LIITE 4 VUOSILOMAT 2.5.2011-30.4.2012 Seuraavana kerrotaan vuosilomien ansainnan ja antamisen keskeiset periaatteet kaupan alalla. Vuosilomat määräytyvät vuosilomalain ja kaupan työehtosopimuksen mukaan. 1. Käsitteitä Lomanmääräytymisvuosi: 1.4.- 31.3. välinen ajanjakso (esim. 1.4.2010-31.3.2011) Täysi lomanmääräytymiskuukausi: Kalenterikuukausi, jolta ansaitaan lomapäiviä (2 tai 2,5 lomapäivää/kk) Kesäloma: Kesälomakausi: Talviloma: Talvilomakausi: Se osa ansaitusta lomasta, joka on enintään 24 lomapäivää. 2.5.- 30.9. välinen ajanjakso (ennen talvilomakautta). Se osa ansaitusta lomasta, joka ylittää 24 lomapäivää. 1.10.- 30.4. välinen ajanjakso (kesälomakauden jälkeen). 2. Vuosiloman pituus 2.1. Vuosiloman ansainta Vuosilomaa ansaitaan 2 tai 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta sen mukaan, onko työsuhde kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden (2 pv) vai yli vuoden (2,5 pv). Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijällä on ollut vähintään 14 työpäivää tai työssäolopäivän veroista päivää. Jos lomanmääräytymiskuukausista ei yksikään tai vain osa kuukausista on täysiä, ansaitsee työntekijä kuitenkin vuosilomaa ns. 35 tunnin säännön mukaan. Tällöin täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työssä sopimuksen mukaisesti vähintään 35 työtuntia (ml. ylityö- ja hätätyötunnit) tai työssäolon veroista poissaolotuntia. Työntekijän vuosiloma määräytyy joko 14 päivän säännön tai 35 tunnin säännön mukaisesti. Ansaintasääntöjä ei sovelleta samaan aikaan, vaan työntekijä kuuluu vain jommankumman säännön piiriin työsopimuksensa mukaisesti. Ansaintasääntö voi vaihtua työsopimuksen muutoksen seurauksena.
2 Työntekijän oikeus vapaaseen Kokonaan vuosiloman ansainnan ulkopuolelle jäävillä on oma vuosilomajärjestelmänsä oikeus vapaaseen. Työntekijällä, joka työsopimuksen mukaan tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata 2 päivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa. Vapaajärjestelmän piiriin kuuluvat myös sellaiset työntekijät, jotka työskentelevät toistuvissa määräaikaisissa työsuhteissa lyhyin keskeytyksin. Esimerkiksi työntekijä, joka työskentelee sopimuksen mukaan vain yhden päivän viikossa, kuuluu vapaajärjestelmän piiriin. Vaikka työntekijä jonain kuukautena tekisikin poikkeuksellisesti 14 työpäivää tai 35 työtuntia, kuuluu hän silti vapaajärjestelmän piiriin. Sinä tapauksessa, että työntekijän kanssa sovitaan pysyvästä työtuntien lisäyksestä, hän siirtyy vuosiloman ansainnan piiriin (14 pv tai 35 tuntia/kk). Tällöin vapaan ja loman ansainta sekä lomapalkan ja korvauksen laskenta määritellään erikseen kummaltakin jaksolta. Vapaan kertyminen (2 pv/kk) ei edellytä tiettyä tuntimäärää kuukaudessa, vaan vapaata saa myös kuukaudelta, jossa ei ole ollut yhtään työtuntia. Vuoden työsuhteen jälkeen työntekijällä on siis oikeus 4 viikon vapaaseen. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle lomakauden alkuun 2.5. mennessä käyttääkö hän oikeuttaan vapaan pitämiseen. Työntekijällä on oikeus yhdenjaksoiseen vapaaseen. Hän voi itse päättää pitääkö vapaata lainkaan tai vain osan siitä. Vapaan antamiseen sovelletaan samoja sääntöjä kuin vuosiloman antamiseen. 2.2. Työssäolon veroiset päivät / tunnit 2.2.1. Vuosilomalain mukaan Työssäolon veroisena pidetään myös eräitä sellaisia työpäiviä tai -tunteja, joina työntekijä on estynyt suorittamasta työtä seuraavista syistä (ks. vuosilomalaki 7 ): poissaolo, josta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan palkan (esim. työntekijän oma lakisääteinen vuosiloma; irtisanomisaika, vaikka työntekijällä ei olisi työntekovelvoitetta ) työajan tasausvapaat (ks. 7 1. mom.) äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa (ei hoitovapaa). tilapäinen hoitovapaa max. 4 työpäivää (alle 10-v lapsen äkillinen sairastuminen) pakottavasta perhesyystä johtuva poissaolo sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen vuoksi työn edellyttämä koulutus (voidaan sopia rajattavaksi 30 päivään kerrallaan) oppisopimusoppilaan opiskeluohjelman mukaiset teoriajaksot (lain perustelut)
3 lomauttamista vastaava työviikkojen lyhennys (enintään 6 kuukautta kerrallaan) reservin harjoitukset tai ylimääräinen palvelus taikka siviilipalveluslaissa tarkoitettu täydennyspalvelus julkisen luottamustehtävän hoitaminen tai todistajana kuuleminen Lisäksi työssäolopäivien ja tuntien veroisia ovat seuraavat poissaolot, joiden osalta kuitenkin 14 päivän ja 35 tunnin ansaintasäännön piirissä olevien osalta maksimiajat eroavat: sairaus tai tapaturma o Enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana (14 päivän ansainta). Tähän 75 päivään sisältyy myös palkallinen sairaslomaaika. o Enintään105 kalenteripäivää (35 tunnin ansainta) Jos poissaolo jatkuu keskeytyksettä 31.3. jälkeen, lasketaan poissaolosta yhteensä enintään 75 työpäivää tai 105 kalenteripäivää. ammattitaudin tai työtapaturman lääkinnällinen kuntoutus työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi o Enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana (14 päivän ansainta). o Enintään 105 kalenteripäivää (35 tunnin ansainta) opintovapaa o Enintään 30 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana, jos työntekijä on välittömästi opintovapaan jälkeen palannut työhön (14 päivän ansainta) o Enintään 45 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuoden aikana ja työntekijä on välittömästi opintovapaan jälkeen palannut työhön (35 tunnin ansainta) lomautus o Enintään 30 työpäivää kunkin lomautuskerran yhteydessä (14 päivän ansainta) o Enintään 45 kalenteripäivää kunkin lomautuskerran yhteydessä (35 tunnin ansainta) 35 tunnin ansaintasäännön piirissä olevien osalta työssäolon veroisina pidetään tunteja, jotka työntekijä olisi tehnyt, jos olisi ollut töissä. Jos poissaolojaksolle ei ollut tehty työvuoroluetteloa, arvioidaan tunnit työsopimuksen mukaan. Jos työsopimuksen mukaiset tunnit vaihtelevat, lasketaan keskimääräiset viikkotunnit esimerkiksi 12 edeltävän viikon ajalta. 2.2.2. Kaupan työehtosopimuksen tilapäiset poissaolot Kaupan työehtosopimuksen 17 :ssä on määräyksiä tilapäisistä poissaoloista. Näistä poissaoloista katsotaan työssäolon veroisiksi päiviksi tai tunneiksi seuraavat:
4 2.3. Lomapäivien määrä Äkillinen sairaus perheessä Alle 10-vuotiaan lapsen äkillinen sairastuminen (enintään 3 kalenteripäivään sisältyvät työpäivät) Vihkimispäivä (ei kuitenkaan parisuhteen rekisteröimispäivä) Työntekijän oma 50- ja 60-vuotispäivä Lähiomaisen kuolema ja hautajaiset Kutsunta ja kertausharjoitukset Kunnanvaltuuston tai hallituksen, valtiollisten tai kunnallisten vaalien vaalilautakunnan tai toimikunnan kokoukset. Jos työsuhde on 31.3.2011 mennessä jatkunut keskeytymättä vähintään vuoden, työntekijä ansaitsee vuosilomaa 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on 31.3.2011 mennessä kestänyt alle vuoden, työntekijä ansaitsee vuosilomaa 2 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työntekijän työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden, mutta työsuhde jatkuu yhteensä vähintään vuoden ansaitsee työntekijä 2 lomapäivää/kk 31.3. saakka ja 2,5 lomapäivää/kk 31.3. jälkeiseltä ajalta. Jos loman pituutta laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaisluku, pyöristetään puolikas päivä täydeksi lomapäiväksi. 3. Vuosiloman antaminen 3.1. Työnantajan selvitysvelvollisuus ja työntekijän kuuleminen Vuosilomalaki velvoittaa työnantajaa selvittämään työntekijöille vuosiloman antamisessa työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet. Tällaisia periaatteita ovat esimerkiksi, pidetäänkö kaikkien lomat samanaikaisesti vai porrastettuina eri kuukausille, onko työpaikalla käytössä työntekijöiden kesken vuorottelu lomien sijoittelussa vuosittain ja kannustetaanko työntekijöitä säästämään osa lomasta pidettäväksi myöhempinä vuosina. Jos vuosilomien määräämisen menettelytavat muuttuvat, työnantajan on selvitettävä henkilöstölle muutokset aikaisempiin käytäntöihin. Ennen vuosiloman ajankohdan määräämistä työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Työnantajalla on kuitenkin oikeus määrätä loman lopullinen ajankohta. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden esitykset ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa. Kaupan työehtosopimuksen mukaan kesä- ja talviloman ei tulisi välittömästi seurata toisiaan. 3.2. Vuosilomasta ilmoittaminen Työnantajan on ilmoitettava vuosilomien ajankohdasta työntekijöille mikäli mahdollista kuukautta ennen loman alkamista, mutta viimeistään 2 viikkoa ennen loman tai sen osan alkamista. Kahden viikon ilmoittamisaika on mahdollinen vain, jos kuukauden ilmoittamisaika tuottaisi yritykselle kohtuuttomia vaikeuksia.
5 3.3. Loman ajankohta 3.4. Loman jakaminen Työntekijälle annettu ilmoitus ajankohdasta sitoo työnantajaa. Jos työnantaja tämän jälkeen yksipuolisesti peruuttaa tai siirtää loman alkamisaikaa, on hän velvollinen korvaamaan siitä työntekijälle mahdollisesti aiheutuneen vahingon. Jos aikaa loman alkamiseen on alle 2 viikkoa edellyttää loman siirtäminen työntekijän suostumusta. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin keskenään sopia vuosiloman alkamisesta noudattamatta lain mukaisia ilmoitusaikoja. Kertyneestä lomasta annetaan ensin kesäloma (24 arkipäivää) työnantajan määräämänä aikana kesälomakaudella (2.5. - 30.9.). Muu osa lomasta eli talviloma annetaan sen jälkeen ennen seuraavan lomakauden alkua talvilomakaudella (1.10. 30.4.) Loman ajankohdasta sopiminen Työnantaja ja työntekijä voivat halutessaan sopia loman antamisesta em. lomakausista poikkeavasti. Työnantaja ja työntekijä saavat sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua (1.1.2011 30.4.2012). Lisäksi saadaan sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä (30.9.2012 mennessä). Työntekijän aloitteesta voidaan sopia 24 arkipäivää ylittävän vuosiloman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana. Tällainen sopimus on tehtävä aina kirjallisesti. Kesäloma ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena. Kesäloma voidaan jakaa vain kahdessa tapauksessa: Työn käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä jakaa se osa kesälomasta, joka ylittää 12 arkipäivää, pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa. Loman osittamisesta sovitaan työntekijän kanssa siltä osin kuin loma ylittää 12 arkipäivää. Kesälomaa jaettaessa tulee loman osat sijoittaa lomakaudelle, ellei muusta työntekijän kanssa sovita. Talviloma voidaan jakaa vain työntekijän suostumuksella. 3.5. Lomapäiviksi luettavat päivät Arkipäiviksi ja siis lomapäiviksi luetaan kaikki muut päivät, paitsi: sunnuntait kirkolliset juhlapäivät (arkipyhät) itsenäisyyspäivä pääsiäislauantai
6 vapunpäivä juhannusaatto jouluaatto Lomapäiviksi lasketaan arkipäivät (em. poikkeuksia lukuun ottamatta) maanantaista lauantaihin eli pääsääntöisesti lomaviikko on 6 arkipäivää. Siten vuosilomaksi luetaan myös ne arkipäivät, jotka vapaapäiväjärjestelmän mukaan olisivat olleet työntekijän vapaapäiviä. 3.6. Vapaapäivät ja vuosiloma Ilman työntekijän suostumusta ei 3 arkipäivän pituista tai sitä lyhyempää loman osaa saa antaa siten, että lomapäivä sattuisi työntekijän vapaapäiväksi. Siten 1 3 arkipäivän loma ei vähennä po. viikon vapaapäiviä. Loman alkamiseen vapaapäivänä tarvitaan työntekijän suostumus. Kaupan työehtosopimuksen mukaan kuitenkin 6 arkipäivää tai sitä pitempi vuosiloma tai sen osa voidaan määrätä alkavaksi maanantaina, vaikka se olisi työntekijän vapaapäivä. Tämä koskee vain maanantaina alkavaa lomaa ja lisäksi edellytetään, että kyseinen maanantai voidaan lukea vuosilomalaissa tarkoitetuksi lomapäiväksi (ei esim. pääsiäismaanantai). Kaupan työehtosopimuksen mukaan mikäli 6 arkipäivää tai sitä pitempi vuosiloma tai sen osa päättyy jonakin muuna arkipäivänä kuin lauantaina, tulee tällaisella viikolla antaa lomapäivien lisäksi vapaapäivä. Jos vähintään 6 päivän pituinen vuosiloma alkaa maanantaina, on sitä edeltävän sunnuntain oltava vapaa. Loman päättyessä lauantaina on sitä seuraavan sunnuntain oltava vapaa. Siten esimerkiksi 6 päivän talviloman sijoittuessa ajalle maanantai - lauantai, on sunnuntai vapaa sekä loman alussa että lopussa. 3.7. Perhevapaat ja vuosiloma Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa työntekijän äitiys- eikä isyysvapaan ajalle. Sen sijaan vanhempain- ja hoitovapaan kanssa vuosiloma voidaan antaa päällekkäin ilman työntekijän suostumusta. Jos työntekijän vuosilomaa ei voida em. vapaan vuoksi antaa normaalisti kesä- ja talvilomakausina, saadaan loma antaa kuuden kuukauden kuluessa vapaan päättymisestä. Työnantaja ja työntekijä voivat lisäksi sopia loman pitämisestä muuna ajankohtana. Hoitovapaalta ei ansaita vuosilomaa. Lomaa kertyy kuitenkin vuosilomalta, joka on sijoitettu päällekkäin hoitovapaan kanssa. Jos työntekijän uusi äitiysvapaa alkaa hoitovapaan aikana ja työntekijä pyytää hoitovapaan keskeytystä, muuttuu poissaolon peruste äitiysvapaaksi ja työntekijä ansaitsee äitiysvapaan ja sitä seuraavan vanhempainvapaan ajalta vuosilomaa. Uudelta äitiysvapaalta ei kuitenkaan makseta erotuspalkkaa, koska sen maksaminen edellyttää konkreettista työhön paluuta.
7 3.8. Työkyvyttömyys ja vuosiloma 3.8.1. Työkyvyttömyys loman alkaessa Jos työntekijä on vuosiloman tai sen osan alkaessa sairauden, tapaturman tai synnytyksen vuoksi työkyvytön, koko loma on työntekijän sitä pyytäessä siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan. Em. siirto edellyttää, että työntekijä ilmoittaa työkyvyttömyydestä ennen loman alkua, pyytää ennen loman alkua loman siirtämistä ja työkyvyttömyys on todettu ennen loman alkua. Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä lääkärintodistus. Vastaava oikeus työntekijällä on, jos tiedetään, että hän joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tms., jonka aikana hän on työkyvytön. Lääkärintodistuksen toimittaminen työnantajalle ennen loman alkua voidaan katsoa siirtopyynnöksi, mutta tällöin asia on syytä työntekijältä varmistaa. 3.8.2. Työkyvyttömyys loman alettua Jos sairaudesta, tapaturmasta tai synnytyksestä johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman aikana ja jatkuu yhtäjaksoisesti yli 7 kalenteripäivää, ei tämän ajan ylittävää osaa lueta vuosilomaksi, jos työntekijä ilman aiheetonta viivytystä pyytää tämän osan siirtoa. Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä lääkärintodistus. Jos työntekijä toimittaa pelkän lääkärintodistuksen, on työnantajan syytä varmistaa, pyydetäänkö myös loman siirtoa. Siirtopyyntö on tehtävä heti sairastumisen tapahduttua. Jos työntekijällä on sairasloman päätyttyä vuosilomaa jäljellä voi hän pitää loput vuosilomapäivät. 3.8.3. Siirretyn loman antaminen Työkyvyttömyyden vuoksi siirretty kesäloma on annettava mikäli mahdollista lomakaudella (30.9. mennessä) ja talviloma talvilomakautena (30.4. mennessä). Jos loman antaminen em. tavalla ei ole työn järjestelyistä johtuvista syistä tai sairauden jatkumisen vuoksi mahdollista, siirretty kesäloma voidaan antaa lomakauden jälkeen saman kalenterivuoden aikana (31.12. mennessä) ja talviloma seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Jos loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ole edellä tarkoitetuin tavoinkaan mahdollista, saamatta jäänyt loma korvataan lomakorvauksella. Tällöin lomarahaa ei makseta. Jos vuosilomaa on siirretty työkyvyttömyyden vuoksi, on uudesta loman ajankohdasta ilmoitettava 2 viikkoa tai, jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään 1 viikko ennen loman alkamista. 4. Vuosiloman säästäminen ja ns. säästövapaan pitäminen Työntekijällä on oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa lomastaan. Lisäksi työnantaja ja työntekijä voivat sopia siitä, että työntekijä säästää 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana Säästämismahdollisuuden enimmäismäärä on siten 12 päivää kultakin lomanmääräytymisvuodelta.
8 Työntekijän oikeus lomapäivien säästämiseen on pääsääntö. Työnantaja ei voi kieltää loman säästämistä, ellei siihen ole painavaa estettä. Tällainen este voi olla vain säästämisestä työnantajalle tai liikkeen toiminnalle aiheutuva merkittävä haitta. Vuosiloman säästämisestä ja säästettävien lomapäivien määrästä työnantajan ja työntekijän on neuvoteltava viimeistään silloin, kun työnantaja kuulee työntekijää vuosiloman ajankohdasta. Säästövapaa on annettava työntekijälle hänen määräämänään kalenterivuonna tai hänen määrääminään kalenterivuosina. Jollei säästövapaan tarkemmasta ajankohdasta voida sopia, työntekijän on ilmoitettava säästövapaan pitämisestä viimeistään 4 kuukautta ennen sen alkamispäivää. Vuosilomalaki ei edellytä säästövapaan yhdenjaksoisuutta, vaikka se onkin säästövapaan tausta-ajatus. Myöskään säästövapaan pitämisajalle ei ole takarajaa.