244 MUSIIKINTUTKIMUKSEN LAITOS Musiikintutkimuksen laitoksen pääaineena on etnomusikologia ja perusopintotason sivuaineina musiikkitiede ja yleinen etnologia. Laitos toteuttaa yhteistyössä historiatieteen laitoksen kanssa monitieteisen museologian opintokokonaisuuden (ks. historiatieteen laitos). Lisäksi etnomusikologian opiskelijoille sopivia sivuaineita ovat esim. sosiaaliantropologia, muut taideaineet, historia, tiedotusoppi, mediakulttuuri, informaatiotutkimus ja kieliaineet. Etnomusikologian asiantuntemusta tarvitaan esimerkiksi lehdistön, radio- ja televisiotyön, konserttitoiminnan, mainonnan, kulttuurihallinnon, kehitysyhteistyön ja musiikki- ja aikuiskasvatuksen tehtävissä sekä tutkimuksessa. Etnomusikologian menestyksellinen opiskelu edellyttää omakohtaista musiikinharrastusta ja musiikin teoreettisten peruskäsitteiden hallintaa. Jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus rakentaa ammatillinen pätevyytensä omakohtaisesti. Opiskelija voi valita omia vahvuuksiaan tukevia sivuaineita yliopiston laajasta tarjonnasta ja hyödyntää ammattiin tähdätessään myös muualla hankittuja valmiuksiaan, kuten pedagogista, journalistista, hallinnollista ja kaupallista osaamistaan sekä soitto- ja kielitaitoaan. Etnomusikologian opetus keskittyy kulttuurilähtöiseen musiikintutkimukseen, ts. teorianmuodostuksen ja analyysin keskipisteenä ovat musiikki, tanssi, ihminen ja yhteiskunta sekä näiden neljän kulttuurin osan välinen vuorovaikutus. Tätä suhdetta lähestytään sekä musiikkianalyysin että antropologisen kulttuurianalyysin avulla. Etnomusikologian syventävissä opinnoissa on mahdollisuus suorittaa vaihtoehtoisesti tanssintutkimuksen erikoistumisopinnot, joihin valitaan opiskelijat joka toinen vuosi hakemuksen perusteella ja jotka toteutetaan yhteistyössä Kööpenhaminan, Trondheimin (NTNU) ja Tukholman yliopistojen kanssa. Opintojen arviointi Opintosuoritukset arvioidaan asteikolla 0 5 tai hyväksytty/hylätty. Opintokokonaisuuksien (perus-, aine- ja syventävät opinnot) arvosanat määräytyvät opintosuoritusten keskiarvona. Arvosanat ovat: välttävä (1/5), tyydyttävä (2/5), hyvä (3/5), kiitettävä (4/5) ja erinomainen (5/5). Opintokokonaisuuksien loppumerkinnän saa opintorekisteriotteen perusteella. Etnomusikologian loppumerkinnät antaa assistentti (perusopinnot), yliassistentti (aineopinnot) ja professori (syventävät opinnot), musiikintutkimuksen ja yleisen etnologian loppumerkinnät antavat opetuksesta vastaavat tuntiopettajat.
Etnomusikologia 245 Etnomusikologia Etnomusikologian pääaineopiskelijat suorittavat humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoa varten pakollisena sivuaineena joko musiikkitieteen tai yleisen etnologian perusopinnot (25 op). PERUSOPINNOT (25 op) Tavoite: Etnomusikologian perusopinnot antavat tietoa maailman musiikista ja tanssista sekä niiden ja yhteiskunnan välisistä suhteista. Opiskelija perehtyy myös etnomusikologisen tutkimuksen perusteisiin. Perusopinnot suoritettuaan opiskelija pystyy hahmottamaan etnomusikologisia tutkimusasetelmia ja hallitsee tieteellisen kirjoittamisen perusasiat. Sivuaineopiskelijat, jotka haluavat suorittaa perusopinnot yhden lukuvuoden aikana, voivat sopia assistentin kanssa pakollisten luentokurssien korvaamisesta kirjatentein. P1 Etnomusikologian ja etnokoreologian perusteet (3 op) Sisältö: Yleiskatsaus etnomusikologian ja antropologisen tanssintutkimuksen oppihistoriaan, tutkimusmenetelmiin ja eri tutkimussuuntauksiin. Opiskelutapa: Pakollinen luentokurssi, jonka yhteydessä tentitään Moisala, Pirkko (toim.) 1991: Kansanmusiikin tutkimus metodologian opas sekä Musiikin suunta 4/2000: Tanssi! Oheiskirjallisuus: Leisiö, Timo 1989: Kansanmusiikin tutkijan perussanasto; Leisiö, Timo 2006: Kulttuuri, yhteiskunta, perinne ja identiteetti: systeemiteoreettinen näkökulma, Alussa oli laulu; Saarikoski, Helena (toim.) 2003: Tanssi tanssi kulttuureja, tulkintoja. P2 Musiikkikulttuurien tuntemus (6 op) P2A Maailman musiikkikulttuurit (3 op) Sisältö: Antaa yleiskuvan maailman musiikeista. Kurssi pohjautuu suuriin kulttuurialueisiin esim. Alan Lomaxin jaottelun mukaisesti. Opiskelutapa: Pakollinen luentokurssi, analyyttinen kuuntelu ja harjoitukset. Oheiskirjallisuus: Titon, Jeff Todd & al. (toim.) 1992: Worlds of Music; May, Elisabeth (toim.) 1983: Musics of Many Cultures; Manuel, Peter 1990: Popular Musics of the Non-Western World; Sloat, Susanna (toim.) 2002: Caribbean Dance from Abakuá to Zouk; DeFrantz, Thomas F. (toim.) 2002: Dancing Many Drums Excavations in African American Dance. P2B Länsimaisen musiikin juuret (3 op) Sisältö: Antaa yleiskuvan Lähi-idän ja Euroopan musiikin kulttuurihistoriasta antiikista 1730-luvulle saakka. Tutustuminen eri aikakausien musiikillis-filosofisiin piirteisiin. Opiskelutapa: Kirjatentti ja/tai luentokurssi. Kirjallisuus: Ling, Jan 1983: Europas musikhistoria 1730 ja erillinen kuuntelukasetti; Jaffé, Nigel Allenby 1990: Folk Dance of Europe. P3 Kansanmusiikki ja -tanssi (6 op) P3A Suomi (3 op) Sisältö: Perehtyminen historiallisen kansanmusiikin ja -tanssin peruspiirteisiin Suomessa ja lähialueilla. Opiskelutapa: Pakollinen luentokurssi, jonka yhteydessä tentitään soveltuvin osin Asplund, Anneli et al. 2006: Kansanmusiikki, Suomen musiikin historia. Järjestetään joka toinen vuosi. P3B Eurooppa (3 op) Sisältö: Perehtyminen historiallisen kansanmusiikin ja -tanssin peruspiirteisiin Euroopassa. Opiskelutapa: Pakollinen luentokurssi, jonka yhteydessä tentitään Ling, Jan 1989: Europas musikhistoria: folkmusiken 1730 1980. Järjestetään joka toinen vuosi. P4 Populaarimusiikin historia (6 op) P4A Suomalainen populaarimusiikki (3 op) Sisältö: Perehtyminen suomalaisen populaarimusiikin historialliseen kehitykseen 1800-luvulta nykypäivään.
246 Musiikintutkimuksen laitos Opiskelutapa: Kirjatentti ja/tai luentokurssi. Kirjallisuus: Jalkanen, Pekka & Kurkela, Vesa 2003: Populaarimusiikki, Suomen musiikin historia. P4B Afroamerikkalainen populaarimusiikki (3 op) Sisältö: Perehtyminen afroamerikkalaisen musiikin sekä ääniteteollisuuden kehitykseen 1900-luvulla. Opiskelutapa: Kirjatentti ja/tai luentokurssi. Kirjallisuus: Tirro, Frank 1977 (tai myöhempi): Jazz: a History. P5 Praktikumseminaari (4 op) (vain aineopinnot suorittaville ja pääaineopiskelijoille) Sisältö: Perehtyminen tieteellisen asiaproosan kirjoittamiseen. Tietokantoihin ja kirjaston käyttöön tutustuminen. Seminaarin aikana kirjoitetaan julkaisukelpoinen arvostelu tai lehtiartikkeli. Opiskelutapa: Seminaarimuotoinen kirjoitusharjoittelu ja palautekeskustelu. Sivuaineopiskelijat voivat korvata tämän kohdan kuulustelijan kanssa sovittavalla 4 op laajuisella kirjallisuuspaketilla. AINEOPINNOT (50 op) (sisältää kandidaatintutkielman 10 op) Tavoite: Etnomusikologian taitojen syventäminen; musiikkikulttuurien eri puolien monipuolinen tuntemus; oppihistoriaan perehtyminen; kyky käyttää etnomusikologisia teorioita ja menetelmiä ja tarkastella analyyttisesti musiikkia yhteiskunnallisena kulttuuriaineksena. A1 Etnomusikologian oppihistoria (4 op) Sisältö: Perehtyminen etnomusikologian oppihistoriaan ja tärkeimpiin tutkimussuuntauksiin. Kirjallisuus: Nettl, Bruno 1983: The Study of Ethnomusicology (s. 1 244); Nettl, Bruno & al. (toim.) 1991: Comparative Musicology and Anthropology of Music (s. 201 355); Blum, Stephen & al. (toim.) 1991: Ethnomusicology and Modern Music History (s. 1 158); Spencer, Paul 1985 (tai myöhempi): Introduction: Interpretations of the Dance in Anthropology. Society and the Dance: the Social Anthropology of Process and Performance, toim. Paul Spencer (s. 1 46). A2 Musiikkiantropologian tutkimusmenetelmät (4 op) Sisältö: Perusopintovaiheessa opittujen tekniikoiden kytkeminen osaksi laajempaa metodologista kehystä; tutkimusetiikan perusteet. Opiskelutapa: Johdantokurssi, jonka yhteydessä tentitään kirjallisuus: Merriam, Alan P. 1964 (tai myöhempi): The Anthropology of Music; Barz, Gregory F. & Cooley, Timothy J. (toim.) 1997: Shadows in the Field: New Perspectives for Fieldwork in Ethnomusicology ja Williams, Drid (toim.) 1997: Anthropology and Human Movement: The Study of Dances. Jakso on suoritettava ennen kenttätyöharjoittelua (A5). A3 Musiikinhistorian tutkimus (3 op) Sisältö: Musiikintutkimuksessa tarvittavan historiantajun kehittäminen sekä historiantutkimuksen metodologiaan tutustuminen. Opiskelutapa: Kirjatentti ja/tai luentokurssi. Kirjallisuus: Sarjala, Jukka 2002: Miten tutkia musiikin historiaa? Johdatus näkökulmiin ja menetelmiin; Mäkelä, Janne 2004: John Lennon Imagined: Cultural History of a Rock Star. A4 Tieteellinen dokumentointi ja raportointi (8 op) A4A Dokumentoinnin perusteet (4 op) Sisältö: Perehtyminen eri tiedonhankinta- ja dokumentaatiotekniikoihin. Opiskelutapa: Haastattelu-, havainnointi-, äänitys-, valokuvaus- ja videointiharjoitukset. A4B Arkistonkäytön perusteet (4 op) Sisältö: Yleiskäsityksen saaminen alan keskeisistä arkistoista sekä oman laitosarkiston rakenteesta. Itsenäinen, arkistolähteisiin pohjautuva harjoitustyö laaditaan opettajan antamasta aiheesta. Opiskelutapa: Johdantoluento, tutustuminen arkistoon sekä tiedon etsintä harjoitustyötä varten.
Etnomusikologia 247 A5 Kenttätyöharjoittelu (6 op) Sisältö: Perehtyminen etnomusikologiseen tutkimusprosessiin. Sisältää tutkimussuunnitelman laadinnan, kenttätyöjakson sekä hankitun tutkimusmateriaalin arkistoinnin ja tutkimusraportin laatimisen. Osallistumisen edellytyksenä on kohtien P5, A2 sekä A4 suorittaminen. Opiskelutapa: Kenttätyön suunnittelu ja toteutus. Ohjattua työskentelyä ryhmässä tai yksin. A6 Musiikin analyysimenetelmät I (8 op) Kursseihin osallistuminen edellyttää, että opiskelija on suorittanut musiikkitieteestä kohdat P3, P4 ja P5 tai hankkinut muuten vastaavat tiedot. Sivuaineopiskelija voi halutessaan korvata tämän kohdan valitsemalla 7 op kohdasta S1. A6A Nuotintamisen perusteet (4 op) Sisältö: Perehtyminen erilaisiin nuotintamismenetelmiin ja -tapoihin sekä harjaantuminen nuotintamaan muistinvaraista musiikkia. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi, jonka yhteydessä valmistetaan omia harjoitustehtäviä. Oheiskirjallisuus: Ellingson, Ter 1994: Transcription; Notation. Ethnomusicology An Introduction, (toim. Helen Myers) (s. 110 152, 153 164). A6B Musiikkianalyysi (4 op) Sisältö: Perehtyminen kansan- ja populaarimusiikin melodianmuodostukseen, rytmin, harmonian ja muotorakenteiden tavallisimpiin periaatteisiin sekä muistinvaraisen musiikin analyysimenetelmiin. Jakso sisältää nuotinnetun aineiston analyysia sekä ääniteaineiston kuulonvaraista analyysia. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi ja harjoitustehtävien hyväksyttävä suorittaminen. Oheiskirjallisuus: Nettl, Bruno 1964: Theory and Method in Ethnomusicology; Blum, Stephen 1994: Analysis of Musical Style. Ethnomusicology: An Introduction (toim. Helen Myers (s. 165 218). Ruwet, Nicolas 1987: Methods of analysis in musicology, Music Analysis 1 2/1987 (s. 11 36). A7 Omakohtainen perehtyminen musiikkiin ja tanssiin (3 op) Sisältö: Ks. kohdat P2A, P3A ja P3B. Opiskelutapa: Ohjatut soitto-, laulu- tai tanssiharjoitukset. Vaihtoehtoisista suoritustavoista on sovittava aineopinnoista vastaavan opettajan kanssa. A8 Musiikki ja kulttuurintutkimus (4 op) Sisältö: Perehtyminen musiikin yhteiskunnallisiin vuorovaikutussuhteisiin. Opiskelutapa: Kirjatentti ja/tai luentokurssi. Kirjallisuus: Blacking, John 1983: How Musical is Man?; Storey, John 1993: An Introductory Guide to Cultural Theory and Popular Culture sekä joko Ramnarine, Tina 2003: Ilmatar s Inspirations: Nationalism, Globalization and the Changing Soundscapes of Finnish Folk Music tai Thomas, Helen (toim.) 1993: Dance, Gender and Culture. A9 Proseminaari (10 op) Sisältö: Valmiuksien hankkiminen tieteellisen tutkielman laatimiseen. Proseminaaritutkielman aihe voi liittyä kenttätyöharjoittelukurssin (A5) tutkimushankkeeseen. Seminaarissa perehdytään systemaattisen tiedonhaun menetelmiin ja lähteiden käyttöön. Seminaari kehittää keskustelu- ja väittelytaitoa sekä äidinkielen suullisia ja kirjallisia valmiuksia. Opiskelutapa: Osallistuminen seminaari-istuntoihin sekä esitelmän kirjoittaminen. Hyödyllinen vasta perusopintojen jälkeen. Tarkastettu ja hyväksytty proseminaariesitelmä on samalla myös kandidaatintutkielma. Oheiskirjallisuus: Eco, Umberto 1989: Oppineisuuden osoittaminen eli miten tutkielma tehdään; Viskari, Sinikka 2002: Tieteellisen kirjoittamisen perusteet: opas kirjoittamiseen ja seminaarityöskentelyyn; Hirsjärvi, Sirkka 2000 (tai myöhempi): Tutki ja kirjoita. SYVENTÄVÄT OPINNOT (80 op) (sisältää tutkielmaopinnot 40 op) Tavoite: Etnomusikologisen tutkimusprosessin ymmärtäminen ja kyky suorittaa itsenäistä tutkimustyötä; oman erityisalan tietojen syvällinen hallinta; omakohtainen kosketus ammatilliseen etnomusikologiaan.
248 Musiikintutkimuksen laitos S1 Analyysimenetelmät (8 op) Valitse yksi vaihtoehto kolmesta alla olevasta (S1A, S1B tai S1C): S1A Musiikin analyysimenetelmät II (8 op) Sisältö: Metodologisten valmiuksien laajentaminen ja syventäminen. Opiskelutapa: Kirjatentti musiikkianalyysista (n. 800 s.). Osittaiset korvaavuudet (esim. aiheeseen liittyvä luentosarja) ovat mahdollisia. Kirjallisuus: Middleton, Richard 1990: Studying Popular Music (s. 101 296) sekä kaksi kirjaa seuraavista: Lippus, Urve 1995: Linear Musical Thinking; Zhang, Boyu 1997: Mathematical Rhytmic Structure of Chinese Percussion Music: Analytical Study of Shifan Luogu Collection; Lilliestam, Lars 1995: Gehörsmusik: Blues, rock och muntlig tradering; Björnberg, Alf 1987: En liten sång som alla andra: Melodifestivalen 1959 1983; Louhivuori, Jukka 1988: Veisuun vaihtoehdot; Lomax, Alan 1971 (tai myöhempi): Folk Song Style and Culture (luvut 1 9); Niemi, Jarkko 2004: Network of Songs: Individual Songs of the Ob Gulf Nenets; Pennanen, Risto Pekka 1999: Westernisation and Modernisation in Greek Popular Music; Leisiö, Timo 2004: Euraasian kymmenen lauluoppia I II (Musiikki 3 ja 4). S1B Kulttuurianalyysi (8 op) Sisältö: Metodologisten valmiuksien laajentaminen ja syventäminen. Osittaiset korvaavuudet (esim. aiheeseen liittyvä luentosarja) ovat mahdollisia. Kirjallisuus: Middleton, Richard 1990: Studying Popular Music (s. 1 100) sekä kaksi seuraavista: Aho, Marko 2002: Iskelmäkuninkaan tuho; Finnegan, Ruth 1989: The Hidden Musicians: Music-making in an English Town; Slobin, Mark 1993: Subcultural Sounds: Micromusics of the West; Keil, Charles 1979: Tiv Song; Järviluoma, Helmi 1997: Musiikki, identiteetti ja ruohonjuuritaso; Cohen, Sara 1991 Rock Culture in Liverpool: Popular Music in the Making. S1C Tanssianalyysi (8 op) Sisältö: Metodologisten valmiuksien laajentaminen ja syventäminen. Osittaiset korvaavuudet (esim. aiheeseen liittyvä luentosarja) ovat mahdollisia.. Kirjallisuus: Lomax, Alan 1971 (tai myöhempi): Folk Song Style and Culture (luvut 10 14) ja Spencer, Paul (toim.) 1985 (tai myöhempi): Society and the Dance: the Social Anthropology of Process and Performance (s. 47 214) sekä kaksi seuraavista: Guest, Ann Hutchinson 1984: Dance Notation; Royce, Anya Peterson 1984: Movement and Meaning; Woodal, James 1992: In Search of the Fire Dance; Callahan, Alice A. 1993: Osage Ceremonial Dance I n-lon- Schka; Speck, Frank G. 1993: Cherokee Dance and Drama. S2 Etnomusikologian suuntauksia (12 op) Sisältö: Perehtyminen modernin etnomusikologian kolmeen tutkimussuuntaukseen, sen menetelmiin, tutkimuskohteisiin ja -tuloksiin. Tutkimussuuntaukset on valittava kohdassa S3 tarkoitetun erityisalan ulkopuolelta. Opiskelutapa: Kirjatentit (n. 600 s. + 600 s. + 600 s.) tai esseet. Osittaiset korvaavuudet (esim. aiheeseen liittyvä luentosarja) ovat mahdollisia. S2A Kansanmusiikin tutkimus Kirjallisuus: Ala-Könni, Erkki 1986: Suomen kansanmusiikki; Laitinen, Heikki 2003: Matkoja musiikkiin 1800-luvun Suomessa; Karjalainen, Kauko 1995 Suomalainen torviseitsikko; Nallinmaa, Eero 1982 Barokkimenuetista masurkkaan: sävelmätutkimuksia; Pekkilä, Erkki (toim.) 1990: A. O. Väisänen: Hiljainen haltioituminen; Saha, Hannu 1996: Kansanmusiikin tyyli ja muuntelu; Sárosi, Bálint 1986: Folk Music: Hungarian Musical Idiom; Shiloah, Amnon 1995: Music in the World of Islam; Sugarman, Jane C. 1997: Engendering Song: Singing and Subjectivity at Prespa Albanian Weddings; Timonen, Senni 2004: Minä, tila, tunne. S2B Tanssintutkimus Kirjallisuus: Blacking, John et al. 1979: Performing Arts; Desmond, Jane C. (toim.) 1997: Meaning in Motion: New Cultural Studies of Dance; Foster, Susan Leigh (toim.) 1995: Corporealities: Dancing Knowledge, Culture and
Etnomusikologia 249 Power; Hoppu, Petri 1999: Symbolien ja sanattomuuden tanssi: menuetti Suomessa 1700- luvulta nykyaikaan; Kowalska, Jolanta 1991: Tree of life dance; McNeill, William H. 1995: Keeping together in time: Dance and Drill in Human History. S2C Soitintutkimus Kirjallisuus: Baines, Anthony (toim.) 1978: Musical Instruments Through the Ages; von Hornbostel, Erich & Sachs, Curt 1974: Soitinten luokitusjärjestelmä (Musiikki 1 4); Leisiö, Timo 1974: Soitintutkimuksesta (Musiikki 1 4); Musiikin suunta 2/1995: Soitintutkimus; Kvifte, Tellef 1989: Instruments and the Electronic Age; Emsheimer, Ernst 1991: Studia Ethnomusicologica Eurasiatica II; Leisiö, Timo 1983: Suomen ja Karjalan torvi-ja pillisoittimet; Leisiö, Timo 1997: Lyyra ja Pythagoras: antiikin ajan kielisoittimia. S2D Populaarimusiikki Kirjallisuus: Jalkanen, Pekka 1989: Alaska, Bombay ja Billy Boy: jazzkulttuurin murros Helsingissä 1920-luvulla; Moore, Allan F. 2001: Rock the Primary Text; Negus, Keith 1997: Popular Music in Theory; Rautiainen, Tarja 2001: Pop, protesti, laulu: korkean ja matalan murroksia 1960-luvun suomalaisessa populaarimusiikissa; Suutari, Pekka 2000: Götajoen jenkka: tanssimusiikki ruotsinsuomalaisen identiteetin rakentajana; Thornton, Sarah 1996: Club Cultures: Music, Media & Subcultural Capital; Gronow, Pekka 1996: The Recording Industry: An Ethnomusicological Approach; Korvenpää, Juha 2005: Paavot kehiin: musiikkiteknologia suomalaisessa iskelmätuotannossa 1960 80- luvuilla. S2E Tietokoneavusteinen musiikintutkimus Kirjallisuus: Dodge, Charles & Jerse, Thomas A. 1997: Computer Music: Synthesis, Composition & Performance; Todd, Peter M. & Loy, D. Gareth 1991: Music and Connectionism; Mathews, Max V. & Pierce, John R. 1991: Current Directions in Computer Music Research; Rossing, Thomas (2002 [1990]): Science of Sound; Arrasvuori, Juha 2006: Playing and making music. S2F Folklorismi ja fuusiot Kirjallisuus: Bohlman, Philip V. 1988: The Study of Folk Music in the Modern World; Kurkela, Vesa 1989: Musiikkifolklorismi ja järjestökulttuuri; Nettl, Bruno 1985: The Western Impact on World Music. S2G Musiikkipedagogiikka Kirjallisuus: Saastamoinen, Ilpo (& Leisiö, Timo) 1990: Keiteleen oudompi nuottikirja (johdantoluvut s. 1 33); Swanwick, Keith 1992: Basis for Music Education; Elliott, David 1995: Music matters: a new philosophy of music education sekä joko Westerlund, Heidi 2003: Bridging experience, action, and culture in music education tai Väkevä, Lauri 2004: Kasvatuksen taide ja taidekasvatus: estetiikan ja taidekasvatuksen merkitys John Deweyn naturalistisessa pragmatismissa. S2H Kognitiivinen musiikintutkimus Kirjallisuus: Karma, Kai 1989: Musiikkipsykologian perusteet; Louhivuori, Jukka 1990: Musiikintutkimuksen rajoilla; Pylkkänen, Paavo et al. (toim.) 1997: Brain, Mind and Physics; Sloboda, John A. 1985 (tai myöhempi): The Musical Mind: The Cognitive Psychology of Music; Moisala, Pirkko 1991: Cultural Cognition in Music. S2I Äänimaisematutkimus Kirjallisuus: Schafer, R. Murray 1977 (tai myöhempi): The Tuning of the World; Truax, Barry 1994 tai 2001: Acoustic Communication; Järviluoma, Helmi & Wagstaff, Gregg (toim.) 2002: Soundscape Studies and Methods; Hellström, Björn 2003: Noise Design; Thompson, Emily 2002: The Soundscape of Modernity: Architectural Acoustics and the Culture of Listening in America, 1900 1933; Uimonen, Heikki 2005: Ääntä kohti: ääniympäristön kuuntelu, muutos ja merkitys. S2J Musiikki, tanssi ja sukupuoli Kirjallisuus: Solie, Ruth A. (toim.) 1993: Musicology and Difference; Desmond, Jane C. (toim.) 2001: Dancing Desires: Choreographing Sexualities on & off the Stage. Välipakka, Inka 2003: Tanssien sanat. Representoiva koreografia, eletty keho ja naistanssi.
250 Musiikintutkimuksen laitos S2K Esittävän säveltaiteen tutkimus Kirjallisuus: Mantere, Markus 2006: Glenn Gould: Viisi näkökulmaa pianistin muusikkouteen ja kulttuuriseen reseptioon; Riikonen, Taina 2005: Jälkiä itsessä: narratiivisia huilisti-identiteettejä Kaija Saariahon säveltämässä musiikissa. S2L Muu vaihtoehto: sovitaan kuulustelijan kanssa. S3 Oman erikoistumisalan kirjallisuus (8 op ) Sisältö: Perehtyminen omaan erityisalaan tai tutkielmatyötä tukevaan kirjallisuuteen. Opiskelutapa: Kirjatentti (n. 1200 s.). Osittaiset korvaavuudet (esim. aiheeseen liittyvä luentosarja) ovat mahdollisia. Kirjallisuus: Sovitaan kuulustelijan kanssa. S4 Työharjoittelu ja arkistotutkimus (12 op) S4A Työharjoittelu (6 op) Sisältö: Työkokemuksen hankkiminen alan tutkimuslaitoksissa, kulttuurihallinnossa, tieteellisten yhteisöjen toiminnassa tai musiikillisessa liiketoiminnassa. Opiskelutapa: Pakollinen työharjoittelu tai alaan liittyvässä vapaaehtoistoiminnassa toteutettu projekti sekä osallistuminen alan järjestöjen toimintaan ja tieteellisiin kokouksiin. Kirjallinen raportti harjoittelusta. S4B Arkistotutkimus (6 op) Sisältö: Tiedollisen ongelman ratkaisu arkistoaineiston avulla. Opiskelutapa: Itsenäinen työskentely äänite-, kuva- ja käsikirjoitusaineiston parissa. Kirjallinen raportti. S5 Tutkielmaopinnot (40 op) S5A Seminaari (5 op) Sisältö: Pro gradu -työhön tarvittavien valmiuksien hankkiminen ja kehittäminen. Opiskelutapa: Osallistuminen seminaari-istuntoihin opponointeineen ja keskusteluineen. Pro gradu -työn tutkimussuunnitelma ja seminaarityö, joka on samalla pro gradun osaraportti. S5B Pro gradu -tutkielma (35 op) Sisältö ja opiskelutapa: Seminaarissa (S5A) hyväksytyn tutkimussuunnitelman lopullinen toteuttaminen eli tutkimusaineiston keruu, analyysi ja tieteellisen tutkimusraportin kirjoittaminen. SYVENTÄVÄT OPINNOT: TANSSINTUTKIMUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT (80 op) (sisältää tutkielmaopinnot 40 op) Tavoite: Tanssintutkimukseen liittyvän tutkimusprosessin ymmärtäminen ja kyky suorittaa itsenäistä tutkimustyötä; alan tietojen ja menetelmien syvällinen hallinta. ST1 Tanssiteoria I: tanssiantropologia (10 op) Sisältö: Perehtyminen etnokoreologian ja tanssiantropologian eri suuntauksiin, teorioihin ja menetelmiin. Opiskelutapa: Luentosarja ja sen yhteydessä seminaarityöskentely sekä essee kirjallisuuden ja luentojen pohjalta. Kirjallisuus: Royce, Anya Peterson 1977 (tai myöhempi): The Anthropology of Dance 1977; Buckland, Theresa J. (toim.) 1999: Dance in the Field. Lisäksi luentojen yhteydessä jaetaan lista artikkeleista ja muusta vaadittavasta kirjallisuudesta (400 500 s.). Kurssi järjestetään Tampereen yliopistossa. ST2 Tanssianalyysi (10 op) Sisältö: Perehtyminen tanssianalyysin suorittamiseen, opettamiseen, tanssinotaatioihin sekä analysoitavan materiaalin kriittisen arviointiin ja käyttöön. Opiskelutapa: Luentosarja ja sen yhteydessä seminaarityöskentely sekä käytännön harjoituksia eri analyysimenetelmien ja jaettavan kirjallisuuden pohjalta; harjoitusten pohjalta tehtävä portfolio. Kirjallisuus: Vaadittava materiaali jaetaan luentosarjan yhteydessä. Kurssi järjestetään Trondheimin yliopistossa (NTNU).
Musiikkitiede 251 ST3 Tanssihistoria (10 op) Sisältö: Perehtyminen tanssihistoriallisen ja tanssikäytäntöjen muutosten tutkimuksen teoreettisiin ja metodologisiin kysymyksiin. Opiskelutapa: Luentosarja ja sen yhteydessä seminaarityöskentely sekä essee kirjallisuuden ja luentojen pohjalta. Kirjallisuus: Adshead-Lansdale, Janet & Layson, June (toim.) 1994: Dance History. An Introduction. Lisäksi luentojen yhteydessä jaetaan lista artikkeleista ja muusta vaadittavasta kirjallisuudesta (400 500 s.). Kurssi järjestetään Kööpenhaminan yliopistossa. ST4 Tanssiteoria II (10 op) Sisältö: Perehtyminen tanssintutkimuksen kulttuurisiin ja sosiologisiin teorioihin. Opiskelutapa: Luentosarja, jonka yhteydessä seminaarityöskentelyä annetun kirjallisuuden pohjalta; raportti ryhmäkeskustelusta, jonka pohjana on vierailu Tukholman Tanssimuseoon; essee. Kirjallisuus: Thomas, Helen 2004: The Body, Dance and Cultural Theory; McLeod, John 2000: Beginning Postcolonialism. Lisäksi luentojen yhteydessä jaetaan lista artikkeleista ja muusta vaadittavasta kirjallisuudesta (400 500 s.). Kurssi järjestetään Tukholman yliopistossa. ST5A Seminaari (5 op) Sisältö: Pro gradu -työhön tarvittavien valmiuksien hankkiminen ja kehittäminen. Opiskelutapa: Osallistuminen seminaari-istuntoihin opponointeineen ja keskusteluineen. Pro gradu -työn tutkimussuunnitelma ja seminaarityö, joka on samalla pro gradun osaraportti. ST5B Pro gradu -tutkielma (35 op) Sisältö ja opiskelutapa: Seminaarissa (ST5A) hyväksytyn tutkimussuunnitelman lopullinen toteuttaminen eli tutkimusaineiston keruu, analyysi ja tieteellisen tutkimusraportin kirjoittaminen. Musiikkitiede PERUSOPINNOT (25 op) Tavoite: Musiikkitieteen opetus keskittyy musiikkianalyysin perusteiden opiskeluun. Lisäksi opinto-ohjelmaan kuuluu historiaosuus, joka painottuu länsimaisen klassisen musiikin kehitykseen. Opiskelija tutustuu myös musiikkitieteellisen tutkimuksen perusteisiin. Perusopinnot suoritettuaan opiskelijalla on perusvalmiudet analysoida länsimaista musiikkia sekä hyvät yleistiedot länsimaisen klassisen musiikin historiasta. P1 Johdatus musiikintutkimukseen (3 op) Sisältö: Katsaus musiikkitieteen oppihistoriaan, tutkimusmenetelmiin ja suuntauksiin sekä musiikin perusterminologiaan. Kirjallisuus: Eerola, Tuomas, Louhivuori, Jukka ja Moisala, Pirkko (toim.) 2003: Johdatus musiikintutkimukseen; Artikkelikokoelmat: Iso musiikkitietosanakirja (Otava 1976 1979): fuuga, kirkkosävellajit, laulumuoto, musiikkitiede, muunnelma, periodi, pienmuodot, rondo, sarjallinen musiikki, sonaatti, sonaattimuoto, säe, sävel, säveljärjestelmä, äänenkuljetus; Suuri musiikkitietosanakirja (Weilin & Göös 1990 1992): akustiikka, aleatorinen musiikki, fortspinnung, harmonia, homofonia-polyfonia, 12-säveljärjestelmä, kenraalibasso, kenttä, muoto, musiikin teoria, musiikkianalyysi, nuottikirjoitus, partituuri, sarja, sinfonia, sonaattimuoto, tonaalisuus; Musiikinteoriaa webissä, jakso Materiaali (http://www.uta.fi/mute).
252 Musiikintutkimuksen laitos P2 Länsimaisen musiikin historiaa (10 op) P2A Länsimaisen klassisen musiikin historia (4 op) Sisältö: Perehtyminen länsimaisen klassisen musiikin kehitykseen antiikista 1900-luvun alkuun. Osa voidaan suorittaa luentokurssina. Kirjallisuus: Grout, Donald Jay 1988 (4. p. tai uudempi): A History of Western Music (luvut 1 19). P2B 1900-luvun klassisen musiikin historia (3 op) Sisältö: Perehtyminen 1900-luvun klassisen musiikin kehitykseen ja tyylisuuntiin. Kirjallisuus: Griffiths, Paul 1992: Musica Nova: Modernin musiikin historia Debussystä Bouleziin; Salmenhaara, Erkki 1968: Vuosisatamme musiikki. P2C Suomalaisen klassisen musiikin historia (3 op) Sisältö: Perehtyminen suomalaisen klassisen musiikin keskeisiin säveltäjiin ja tuotantoon. Opiskelutapa: Essee sovitusta aiheesta. P3 Tonaalisen harmonian perusteet (4 op) Sisältö: Perehtyminen tonaalisen harmonian konventioihin ja harmonia-analyysimenetelmiin. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi, harjoitustöiden hyväksyttävä suorittaminen, tentti. P4 Musiikkianalyysin perusteet (5 op) Sisältö: Perehtyminen sävellystapoihin ja musiikin muotorakenteisiin, kuten moniin musiikin lajeille yhteisiin pienoismuoto- ja motiivirakenteisiin, renessanssin ja barokin imitaatiotekniikoihin, barokin retoriikkaan, klassismin ja varhaisromantiikan sonaatti- ja rondomuotoihin sekä romantiikan musiikin psykologisiin, kirjallis-visuaalisiin ja myyttisiin sisältöihin. Opiskelutapa: Luentokurssi ja harjoitustöiden hyväksyttävä suorittaminen, tentti. P5 Musiikin tietotekniikka (3 op) Sisältö: Perehtyminen musiikin tuottamisessa, analyysissa ja julkaisuissa tarvittaviin tietokoneohjelmiin. Opiskelutapa: Harjoituskurssi, harjoitustöiden tekeminen. Yleinen etnologia PERUSOPINNOT (25 op) Tavoite: Yleisen etnologian perusopinnot antavat laaja-alaiset tiedot perinteen ja kulttuurien tutkimuksen eri oppiaineista, metodeista ja aineistoista. Nämä suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot erityisesti Suomen mutta myös useiden muiden maiden kulttuureista, kulttuurien muutos- ja konfliktiprosesseista sekä yleisen etnologian menetelmistä ja eri oppiaineiden metodiikasta. P1 Kulttuuriantropologia (5 op) P1A Kulttuuriantropologian perusteet (2 op) Sisältö: Yleiskatsaus kulttuuriantropologian oppihistoriaan ja tutkimusmenetelmiin. Opiskelutapa: Luentokurssi tai kirjatentti. Kirjallisuus: Frykman, Jonas & Löfgren, Orvar 1979: Den kultiverade människan (tai engl. käännös: Culture Builders) tai Peacock, James L. 1986: The Anthropological Lens: Harsh Light, Soft Focus. P1B Kulttuuriantropologinen tutkimus (3 op) Sisältö: Merkittävimpien kulttuuriantropologisten tutkimusmenetelmien sekä eräiden yleisten tapaustutkimusten tuntemus. Kirjallisuus: Valtonen, Pekka 1995: Johdanto kulttuuriantropologiaan (moniste); Eriksen,
Yleinen etnologia 253 Thomas Hylland 2001: Small Places, Large Issues: An Introduction to Social and Cultural Anthropology; Mero, Pia 1991: Ruudun takaa: Kulttuurin kuvia Etelä-Italiassa tai Grönfors, Martti 1981: Suomen mustalaiskansa tai Pohjola-Vilkuna, Kirsi 1995: Eros kylässä: maaseudun luvaton seksuaalisuus vuosisadan vaihteessa. P2 Kansatiede (6 op ) P2A Kansatieteen perusteet (3 op) Sisältö: Yleiskatsaus kansatieteen oppisuuntiin ja metodeihin sekä lähinnä muiden maiden kuin Suomen kansankulttuureihin. Luentokurssilla käsitellään erityisesti kulttuurien muutos- ja konfliktiprosesseja. Opiskelutapa: Pakollinen luentokurssi. P2B Suomen kansankulttuuri (3 op) Sisältö: Yleiskatsaus Suomen kansankulttuuriin sekä tärkeimpiin kansatieteen teorioihin, näkökulmiin ja aihepiireihin. Kirjallisuus: Talve, Ilmar 1990: Suomen kansankulttuuri (s. 13 216, 323 415); Korkiakangas, Pirjo et al. (toim.) 2005: Polkuja etnologian menetelmiin, (s. 45 76, 184 205, 206 245); Lönnqvist, Bo et al. (toim.) 1999: Kulttuurin muuttuvat kasvot: Johdatusta etnologiatieteisiin (s. 13 33, 219 237); Vesterinen, Ilmari & Lönnqvist, Bo (toim.) 2001: Pandoran lipas: virvatulia esineiden maailmasta (s. 13 60, 63 74). P3 Folkloristiikka (6 op) P3A Folkloristiikan perusteet sekä folkloren analyysi (3 op) Sisältö: Folkloristiikan metodien tuntemus sekä folkloren eri aineistojen laaja-alainen analyysi. Opiskelutapa: Pakollinen luentosarja. P3B Suomalainen folkloristiikka ja folklore (3 op) Sisältö: Tärkeimpien folkloristiikan metodien sekä suomalaisen folkloren tuntemus. Kirjallisuus: Laaksonen, Pekka (toim.) 1980: Kertojat ja kuulijat (Kalevalaseuran vuosikirja 60) (s. 1 116); Sinisalo, Hannu 1997: Kaksi kertojaa kaksi maailmaa; Virtanen, Leea 1988: Suomalainen kansanperinne. P4 Uskontotiede (3 op) Sisältö: Maailman eri uskontojen tuntemus sekä niiden uskontotieteellinen problematisointi ja uskontotieteen perusteiden tuntemus. Kirjallisuus: Pentikäinen, Juha & Pentikäinen, Katja (toim.) 2004: Uskonnot maailmassa (s. 9 62, 142 232, 276 434); Honko, Lauri 1981: Uskontotieteen näkökulmia; Honko, Lauri 1985: Uskontotieteen oppisanasto. P5 Kulttuurihistoria (3 op) Sisältö: Suomen ja yleisen kulttuurihistorian tuntemus erityisesti 1800- ja 1900-luvulla. Kirjallisuus: Hobsbawm, Eric 1999: Äärimmäisyyksien aika lyhyt 1900-luku (1914 1991) (s. 14 33, 144 184, 221 283, 363 467, 625 728); Immonen, Kari & Leskelä-Kärki, Maarit (toim.) 2001: Kulttuurihistoria johdatus tutkimukseen (s. 11 25, 40 106, 197 237, 303 317 ja 387 417); Pennanen, Tapani, Sinisalo, Hannu & Helin, Pekka (toim.) 2002: Vieraan katse. P6 Kansanmusiikki (2 op) Sisältö: Yleiskatsaus kansanomaisen musiikin ilmentymiin. Opiskelutapa: Kirjatentti + demonstraatioäänitteen kuuntelu. Kirjallisuus: Asplund, Anneli et al. 2006: Kansanmusiikki, Suomen musiikin historia; Kukkurainen, Eija & Leisiö, Timo (toim.) 1996: Suomi ja Karjala soi (kasetti/cd). Etnomusikologian pääaineopiskelijat tenttivät opintojakson P5B kohdalla: joko Foster, Susan Leigh (toim.) 1995: Corporealities: Dancing Knowledge, Culture and Power tai Kowalska, Jolanta 1991: Tree of life dance.