poliisimiehen tekemäksi epäiltyjä rikoksia riippumatta siitä, onko rikos tapahtunut viranhoidossa tai sen ulkopuolella. Poliisimiehiä ovat poliisiasetuksessa mainitut virka- miehet 2. Syyttäjä toimii tutkinnanjohtajana myös silloin, kun poliisimiestä epäillään rikoksesta, joka on tehty ennen poliisimieheksi tuloa. Sama koskee henkilöä, joka ei enää tutkinnan aikana ole poliisimies. Objektiivinen esitutkinta edellyttää välitöntä ja saumatonta yhteistyötä tutkinnanjohtajan ja tutkijoiden välillä. Tutkinnanjohtajana toimivan syyttäjän on aktiivisesti johdettava esitutkintaa, oltava yhteydessä tutkijoihin ja huolehdittava tutkinnan viivytyksettömästä etenemisestä. Tutkijan on huolehdittava riittävästä yhteydenpidosta tutkinnanjohtajaan ja tutkintatoimenpiteiden suorittamisesta viivytyksettä. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta toimitetaan aina muussa kuin rikoksesta epäillyn poliisimiehen toimipaikan yksikössä. Tutkintavastuu määräytyy liitteenä olevan Tutkintavastuun määräytyminen -taulukon (myöh. tutkintavastuutaulukko) mukaisesti. Taulukossa on kuvattu poliisin tekemäksi epäiltyjen rikostapausten tutkintavastuun jakautuminen poliisiyksiköiden kesken. Valtakunnansyyttäjänvirasto määrää poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkintaa johtavat syyttäjät ja heidän toimialueensa. Tutkinnanjohtajan asettava syyttäjäyksikkö määräytyy Valtakunnansyyttäjänviraston määräyksen mukaisesti epäillyn poliisimiehen virkapaikan perusteella. Tutkinnanjohtaja on mahdollisuuksien mukaan muusta kuin siitä syyttäjänvirastosta, jonka toimialueella rikoksesta epäillyn poliisimiehen virkapaikka sijaitsee. 1 Esitutkintalaki (203/1997) 14 2 mom. 2 Poliisiasetus (1112/1995) 1 Poliisihallitus Vuorikatu 20 A, PL 302, 00101 HELSINKI kirjaamo.poliisihallitus@poliisi.fi, www.poliisi.fi Puh. 071 878 0181, Faksi 071 878 8555
Poliisihallitus 2 (7) Valtakunnansyyttäjä on antanut asiasta syyttäjille yleisen ohjeen Poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta 3. Lisäksi Valtakunnansyyttäjänvirasto on antanut määräyksen poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinnan johtajaksi 4, jonka liitteenä on Poliisirikostutkinnan paikkakuntajärjestelyt -taulukko. Kyseinen taulukko on myös tämän ohjeen liitteenä. Poliisin tekemäksi epäiltyjen rikosten tutkintajärjestelyt uudistuivat 1.1.2010 alkaen, kun Valtakunnansyyttäjänvirastossa aloitti poliisin tekemäksi epäiltyjen rikosten keskitetty käsittely. Siinä työskentelevät kaksi tutkinnanjohtajana toimivaa kihlakunnansyyttäjää sekä kaksi tehtävään komennettua poliisimiestä. Poliisin tekemiksi epäiltyjen rikosten tutkintajärjestelyjen uudistamisen yhtenä keskeisimpänä tavoitteena on keskitetyn käsittelyn kautta saavuttaa entistä yhdenmukaisempi, tehokkaampi ja nopeampi ilmoitusten käsittely sekä mahdollinen esitutkinta. Keskitetyn menettelyn avulla pystytään jo alkuvaiheessa prosessista karsimaan pois täysin perusteettomat rikosilmoitukset ja tutkintapyynnöt, jolloin eri puolilla Suomea sijoittuville syyttäjätutkinnanjohtajille siirretään pääsääntöisesti pelkästään esitutkintakynnyksen arviointia ja esitutkintaa edellyttävät ilmoitukset. Menettelyllä syyttäjätutkinnanjohtajat voivat entistä paremmin keskittyä pelkästään tutkinnanjohtajan tehtävien hoitamiseen. 2. Rikesakko- ja rangaistusmääräysasiat Poliisi voi itsenäisesti suorittaa suppean esitutkinnan, jos jo asian alkuvaiheessa tiedetään, että asia tullaan käsittelemään rikesakolla tai rangaistusmääräyksellä. Suppeaa esitutkintaa koskeva esitutkintalain 44 1 mom. säännös tarkoittaa tilannetta, jossa rikesakko- tai rangaistusmääräysmenettelyn käyttämisen edellytykset ovat selvillä jo tutkintaa aloitettaessa ja että samalla asia myös päätetään käsitellä jommassakummassa menettelyssä. Tällöin rikosta koskevan näytön on oltava ilmeinen jo tutkinnan alkuvaiheessa. Esitutkintalain 14 2 momentin säännös sulkee poliisin toimivallasta pois rikesakko- ja rangaistusvaatimusasioita vakavammat rikokset. Kysymyksessä on erityisjärjestely. Rikesakko- ja rangaistusvaatimusasioita lievempiä rikkomuksia erityisjärjestely ei näin ollen myöskään koske. Mikäli siis rikkomuksesta tavalliselle kansalaiselle annettaisiin vakiintuneen käytännön mukaisesti huomautus, poliisi voi enemmistä toimenpiteistä luopuen antaa sen myös poliisimiehelle. Tulkinnanvaraisissa tapauksissa asia tulee siirtää tämän ohjeen mukaiseen menettelyyn. 3. Tutkinnanjohtajan tehtävät Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä päättää esitutkinnan aloittamisesta tai toimittamatta jättämisestä, johtaa ja ohjeistaa tutkintaa, sekä määrää tarvit- 3 VKS:2010:1 Dnro 14/31/10, 24.2.2010 4 VKSV Dnro 33/32/11, 24.11.2011
Poliisihallitus 3 (7) tavista lisäselvityksistä ja esitutkinnan päättämisestä. Syyttäjällä on tutkinnanjohtajana tällöin periaatteessa samat oikeudet ja velvollisuudet kuin tutkinnanjohtajana toimivalla poliisimiehellä. Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä vastaa esitutkintalain 15 :n mukaisista ilmoituksista, pakkokeinoista, tiedottamisesta, esitutkinnan päättämisestä ja muista tutkinnanjohtajalle kuuluvista tehtävistä. Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä voi antaa rangaistusvaatimuksen asiassa, jossa on kysymys poliisimiehen tekemäksi epäillystä rikoksesta. Rangaistusvaatimus toimitetaan toimivaltaisen syyttäjän vahvistettavaksi. Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä ei voi antaa rikesakkoa eikä huomautusta, koska rikesakon antaa poliisimies ja huomautuksen antaa esitutkintaviranomainen. Syyteharkinnan suorittaa ja syytettä ajaa aina muu kuin tutkinnanjohtajana toiminut syyttäjä. Syyttäjään tutkinnanjohtajana kohdistuvat kantelut käsitellään Valtakunnansyyttäjänvirastossa. Myös eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri ovat toimivaltaisia käsittelemään syyttäjään tutkinnanjohtajana kohdistuvia kanteluita. 4. Kahden tutkinnanjohtajan tilanne Tutkinnanjohtajana toimivalla syyttäjällä on tutkinnanjohtajan valtuudet vain siltä osin kun asia koskee poliisimiehen tekemäksi epäiltyä rikosta. Jos asiassa on muita rikoksesta epäiltyjä, tutkinnanjohtajana toimii tältä osin poliisimies. Tutkinnanjohtajien on koordinoitava tutkintatoimenpiteet ja huolehdittava niiden samanaikaisesta etenemisestä. Erityisesti on huolehdittava siitä, ettei niin sanotuissa vastakkaisissa tutkimuksissa kuulla todistajan asemassa henkilöä, joka joutuisi todistamaan omassa asiassaan. Tutkinta tulee pääsääntöisesti järjestää niin, että tutkinnanjohtajana toimivan syyttäjän, tutkinnanjohtajana toimivan poliisimiehen ja tutkijoiden virkapaikat ovat sellaisten kulkuyhteyksien päässä toisistaan, että toimiva yhteistyö on mahdollista. Kahden tutkinnanjohtajan tilanteessa molemmissa asiakokonaisuuksissa tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää samoja tutkijoita. Tutkinnanjohtajien on keskenään sovittava tutkittavan asian tiedottamisesta. 5. Poliisirikosyhdyshenkilöt ja poliisirikoskoordinaattori Poliisilaitoksissa tulee olla poliisirikosyhdyshenkilö, joka huolehtii siitä, että yksikköön tulevien poliisirikosasioiden käsittely on asianmukaisesti järjestetty ja jokaiseen asiaan määrätään viivytyksettä tutkija. Poliisirikosyhdyshenkilöllä tulee olla tarvittavat tiedot yksikön tutkittavana olevista poliisirikosasioista. Yhdyshenkilö ei itse toimita esitutkintaa poliisirikosasioissa. Poliisiyksiköiden tulee ilmoittaa yhdyshenkilöiden yhteystietojen muutoksista Valtakunnansyyttäjänvirastoon.
Poliisihallitus 4 (7) Poliisihallituksessa toimii poliisirikosasioiden koordinaattori (rikostorjuntayksikön tutkinnan vastuualueen esimies), jonka tehtävänä on varmistaa tutkijoiden saatavuus erityisesti laajoissa ja erityistä ammattitaitoa vaativissa asioissa. 6. Ilmoituksen vastaanotto ja kirjaaminen Poliisin tekemäksi epäillystä rikoksesta kirjataan R- tai S-ilmoitus PATJAkirjaamisohjeen 5 mukaisesti. Ilmoitus kirjataan sen poliisiyksikön koodilla, joka liitteenä olevan tutkintavastuutaulukon mukaan suorittaisi mahdollisen esitutkinnan. Se, kirjataanko poliisin tekemäksi epäillystä rikoksesta S- vai R-ilmoitus, ratkeaa lähtökohtaisesti samoin perustein kuin muidenkin rikosten osalta. Valinta näiden kirjauslajien välillä ei ole syyttäjätutkinnanjohtajaa sitova eikä tutkinnan aloittamista ohjaava kannanotto. Pääsääntöisesti jokaiseen ilmoitukseen kirjataan alkuvaiheessa tutkinnanjohtajaksi Valtakunnansyyttäjänvirastossa toimiva kihlakunnansyyttäjä, jonka yhteystiedot on toimitettu erikseen poliisiyksiköille. Tutkijaryhmäksi merkitään POMO. Ilmoitukseen ei tässä vaiheessa merkitä tutkijaa. Kiireellisissä tapauksissa asian vaatiessa esimerkiksi välitöntä esitutkinnan aloittamista tutkinnanjohtaja kirjataan edellä mainitun kihlakunnansyyttäjän tai varallaolovuorossa olevan syyttäjän ohjeistuksen mukaisesti. Varallaolovuorossa olevan syyttäjän puhelinnumero on 029 562 0800. Virka-ajan ulkopuolella kiiretilanteissa asiaa hoitava poliisi ilmoittaa tapahtumasta varallaolovuorossa olevalle syyttäjälle, joka päättää ennen tutkinnanjohtajan määräämistä tapauksen edellyttämistä pakkokeinoista, esimerkiksi verikokeen ottamisesta. R-ilmoitusta laadittaessa varsinaisen R-nimikkeen lisäksi rikosilmoitukseen kirjataan nimike Tutkinnanjohtajuus ja teon tarkenne Syyttäjä tutkinnanjohtajana, esitutkintalaki 14 2 mom. (Järjestysnumero 2824). S-ilmoitusta laadittaessa kirjataan vain nimike Tutkinnanjohtajuus ja teon tarkenne Syyttäjä tutkinnanjohtajana, esitutkintalaki 14 2 mom. (Järjestysnumero 2824). Tutkintailmoitukseen kirjataan kaikki tapaukseen liittyvät henkilöt PATJAkirjaamisohjeen mukaisesti. Poliisimiehen osalta kirjataan etu- ja sukunimi, syntymäaika, virka-asema, työpaikan osoite ja puhelinnumero. Kirjaamisen jälkeen perusilmoitus suljetaan ja siitä lähetetään sähköpostitse ilmoitus osoitteeseen tutkinta.vksv@oikeus.fi. Ilmoituksen jatkotoimenpiteistä vastaa Valtakunnansyyttäjänvirasto. Rikosilmoitukseen liittyvät alkuperäiset kirjalliset asiakirjat ja muu materiaali toimitetaan mahdollisen esitutkinnan suorittavan poliisilaitoksen poliisiri- 5 POHADno/2010/2070, 1.7.2010
Poliisihallitus 5 (7) kosyhdyshenkilölle. Aineistosta lähetetään kopio Valtakunnansyyttäjänvirastoon. 7. Asian käsittely Valtakunnansyyttäjänvirastossa Poliisiin kohdistuvien rikosepäilyjen esikäsittely ja niihin liittyvä alustava selvittely tehdään keskitetysti Valtakunnansyyttäjänvirastossa. Poliisimieheen kohdistuvan rikosepäilyn käsittely alkaa Valtakunnansyyttäjänvirastossa, kun ilmoituksen vastaanottanut poliisiyksikkö on ilmoittanut sähköpostilla PATJA:an kirjatusta rikosilmoituksesta. Valtakunnansyyttäjänvirastossa toimiva tutkinnanjohtaja lähettää asian alustavan selvityksen perusteella alueellisen tutkinnanjohtajan ratkaistavaksi tai tekee asiassa päätöksen esitutkinnan toimittamatta jättämisestä. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta voidaan suorittaa myös Valtakunnansyyttäjänvirastossa. 8. Tutkinnanjohtajan määräytyminen ja tutkinnan aloittaminen Valtakunnansyyttäjänvirasto siirtää poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinnan alueelliselle tutkinnanjohtajalle liitteenä olevan Poliisirikostutkinnan paikkakuntajärjestelyt -taulukon mukaisesti. Tutkinnanjohtajaksi määrätty syyttäjä kirjataan poliisiasiain tietojärjestelmään. Valtakunnansyyttäjänvirasto ilmoittaa asian siirtämisestä sähköpostilla asianomaiselle tutkinnanjohtajalle ja tutkinnan suorittavan poliisilaitoksen poliisirikosyhdyshenkilölle. Tutkinnanjohtaja ottaa yhteyttä oman alueensa yhdyshenkilöön ja sopii tutkinnan käytännön järjestelyistä. Tutkinnanjohtajaksi määrätty syyttäjä ratkaisee, onko asiassa esitutkintalain 2 :n mukaisesti syytä epäillä rikosta ja aloitetaanko esitutkinta. Tutkinnanjohtaja ilmoittaa esitutkinnan aloittamispäätöksestään jutun tutkijalle. Esitutkinnan aloittamispäätöksen ajankohta kirjataan PATJA:an. 9. Tutkinnan aloittaminen voimankäyttötilanteessa Tilanteissa, joissa poliisin voimankäytön seurauksena joku on kuollut tai loukkaantunut vakavasti saattaa selvittämisintressi kohdistua ensisijaisesti tapahtumakulun selvittämiseen eikä rikosvastuun kohdentumiseen. Tällaisessa tilanteessa poliisin tulee ottaa yhteyttä Valtakunnansyyttäjänvirastossa toimivaan tutkinnanjohtajaan tai virka-ajan ulkopuolella varallaolovuorossa olevaan syyttäjään. Toimivaltainen syyttäjä ratkaisee tutkinnanjohtajana aloitetaanko asiassa esitutkinta. 10. Tutkinnan aloittaminen poliisin tiloissa säilytettynä olleen henkilön kuoleman johdosta Poliisin tiloissa säilytettynä olleen henkilön kuolemasta tehdään kuolemansyyn selvittämisessä annetussa laissa (459/1973) säädetty tutkinta. Tutkinnassa noudatetaan poliisitutkinnasta annettuja poliisilain säännöksiä sekä
Poliisihallitus 6 (7) Poliisihallituksen ohjeen Poliisitutkinta kuoleman johdosta 6 mukaista menettelyä. Poliisin toiminnan puolueettomuuden varmistamiseksi tutkinnan suorittaa muu poliisiyksikkö kuin se, missä kuolemantapaus on sattunut. Mikäli kuitenkin ilmenee, että kyse on poliisimiehen tekemäksi epäillystä rikoksesta, menetellään tämän ohjeen mukaan. 11. Kantelut Poliisihallituksen tai poliisiyksikön käsitellessä poliisimiehen toiminnasta tehtyä kantelua voi käsittelyn yhteydessä ilmetä seikkoja, joiden perusteella olisi syytä epäillä poliisimiehen syyllistyneen rikokseen. Tällöin menetellään sisäisestä laillisuusvalvonnasta sisäasiainministeriössä ja sen hallinnonalalla annetun ohjeen 7 mukaisesti. Kantelun käsittely keskeytetään, ja asia siirretään Valtakunnansyyttäjänviraston harkittavaksi. Valtakunnansyyttäjänvirasto ilmoittaa, aloitetaanko asiassa rikosprosessi tai vaihtoehtoisesti palauttaa asian kantelukäsittelyyn, mikäli asiassa ei ole syytä epäillä rikosta. Poliisin kynnys asian siirtämiselle Valtakunnansyyttäjänviraston harkittavaksi tulee olla jossain määrin ns. syytä epäillä -kynnystä alempi, koska poliisi ei ole toimivaltainen päättämään esitutkinnan aloittamisesta. Kanteluasian käsittelyssä ilmenevä pelkkä teoreettinen rikoksen mahdollisuus ei kuitenkaan edellytä asian siirtämistä. Harkittaessa asian siirtämistä tulee myös huomioida kantelun kohteena olevan poliisimiehen oikeusturva (ns. syytteenvaarasuoja) sekä mahdollisen esitutkinnan turvaaminen. Mikäli kantelukäsittelyllä ei vaaranneta kohdehenkilön oikeusturvaa eikä mahdollista esitutkintaa, voidaan asian selvittämistä jatkaa lisäselvityksen saamiseksi. 12. Päätöksistä ilmoittaminen Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä lähettää tiedon esitutkinnan aloittamisesta epäillyn poliisimiehen yksikön päällikölle. Tutkinnanjohtajan toimiva syyttäjä lähettää tiedon päätöksestä olla aloittamatta esitutkintaa epäillylle, asianomistajalle ja poliisirikosasioiden yhdyshenkilölle, jonka alueella mahdollinen esitutkinta olisi suoritettu sekä epäillyn poliisimiehen virkapaikan yhdyshenkilölle. Viimeksi mainitun yhdyshenkilön tehtävänä on saattaa päätös poliisiyksikön päällikön tietoon. Poliisiyksikön tulee tapauskohtaisesti harkita, pitääkö asia tutkia hallinnollisessa menettelyssä. Tutkinnanjohtajan päätöksestä lähettää esitutkintapöytäkirja syyteharkintaan lähetetään tieto edellä mainittujen lisäksi Poliisihallituksessa toimivalle poliisirikoskoordinaattorille. 6 2020/2011/2272, 31.10.2011 7 SMDnro/2011/700, 26.8.2011
Poliisihallitus 7 (7) Poliisiylijohtaja Mikko Paatero Poliisijohtaja Robin Lardot LIITTEET JAKELU TIEDOKSI Tutkintavastuun määräytyminen Poliisirikostutkinnan paikkakuntajärjestelyt Poliisilaitokset Keskusrikospoliisi Suojelupoliisi Liikkuva poliisi Poliisiammattikorkeakoulu Poliisin tekniikkakeskus Poliisihallituksen yksiköt SM / poliisiosasto Valtakunnansyyttäjänvirasto SEITTI