SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 7.9.2015 Anne Ihanus Luonnos RAJANYLITYSPAIKOISTA SEKÄ RAJATARKASTUSTEHTÄVIEN JAKAMISESTA NIILLÄ ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMINEN Johdanto Ehdotetut muutokset 1 Määritelmät Asetuksessa säädetään rajanylityspaikoista sekä rajatarkastustehtävien jakamisesta Rajavartiolaitoksen, poliisin ja Tullin kesken. Rajavartiolaitos, poliisi ja Tulli ovat päättäneet rajatarkastusvastuiden siirtämisestä eräillä lentoasemilla, minkä vuoksi asetukseen on tarpeen tehdä vastaavat muutokset. Schengenin rajasäännöstön (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 562/2006 henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä) VI liitteessä säädetään eri liikennemuotoja ja liikennepaikkoja koskevista rajatarkastusmenettelyistä. Viranomaisten ja liikennepaikan pitäjien velvollisuudet määräytyvät sen mukaan, minkälainen rajanylityspaikka on kyseessä. Lentoliikenteen rajanylityspaikat jaotellaan liitteessä kansainvälisiin lentoasemiin ja muihin lentopaikkoihin. Lisäksi liitteessä säädetään yksityislentoihin sovellettavista rajatarkastusmenettelyistä. Viranomaisten ja liikennepaikan pitäjien toiminnan selkeyttämiseksi ehdotetaan Suomen lentoliikenteen rajanylityspaikkojen jaottelemista vastaavalla tavalla. Lisäksi asetukseen on tarpeen tehdä eräitä teknisluonteisia tarkistuksia. Voimassa olevassa asetuksessa käytetään henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä annetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EY) N:o 562/2006 termiä rajanylitysasetus. Koska mainitun EU-asetuksen vakiintunut lyhenne on Schengenin rajasäännöstö, terminologia muutettaisiin vastaavasti. Voimassa olevassa asetuksessa lentoliikenteen rajanylityspaikkoja ei ole jaoteltu Schengenin rajasäännöstön VI liitteen mahdollistamalla tavalla kansainvälisiin lentoasemiin ja muihin lentopaikkoihin. Lentoasemilla ei ole myöskään ilma-aluksen tyyppiin liittyviä rajoituksia. Asetuksen 6 :ään ehdotettavien muutosten vuoksi pykälään lisättäisiin kansainvälisen lentoaseman, muun lentopaikan ja yksityislennon määritelmät. Schengenin rajasäännöstön VI liitteen 2.1 kohdassa säädetään tarkastusmenettelystä kansainvälisillä lentoasemilla. Liitteen 2.1.1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että lentoasematoiminnan harjoittaja toteuttaa kaikilla kansainvälisillä lentoasemilla tarvittavat toimet, joilla sisäisten lentojen matkustajavirrat erotellaan fyysisesti muiden lentojen matkustajavirroista. Käytännössä kansainväliset lentoasemat ovat sellaisia lentoasemia, joilla on säännöllistä, ulkorajan ylittävää lentoliikennettä ja joilla rajavartijat ovat jatkuvasti paikalla. Tämän vuoksi liikennepaikan pitäjän ei tarvitse ilmoittaa rajatarkastusviranomaisille etukäteen saapuvista ja lähtevistä lennoista.
2 Schengenin rajasäännöstön VI liitteen 2.2 kohdassa säädetään tarkastusmenettelystä muilla lentopaikoilla. Muilla lentopaikoilla tarkoitetaan sellaisia lentopaikkoja, jotka eivät ole jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti kansainvälisiä lentoasemia, mutta joiden kautta kolmansiin maihin lähtevien tai niistä saapuvien lentojen reititys sallitaan. Toisin kuin kansainvälisillä lentoasemilla, muilla lentopaikoilla liikennepaikan pitäjän ei tarvitse erotella sisä- ja ulkorajaliikennettä rakenteellisesti toisistaan. Tällöin kuitenkin liikennepaikan pitäjän on ilmoitettava rajatarkastusviranomaisille ulkorajan ylittävistä lennoista hyvissä ajoin, jos rajatarkastusviranomaiset eivät ole jatkuvasti paikalla. Ennakkoilmoitusvelvollisuus koskee reittilentoja, tilauslentoja (charter-lennot/lomalennot) ja rahtilentoja. Kansainvälisen lentoaseman ja muun lentopaikan määritelmillä on merkitystä ainoastaan rajatarkastusmenettelyiden ja liikennepaikan pitäjän velvoitteiden kannalta. Määritelmillä ei ole vaikutusta siihen, mitä lentoja kyseisen lentoaseman kautta voi kulkea, koska kaikki 6 :ssä säädetyt lentoasemat säilyisivät edelleen rajanylityspaikkoina. Schengenin rajasäännöstön VI liitteen 2.3 kohdassa säädetään menettelyistä yksityislennoilla olevien henkilöiden tarkastamiseksi. Yksityislennon käsitettä ei ole kuitenkaan määritelty. Yksityislennolla tarkoitettaisiin asetuksessa muuta lentoa kuin reittilentoa, tilauslentoa tai rahtilentoa. Tällaisia olisivat esimerkiksi yksityisten henkilöiden ja yritysten omat lennot sekä taksi- ja ambulanssilennot. Lisäksi Schengenin rajasäännöstön VI liitteen 2.3.4 kohdassa tarkoitetut purjelentokoneet, ultrakevyet ilma-alukset, helikopterit ja vain lyhyitä matkoja lentävät pienet lentokoneet ja ilmalaivat sisältyisivät yksityislentojen määritelmään. Ominaista lennoille olisi se, että ne olisivat epäsäännöllisiä ja ilman ennakkoon julkaistua aikataulua tapahtuvia lentoja. Schengenin rajasäännöstön VI liitteen 2.3.1 kohdan mukaisesti yksityislennon kapteenin on toimitettava ennen lähtöä sekä määräpääjäsenvaltion että tarvittaessa ensimmäisen maahantulojäsenvaltion rajatarkastusviranomaisille ilmoitus lentosuunnitelmastaan ja matkustajien henkilöllisyydestä. 2 Rajanylityspaikan merkitseminen Sisäasiainministeriön nimi muutettaisiin sisäministeriöksi valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) muutoksen 767/2013 johdosta. 3 Rajanylityspaikan aukioloaika Pykälän 1 momenttiin korjattaisiin Tullin nimeen iso alkukirjain Tullin hallinnosta annetun lain (960/2012) johdosta. 6 Rajanylityspaikat lentoliikenteessä Pykälän 1 momentissa jaoteltaisiin lentoliikenteen rajanylityspaikat kansainvälisiin lentoasemiin ja muihin lentopaikkoihin Schengenin rajasäännöstön mukaisesti. Asetuksen 1 :ään ehdotetaan lisättäväksi kyseisten termien määritelmät, ja niiden sisältö on selostettu tarkemmin samassa yhteydessä. Momentin mukaan Helsinki-Vantaa olisi kansainvälinen lentoasema, ja muut pykälässä mainitut lentoasemat olisivat muita rajanylityspaikkoina toimivia lentopaikkoja. Toistaiseksi Helsinki-Vantaa on
3 ainoa lentoasema, jossa on kaupallista päivittäistä, säännöllistä ulkorajaliikennettä ja jossa rajatarkastusviranomaiset ovat jatkuvasti paikalla. Muilla lentoasemilla rajatarkastusviranomaiset tulevat paikalle vain silloin, kun lentoasemalle saapuu tai sieltä lähtee ulkorajan ylittävä lento. Seinäjoen lentoaseman toiminta on lakkaamassa, minkä vuoksi Seinäjoki poistettaisiin lentoliikenteen rajanylityspaikoista. Pykälän 2 momentti säilyisi muuttumattomana. Pykälän 3 momentissa säädetään yksinomaan vedestä lähteville ja veteen saapuville lentokoneille tarkoitetuista rajanylityspaikoista. Luettelosta poistettaisiin Kotkan ja Porkkalan merivartioasemat, koska niillä ei ole ollut vuosiin rajanylitysliikennettä. Lähistöllä sijaitsevat Hangon ja Helsingin merivartioasemat säilyisivät edelleen rajanylityspaikkoina. Suomenlinnan merivartioaseman nimi on muuttunut Helsingin merivartioasemaksi, joten momenttiin tehtäisiin vastaava muutos. Pykälän uudessa 4 momentissa säädettäisiin yksityislennoille tarkoitetuista rajanylityspaikoista. Voimassa olevassa asetuksessa ei ole rajoitettu sitä, minkä lentoasemien kautta yksityiskoneet voivat ylittää ulkorajan. Tämä merkitsee rajatarkastusviranomaisille jatkuvaa rajatarkastusvalmiuden ylläpitoa myös niiden lentoasemien osalta, joilla ei muutoin ole säännöllistä ulkorajan ylittävää lentoliikennettä ja jotka ovat kaukana viranomaisen toimipisteestä. Ulkorajan ylittävien yksityislentojen määrä on varsin pieni. Suurimmalla osalla lentoasemista on vuosittain viisi tai alle kolmansista maista saapuvaa lentoa. Osalla lentoasemista on havaittavissa myös selkeää kausiluonteisuutta. Vuonna 2014 rajatarkastusviranomaiset tarkastivat noin 300 yksityislentoa, joilla oli yhteensä noin 1135 matkustajaa. Viranomaisten resurssien tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi ja kustannustehokkuuden lisäämiseksi yksityislentojen pääasiallisiksi rajanylityspaikoiksi säädettäisiin rajan ja rannikon läheisyydessä olevat lentopaikat, yksi sisämaan lentoasema sekä rajanylityspaikkoina toimivat Lapin lentoasemat. Niitä olisivat siten Enontekiön, Helsinki-Malmin, Helsinki-Vantaan, Ivalon, Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kittilän, Kuusamon, Lappeenrannan, Maarianhaminan, Oulun, Rovaniemen, Turun ja Vaasan lentoasemat, Helsinki-Hernesaari sekä Ahvenanmaan, Hangon ja Helsingin merivartioasemat. Yksityislentojen rajanylitys olisi edelleen mahdollista myös muilla Suomen lentopaikoilla, mutta se edellyttäisi rajanylityslupaa rajavartiolain (578/2005) 13 :n mukaisesti. 7 Ulkorajan ylittäminen merialueen kautta Pykälän 2 momentissa termi rajanylitysasetus muutettaisiin vakiintuneeseen muotoon Schengenin rajasäännöstö. 8 Rajanylityspaikat vesiliikenteessä Pykälän 1 momentissa termi rajanylitysasetus muutettaisiin vakiintuneeseen muotoon Schengenin rajasäännöstö. Suomenlinnan merivartioaseman nimi on muuttunut Helsingin merivartioasemaksi, joten pykälän 2 momenttiin tehtäisiin vastaava muutos.
4 10 Rajatarkastustehtävien jakaminen Ehdotusten vaikutukset Pykälän 1 momentissa säädetään poliisin rajatarkastustehtävistä eräillä lentoasemilla. Rajavartiolaitos, poliisi ja Tulli ovat päättäneet, että Kauhavan, Mikkelin, Savonlinnan ja Varkauden lentoasemien rajatarkastustehtävät siirretään poliisilta Rajavartiolaitokselle. Poliisi huolehtisi edelleen lentoliikenteen rajatarkastuksista Hallin, Jyväskylän, Kuopion ja Tampere-Pirkkalan lentoasemilla. Momenttiin tehtäisiin vastaavat muutokset. Pykälän 2 momentissa säädetään Tullin rajatarkastustehtävistä. Voimassa olevan pykälän mukaan Tulli huolehtii pienkoneiden rajatarkastuksista Jyväskylän, Kuopion, Mikkelin, Savonlinnan, Tampere-Pirkkalan, Turun ja Varkauden lentoasemilla. Rajavartiolaitos, poliisi ja Tulli ovat päättäneet, että Tulli ei suorita jatkossa lainkaan lentoliikenteen rajatarkastuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pienkoneiden rajatarkastusvastuu siirtyy poliisille Jyväskylän, Kuopion ja Tampere-Pirkkalan lentoasemilla, joilla poliisi huolehtii muidenkin lentokoneiden rajatarkastuksista. Rajavartiolaitos puolestaan huolehtisi jatkossa kaikkien lentojen rajatarkastuksista Mikkelin, Savonlinnan, Turun ja Varkauden lentoasemilla. Momenttiin tehtäisiin vastaavat muutokset. Pykälän 2 momenttia muutettaisiin myös siten, että kalastus- ja lastialusten rajatarkastukset Saimaan kanavalla sijaitsevissa Lappeenrannan ja Nuijamaan satamissa siirtyisivät Tullilta Rajavartiolaitokselle. Muutos vastaisi voimassa olevaa käytäntöä. Pykälän 3 momentti säilyisi ennallaan. Rajavartiolaitos huolehtisi siten edelleen muista rajatarkastuksista asetuksen 5, 6 ja 8 :ssä säädetyillä rajanylityspaikoilla. Pykälän 4 momenttiin korjattaisiin Tullin nimeen iso alkukirjain Tullin hallinnosta annetun lain johdosta. Rajatarkastustehtävien jakamista koskeviin säännöksiin ehdotettavat muutokset perustuvat Rajavartiolaitoksen, poliisin ja Tullin yhteiseen päätökseen. Muutosten myötä Tulli ei tekisi enää lentoliikenteen rajatarkastuksia, vaan tehtävät jaettaisiin Rajavartiolaitoksen ja poliisin kesken. Lisäksi poliisin rajatarkastustehtävät eräillä lentoasemilla siirrettäisiin Rajavartiolaitokselle. Muutokset merkitsisivät lentoliikenteen rajatarkastusten keskittämistä, jolloin yksi viranomainen hoitaisi sekä varsinaisen lentoliikenteen että pienkoneiden rajatarkastukset kullakin rajanylityspaikalla. Ehdotettu ratkaisu vapauttaisi Tullin resursseja rajatarkastustehtävistä ja vähentäisi merkittävällä tavalla Tullin tarvetta kouluttaa liikkuvia yksiköitään rajatarkastustehtäviin. Poliisin resurssien määrä ei kokonaisuutena tarkastellen vähenisi, mutta rajatarkastustehtävät keskittyisivät kolmelle keskeiselle lentokentälle, joilla poliisilla on joko pysyvä miehitys tai tehtävään osoitettu ja koulutettu henkilöstö. Rajavartiolaitoksen vastuu lentokenttien rajatarkastustehtävistä lisääntyisi, mutta muutoksesta ei aiheutuisi merkittäviä kustannuksia. Ulkorajaliikenne kyseisillä lentokentillä on hyvin vähäistä, ja rajatarkastustehtävät olisivat suunniteltavissa hyvissä ajoin liikenteenharjoittajan etukäteisen ilmoitusvelvollisuuden johdosta. Muutokset kohdistuisivat Länsi-Suomen merivartioston, Kaakkois-Suomen rajavartioston ja Pohjois-
5 Asian valmistelu Voimaantulo Karjalan rajavartioston henkilöstöön, ja rajatarkastukset olisivat hoidettavissa liikkuvilla yksiköillä. Ehdotettujen muutosten myötä kaikilla lentoliikenteen rajatarkastuksia tekevillä viranomaisilla olisi toimivalta mahdollisten ulkomaalaisasioiden ja yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen kyseisillä rajanylityspaikoilla. Lentoasemien jaottelu kansainvälisiin lentoasemiin ja muihin lentopaikkoihin Schengenin rajasäännöstön mukaisesti selkeyttäisi sekä viranomaisten että liikennepaikan pitäjien toimintaa. Jaottelulla on merkitystä ainoastaan rajatarkastusmenettelyiden ja liikennepaikan pitäjän velvoitteiden kannalta. Helsinki-Vantaan lentoasemalla, joka luokiteltaisiin kansainväliseksi lentoasemaksi, liikennepaikan pitäjän velvollisuudet eivät muuttuisi nykyisestä. Muilla asetuksen mukaisilla lentopaikoilla liikennepaikan pitäjän ei tarvitsisi jatkossa erotella sisä- ja ulkorajaliikennettä rakenteellisesti toisistaan, mutta velvollisuus ilmoittaa etukäteen ulkorajan ylittävistä lennoista säilyisi ennallaan. Ehdotetuilla muutoksilla ei olisi vaikutusta liikenteenharjoittajien tai matkustajien toimintaan. Lentopaikan asema kansainvälisen liikenteen liikennepaikkana säilyisi myös ennallaan. Ehdotuksen myötä yksityislentojen rajanylityspaikat vähenisivät nykyisestä, mutta niiden sijainnit pääasiassa rajan ja rannikon läheisyydessä sekä Lapissa takaisivat riittävän kattavat mahdollisuudet ulkorajan ylittämiseen. Ehdotettu ratkaisu vähentäisi rajatarkastusviranomaisten varallaolovelvoitetta niiden lentoasemien osalta, joilla ei muutoin ole säännöllistä ulkorajan ylittävää lentoliikennettä ja jotka ovat kaukana viranomaisen toimipisteestä. Muutos mahdollistaisi siten viranomaisten resurssien ja toiminnan kohdentamisen kustannustehokkaasti. Rajavartiolaitos, poliisi ja Tulli päättivät lentoasemia koskevien rajatarkastusvastuiden siirroista PTR-johtoryhmässä maaliskuussa 2015. Johtoryhmässä esiteltiin myös Rajavartiolaitoksen alustavat ehdotukset asetuksen muiksi muutoksiksi. Asetus on tämän jälkeen valmisteltu virkatyönä sisäministeriön rajavartio-osastolla. Asetuksen valmistelun yhteydessä on keskusteltu kahdenvälisesti Suomen Ilmailuliiton sekä Finavian kanssa yksityislentojen rajanylityspaikkojen nimeämisestä. Asetusluonnoksesta pyydettiin lausunnot Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköiltä, sisäministeriön poliisiosastolta, valtiovarainministeriöltä, liikenne- ja viestintäministeriöltä, Poliisihallitukselta, Tullilta, Liikenteen turvallisuusvirastolta, Finavia Oyj:ltä, Rengonharju-säätiöltä, Kemin, Kokkolan, Kotkan, Kuopion, Mikkelin, Porin, Savonlinnan, Seinäjoen, Tampereen ja Varkauden kaupungeilta, Kirkkonummen kunnalta, Suomen Ilmailuliitolta sekä Rajavartiolaitoksen, poliisin ja Tullin henkilöstöjärjestöiltä. Lausunnoissa Asetus on ollut tarkastettavana oikeusministeriön lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikössä. Asetus ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.