NAISTUTKIMUKSEN OPINTO-OPAS 2003-2005 1
2 Logon suunnittelu: J. Alasen Raudan synty -teoksen pohjalta Naistutkimuksen henkilökunta ja opiskelijat Oppaan piirustukset: Jenny Kangasvuo Raahen kirjapaino Oy 2003
Sisältö A. Naistutkimus oppiaineena... 5 B. Naistutkimus Oulun yliopistossa... 7 C. Tenttimisohjeita ja tenttikirjallisuuden vaihtoehtoisesta suorittamisesta... 9 D. Opintojaksojen opetussuunnitelmat... 11 E. Northern Women Studies... 33 F. Korvaavaa opetusta... 36 G. Tapahtumia/Events... 38 H. Yhteystietoja... 39 3
4
5 A Naistutkimus oppiaineena Naistutkimus on tieteidenvälinen, monitieteinen ja perinteisiä paradigmoja haastava opetus- ja tutkimusala. Sen lähtökohtana on naisten historiallisen, kulttuurisen ja yhteiskunnallisen aseman tutkiminen. Parin viime vuosikymmenen kuluessa naistutkimuksen kysymyksenasettelut ovat syventyneet ja monipuolistuneet. Ensi vaiheen kurjuustutkimuksesta, jossa naisten mittapuuna olivat miehet, on suuntauduttu vahvuustutkimukseen, jossa naiset nähdään aktiivisina toimijoina, objektien sijasta myös subjekteina. Samalla on siirrytty laajempialaiseen sukupuolijärjestelmän tutkimiseen mikä tarkoittaa sitä että huomion kohteeksi ovat tulleet myös miehet, ja sukupuoli ymmärretään yhteiskunnallisena suhteena, joka järjestää, määrittää ja suuntaa naisten ja miesten elämää ja heidän asemaansa. Toisaalta laaja-alaistuminen tarkoittaa, että on ryhdytty analysoimaan myös esim. etnisyyden, seksuaalisen orientaation, uskonnon, iän, terveyden ja moninaisten muiden tekijöiden vaikutuksia naisten elämään ja identiteettiin. Naistutkimus on laajentunut käsittelemään myös länsimaista luontoherruuden filosofiaa, jossa yhdistyvät niin naisen, eläinten kuin alkuperäiskansojen alistamisen politiikka. Oulun yliopiston naistutkimus tarjoaa opetusta 35 ov:n laajuisesti. Perinteisten teemojen rinnalle on otettu aiheita, jotka ovat nousseet esiin viime vuosina, ja joista useilla on yhtymäkohtia Oulun yliopiston erityisiin painotusalueisiin. Tällaisia teema-alueita ovat mm. seuraavat: naiset ja pohjoisuus: toiseus, vahvuus, monikulttuurisuus, monoakkulturaatio tasa-arvo alkuperäiskansat poikkitieteellinen väkivallan tutkimus sukupuolistuneisuus koulutusinstituutioissa ja sukupuolisensitiivinen pedagogiikka pohjoinen naiskirjallisuus kyberekofeminismi, naisnäkökulma teknologiaan, tietoyhteiskunnan vaikutukset naisten ja vähemmistöjen asemaan, informaatioyhteiskunta globalisaatio, jälki- / (Mc)kolonialismi, kestävä ekososiaalinen kehitys. Tarjoamme opetusta ja/tai tenttikokonaisuuksia myös joistakin sellaisista teemoista, joista aikaisemmin ollut vain hyvin niukasti naisnäkökulmaista tutkimusta/opetusta: vammaistutkimus, seksuaaliset vähemmistöt sekä pohjoinen monikulttuurisuus, populaarikulttuuri ja kasvatus (esim. monoakkulturaation mekanismit koulukulttuurissa), mytologia ja kansanperinteen suuret kertomukset, uskonnot, ekospiritualismi, henkisyys sekä uskontojen ja vallan kytkennät. Naistutkimuksen antamat valmiudet ja koulutukselliset tavoitteet: Naistutkimus tuottaa tietoa naisten elämästä ja asemasta sekä sukupuolijärjestelmästä naisten ja miesten elämää määrittävänä, rajaavana ja suuntaavana ilmiönä. Se luo uusia näkökulmia yhteiskunnan monisäikeisyyden, luonnon ja kulttuurin välisen suhteen sekä kulttuurien ja aikakausien omaleimaisuuden ja moninaisuuden erittelemiseen ja ymmärtämiseen. Sillä on merkitystä hahmotettaessa arjen ja yhteiskunnan rakenteiden ja toisaalta yksilön ja ryhmien suhteita sekä yhteiskunnallista muutosta ja pysyvyyttä. Arvoja, päämääriä ja keinoja problematisoidessaan naistutkimus antaa aineksia arvioida kasvatusta, maa-ilman tulevaisuutta, kehitystä, yhteiskuntasuunnittelua ja -politiikkaa ja niiden vaihtoehtoja niin yksilöllisellä, alueellisella, kansallisella kuin globaalillakin tasolla. Naistutkimus tarjoaa tärkeitä teoreettisia ja metodisia valmiuksia perus- ja jatkokoulutukseen sekä tutkimukseen. Monitieteisenä ja tieteidenvälisenä opetus- ja tutkimusalueena se edistää opiskelijoiden kriittistä havainto- ja ajattelukykyä.
6 Naistutkimus edistää myös käytännöllisellä tavalla naisten mahdollisuuksia pärjätä työelämässä sekä puolustaa oikeuksiaan myös yksityiselämässä. Tekemällä näkyviksi naisten yhteiskunnallisen eriarvoisuuden mekanismeja niin psykologisella kuin poliittis-julkisella tasolla, naistutkimus auttaa naisia tiedostamaan ja muuttamaan sellaisia taloudellisia, henkisiä, poliittisia ja psykologisia käytäntöjä, jotka estävät heitä osallistumasta työ- ja kotielämäänsä tasaveroisina osapuolina. Naistutkimuksen tarjoama tieto on hyödyllistä myös miehille: naisnäkökulman tunteminen ja tutustuminen mm. tasa-arvo kysymyksiin, naisten kokemuksiin, vaikeuksiin, saavutuksiin ja erityishaasteisiin kasvattaa alalla kuin alalla toimivan miehen pätevyyttä. Toisaalta tutustuminen naispsykologiaan, seksuaalisuuteen, eri kulttuureihin ja sukupuolijärjestelmiin saa miehet ymmärtämään paremmin myös omaa kulttuurisesti rakentunutta elämänorientaatiotaan sekä ymmärtämään paremmin naiskulttuureita ja esim. naisten kommunikaatiota. Olemalla mukana ja osallisina naisliikkeessä ja /tai -tutkimuksessa miehet voivat olla purkamassa hegemonisen maskuliinisuuden stereotypioita ja edesauttaa rajoitetun roolinsa purkamista sekä eheämmän, tasapainoisemman ja monipuolisemman miehisyyden synnyttämistä.
7 B. Naistutkimus Oulun yliopistossa Naistutkimus on kaikkien Oulun yliopiston opiskelijoiden vapaasti valittavissa oleva moni- ja poikkitieteellinen oppiaine, joka on sijoitettu kasvatustieteiden tiedekuntaan, ja jossa suoritettuja opintoja voidaan sisällyttää eri koulutusohjelmiin ja tutkintoihin opintoviikkoina tai sivuaineena. Naistutkimus oppiaineena sisältää seuraavat opintokokonaisuudet: I Johdatus naistutkimukseen (6 ov), II Naistutkimuksen perusopinnot (15 ov) ja III Naistutkimuksen aineopinnot (20 ov) sekä erityisesti pohjoisiin kysymyksiin painottuvan IV Northern Women Studies -opintokokonaisuuden (10 ov). Naistutkimusaiheisten väitöskirjojen tekijät laativat yhdessä ohjaajiensa kanssa henkilökohtaisia opintosuunnitelmia tukevat ja niihin perustuvat 10 ov:n opintokokonaisuudet naistutkimuksesta. Osan naistutkimusopinnoista voi suorittaa muiden suomalaisten yliopistojen naistutkimustarjonnasta tai ulkomailla ja naistutkimusopintoja ja tutkimusta voi jatkaa eri puolilla maailmaa. I Johdatus naistutkimukseen 6 ov Kuuden opintoviikon kokonaisuus rakentuu naistutkimuksen johdantokurssista (417101P, 2 ov) sekä 4 ov:sta muita naistutkimuksen perusopintoja. II Naistutkimuksen perusopinnot 15 ov Opetustarjonta: 417101P Naistutkimuksen johdantokurssi 2 ov 417102P Feminismin klassikot 2 ov 417103P Feministiset tutkimusalat I 5 ov 417104P Suomalainen sukupuolijärjestelmä 2 ov 417105P Johdatus ekofeminismiin 2 ov 417106P Naisnäkökulma populaarikulttuuriin 2 ov 417107P Työ- ja opiskeluympäristöjen toisarvoistavat rakenteet ja prosessit 2 ov 417108P Sukupuolten välisen segregaation purku ja tasa-arvo 2 ov 417109P Monikulttuurisuus ja sukupuoli 2 ov 417110P Koulutusinstituutiot ja sukupuolistuneisuus 2 ov 417111P Arjen ulottuvuudet ja sukupuolten tasa-arvo pohjoisessa periferiassa 2 ov 417112P Feministinen etiikka 2 ov Perusopinnoista ovat pakollisia opintojaksot 417101P ja 417102P. Muilta osin kukin voi valita itse, miten 15 ov rakentuu. Perusopinnot on mahdollista suorittaa myös eri tavoin painottuneesti (kukin painoala 6 ov). Perusopintojen painotukset: a) Pohjoisuus 1. Northern Women Studies -opintokokonaisuuden jaksoja 2 ov 2. Arjen ulottuvuudet ja sukupuolten tasaarvo pohjoisessa periferiassa 2 ov 3. Suomalainen sukupuolijärjestelmä 2 ov b) Kasvatus, koulutus ja sukupuolistuneisuus 1. Koulutusinstituutiot ja sukupuolistuneisuus 2 ov 2. Feministiset tutkimusalat / Koulutus, oppiminen, opetus ja/tai Feministiset tutkimusalat/sukupuolinen sosialisaatio yht. 4 ov c) Monikulttuurisuus 1. Monikulttuurisuus ja sukupuoli 2 ov 2. Feministiset tutkimusalat/luokka, etnisyys ja monikulttuurisuus ja /tai Feministiset tutkimusalat/yhteiskunta ja kehitysmaatutkimus yht. 4 ov d) Tasa-arvo 1.Työ- ja opiskeluympäristöjen toisarvoistavat rakenteet ja prosessit 2 ov 2. Sukupuolten välisen segregaation purku ja tasa-arvo 2 ov 3. Arjen ulottuvuudet ja sukupuolten tasaarvo pohjoisessa periferiassa 2 ov e) Kyber/ekofeminismi 1. Johdatus ekofeminismiin 2 ov 2. Feministiset tutkimusalat / Kyber/ekofeminismi 4 ov
8 f) Naiset ja teknologia 1. Sukupuolten välisen segregaation purku ja tasa-arvo 2 ov 2. Feministiset tutkimusalat / Sukupuoli ja työelämä ja/tai Kyber/ekofeminismi yht. 4 ov g) Kulttuurintutkimus / Kirjallisuus/Kielitiede Feministiset tutkimusalat/kieli ja symbolit ja/tai Feministiset tutkimusalat/ Naisnäkökulma populaarikulttuuriin ja/tai Feministiset tutkimusalat/sukupuoli ja seksuaalisuus ja/tai feministiset tutkimusalat/vammaisuus ja normaaliuden konstruktiot ja /tai Feministiset tutkimusalat/miestutkimus, yht. 6 ov. III Naistutkimuksen aineopinnot 20 ov 417201A Profeminaari 3 ov 417202A Naistutkimuksen ja gender - tutkimuksen suuntauksia 3 ov 417203A Naisnäkökulma tutkimukseen, tietoon ja valtaan 3 ov 417204A Feministiset tutkimusalat II 5 ov 417205A Nais- ja gendertutkimuksen ajankohtaisia haasteita 4 ov 417206A Kulttuurinen moninaisuus Pohjolassa 2 ov IV Northern Women Studies 10 ov 417301P Methodological starting points 1 cr 417302P Cultural Starting Points 2 cr 417303P Communication, literature and the arts 2 cr 417304P Everyday life of Northern Women 3 cr 417305P Education and health 2 cr
C. Tenttimisohjeita ja tenttikirjallisuuden vaihtoehtoisesta suorittamisesta 9 Tenttimisohjeita Naistutkimuksen kirjatentit suoritetaan kasvatustieteen tenttipäivinä. Tentteihin on ilmoittauduttava viimeistään tenttiperjantaita edeltävän viikon torstaina ilmoittautumiskuorta käyttäen. Myöhästyneitä ilmoittautumisia ei oteta vastaan! Ilmoittautumiskuoret laitetaan kasvatustieteiden koulutuksen toimiston (KTK219) vieressä olevaan ilmoittautumislaatikkoon. Tenttikuoreen merkitään tentittävät teokset, opintojakso/tutkimusala johon ko. teokset kuuluvat ja tentaattori. Jos suoritat jonkin kirjatentin ohella osan opintojaksosta luennoilla, muilla kursseilla tai muulla erikseen sovitulla tavalla, merkitse osasuoritus sekä sen suoritustapa, vastaanottaja ja arvosana ilmoittautumiskuoreen. Mikäli haluat suorittaa opintojakson muuten kuin tenttimällä perinteiseen tapaan, siitä on sovittava tentaattorin kanssa henkilökohtaisesti. Tentaattorille on suositeltavaa ilmoittaa tenttiin tulosta, koska pääosa heistä on muusta kuin kasvatustieteiden tiedekunnasta, mistä johtuen he saavat usein hyvin myöhään tiedon tenttiin tulijoista. Tenttivaatimuksista ne teokset, jotka on sijoitettu useampaan eri kohtaan, voidaan tenttiä vain yhden kerran. Luentojen ja niihin kuuluvan kirjallisuuden kuulusteluista sovitaan erikseen luennoilla. Tentittävän kirjallisuuden määrää koskeva sääntö: 1 ov:a vastaa vaikeustasoltaan keskinkertainen noin 250 sivuinen suomenkielinen teos ja noin 200 sivuinen vieraskielinen teos. Yleiset kirjalliset kuulustelut lukuvuonna 2003 2004. pe klo 14 17, sali L5. Syyslukukausi Kevätlukukausi 2003 2004 19.9. 9.1 3.10 6.2. 7.11. 5.3. 12.12 2.4. 7.5 Tenttitulokset toimitetaan Ulla Salalle KTK 221, p.553 3450. Hän huolehtii myös opintosuoritusrekisteristä. Suoritetuista opintokokonaisuukista antaa merkinnän naistutkimuksen professori Kaarina Kailo (huone KTK 349). Tenttikirjallisuuden vaihtoehtoisesta suorittamisesta Paitsi kirjatentteinä, opintojaksoja voi suorittaa sopimuksen mukaan myös esseinä, katsauksina jne. Vaihtoehtoisista suoritustavoista tulee kuitenkin aina neuvotella erikseen tentaattorin kanssa, sillä heillä on toisistaan poikkeavia ehtoja. Ko. suoritukset kannattaa jättää tentaattorille kirjatenttipäivien aikoihin, jotta tulokset voidaan julkaista muiden tenttitulosten yhteydessä. Seuraavassa on vinkkejä vaihtoehtoisista suoritustavoista. Esseelle on luontaista pohtivuus ja se antaa perinteistä tenttivastausta enemmän tilaa persoonallisille äänenpainoille. Keskeinen, kirjoitusta suuntaava ongelma tai tehtävä ilmaistaan selvästi ja sen valinta perustellaan tentittävänä olevan kirjallisuuden sisällöistä käsin. Useita ajatuksia voi kehitellä rinta rinnan ja nivoa ne lopulta yhteen tai jättää perustellusti avoimiksi. Lähdekirjallisuuden ja muun materiaalin käyttäminen on onnistumisen kannalta tärkeää. Lähteet merkitään tekstiin. Katsauksessa referoitava/analysoitava t ksti suhteutetaan johonkin kontekstiin, esimerkiksi kirjoittamisajankohdan keskuste-
10 luihin tai tekstistä esitettyyn kritiikkiin. Katsauksen tekeminen tulee kysymykseen parhaiten silloin, kun kohteena on useita vertailtavia tekstejä. Arvio tarkoittaa tässä yhteydessä eräänlaista kirja-arvostelua. Kirjoittaja esittää arviossa näkemyksensä kohteena olevasta tekstistä, sen kiinnostavuudesta, pätevyydestä, merkittävyydestä jne. suhteessa laatimiinsa tai tentaattorin kanssa yhdessä laadittuihin tai muulla tavalla määrättyihin kriteereihin. Lukupiiri voi koostua kahdesta tai useammasta opiskelijasta, jotka kokoontuvat keskustelemaan lukemastaan tenttikirjallisuudesta ja raportoivat kirjallisesti opintojakson tentaattorille. Lukupiirien perustamisesta vastaavat opiskelijat itse. Lukupiirin muodostamisessa voi käyttää apuna naistutkimuksen ilmoitustaulua tai Oulun yliopiston naistutkimuslistaa (naisverkko@ktk. oulu.fi).
11 D. Opintojaksojen opetussuunnitelmat A212901 Naistutkimuksen perusopinnot 15 ov Opintokokonaisuuden vastuuhenkilö: professori Kaarina Kailo 417101P Naistutkimuksen johdantokurssi 2 ov Tavoite: Opintojaksolla käsitellään nais- ja gender-tutkimuksen peruskäsitteitä ja teorioita sekä luodaan katsaus feministiseen kritiikkiin ja naistutkimuksen historiaan. Suoritustapa: Luennot ja kirjallisuus. Luennot järjestetään syyslukukaudella. Arvostelu: hyväksytty-hylätty Kirjallisuus: Koivunen, A. & Liljeström, M. (toim.). 1996. Avainsanat. 10 askelta feministiseen tutkimukseen. Tampere, Vastapaino. Vastuuhenkilö: Vappu Sunnari Luentojen ajat ja paikat: Päivä Klo Paikka Vastuuhlö 24.9. 16-19 KTK306 Vappu Sunnari 1.10 16-19 KTK306 Vappu Sunnari 8.10 16-19 KTK306 Vappu Sunnari 15.10 16-19 KTK306 Kaarina Kailo 22.10 16-19 KTK306 Kaarina Kailo 29.10 16-19 KTK306 Kaarina Kailo 417102P Feminismin klassikot 2 ov Tavoite: Opintojakso tutustuttaa opiskelijat feministisen ajattelun ja teorioiden kehityslinjoihin ja muutamiin valikoituihin feministisen valtavirran klassikoihin. Suoritustapa: Kirjallisuus. Arvostelu: hyväksytty-hylätty Kirjallisuus: Beauvoir, S. de.. Toinen sukupuoli. Kirjayhtymä, 1993; Allen, P.G. The Sacred Hoop: Recovering the Feminine in American Indian Traditions. Beacon P 1986; A Gathering of Spirit: a Collection by North American Indian Women. Brant, B. (eds). Firebrand Books 1988. (erit. C.L. Sanches: Sex, Class and Race Intersections, Visions of Women of Color, S. 163-167); Maracle, L. I am Woman. A Native Perspective on Sociology and Feminism. Press gang Publishers 1996; Mohanty, C. Lännen silmien alla. Rotunaisia ja feministejä. Airaksinen, J. & Ripatti, T. (toim.) Vastapaino 1999; Trinh, T. Minh-ha. Woman, Native, Other. Indian UP 1989; Kollontai, A. Naisen asema taloudellisessa yhteiskuntakehityksessä. Tammi, 1973; Mill, J. S. Naisen asema. Librum, 1981; Wollstonecraft, M. Vindication of the rights of women. Penguin, 1983; Woolf, V. Oma huone. Kirjayhtymä, 1990; Daly, M. Gyn/ecology. The metaethics of radical feminism. Women s Press. 1987; Firestone, S. The dialectic of sex. The case for feminist revolution. Women s Press, 1979; Friedan, B. Naisellisuuden harhat. Kirjayhtymä, 1967; Millet, K. Sexual politics. Virago, 1977, s. 176-220; Mitchell, J. Naisliike. Otava, 1973. Vastuuhenkilö: Mari Lahtinen, e-mail: mari.lahtinen@oulu.fi, puh. 050-5120755 417103P Feministiset tutkimusalat I 5 ov Tavoite: Tavoitteena on perehtyä nais- ja gender-tutkimuksen monitieteisiin tutkimusaloihin ja teemoihin. Suoritustapa: Kirjallisuus (Mahdollisuuksien mukaan voi hyödyntää myös korvaavia luentosarjoja). Arvostelu: hyväksytty - hylätty. Kirjallisuus valitaan kahdelta tutkimusalalta, toisesta 2 ja toisesta 3 opintoviikkoa. Tutkimusalat ovat seuraavat: 1. Kieli ja symbolit 2. Koulutus, oppiminen ja opetus
12 3. Luokka, etnisyys ja monikulttuurisuus 4. Miestutkimus 5. Naisnäkökulma historiaan 6. Sukupuoli ja seksuaalisuus 7. Sukupuoli ja työelämä 8. Sukupuolinen sosialisaatio 9. Terveys ja hyvinvointi 10. Maailman köyhyys ja kehitysideologiat 11. Uskonto, valta, henkisyys 12. Vammaisuus ja normaaliuden konstruktiot 13. Sukupuolistunut väkivalta 14. Kyber/Ekofeministi 1. Kieli ja symbolit - dosentti Taina Pitkänen-Koli p. 08-348579, e-mail: taina.pitkanen-koli@ouka.fi Artikkelivalikoima: a) Hakulinen, A.: Mies, nainen ja kieli. Teoksessa Kieli, kertomus, kulttuuri. Gaudeamus 1987; b) Forskning om språk och kön i Norden. Teoksessa Språk, språkbruk och kön. Gunnnarsson, B-L & Liberg, C. (toim.) Rapport från ASLA:s nordiska symposium, Uppsala 7-9 november 1991. Asla 1992. (ss. 21-51); c) Flickor och pojkar på fritiden och skolan. Teoksessa Språk, språkbruk och kön. toim. Gunnnarsson, B-L & Liberg, C. (kts. edellä) ss. 189-250; d) Cameron, D.: What makes a linguistics feminist + Heinämaa, S.: Some comments on Deborah Cameron s paper What makes a linguistics feminist. Teoksessa Språk, språkbruk och kön. Rapport från ASLA:s nordiska symposium, Uppsala 7-9 november 1991. Asla 1992. (ss. 55-76); e) Lakoff, R.: Language and woman s place. Language in society 2/1973. (ss. 45-80); f) Tannen, D.: Ethnic style in male-female conversation. Teoksessa Language and social identity. Cambridge University Press 1982. (ss. 217-231); g) Isosuinen nainen. Tutkielmia naisesta ja kielestä. Laitinen, L. (toim.) Yliopistopaino 1988; h) Kvinnor och språk. Kvinnovetenskaplig tidskrift 1/1990, teemanumero; i) Valikoima tentaattorin kanssa erikseen neuvoteltavia artikkeleita. 2. Koulutus, oppiminen ja opetus - KM Anu Tallavaara p. 08 5304442, e-mail: anu.tallavaara@ii.fi Debates and issues in feminist research and pedagogy. Holland, J. et al. (eds.). Clevedon Multilingual Matters, 1995; Equity in the classroom. Murphy, P. et al. (eds.). Press, London, 1996; Kaarninen, M: Nykyajan tytöt. Koulutus, luokka ja sukupuoli 1920- ja 1930-luvun Suomessa. Bibliotheca Historica 5, 1997; Walters, S. & Manicom, L.: Gender in popular education. Methods for empowerment. Zedbooks, London, New Jersey, 1996; Tolonen, T. Nuorten kulttuurit koulussa: Ääni, tila ja sukupuolten arkiset järjestykset. Gaudeamus, 2001; Nuori ruumis. Puuronen A & Välimaa R. (toim) Gaudeamus 2001; Masculinities at school. Research on men and masculinities. Lesko, N. (ed) Sage, 2000. 3. Luokka, etnisyys ja monikulttuurisuus - FL Nina Työlahti (HuTK) p. 553 3333, e-mail: nina.tyolahti@oulu.fi El Saadawi, N.: Eevan kätketyt kasvot. Kääntöpiiri 1992; Hooks, B.: Outlaw Culture. Resisting representations. Routledge, New York, 1994; Kristeva, J.: Muukalaisia itsellemme. Gaudeamus 1992; Lindström, V.: Uhmattaret. Suomalaisten siirtolaisnaisten vaiheita Kanadassa 1890-1930. WSOY 1991; Me ja muut. Kulttuuri, identiteetti ja toiseus. Kylmänen, M. (toim.) Vastapaino, Tampere, 1994; Rigney, B. H.: The voices of Toni Morrison. Ohio State University Press 1993; Olsen, I.M. Saamelaisnaisten taloudellinen kehitys ja työtilanne. Sami Instituhtta 1989; Shostak, M.: Nisa. Kung-naisen tarina. Otava 1983; Unequal sisters. A multicultural reader in U.S. women s history. DuBois, E. C. and Ruiz, V.L. (eds,). Routledge 1993; Waylen, G.: Gender in third world politics. Open University Press, 1996; Rotunaisia ja feminismejä. Nais- ja ke-
13 hitystutkimuksen risteyskohtia. Airaksinen, Jaana & Ripatti Tuula (toim.) Vastapaino. 1999. 4. Miestutkimus LT Hannu Säävälä p. 040-5373242, e-mail: hannu.saavala@oulu.fi Badinter, E.: Mikä on mies? Vastapaino 1993; Hearn, J.: Men in the public eye. The construction and deconstruction of public men and public patriarchies. Routledge 1992; Johnson & Meinhof: Language and masculinity. Blackwell, Oxford; 1997; Latokangas, P.: Tie hämmennyksestä sitoutumiseen. SETA, 1994; Mies ja muutos. Jokinen, A. (toim.) 1999; Miestä rakennetaan, maskuliinisuuksia puretaan. Sipilä, J. & Tiihonen, A. (toim.) Vastapaino 1994; Understanding masculinities. Mac an Chail et al. (eds.) Open university press, Buckingham, 1996; Homo Fennicus/Miesten homo- ja biseksuaalisuus muutoksessa. Lehtonen, J. (toim.) Sosiaali- ja terveysministeriö/ Naistutkimusraportteja 1/ 1999.; Delamont, S. Changing women, unchanged men? Sociological perspectives on gender in a post-industrial Society. Open University Press 2001; Brod, H. & Kaufman, M. (eds) Theorizing masculinities. Sage, Thousand Oaks, CA; Connell, R.W. Masculinities. University of California Press, 1995; Jokinen, A. Mies ja muutos. Kriittisen miestutkimuksen teemoja. Tampere University Press 1999; Jokinen, A. Panssaroitu maskuliinisuus. Tampere University Press 2000. 5. Naisnäkökulma historiaan - FL Seija Jalagin (HuTK) p. 553 3327, e-mail: seija.jalagin@oulu.fi A history of women in the West 1-4. Duby, G. & Perrot, M. (eds.) The Belknap Press of Harvard University Press. (valinnan mukaan 2 teosta teossarjasta); Muuta kirjallisuutta sopimuksen mukaan. 6. Sukupuoli ja seksuaalisuus FM Jenny Kangasvuo, p. 5542247, e-mail: jek@mail.student.oulu.fi i Bristow, J.: Sexuality. Routledge 1997; Jackson, S. & Scott, S. Feminism and sexuality; a reader. Edinburg University Press, 1996; Medhurst, A. & Munt, S. Lesbian and Gay Studies: A critical introduction. Cassell, London; 1997; The cultural construction of sexuality. Caplan, P. (ed.) Tavistock 1987; Western sexuality: practice and precept in past and present times. Oxford. Ariès, P. & Béjin, A. (toim.). Blackwell 1985; Beemyn, B. & Eliason, M.: Queer studies: a lesbian, gay, bisexual, and transgender anthology. New York University Press 1996; Mapping desire: geographies of sexualities. Bell, D. & Valentine, G. (toim.). Routledge 1995; Sex work: writings by women in the sex industry. Delacoste, F. & Alexander, P. (toim.). CleisPress 1998; Firestein, B.A.: Bisexuality: the psychology and politics of an invisible minority. Thousand Oaks: Sage 1996; Hetero-olettamuksesta moninaisuuteen: lesbot, homot, bi- ja transihmiset sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaina. Lehtonen, J., Nissinen, J. & Socada, M. (toim.). Edita 1997; Ortner, S.B. & Whitehead, H.: Sexual meanings: the cultural construction of gender and sexuality. Cambridge University Press 1986. 7. Sukupuoli ja työelämä YTM Ulla Sala (KTK ) p. 553 3450, e-mail: ulla.sala@oulu.fi Acker, J.: Samanarvoinen työ: tutkimus työelämän sukupuolistuneista rakenteista. Vastapaino 1990; Davidson, C.: A woman s work is never done. A history of housework in the British Isles 1650-1950. Chatto & Windus 1982; Kinnunen, M. Luokiteltu sukupuoli. Vastapaino, 2001; Salmi, M.: Ansiotyö kotona - toiveuni vai painajainen? Kotiansiotyö Suomessa työntekijän arkipäivän kannalta. Helsingin yliopisto 1992; Tilly, L. A. and Scott, J. W.: Women, work and family. Routledge 1989; Työelämän sukupuolistavat käytännöt. Kinnunen, M. & Korvajärvi, P. (toim.)
14 Vastapaino 1995; Walby, S.: Patriarchy at work. Patriarchal and capitalist relations in employment. Polity Press 1986; Eräsaari, L. Julkinen tila ja valtion yhtiöittäminen. Gaudeamus 2002; Wichterich C. Globalisoitu nainen: Raportteja epätasa-arvon tulevaisuudesta. Like, 2002. 8. Sukupuolinen sosialisaatio - kasv. ja yht. yo. Pirjo Yliportimo, p. 040-833 6810 pirjo.yliportimo@oulu.fi Badinter, E. Mikä on mies? Vastapaino, 1993; Connell, R.-W. Masculinities. Polity Press, 1995; Eichenbaum, L. Naiseksi kasvanut. Feministis-psykoanalyyttinen näkökulma. Naisten kulttuuriyhdistys 1989; Eisler, R.: Sacred pleasure. Harper, San Francisco; Gordon, T. Feminist mothers. Macmillan 1990; Grabrucker, M. Siinäpä vasta kiltti tyttö. Kääntöpiiri 1991; Mies ja muutos. Jokinen, A. (toim.). 1999 Tampere University Press; Saarikoski, H. Mistä on huonot tytöt tehty? Tammi, 2001; Holland, J. & Ramazanoglu, C. & Sharpe, S. & Thomson, R.: The male in the head. Young people, heterosexuality and power. 1998. Tufnell Press; Letit liehumaan. Tyttökulttuuri murroksessa. 1992. Näre, S. ja Lähteenmäki, J. Suomalaisen kirjallisuuden seura; Nice, V. E. Mothers and daughters. The distortion of relationship. Macmillan 1991; Vaughan, G. For-Giving. A Feminist Criticism of Exchange. Plain View Press 1997; Irigaray, L. Thinking the Difference, For a Peaceful Revolution. Athlon Press. 1994; Irigaray, L. I love to You. Sketch for a Felicity Within History. Routledge 1996; Räisänen, A-L. Onnellisen avioliiton ehdot: sukupuolijärjestelmän muodostumisprosessi suomalaisessa avioliitto- ja seksuaalivalistusoppaissa 1865-1920. Suomen historiallinen seura 1995. 9. Terveys ja hyvinvointi HL Pirkko Sandelin (LTK). e-mail: pisandel@oamk.fi Henriksson, L.: Naisten terveystyö ja ammatillistumisen politiikka. Stakes, Tutkimuksia 88. Gummerus, Jyväskylä, 1998; Julkunen, R.: Hyvinvointivaltio käännekohdassa. Vastapaino 1992; Kvinnors hälsa och ohälsa. Social kontroll av kvinnor. Red. U. Hägglund och E. Riska. Åbo Akademi 1991; Naiset ja miehet työelämässä. Toim. E. Haavio-Mannila ym. Työ ja ihminen 3/ 1991, teemanumero. Työterveyslaitos 1991; Nätkin, R.: Kamppailu suomalaisesta äitiydestä. Gaudeamus, Tampere, 1997; OECD panel group on women, work and health: National report, Finland. Ministry of Social Affairs and Health 1993; Valikoima erikseen sovittavia arikkeleita, erityisesti pohjoissuomalaisista naisterveystutkimuksista. 10. Maailman köyhyys ja kehitysideologiat - KT Vappu Sunnari (KTK 354) p. 553 3720 Clark, G.: Onions are my husband: survival and accumulation by West African market women. Chicago [Ill.]: University of Chicago Press, 1994; Dignity and daily bread. New forms of economic organization among poor women in the third world and the first. Routledge 1993; Globalization, of whose terms? 1999. Brock-Utne, B. & Garbo, G. (eds.) Institute of Educational Research, University of Oslo. Report 5; Pietilä, H.: Näkymätön näkyväksi. Naiset ja YK. Sosiaali- ja terveysministeriö 1991; Spivak, G. C.: The post-colonial critic. Interviews, strategies, dialogues. Ed. S. Harasyn. Routledge 1990; Women and Power. Fighting Patriarchies & Poverty. 1999. Townsend, J., Zapata, E., Rowlands, J., Alberti, P. & Marta, M. (eds.) Zed Books; - bell, hook. Where we stand. Class matters. Routledge, 2000; Kofman, E., Raghuram, P., Phizacklea, A. & Sales, R. Gender and International Migration in Europe. Routledge. 2000;
15 Wichterich C. Globalisoitu nainen: Raportteja epätasa-arvon tulevaisuudesta. Like, 2002; Valikoima erikseen sovittavia artikkeleita esim. Gender and Society and Development lehdistä. 11. Uskonto, valta, henkisyys - Ph.D. Kaarina Kailo (KTK) p. 553 3727, 050-3753246, e-mail: kaarina.kailo@oulu.fi Tentaattorin kanssa sovittava valikoima kirjoja tai tekstejä (joita mahdollisesti ei ole saatavilla kirjastossa) Bäckman, L.: Female-divine and human: a study of the position of the woman in religion and society in Northern Eurasia. The Hunters. 143-162. Eds. Hultkrantz, Å. & Ö. Vorren. Tromsø, Universitetsforlaget, 1982; Uskonto ja sukupuoli. Hovi, T et al. (toim.) Helsinki, yliopistopaino, 1999; Weaving the Visions. New Patterns in Feminist Spirituality. Harper San Fransisco 1989. Christ, C. & Plaskow, J. (eds.); Reweaving the World: the Emergence of Ecofeminism. Eds. Diamond, I. & G.F. Orenstein. New Society Publishers 1989; Stark-Arola, L. Magic, Body and Social order. The Construction of gender Through Women s Private Rituals in Traditional Finland. Tammer-Paino, SKS Studia Fennica Folkloristica 5. 1998; Sólveig, A.: Violence, Power and Justice. A Feminist Contribution to Christian Sexual Ethics. Uppsala University 1998; The Politics of Female Spirituality. Essays on the Rise of Spiritual Power within the Feminist Movement. Ed. Spretnak, C. Anchor books, 1982; Tomm, W.: Bodied Mindfulness, Women s Spirits, Bodies and Places. Wilfrid Univ. Press, 1995. 12. Vammaisuus ja normaaliuden konstruktiot - dos. Leila Seitamo, p. 040-7463109, e-mail: lseitamo@sun3.oulu.fi Canadian Woman Studies Special Issue: Women and Disability. York University, 1993; Francine, O.: Body Beautiful? Body Perfect: Challenging the Status Quo. Where do Women With Disabilities Fit in? Canadian Woman Studies/ les cahiers de la femme, Women and Health, Summer l994. 41-44; Pelkonen, M. & Vilberg, M. Vaillinaisesta kokonaiseksi. Kääntöpiiri Kemi; Wendell, S. 1989. Notes Toward a Theory of Disability. Hypatia; Erikseen sovittava valikoima artikkeleita. 13. Sukupuolistunut väkivalta KT Vappu Sunnari (KTK) p. (08) 553 3720, e-mail: vappu.sunnari@oulu.fi Heiskanen, M. & Piispa, M. : Usko, Toivo, Hakkaus. Kyselytutkimus miesten naisille tekemästä väkivallasta. Tilastokeskus. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, l998:1; Kailo, K. 1997. Healing Politics: Violence, Culture and Alternative Health. Simone de Beauvoir Institute Review, vol. 17, 1997; Lähentelystä raiskauksiin. Tyttöjen kokemuksia häirinnästä ja seksuaalisesta väkivallasta. Honkatukia, P. Niemi-Kiesiläinen, J. & Näre, S. (toim) Nuorisotutkimusseura. Julkaisuja 13. Hakapaino 2000; Sexual Harassment. Contemporary Feminist Perspectives. Thomas, A-M. & Kitzinger, C. (eds.) 1997 Open University Press; Williams, M. B. et al. Life After Trauma. A Workbook for Healing. Guildford Press, Hampshire 2000; Gender Violence: interdisciplinary perspectives. O Toolen L., Schiffman J. (eds.). New York Univ. Press. 1997; Piispa, M., Heiskanen, M.: Väkivallan hinta: naiseen kohdistuvan väkivallan kustannukset Suomessa. Tilastokeskus: Sosiaali- ja terveysministeriö. Tasa-arvojulkaisuja 6:2000; Hukasta kukkaan. Naisen tie väkivallasta selviytymiseen. Ojuri, A. (toim.) Ensija turvakotien liiton julkaisu 29. Nykypaino Oy, 2001; Puheenvuoroja naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Kiviaho, P. (toim.) Sosiaalija terveysministeriö: Tasa-arvoasiain neuvottelukunta. 1998; Hintikka, S. Feministinen radikaaliterapia itsehoitomenetelmänä ja naisen identiteetin tukijana. Tampere. 2000; Leimattuna, kontrolloituna, normitettuna
16 seksualisoitunut ja sukupuolistunut väkivalta kasvatuksessa ja koulutuksessa. Sunnari V. et al. (toim) 2003, Oulun yliopistopaino; Husso, M. Parisuhdeväkivalta : lyötyjen aika ja tila. Tampere, Vastapaino, 2003; Väkivalta ei tunne kulttuurisia rajoja. Maahanmuuttajanaisiin kohdistuva väkivalta Suomessa. Nurmi R & Helander R (toim) Helsingin yliopistopaino, 2002; Ehrlich S. Representing Rape. Language and sexual consent. Routledge, 2001; Erikseen sovittava valikoima artikkeleita. 14. Kyber/Ekofeminismi - PhD Kaarina Kailo (KTK) puh. 5533727, e-mail: kaarina.kailo@oulu.fi Kirjallisuus: Jos kirjallisuus ei ole saatavilla kirjastossa, katso naistutkimuksen käsikirjastosta (KTK339) tai kysy tentaattorilta. Kirjallisuus osittain sama kuin 417105. Opiskelija ei voi tenttiä samoja tekstejä kahteen kertaan. Ekofeminismin peruskysymyksiä Davies, K.: What is Ecofeminism, Women and Environments. 1988; D Eaubonne, F.: Feminism or Death. Marks, E. and de Courtivron, I. (eds.) New French Feminisms, an Anthology. Amherst University Press, l980; Diamond, I. & G.F. Orenstein.: Reweaving the World: the Emergence of Ecofeminism. New Society Publishers, 1989; King, Y.: The Eco-Feminist Perspective. Caldecott, L. & S. Leland (eds.) Reclaiming the Earth: Women Speak out for Life on Earth. The Women s Press, 1983; Merchant, C.: The Death of Nature. Women, Ecology and the Scientific Revolution. Harper & Row, l983; Mies, M. & Shiva V.: Ecofeminism. Fernwood Pub, 1993; Mies, M. et al. Women, the Last Colony. London: Zed Books, l988; Healing the Wounds: the Promise of Ecofeminism. Plant, J., ed. New Society Publishers, l989; Shiva, V.: Staying Alive: Women, Ecology and Development. Zed Books, 1990; Suutala, M.: Naiset ja muut eläimet. Yliopistopaino, l996; Suutala, M.:. Kesytetty nainen. Yliopistopaino, 2001; Sturgeon, Noel. Ecofeminist nature. Race, Gender, Feminist Theory and Political Action. London: Routledge, 1997; Plumwood, Val. Feminism and the Mastery of Nature. New York: Routledge, 1993. Warren, Karen J. The Power and Promise of Ecological Feminism, Environmental Ethics 12(2). 1990. 125-146. Ekokritisismi (voi käyttää myös osana kohtaa g. Kulttuurintutkimus/Kirjallisuus/Kielitiede) Dana, K.O.: Northern Literature. The Northern Raven. Center for Northern Studies, Wolcott, Vermont. Vol. 2, No.3, 1982; Glotfelty, C.: Introduction: Literary Studies in an Age of Environmental Crisis. The Ecocriticism Reader, ed. Glotfelty & Fromm, 1996. xv-3; Hassi, S.: Käärme ja tiedon puu. Wsoy, 1987; Kailo, K.: Indigenous Women, Ecopolitics and Healing Women who Marry Bears. Minorities and Women. ed. Robert Jansson. Mariehamn: Åland Fredsinstitut, Åland Peace Institut, 85-121. 1998; Kailo, K.: Kosmovisioner, monokultur och globalisering. Radar. (Åländsk tidskrift för samhälle och Kultur). Special Issue on the Earth ( jorden ). 36-46. 1998; Schweninger, L.: Writing Nature: Silko and Native Americans as nature Writers. Melus. Summer 18.2. 47. 1993. Globalisaatio, ympäristö ja sukupuoli Shiva, V.: Economic Globalization, Ecological Feminism and Sustainable; Development. Canadian Woman Studies/les Cahiers de la Femme 17( 2) 2000; Shiva, V.: Biopiracy. The Plunder of Nature and Knowledge. Southend Press, l997; Wichterich, Christa. Globalisoitu nainen. Helsinki, Likem 2002; Canadian Woman Studies/les cahiers de la femme. Women 2000. Eradicating Poverty and Violence in the 21st Century. Vol. 20.3. 2000; Canadian Woman Studies/les cahiers de la femme. Women, Globalization and International Trade. Vol 21-22.4/1. 2002.
17 Teknologia, sukupuoli ja luontosuhde Gunnarsson, E. & Trojer, L.: Feminist Voices on Gender, Technology and Ethics. Centre for Women s Studies, Lulea University of Technology, Tekniska Högskolan, Lulea, l994; Hassi, S.: Ikkuna kovien tieteiden piilotajuntaan. Akanvirtaan. Setälä, P. & Kurki H. (toim.). Yliopistopaino, 1988; Isaksson, E.: Naisnäkökulma luonnontieteen ja sodan avioliittoon. Tiede & Edistys, 4/1985; Kailo, K: Rising up to New Levels Beyond Stereotypes. Tapping Female Knowledge in Technology. High Heels to Hi-Tech. International Conference. Conference Proceedings. Oulu Polytechnic 2001; Kailo, K.: Holistic Well-Being, Technology and Globalization. The Threats to Ecological Balance. Proceedings of the Conference: Towards Holistic Well- Being. Lämsä, A. & Serlo, K (toim.). Oulun Ammattikorkeakoulun julkaisuja, 2000; Kailo, K.: Globalisaatio ja feminismi. Naiset ja globalisaatio. Toim. Rosa Meriläinen. www.rauhanpuolustajat.fi/globalisaatio/index.html; Pietilä, H.: Engendering the Global Agenda: A Success Story of Women and the United Nations. INSTRAW Occasional paper No.1, 1999; Rikkilä, L. & Patomäki, K. S. (eds.). Democracy and Globalization. Promoting a North-South Dialogue. Hakapaino, 2001; Millar, M.S.: Cracking the Gender Code. Who Rules the Wired World? Second Story Press, 1998; Plant, S.: Beyond the Screens: Film, Cyberpunk and Cyberfeminism. In Feminisms. Kemp, S. & J. Squires (Eds.). Oxford University Press, 1997; Smeds, Riitta et al. (toim.) Tieto ja Tekniikka. Missä nainen? Helsinki, TEK, 2002; Canadian Woman Studies. Women and Environments. Special issue13.3, 1993; Eisenstein, Z.: Global Obscenities, Patriarchy, Capitalism and the Lure of Cyberfantasy. New York UP, l998; Alkuperäiskansojen luontosuhde Callicot, J. B.: Traditional American Indian and Traditional Western European Attitudes Toward Nature: an Overview. Environmental Philosophy: a Collection of Readings. Robert Elliot and Arrant Gare (eds.). Pennsylvania State University Press, l983; Nomadic Circle of Life. A Conversation Between Kaarina Kailo and Elina Helander about the Sami Knowledge System and Culture. ReVision. A Journal of Consciousness and Transformation. Special issue on Narrative Explorations in Knowledge, Roots and Ancestry, 1998; Kheel, M.: Licence to Kill: an Ecofeminist Critique of the Hunter s Discourse. Women and Animals. Adams and Donovan, 1995; Gender, Indigenous Knowledge and Development in the Arctic. Nuttall, M. & Greiffenberg, T. (toim) Proceedings from a Symposium in Slettestrand, Dk, 9-11 Jan. l998. Dansk Polar Center, 1998, s. 67-73; Artikkeleita sopimuksen mukaan. 417104P Suomalainen sukupuolijärjestelmä 2 ov Tavoite: Perehdytään suomalaisten ja erityisesti pohjoisten alueiden naisten asemaan ja suomalaisen sukupuolijärjestelmän erityispiirteisiin ennen ja nyt. Suoritustapa: Kirjallisuus ja/tai korvaavia luentoja. Arvostelu: hyväksytty-hylätty. Kirjallisuus: Jolkkonen, A. ym.: Naisen paikka. Rakennemuutos, paikalliset työmarkkinat ja naiset. Tutkijaliitto 1991; Naisen elämä. Mistä on pienet tytöt tehty, mistä tyttöjen äidit. Immonen, K. (toim.) Otava 1990 (1,5 ov); Nousiainen, K. & Pylkkänen, A. Sukupuoli ja oikeuden yhdenvertaisuus. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja 2001; Naisten hyvinvointivaltio. Toim. A. Anttonen et al. Vastapaino 1994; Ollila, A.: Suomen kotien päivä valkenee. Martta -järjestö suomalaisessa yhteiskunnassa vuoteen 1939. Suomen historiallinen seura 1993; Sulkunen, I.: Naisen kutsumus. Miina
18 Sillanpää ja sukupuolten maailmojen erkaantuminen. Hanki ja jää 1989; Tuntematon työläisnainen. Laine, L. ja Markkola, P. (toim.) Vastapaino 1989; Julkunen, R. Suunnanmuutos: 1990-luvun sosiaalipoliittinen reformi Suomessa. Vastapaino; Eevan tie alttarille. Ahola M et al. (toim) Edita 2002, s. 170 209 ja Ryynänen- Karjalainen L. Sukupuolesta huolimatta naiskanttorit Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Hakapaino, 2002, s. 15 29 ja 154 161; Tunteiden sosiologiaa. Näre S (toim) Tietolipas 156, 1999, SKS; Jallinoja R. Moderni säädyllisyys. Aviosuhteen vapaudet ja sidokset. Gaudeamus, 1997. Vastuuhenkilö: Vappu Sunnari, p. (08) 5533720, e-mail: vappu.sunnari@oulu.fi Roots. Teoksessa Woman and Animals. Adams, C. J. and Donovan, J. (eds.); Hassi, Satu. Käärme ja tiedon puu. Wsoy, Helsinki, 1987; No Beginning, No End. The Sami Speak Out. Helander, E. & Kailo, K. Canadian Circumpolar Instit., 1998 tai Ei alkua, ei loppua. Saamelaisten puheenvuoro. Like, Helsinki; Helander, E.: Sustainability in the Sami Area: the X-file Factor. Awakened Voice, The Return of Sami Knowledge. Elina Helander, ed. Guovdageaidnu: Nordic Sami Institute, Diedut 4 (1996). 1-7; Helander, E.: The Role of Sami Tradi- 417105P Johdatus ekofeminismiin 2 ov Tavoite: tutustuttaa opiskelijat ekofeminismin ja ekospiritualismin teorioihin ja käytäntöihin kansainvälisesti ja kansallisesti. Uusi fokusointialue: ekososiaalinen kestävä kehitys ja sukupuoli. Suoritustapa: l8 tuntia kontaktiopetusta, mahdollisesti harjoitustyyppistä työskentelyä sekä prof. Kaarina Kailon kanssa erikseen sovittavaa kirjallisuutta, (jota mahdollisesti ei ole saatavilla kirjastosta) ja joka tentitään kasvatustieteen tenttipäivänä. Vastuuhenkilö: prof. Kaarina Kailo Luentojen ajat ja paikat: Päivä Klo Paikka 5.11. 17-20 KTK306 12.11. 17-20 KTK306 19.11. 17-20 KTK306 26.11. 17-20 KTK306 3.12. 17-20 KTK306 10.12 17-20 KTK306 Arvostelu: Hyväksytty/hylätty Kirjallisuus: Animals and Women. Feminist Theoretical Explorations. Adams, C., Durham D. Univ. Press, 1995; Dunauer, J.: Sexist words, Speciesist Katajatar
19 tions in Sustainable Development, Politics and Sustainable Growth in the Arctic. J. Käkönen, ed. Dartmouth, Hants.: Dartmouth Publ. Co., 1993. 67-81; Horelli, Liisa. Naisnäkökulma ympäristöpolitiikkaan. Ympäristöministeriö, Edita, 1996. Kailo, K.: Indigenous Women, Ecopolitics and Healing - Women who Marry Bears. Minorities and Women. 24-59. Åland Peace Institut, 1998; Plumwood, Val. Feminism and the Mastery of Nature. Routledge, 1989; Merchant, C.: The Death of Nature. Women, Ecology and the Scientific Revolution. Harper & Row, 1983; Mies, M. and V. Shiva: Ecofeminism. Halifax, Fernwood Publications, 1993; Reweaving the World. The Emergence of Ecofeminism. Ed. Diamond, I. & G.F. Orenstein. Sierra Club Books, 1990; Smith, A. Ecofeminism through an Anticolonial Framework. Teoksessa: Ecofeminism. Women, Culture, Nature. 1997. Warren, K.-J. Indiana U P; Suutala, Maria. Naiset ja muut eläimet. Helsinki, Yliopistopaino, l996; Suutala, M. Kesytetty nainen. 2001. Yliopistopaino; The Ecocriticism Reader. Landmarks in literary ecology. Ed. Glotfelty, C. & H. Fromm. Univ. Of Georgia Press, 1996; Vihreät ry. Syöjätär-lehden 4 numeroa; Vilkka, L. 1996. Eläinten tietoisuus ja oikeudet. Kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa. Yliopistopaino; Women, the Environment and Sustainable Development. Towards a Theoretical Synthesis. Braidotti, R. & Lykke, Zed Books, 1994. Vastuuhenkilö: Kaarina Kailo, p. (08) 553 3727, e-mail: kaarina.kailo@oulu.fi 417106P Naisnäkökulma populaarikulttuuriin 2 ov Tavoite: Opintojaksossa pohditaan sukupuolen ja seksuaalisuuden esittämistä ja rakentamista eri medioissa sekä vaihtoehtoisia sukupuolen ja seksuaalisuuden esittämisen keinoja. Kirjallisuudessa tarkastellaan elokuvaa ja televisiota, musiikkivideoita, lastenkirjallisuutta ja satuja, populaarimusiikkia, sarjakuvaa ja massamediaa yleensä sukupuolitietoisesta näkökulmasta. Suoritustapa: Kirjallisuus, joka tentitään yleisenä tenttipäivänä. Mahdollisuuksien mukaan voidaan hyödyntää myös korvaavia luentosarjoja. Arvostelu: Hyväksytty, hylätty Kirjallisuus: Kootaan kirjallisuuslista yhteensä 2 ov tentittäväksi oman valinnan mukaan. Jenny Kangasvuo (Yleinen populaarikulttuuri): jek@mail.student.oulu.fi Douglas, S. J.: Where the girls are: growing up female with the mass media. Times Books, cop. 1995 (1,5 ov.); Ingraham, C.: White weddings: romancing heterosexuality in popular culture. Routledge, 1999 (0,5 ov.); Koivunen, A., Paasonen, S. & Pajala, M. (Toim.): Populaarin lumo: mediat ja arki. Turun yliopisto, 2000 (1,5 ov.); Mirzoeff, N. (Toim.): The visual culture reader. Routledge, 1998. Luvut 5.Gender and sexuality ja 6.Pornography. (sivut 391-516.) (0,5 ov.); Paasonen, S. (Toim.): Hääkirja: kirjoituksia rakkaudesta, romantiikasta ja sukupuolesta. Turun yliopisto, 1999 (0,5 ov.); Robbins, T.: The great women superheroes. Kitchen Sink Press, 1996 (0,5 ov.); Rossi, L-M. (toim.): Kuva ja vastakuvat: sukupuolen esittämisen ja katseen politiikkaa. Gaudeamus, 1995 (1 ov.); Whiteley, S. (Toim.): Sexing the groove popular music and gender. Routledge, 1997 (1,5 ov.). Sanna Karkulehto (Audiovisuaalinen mediakulttuuri): sanna.karkulehto@oulu.fi Berenstein, R. J.: Attack of the leading ladies: gender, sexuality, and spectatorship in classic horror cinema. Columbia University Press, 1995 (1 ov.); Gamman, L. and Marshment, M. (Toim.): The female gaze: women as viewers of popular culture. Women s Press, 1988 (1 ov.); Dyer, R.: Älä katso!: seksuaalisuus ja rotu viihteen kuvastossa. Vastapaino, 2002 (1 ov.); Easthope, A.: What a man s gotta do: the masculine myth in popular culture. Rout-
20 ledge, 1992 (1 ov.); Koivunen, A.: Isänmaan moninaiset äidinkasvot: sotavuosien suomalainen naisten elokuva sukupuoliteknologiana. Suomen elokuvatutkimuksen seura, 1995 (1 ov.); Laiho, M. & Ruoho, I (toim.): Naisen naamio, miehen maski: katse ja sukupuoli mediakuvassa. Kansan sivistystyön liitto, 1996 (0,5 ov.); Modinos, T.: Nainen populaarikulttuurissa: Madonna ja the Immaculate Collection. Jyväskylän yliopisto, 1994 (0,5 ov.); Mulvey, L.: Visual and other pleasures. Macmillan, 1989 (1 ov.). Rossi, L-M.: Heterotehdas. Televisiomainonta sukupuolituotantona, Gaudeamus, Helsinki 2003. Kaarina Kailo (Stereotyyppien dekonstruointi saduissa ja lastenkirjallisuudessa): kaarina.kailo@oulu.fi Sovi Kaarina Kailon kanssa niistä kirjoista/artikkeleista, jotka eivät ole saatavilla kirjastosta. Kokoelma artikkeleita saduista: Ebert, Teresa L: The Romance of Patriarchy: Ideology, Subjectivity and Postmodern Feminist Cultural Theory. Cultural Critique (Fall 1988): 19-57; Slapin, Beverly: How to Tell the Difference: A Checklist for Evaluating Children s Books for Anti-Indian Bias. Philadelphia, Pa.; Gabriola Island, B.C. New Society Publishers, 1992; Ross, Elspeth: Children s Books Without Bias on Contemporary North American Indian Life, 1993.; Establishing Pathways to Excellence in First Nation Education; Tatar, M: The Hard Facts of the Grimm s Fairy Tales. Princeton: New Jersey, Princeton UP, 1987; Zipes, J. Don t Bet on the Prince: Contemporary Feminist Fairy Tales in North America and England. Routledge, 1987; Näre, S. & Lähteenmaa, J.: Letit liehumaan: tyttökulttuuri murroksessa. SKSeura, 1992; Kailo, K.: Monoculture, Gender and Nationalism: Kalevala as a Tool of Acculturation. In Sunnari, V. & Räsänen, R.: Ethical challenges for teacher education and teaching: special focus on gender and multicultural issues. Oulun yliopisto, 2000. Vastuuhenkilöt: Kaarina Kailo, p. (08) 5533727, e-mail: kaarina.kailo@oulu.fi; Jenny Kangasvuo, p. (08) 5542247, e-mail: jek@mail.student.oulu.fi; ja Sanna Karkulehto, p. (08) 553 3338, e-mail: skarkule@sun3.oulu.fi 417107P Työ- ja opiskeluympäristöjen toisarvoistavat rakenteet ja prosessit 2 ov Tavoite: Johdatus työ- ja opiskeluinstituutioiden ja organisaatioiden sukupuolten toisarvoisuutta tuottaviin ja ylläpitäviin prosesseihin, kulttuuriin ja rakenteisiin sekä sosiaalisen interaktion julkilausumattomiin merkityksiin, vallan ja sukupuolen suhteisiin. Suoritustapa: Opintojakso suoritetaan kirjallisuuden avulla. Korvaavaa opetusta järjestetään, mikäli ressurssit sen sallivat. Arvostelu: hyväksytty tai hylätty. Kirjallisuus: Griffin G (toim) Women s Employment, Women s Studies, and Equal Opportunities 1945 2001. Report from nine European Countries. The University of Hull, 2002. Erikseen valittavat ja sovittavat osat työtä ja tasa-arvoa käsittelevistä osioista; Lehtonen J. (toim) Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä. Gummerus, 2002; Paechter, C.: Educating the other. Gender, power and schooling. Falmer Press, London 1998; Duncan, N. (1999) Sexual bullying. Gender conflict and pupil culture in secondary schools. Routledge, London and New York; Miesten tiede, naisten puuhat. Rantalaiho, L. (toim.) 1986. Vastapaino; Husu, L. Sexism, support and survival in academia. Academic women and hidden discrimination in Finland. Monila Oy, Helsinki, 2001; Leimattuna, kontrolloituna, normitettuna seksualisoitunut ja sukupuolistunut väkivalta kasvatuksessa ja koulutuksessa. Sunnari V. et al. (toim) Oulun yliopistopaino, 2003; Sunnari V & Kuorikoski N Education
21 in the North Module 13 in the wwwbased BCS 100 programme Contemporary Issues in the Circumpolar World 2, the University of the Arctic; Seuraavat 3 artikkelia: Kehily, M,J. & Nayak, A. Lads and laughter : Humor and the production of heterosexual hierarchies. Journal of Gender Studies 1997(1) (löytyy sähköisessä muodossa) JA Kehily, M.J. & Nayak, A. Playing it straight: masculinities, homophobia and schooling. Journal of Gender Studies 1996(2) (löytyy sähköisessä muodossa); JA Fine M 1998. Sexuality, schooling and adolescent females: the missing discourse. Harvard Educational Review, 4: 29 53; Työelämän sukupuolistavat käytännöt. (1996) Kinnunen, M. & Korvajärvi, P (.toim.) Vastapaino. Tampere; The Sexuality of Organization. (1989) Eds. Hearn, J. & al. Hyvinvointivaltio organisoituu uudelleen entä sukupuolijärjestelmä? Edita, 2001; Kinnunen, M. Luokiteltu sukupuoli. Gummerus. Jyväskylä, 2001; Lehto, A-M. Työelämän laatu ja tasaarvo. Tilastokeskuksen tutkimuksia 189, Helsinki, 1992; Pulkkinen, P. Vähän enemmän arvoinen Tutkimus tasa-arvokokemuksista työpaikoilla. Tilastokeskus tutkimuksia 234. Hakapaino Oy, Helsinki, 2002; Henttonen, E; Eriksson P. & Meriläinen S. Teknologiayrittämisen sukupuoli. Naiset miesten maailmassa. Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisuja B 44. HeSEprint, 2003; Karento, H. Olen tehnyt parhaani Acta Universitatis Tamperensis 718. Tampereen yliopisto. Tampere, 1999; Erikseen sovittavaa kirjallisuutta / artikkeleita. Vastuuhenkilö: Mervi Heikkinen, p. 050-5438686, e-mail: mervi.heikkinen@oulu.fi 417108P Sukupuolten välisen segregaation purku ja tasa-arvo 2 ov Tavoite: Opintojaksossa perehdytään suomalaisen sukupuolijärjestelmän ja sosialisaation segregaatiota tuottaviin ja ylläpitäviin mekanismeihin sekä niihin liittyviin uskomuksiin ja myytteihin ennen kaikkea organisaatioiden ja työelämän näkökulmasta. Kurssilla käsitellään myös keskeisimpiä suomalaisen tasa-arvopolitiikan kysymyksiä ja haasteita. Suoritustapa: Opintojakso suoritetaan kirjallisuuden avulla. Korvaavaa opetusta järjestetään, mikäli ressurssit sen sallivat. Arvostelu: hyväksytty tai hylätty Kirjallisuus: Horelli, L. & Saari, M. Tasa-arvoa valtavirtaan : tasa-arvon valtavirtaistamisen menetelmiä ja käytäntöjä. Helsinki : Sosiaali- ja terveysministeriö, 2002; Tasa-arvoiset demokratiat? Sukupuoli ja politiikka Pohjoismaissa. Bergqvist C. ym. (toim) Edita, Helsinki, 2001; Julkunen R. Suunnanmuutos: 1990-luvun sosiaalipoliittinen reformi Suomessa. Vastapaino, Tampere, 1999; Naisten hyvinvointivaltio. Anttonen, A.; Henriksson, L. & Nätkin, R. Vastapaino, Jyväskylä, 1994; Hyvän ja tasa-arvoisen työpaikan kriteeristö. (2000) Halme, P. (toim.) Työministeriö. Kansallinen työelämän kehittämisohjelma. Työpapereita 10. Eroja ja yhtäläisyyksiä. Sukupuoli pedagogisessa ajattelussa ja käytännössä, 1999. Arnesen, A-L. (toim.) Yliopistopaino. Helsinki. Pulkkinen, P. Vähän enemmän arvoinen. Tutkimus tasa-arvokokemuksista työpaikoilla. Hakapaino. 2002. Vastuuhenkilö: Mervi Heikkinen, p. 050-5438686, e-mail: mervi.heikkinen@oulu.fi 417109P Monikulttuurisuus ja sukupuoli Tavoitteet: Opintojaksolla perehdytään monikulttuurisuuden peruskäsitteisiin ja teorioihin feministisestä lähtökohdasta käsin. Suoritustapa: Opintojakso suoritetaan kirjallisuuden avulla. Korvaavaa opetusta järjestetään, mikäli ressurssit sen sallivat. Kirjallisuus: Women, citizenship and difference. Yuval-Davis, N, & Werbner P. (toim) Zed Books, 1999; Kailo K The Politics of Monoculture and Diversity in the North. Module 12 in the www-based BCS 100 programme Con-
22 temporary Issues in the Circumpolar World 2, the University of the Arctic; muita artikkeleita sopimuksen mukaan. Vastuuhenkilö: Kaarina Kailo, p. (08) 5533727, e-mail: kaarina.kailo@oulu.fi 417110P Koulutusinstituutiot ja sukupuolistuneisuus 2 ov Tavoite: Opintojaksossa paneudutaan suomalaisiin koulutusinstituutioihin ja koulutukseen sekä niiden historiaan ja tulevaisuuden näkymiin sukupuolistuneisuuden näkökulmasta. Keskeisiä teemoja ovat koulutusinstituutioiden piilo-opetussuunnitelmat, sukupuolistuneisuus koulutuksen rakenteissa ja kulttuurissa, sekä arjen interaktiossa, globalisaatio ja koulutus, koulutus ja tasa-arvo. Suoritustapa: Katso s. 36 erityisteema Korvaava opetus. Arvostelu: hyväksytty hylätty Kirjallisuus: Sunnari V. et al. (toim) Leimattuna, kontrolloituna, normitettuna seksualisoitunut ja sukupuolistunut väkivalta kasvatuksessa ja koulutuksessa. Oulun yliopistopaino, 2003 (valinnan mukaan 4 koulutuskontekstiin sijoittuvaa artikkelia); Kaarninen, M. Nykyajan tytöt. Koulutus, luokka ja sukupuoli 1920- ja 1930-luvun Suomessa. Bibliotheca Historica 5, 1997; Tolonen, T. Nuorten kulttuurit koulussa: Ääni, tila ja sukupuolten arkiset järjestykset. Gaudeamus 2001; Palmu, T. Sukupuolten rakentuminen koulun kulttuurisissa teksteissä. Etnografia yläasteen äidinkielen oppitunneilla. Helsingin yliopiston kasvatustieteiden laitoksen tutkimuksia 189, 2001; Gordon T, Holland J & Lahelma E. Making spaces. Citizenship and difference in schools. Macmillan press ltd, 2000; Husu, L. Sexism, support and survival in academia. Academic women and hidden discrimination in Finland. Monila Oy, Helsinki, 2001; Neljä artikkelia seuraavasta valikoimasta: Sunnari V (2003) Training women for the role of responsible other in primary teachewr education in Finland. European Journal of Teacher Education 26(2), 217 227; Sunnari V & Kuorikoski N Education in the North Module 13 in the www-based BCS 100 programme Contemporary Issues in the Circumpolar World 2, the University of the Arctic; Sunnari V. Sex, Gender and School Violence in: Ethical challenges for teacher education and teaching. Acta Univ. Oul. E45, 2000; Sunnari V. Prominent or hard- working? About sex-based interpretation frames in Education. In: Hujala E (ed) Childhood education. International perspectives. University of Oulu. Early Education Center. 1996; s 50 62; Sunnari V. Muodollisesta tasa-arvon korostamisesta sukupuolen tiedostamiseen. In: Niemi H (toim) Opettajankoulutus modernin murroksessa. Tampereen yliopistopaino 1999, s 168 179; Sunnari V. Opettajan työssä tarvitaan sukupuolitietoista reflektiivisyyttä. Teoksessa A - L Arnessen (toim) Eroja ja yhtäläisyyksiä. Sukupuoli pedagogisessa ajattelussa ja käytännössä. Helsingin yliopiston Vantaan täydennyskoulutuslaitoksen julkaisuja 17, 2000, s 107 120; Sunnari V. Schools and school-youth in the North in the Pressure of Globalisation (käsikirjoitus) 2003; muita artikkeleita sopimuksen mukaan. Vastuuhenkilö: Vappu Sunnari, p. (08) 553 3720, e-mail: vappu.sunnari@oulu.fi 417111P Arjen eri ulottuvuudet ja sukupuolten tasa-arvo pohjoisessa periferiassa 2 ov Tavoite: Opintojaksolla paneudutaan pohjoissuomalaisen, kainuulaisen yms. naisten arkeen ja arjen eri ulottuvuuksiin tasa-arvon näkökulmasta. Suoritustapa: Opintojakso suoritetaan kirjallisuuden avulla. Korvaavaa opetusta järjestetään, mikäli ressurssit sen sallivat. Kirjallisuus: Aaltonen, S. & Honkatukia, P. (toim.) Tulkintoja tytöistä. SKS. 2002. Virkkala, S & Carpenter, P. Kehitystä naisten ehdoin. Devote-projekti ja naisten paikallinen toiminta. Työministeriö. Employment-julkaisut No 15, 2000; On the Terms of Northern Woman. Tuohimaa, S.; Työlahti, N. & Fyhn, A. Femina Borealis Publication, Series Num-