Vuosikertomus 2004
Sisältö 2 Toimitusjohtajan katsaus... 3 Henkilökunta... 4 Kuljetukset... 5 Jätekeskus...6-7 Paikalliset jäteasemat... 8 Ongelmajätteet... 9 Jätteiden hyötykäyttö...10-11 Tiedotus ja neuvonta...12 Kehityshankkeet...13 Ympäristöasiat... 14 Tunnuslukuja... 15 Hallituksen toimintakertomus... 16-17 Taloustiedot...18-23 Jätekukko Oy (tilanne 31.12.2004) - perustettu vuonna 2001-18 osakaskuntaa - toimialueella 180 742 asukasta - 31 työntekijää - liikevaihto 8,7 miljoonaa euroa (v. 2004) - osakepääoma 0,6 miljoonaa euroa - tyhjennystapahtumia 1,2 milj. (v. 2004) - asiakkaita 52 000
3 Toimitusjohtajan katsaus Perusasiat kunnossa Vuonna 2004 keskityimme yhtiön ydintoimintojen vakiinnuttamiseen. Asiakkaiden jätehuoltoa palvelee nyt toimiva palveluverkosto, johon sisältyvät paikalliset jäteasemat, aluekeräyspisteet, ekopisteet ja ongelmajätteiden monipuoliset vastaanottotoiminnot. Jätteiden keräys hoidetaan keskitetysti kilpailutetuilla kuljetuspalveluilla, ja siinä olemme onnistuneet yhdistämään kustannustehokkuuden, toimintavarmuuden ja ympäristöystävällisyyden. Kuljetuksissa, asiakaspalvelussa ja laskutuksessa hyödynnetään Suomen nykyaikaisinta ajo-opastusjärjestelmää. Neuvonta ja tiedotus tukevat yhtiön kaikkia toimintoja. Yhtiön osakaskunnat aloittivat kuntien yhteisen jätestrategian laatimisen talvella 2004. Hankkeeseen liittyvässä asiakastyytyväisyyskyselyssä tärkeimmiksi kehityskohteiksi nousivat ekopisteet ja ongelmajätepalvelut. Ekopisteverkostoa kehitettiin rakentamalla uusia ekopisteitä, tehostamalla siivousta ja poistamalla ongelmallisimpia pisteitä. Ongelmajätehuolto kilpailutettiin ja vuoden 2005 alussa siirryttiin selkeään järjestelmään, jossa yhtiö keskittyy toiminnan kehittämiseen asiakkaiden toiveiden mukaisesti ja ongelmajätehuoltoon erikoistunut yritys tuottaa tarvittavat palvelut. Yhtiön valitsema linja ydintoimintoihin keskittymisestä näkyy toiminnan tehostumisena ja laadukkaana palveluna. Vuonna 2004 Heinälamminrinteen jätekeskuksen Pikkukukon asiakaspalveluhenkilöstö sai Kuopion kaupungin palvelupalkinnon. Yhtiölle myönnettiin valtakunnallinen ympäristöjohtamisen palkinto. Katse tulevaisuudessa Keväällä 2005 valmistuu Heinälamminrinteen jätekeskuksen YVA, jonka pohjalta yhtiö tulee hakemaan valituille toiminnoille ympäristölupaa. YVA:n avulla yhtiö varautuu tuleviin lainsäädännön muutoksiin, joista merkittävin liittyy joulukuussa 2004 hyväksyttyyn kansalliseen biojätestrategiaan. Strategian tavoitteena on vähentää biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoitusta jätteen synnyn ehkäisyn, materiaalikierrätyksen ja jätteen energiasisällön hyödyntämisen avulla. Etenkin valittava energialaitoksen sijaintipaikka ja polttotekniikkaratkaisu tulevat voimakkaasti vaikuttamaan siihen, miten Heinälamminrinteen toimintoja jatkossa kehitetään. Valtakunnallisia jätehuollon pelisääntöjä miettinyt työryhmä saa mietintönsä valmiiksi keväällä 2005. Työn tuloksena eri osapuolten vastuut ja oikeudet selkiintyvät siten, että kunnat jatkossakin vastaavat asumisessa syntyvästä jätteestä, elinkeinoelämän jätteet siirtyvät selvemmin jätteentuottajan vastuulle ja tuottajat vastaavat tuottajanvastuun alaisista jätteistä. Kilpailu elinkeinoelämän jätteistä tuleekin kiristymään ja vaikuttaa osaltaan yhtiön tulevien investointien mitoituksiin. Kiitos laajalle sidosryhmäverkostollemme Vuosi 2004 toteutui asetettujen tavoitteiden mukaisesti niin laadullisesti kuin taloudellisestikin. Yhtiö on nyt toiminnallisesti hyvässä valmiudessa kohtaamaan tulevaisuuden haasteet. Suurimmat kiitokset ansaitsevat palautetta antavat asiakkaamme, ammattimaiset yhteistyökumppanimme, palveluhenkinen henkilökuntamme sekä yhtiön asiantunteva hallitus. Arto Ryhänen toimitusjohtaja
4 Jätekeskuksen henkilökunnalle myönnettiin Kuopion kaupungin vuoden 2004 palvelupalkinto. Palkinnon jakoi kaupunginjohtaja Petteri Paronen. Jätekukon henkilökunta - alansa ammattilaiset Kiitosta hyvästä palvelusta Kuopion kaupunki palkitsi jätekeskuksen henkilökunnan vuoden 2004 palvelupalkinnolla. Valinnasta päättänyt raati perusteli valintaa seuraavasti: Jätekeskuksen palvelu on parantunut siellä asioimassa käyneiden kuopiolaisten mielestä viime vuosina huomattavasti. Useimmat, jotka ovat paikalla käyneet, ovat omatoimisesti ottaneet asian puheeksi ja kertoneet silminnähden parantuneesta palvelusta. Palvelukonsepti on kokonaan uusiutunut. Entisetkin työntekijät on koulutettu uudestaan ja ovat tyytyväisiä nykyiseen, uudenlaiseen asiakaspalvelumalliin. Myös jäteaseman ulkoasu on muuttunut ja siistiytynyt. Jäteaseman työntekijät opastavat asiakkaita erinomaisesti ja auttavat iloisesti mm. jätelastien purkamisessa autoista. Yhtiöllä on hyvä henkilöstöpolitiikka ja hyvät, muutosvalmiit työntekijät. Jätekukon henkilöstö 31.12.2004 Vakinainen henkilökunta 22 Tilapäinen henkilökunta 9 Naisia 55 % Miehiä 45 % Vakinaisen henkilöstön keski-ikä 38,6 Henkilökunnan keväinen koulutuspäivä vietettiin tutustumalla yhtiön toimipaikkoihin.
Jäteastioiden tyhjennykset ja pesu sujuvat tehokkaasti nykyaikaisen ajo-opastusjärjestelmän avulla. 5 Jätekuljetukset - toimivaa peruspalvelua Edulliset tyhjennyshinnat Jätekukon tarjoamat keskitetysti kilpailutetut jätekuljetukset jatkuivat urakkasopimusten mukaisesti. Edulliset tyhjennyshinnat pärjäsivät hyvin myös valtakunnallisissa vertailuissa. Kiinteistöliiton selvityksen mukaan Kuopion jätehuoltokustannukset osoittautuivat jälleen maan keskiarvoa edullisemmiksi. Siistiä! Eko- ja aluekeräyspisteverkoston siivousjärjestelmää kehitettiin yhteistyössä kuljetusurakoitsijoiden kanssa. Ajoreitteihin lisättiin säännölliset siivoustehtävät, joiden ansiosta keräysverkosto pysyy huomattavasti aikaisempaa siistimpänä. Jäteautojen ulkoista ilmettä uudistettiin Siistiä -tarroituksin. Tietokonepohjaisen ajo-opastusjärjestelmän kehittämistä jatkettiin yhdessä ohjelman valmistajan, kuopiolaisen Ecomond Oy:n kanssa. Uutena toimintana järjestelmään liitettiin ns. asiakaspalvelutehtävät, joiden avulla kuljettajien on entistä helpompi välittää viestit asiakaspalvelun käyttöön. Säkit astioiksi Merkittävimmät kampanjat liittyivät jätekatosten rakentamisen ohjeistukseen ja jätesäkeistä luopumiseen. Jäteastia -kampanjassa asiakkaille tarjoutui mahdollisuus vaihtaa säkki jäteastiaan helposti ja edullisesti. Kampanja sai erinomaisen vastaanoton, vuoden 2004 aikana yli 5 000 taloutta vaihtoi jätesäkin jäteastiaksi. Muutos paransi erityisesti jätekuljettajien työturvallisuutta. Jätekukon yhteistyökumppanit kuljetusurakoissa: HFT Network Oy/Experant Oy Kuljetus V. Vartiainen Lassila & Tikanoja Oyj Pieksämäen Puu- ja Jätekuljetus Ky Puijon Jäteraaka-aine Oy Puijon Kiinteistöhuolto Oy Asiakkaiden valitsema jätehuollon palvelumalli.
6 Uudistuneessa jätekeskuksessa on monipuoliset lajittelumahdollisuudet. Uudistuneen jätekeskuksen tilat vihki käyttöön Pohjois- Savon Ympäristökeskuksen johtaja Markku Henttonen. Uudistunut Heinälamminrinteen jätekeskus Monipuolinen palvelutarjonta Jätekeskusta on viime vuosina kehitetty rakentamalla alueelle mm. biokaasun talteenottojärjestelmä, biojätteen siirtokuormausasema ja uusi pientuojien vastaanottoalue, Pikkukukko. Vuonna 2004 jätekeskuksen kehittämistä jatkettiin remontoimalla päärakennusta ja rakentamalla siihen sekä uusia asiakaspalvelu- ja toimistotiloja että opetuskäyttöön soveltuva kokoustila vierailuryhmiä varten. Lisäksi keräys- ja kuljetuskaluston puhtaanapitoa varten rakennettiin erillinen pesuhalli. Uudistuneiden tilojen käyttöönottoa juhlittiin elokuussa. Vähemmän jätettä loppusijoitukseen Uudet ratkaisut yhdessä ammattitaitoisen asiakaspalvelun kanssa ovat mahdollistaneet entistä tehokkaamman jätteiden lajittelun ja hyötykäyttöön ohjaamisen. Käytännön toimet näkyvät suoraan myös tuloksissa, loppusijoitukseen päätyvän jätteen määrä on kääntynyt laskuun. Vuonna 2004 jätettä otettiin vastaan yhteensä 134 000 tonnia ja siitä yli puolet (53 %) saatiin ohjattua hyötykäyttöön. Pikkukukon jätevirrasta hyötyjätteitä lajiteltiin 1660 tn (48 %) ja jätepenkalta 840 tn, lähinnä puuta, metallia ja betonia. Yhteistyökumppanit vuonna 2004: betoni Lohja Rudus Oy biojäte Joensuun Seudun Jätehuolto Oy biokaasu Kuopion Energia, Kuopion kaupunki koneurakat SP Loaders Oy kyllästetty puu Demolite Oy kylmälaitteet Iisalmen Keräysöljy Oy metalliromu Kuusakoski Oy muovi Ecomurske Oy muu SER-romu HFT Network Oy puu ja levytavara Vapo Oy renkaat Pohjois-Savon ammattiopisto risuhake Biowatti Oy öljyiset maat Outokummun kaupunki Heinälamminrinteen jätekeskuksen jätetäyttöön loppusijoitettu jäte vuosina 2000-2004
Hyötyjätteiden välivarastointi- ja käsittelyalueen kautta kulkeva jätemäärä jatkoi kasvuaan. Osakaskuntien yhteyshenkilöiden neuvottelupäivä pidettiin uudessa kokoustilassa teknisen johtajan Pekka Björkin johdolla. 7 Suosittu vierailukohde Yhtiön edistykselliset jätehuoltoratkaisut ovat houkutelleet vierailijoita ympäri Suomea. Erityisesti uudistuneesta jätekeskuksesta on tullut suosittu vierailukohde niin koululaisille, opiskelijoille kuin alan ammattilaisillekin. Vuonna 2004 jätekeskuksella vieraili yli 40 ryhmää, yhteensä yli 1 000 henkilöä. Koululaisryhmien vierailumahdollisuuksia edesautettiin osallistumalla ryhmien kuljetuskustannuksiin yhdessä Energiaa Sisä-Suomessa hankkeen kanssa. Heinälamminrinteen jätekeskukseen vastaanotettu jäte vuosina 2000-2004. Jätekeskukseen vastaanotetut hyötyjätteet v. 2004
8 Siilinjärven jäteaseman hoitaja Juha Kulin avustaa kuorman Romumetallista saaduilla tuloilla kustannettiin purkamisessa. jäteasemien toimintaa. Paikalliset jäteasemat Tehokas kuljetuslogistiikka Jätekukko on rakennuttanut 14 paikallista jäteasemaa, joille voi toimittaa jäteastioihin kuulumattomia jätteitä. Tällaisia ovat mm. metalliromut, korjauskelvottomat huonekalut, rikkoontuneet kodinkoneet, tasolasi sekä remontti- ja rakennusjätteet. Pienkuormina vastaanotetut jätteet kuljetetaan isoissa erissä jätekeskukseen tai muuhun käsittelypaikkaan. Jäteasemien kävijämäärä kasvaa Vuonna 2004 jäteasemien palveluita tehtiin tunnetuksi sekä laskutiedotteiden että lehti-ilmoitusten avulla. Jäteasemat olivat näyttävästi esillä myös useissa lehtijutuissa ja messuteemoissa. Myös paikallisradion ja television jätevinkeissä esiteltiin jäteasemien toimintaa. Jäteasemien kävijämäärä kasvoi, joskin toiminnan vilkkaus vaihteli paljon vuodenajan mukaan. Vuonna 2004 jäteasemilla kävi yhteensä yli 15 000 asiakasta ja loppusijoitukseen päätyvää jätettä jäteasemien kautta kulki yhteensä 4 200 tonnia. Koti Kerralla Kuntoon teemapäivä järjestettiin jäteasemilla jälleen touko-kesäkuussa. Teemapäivänä jäteasemille kävijöitä oli yhteensä 650 kpl. Jäteasemat ovat selvästi osoittaneet tarpeellisuutensa yhtenä jätehuollon muotona. Henkilökunta avainasemassa Paikallisten jäteasemien henkilökunnan ammattitaitoinen työpanos hankitaan kunnista ostopalveluna. Jätekukko on alusta asti järjestänyt henkilökunnalle säännöllisesti jätehuollon koulutusta, jotta myös osaaikaisesti jätehuoltotehtäviä hoitavien tietotaito pysyy mahdollisimman korkeana. Vuonna 2004 koulutuspäivän yhteydessä tutustuttiin Kuusakosken Airakselan toimipaikkaan. Logistisesti tehokas kuljetusjärjestelmä tuo asiakkaille kustannussäästöä ja vähentää ympäristön kuormitusta.
Ongelmajätteiden keräystempauksessa otettiin vastaan runsaasti sähköelektroniikkaromua. Ongelmajätekertymät jätelajeittain. 9 Ongelmajätteet oikeaan osoitteeseen Toimiva keräysverkosto Vuonna 2004 Jätekukon toiminta-alueella oli 13 kiinteää ongelmajätteiden vastaanottopaikkaa ja verkostoa täydensi seitsemässä kunnassa lauantaisin kiertävä ongelmajäteauto. Lisäksi kaikki alueen apteekit toimivat vanhojen lääkkeiden, kuumemittareiden ja ruiskujen vastaanottopaikkoina. Paristonkeräyspisteitä alueella oli yhteensä 127 kpl. Säännöllisen keräysjärjestelmän lisäksi järjestettiin perinteinen haja-asutusalueen ongelmajätteiden keräystempaus. Keräyspäiviä tempauksessa oli yhteensä 9 ja pysähdyspaikkoja 76. Tempauksella kerätty osuus ongelmajätteiden kokonaismäärästä oli 15 %. Entistä enemmän turvallisesti talteen Kotitalouksien ongelmajätteitä kerättiin talteen ennätykselliset 6,9 kg/asukas, yhteensä yli 1 200 000 kiloa. Suurimman osan muodosti ns. SER-ryhmän ongelmajätteet, kylmälaitteet (22 %) sekä televisiot ja tietokoneet (21 %). Myös lyijyakkujen keräysmäärä (276 479 kg) kasvoi uuteen ennätykseen. Kaikki kotitalouksien ongelmajätteet otettiin edelleen kotitalouksista veloituksetta vastaan. Kaikki kerätyt ongelmajätteet toimitettiin eteenpäin luvanvaraisiin ongelmajätteiden käsittelypaikkoihin: Kotitalouksista vastaanotetut ongelmajätteet v. 2002-2004 kuivatut öljyiset lietteet kyllästetty puu lyijyakut SER valokuvauskemikaalit öljynerottimen pinta muut ongelmajätteet Outokummun kaupunki, Ekokem-Palvelu Oy Demolite Oy Kuusakoski Oy HFT Network Oy, Iisalmen Keräysöljy Oy Sawofix Ekokem-Palvelu Oy Iisalmen Keräysöljy Oy
10 Riistaveden ekopisteen vihki käyttöön Kuopion kaupungin ympäristölautakunnan puheenjohtaja Hannu Kananen. Paikalla oli myös Itä-Suomen alueuutiset, haastateltavana Armas Kananen. Jätteiden hyötykäyttö kasvaa Laaja yhteistyöverkosto Jätekukko Oy järjestää alueellaan sekajäteastioiden tyhjennysten lisäksi myös hyötyjätteiden, kuten biojätteen, pahvin, keräyskartongin, metallin sekä lasin keräyksen ja kuljetuksen. Paperin keräyksestä vastaa valtakunnallisesti Paperinkeräys Oy. Hyötyjätteiden keräysverkostoa rakennetaan suunnitelmallisesti siten, että se takaa asiakkaalle riittävän palvelutason ja teollisuudelle mahdollisimman laadukkaan jäteraaka-aineen. Tavoitteena on edistää jätteiden hyötykäyttöön ohjaamista. Kerätyn materiaalin eteenpäin toimittamiseen etsitään parhaat mahdolliset yhteistyökumppanit. Ekopisteverkostoa uudistettiin Vuonna 2004 rakennettiin neljä uutta täyden palvelun ekopistettä; Rautalammille, Vehmersalmelle, Riistavedelle ja Sumiaisiin. Kaikissa uusissa ekopisteissä on astiat keräyspaperille, keräyskartongille, pahville, keräyslasille, pienmetallille sekä paristoille, pienakuille ja tinoille, joten ne monipuolistivat huomattavasti alueensa lajittelumahdollisuuksia. Muilta osin ekopisteverkostosta parannettiin poistamalla huonokuntoisimpia keräyspisteitä ja laajentamalla useiden ekopisteiden keräysvalikoimaa. Pelkän keräyspaperiastian sisältäneet keräyspisteet siirtyivät Paperinkeräys Oy:n hallintaan. Hyötyjätemäärien kehittyminen v. 2003-2004.
Anne Kaplas Pieksämäen Keräys Ky:stä ja jäteneuvoja Maarit Kräkin tutkivat tyytyväisinä kerätyn maatalousmuovin laatua. Kerätty biojäte siirtokuormataan jatkokuljetusta varten suljettaviin kontteihin. 11 Jätteiden hyötykäyttö kasvaa Vuonna 2004 hyötyjätteitä kerättiin Jätekukon toimesta yhteensä yli 23 000 tonnia (ei sisällä keräyspaperia), joka oli 12 % enemmän kuin vuonna 2003. Lisäksi hyötykäyttöön ohjattiin n. 14 000 tonnia asfalttia ja maa-aineksia. Kaikesta Jätekukon toiminnan kautta kulkeneesta yhdyskuntajätteestä 34 % ohjautui hyötykäyttöön. Eniten yhdyskuntajätteestä kerättiin hyötykäyttöön biojätettä, yli 4 000 tonnia. Maatalousmuovien keräystempaus Muovin hyötykäyttöön ohjaamiselle etsittiin aktiivisesti uusia ratkaisuja. Käytetty muovi -teema keräsi tammikuussa 2004 KokoEko seminaariin yli 130 kuulijaa. Yrityksille suunnattua polttokelpoisen muovin keräystä laajennettiin ja viidessä kunnassa kokeiltiin myös maatalousmuovin keräystä. Kaikkiaan uutta palvelumahdollisuutta kokeili keräysalueen yli 800 maatilasta noin 70. Kerätty maatalousmuovin määrä, yhteensä n. 50 tonnia, jäi kuitenkin odotettua pienemmäksi. Kaikki tempauksessa kerätty muovi toimitettiin teollisuudelle energian tuotannossa hyödynnettäväksi. Pieksämäen alueella, Juankoskella, Kaavilla ja Tuusniemellä keräys tapahtui paikallisilla jäteasemilla, joihin oikein lajiteltu muovi otettiin maksutta vastaan. Suonenjoella ja Riistavedellä maatalousmuovin keräystä kokeiltiin noutopalveluna. Yhteistyökumppanit hyötyjätehuollossa vuonna 2004: Ecomurske Oy (muovi) EkoKuopio (tekstiilit) Joensuun Seudun Jätehuolto Oy (biojäte) Kuusakoski Oy (metalli) Lohja Rudus Oy (betoni, tiili) Paperinkeräys Oy (keräyskartonki, pahvi, paperi) Pieksämäen Keräys Ky (muovi) Vapo Oy (puu, levytavara) Joulukuusten erilliskeräystä laajennettiin Joulukuuset kerättiin tuttuun tapaan heti loppiaisen jälkeen. Vuonna 2004 erilliskeräystä laajennettiin Kuopion ja Siilinjärven lisäksi myös Pieksämäelle, Rautalammille ja Suonenjoelle. Kuusia kerättiin erilliskeräyksessä yhteensä yli 11 000 kpl. Kuuset haketettiin ja käytettiin karjalannan kompostin tukiaineena.
12 Kissan ekoseikkailu -esitys Jäteneuvojat kohtasivat eri tilaisuuksissa yli 6 000 ihmistä. Kuvassa jäteneuvojat tavoitti yli 1 000 lasta. Mari Haikonen ja Leena Karppinen. Tiedotus ja jäteneuvonta Tapahtui vuonna 2004: - 111 näyttelypäivää - 28 koulutustilaisuutta eri sidosryhmille - 13 messupäivää - 48 vierailua kouluissa ja päiväkodissa - 51 nukketeatteriesitystä - keräystempaukset maatalousmuoville ja ongelmajätteille - Koti Kerralla Kuntoon -päivät jäteasemilla - neuvontapuheluita yli 4 000 kpl - www-sivuille jätteiden ABC - 18 mediatiedotetta - 70 yrityskäyntiä Vuoden 2004 teemoja olivat jätekatoksen rakentaminen, jätesäkeistä luopuminen ja jätekeskuksen sekä paikallisten jäteasemien tunnettuuden lisääminen. Vuoden kuluessa jäteneuvonnan painopiste siirtyi entistä enemmän myös lajitteluneuvonnan suuntaan. Mediayhteistyö Vuoden 2004 aikana lehdissä julkaistiin yhtiötä koskettavia kirjoituksia yli 50 kpl. Lisäksi paikalliset radioasemat ja TV toimittivat useita jätehuoltoa käsitteleviä juttuja. Medianäkyvyyttä haettiin myös tuottamalla radio-ohjelmia ja jätevinkkejä yhteistyössä paikallisten radioasemien ja paikallistelevision kanssa. Jätekukolla oli lisäksi suuri kunnia vastaanottaa alueellinen Pressiklubi vieraaksi jätekeskukselle. Nukketeatteri osana jäteneuvontaa Uutena jäteneuvonnan keinona kokeiltiin päiväkodeille suunnattua nukketeatteriesitystä yhteistyössä Kuopion Ylioppilasteatterin kanssa. Kissan ekoseikkailu esitettiin 51 kertaa ja esityksen näki yli 1 000 lasta. Suuren suosion saanut esitys toi lajittelua ja kierrätystä lapsille tunnetuksi uudella iloisella tavalla. Yhteystyö on voimaa Vuonna 2004 osallistuttiin aktiivisesti useisiin yhteistyöhankkeisiin, kuten KokoEko, ilmastoviestintähanke, energiasäästöviikon työryhmä ja Energiaa Sisä-Suomessa. Jätekukko toimi isäntänä myös valtakunnallisilla jäteneuvojapäivillä, jotka kokosivat yli 60 alan ammattilaista ympäri Suomen. Jäteneuvonnan tavoitteena on vähentää loppusijoitukseen päätyvän jätteen määrää ja haitallisuutta sekä auttaa kuntalaisia ja yrityksiä toimivan jätehuollon järjestämisessä.
Syksyllä 2004 selvitettiin eri vaihtoehtoja risuja haravointijätteen noutopalvelulle. Yritysneuvoja Heikki Kallunki selvitti eri keräysmenetelmien vaikutusta biojätteen ominaisuuksiin. 13 Kehityshankkeet Aktiivista toiminnan kehittämistä Yhtiö etsii aktiivisesti uusia toimintamalleja jätehuollon kehittämiselle. Vuonna 2004 Jätekukko oli mukana yhteensä 15 hankkeessa, jotka käsittelivät monipuolisesti jätehuollon eri osa-alueita. Osakaskuntien yhteinen tahtotila Myös Jätekukon osakaskunnat olivat vahvasti mukana jätehuollon kehittämisessä. Kuntien helmikuussa 2004 käynnistämän hankkeen tavoitteena oli löytää kuntien yhteinen tahtotila jätehuollon kehittämiselle. Hankkeelle myönnettiin EU-rahoitusta ja se kuului Pohjois-Savon maakunnan tavoite 1 ohjelmaan. Muina rahoittajina hankkeessa olivat kunnat ja Jätekukko Oy. Työn kuluessa kuultiin kuntia, kuntalaisia, yrityksiä ja jätehuoltoa toteuttavia tahoja. Jätestrategialuonnos valmistui joulukuussa ja se asetettiin myös julkisesti nähtäville. Vuonna 2004 valmistuneet selvitykset, joissa Jätekukko Oy on ollut mukana: - Jätteen energiakäyttöhankkeen YVA, Kuopion Energia/Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy - Biojätteen erilliskeräilyn järjestelyt kotitalouksissa Jätekukon alueella, Työtehoseuran raportteja ja oppaita 9 (2004), Anne Korhonen, Heikki Kallunki - Jätteen vastaanoton ja kuormantarkastuksen kehittäminen Heinälamminrinteen jätekeskuksessa, AMK opinnäytetyö, Mari Haikonen - Puutarhajätteen erilliskeräyksen järjestäminen pientaloalueilla, AMK opinnäytetyö, Kirsi Tikkanen - Esiselvitys saostus- ja umpikaivolietteiden tyhjentämisestä, kuljetuksesta ja käsittelystä Jätekukko Oy:n toiminta-alueella, AMK opinnäytetyö, Aki Malinen - Ilmastonmuutoksesta viestintä osana kunnan ilmastostrategian toteutusta, Kuopion kaupunki ym. - Jäteneuvontaa kouluille, Savosteppiprojekti, Anna Kuhmonen - Kotitalouksista syntyvän biojätteen keräilymenetelmän vaikutus biojätteen ominaisuuksiin, Jätekukko Oy - Maatalousmuovin keräys, Jätekukko Oy Muut käynnissä olleet selvitykset - Jätekukon osakaskuntien yhteinen jätestrategia, Jätekukon osakaskuntien yhteinen hanke - Jätekeskuksen kehittämisen YVA, Jätekukko Oy/Maa ja Vesi Oy - Haukan käyttö lokkien biologisessa torjunnassa, Marja Niemi - Jätelaitosten ympäristöraportointihanke, Efektia - I-Waste, Jätehuollon älykäs tietojärjestelmä/tekes-hanke, Kuopion Yliopisto ym. - Kuopion kaupungin ympäristökeskuksen ja Motiva Oy:n yhteistyöhanke, Kuopion kaupunki ym.
14 Ympäristövaikutusten vesistötarkkailusta vastasi Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Jätekukko sai valtakunnallisen tun- Oy. Tarkkailupisteitä oli 24 ja erilaisia analyysejä tehtiin yhteensä nustuksen tehokkaasta ympäristö- 1 146 kpl. johtamisesta. Yhteinen ympäristömme Biokaasu ja vedet hallinnassa Jätteiden loppusijoitusalue on otettu käyttöön vuonna 2001 ja se täyttää EU:n kaatopaikkarakenteille asettamat vaatimukset. Täyttöalueen pohja on rakennettu tiiviisti ja alueen likaiset vedet johdetaan hallitusti tasausaltaan kautta Lehtoniemen jäteveden puhdistamolle käsiteltäväksi. Vuonna 2004 jäteveden puhdistamolle johdettu vesimäärä oli 62 000 m 3. Kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään keräämällä talteen jätetäytössä syntyvää biokaasua (1,1 milj. m 3 ) ja hyödyntämällä se yhteistyössä Kuopion Energian kanssa Pitkälahden lämpövoimalassa. Kasvihuonekaasuja vähentää myös tehokas biojätteen keräys. Vuonna 2004 biojätettä kerättiin erillistä käsittelyä varten yli 4 000 tonnia. Palkinto ympäristöjohtamisesta Ympäristöjohtamisen yhdistys ry:n (YJY) myönsi vuoden 2004 yrityssarjan ympäristöpalkinnon Jätekukko Oy:lle poikkeuksellisen tehokkaasta ympäristöjohtamisesta, jonka avulla on parannettu ympäristön tilaa ja vältetty ympäristön kuormittumista. YJY:n perustelu Jätekukko Oy.n valinnalle oli, että Yhtiö on perustamisestaan asti toiminut logistisesti tehokkaan, ympäristöystävällisen ja työntekijöille turvallisemman jätehuollon kehittämisen puolesta. Palkintoraati korosti erityisesti yhtiön aktiivista ja palvelevaa sidosryhmäyhteistyötä niin osakkuuskuntien, yritysten, oppilaitosten kuin yksittäisten kuluttajien kanssa. Erillisistä projekteista palkintoraati arvosti vuoden 2003 aikana aloitetun biojätteen erilliskeräyksen toteutustapaa, jossa erilliskeräys tehtiin jätteentuottajille mahdollisimman helpoksi ja vaivattomaksi erinomaisella tiedotus- ja opasmateriaalilla sekä toimittamalla osallistujille ilmaiset kierrätysvälineet. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Jätekeskuksen kehittämiselle käynnistettiin ympäristövaikutusten arviointiohjelman (YVA) laatiminen, jossa on huomioitu mahdollisuudet entistä paremmalle ja monipuolisemmalle jätteiden hyödyntämiselle. Tulevaisuuden visio on, että jätekeskus toimii uusioraaka-ainekeskuksena, jonka kautta jätteet jalostuvat raaka-aineiksi ja energiaksi. Jäteveden puhdistamolle johdetut jätevedet v. 2000-2004.
Jätekukon johtoryhmä: tekninen johtaja Pekka Björk, talouspäällikkö Ari Ketola, toimitusjohtaja Arto Ryhänen, tiedottaja Virve Hartikainen. 15 Tunnuslukuja Asiakasmäärän kehitys v. 2002-2004. Liikevaihto (12 kk) vuosina 2001-2004. Kustannusten jakaantuminen.
16 Hallituksen jäsenet eturivistä vasemmalta alkaen: Marja-Leena Puputti, pj. Tapio Räsänen, Irja Sokka, vpj. Pekka Takkinen, Pauli Puustinen, Reijo Martikainen, Timo Kauppinen ja Pertti Purhonen. Hallituksen toimintakertomus 1. Toiminta 2004 Vuosi 2004 oli Jätekukko Oy:n kolmas kokonainen toimintavuosi ja yhtiön tilikausi 1.1.2004 31.12.2004 käsitti täydet kaksitoista (12) kuukautta. Vuonna 2004 yhtiön toimintaa harjoitettiin Heinälamminrinteen jätekeskuksessa, Siikalahden ongelmajäteasemalla Kuopiossa sekä osakaskuntien jäteasemilla. Yhtiön toimitilat osoitteessa Sepänkatu 2D, 70100 Kuopio on vuokrattu Senaatti Kiinteistöt Oy:ltä. Osakaskuntien määrä oli 31.12.2004 18. Vuoden 2004 aikana osakaskuntien määrä väheni yhdellä, kun Pieksämäen maalaiskunta, Virtasalmi ja Jäppilä yhdistyivät Pieksänmaan kunnaksi. Vuonna 2004 yhtiö rakennutti osakaskuntiin kolme uutta ekopistettä. Lisäksi yhtiön toimesta järjestettiin keväällä 2004 ongelmajätetempaus. Jätekeskukseen rakennettiin toimisto-vastaanottorakennuksen laajennus ja pesuhalli sekä saneerattiin konehallia. Pesuhallia voidaan vuokrata myöskin ulkopuolisten käyttöön. Jätekeskuksen uudet tilat vihittiin käyttöön 26.8.2004. Kuopion yliopiston kanssa toteutettiin yhteistyössä kehityshanke: iwaste jätehuollon älykäs tietojärjestelmä. Tämän lisäksi valmistui kaksi Savonia- ammattikorkeakoulun insinöörityötä, joista toinen koski esiselvitystä saostus- ja umpikaivolietteiden tyhjentämisestä, kuljetuksesta ja käsittelystä Jätekukko Oy:n toiminta-alueella ja toinen jätekeskuksen työohjeita, joissa määriteltiin yksityiskohtaiset ohjeet eri jätelajien vastaanottamisesta, käsittelystä ja sijoittamisesta. Yhtiö on osallistunut omistajakuntien jätestrategian laatimiseen, jota on laadittu Suomen Kuntaliiton antaman suosituksen mukaan. Jätestrategian tavoitteena on jätehuoltojärjestelmän kehittämiskohteiden kartoittaminen, toimintalinjausten etsiminen todetuille kehittämiskohteille sekä vastuiden ja työnjaon selkeyttäminen. Työtä on ohjannut kuntien valitsema ohjausryhmä. Lähtökohtana on, että kunnat tarjoavat laadukkaat ja kustannustehokkaat jätehuoltopalvelut, asiakkaille mahdollisuuden toimia jätehuollossa kestävän kehityksen mukaisesti ja yrityksille hyvän toimintaympäristön jätehuollon järjestämiseksi. Jätestrategiahanke alkoi helmikuussa 2004 ja kuntien jätestrategian yhteisen osan luonnos valmistui joulukuussa 2004. 2. Hallinto Yhtiön hallituksen kokoonpano vuoden 2004 yhtiökokoukseen asti oli seuraava: Hallituksen puheenjohtajana toimi Kuopion kaupungin teknisen toimen johtaja Tapio Räsänen, varapuheenjohtajana Siilinjärven kunnan kunnaninsinööri Pekka Takkinen ja jäseninä Kuopion kaupungista Reijo Martikainen, Marja-Leena Puputti ja Irja Sokka, Nilsiän kaupungin osastopäällikkö Pauli Puustinen, Pieksämäen kaupungin rakennuspäällikkö Timo Kauppinen sekä Suonenjoen kaupungin kaupungininsinööri Pertti Purhonen. 6.5.2004 pidetyssä yhtiökokouksessa valittiin kaikki edellä mainitut hallituksen jäsenet uudelleen. Kaikki jäsenet ovat Suomen kansalaisia. Tilivuoden aikana hallitus kokoontui yhteensä 11 kertaa. Tilintarkastajaksi valittiin JHTT-yhteisö Suomen Kuntatarkastus Oy. 3. Henkilöstö Yhtiön toimitusjohtajana toimi Suomen kansalainen, dipl.ins. Arto Ryhänen. Tilikauden päättyessä yhtiöllä oli kaikkiaan 31 työntekijää, joista 9 määrä- ja/tai
osa-aikaista. Tämän lisäksi yhtiö osti ulkopuolisia palveluita toimintansa vaatimassa laajuudessa. Kuopion kaupunki palkitsi Pikkukukon henkilökunnan palvelupalkinnolla marraskuussa 2004. Ympäristöjohtamisen yhdistys ry:n yrityksille myöntämä vuoden 2004 yrityssarjan ympäristöpalkinto myönnettiin Jätekukko Oy:lle tehokkaasta ympäristönhoidosta. 4. Talous 2004 Yhtiö on ottanut tilivuoden aikana investointien rahoittamiseen pitkäaikaista lainaa Nordea Pankki Suomi Oyj:ltä 1.000.000 euroa ja lyhytaikainen käyttöpääomatarve on varmistettu Sampo Pankki Oyj:n luotollisella tilillä, jonka limiitti on 200.000 euroa. Yhtiön tuloslaskelma, tase ja tilinpäätöksen liitetiedot tilivuodelta 2004 on esitetty oheisessa tasekirjassa kirjanpitolain edellyttämässä muodossa. Tilikauden 2004 liiketoiminnan tulos ennen satunnaisia eriä, tilinpäätössiirtoja ja veroja on 129.612,41 euroa ja tilikauden tulos tilinpäätössiirtojen ja verojen jälkeen 36.118,68 euroa voitollinen. Tilikauden ulos sisältää pakollista jälkihoitovarausta 189.755,46 euroa, joka ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen liikekulu. Hallitus esittää, että tilikauden voitto 36.118,68 euroa kirjataan voittovarojen tilille ja että osinkoa ei jaeta. työsopimuksia sekä ostopalveluita tullaan käyttämään samassa laajuudessa kuin aikaisemminkin projektiluonteisissa töissä. Suurimmat projektit liittyvät jätekeskuksen toimintoihin ja rakentamiseen, laatu- ja ympäristöjärjestelmän käyttöönottoselvityksiin sekä ja eko- ja aluekeräyspisteiden sijoitusten optimointiin. 7. Talous 2005 Jätemaksuja korotettiin vuoden 2005 alusta lukien johtuen valtion perimän jäteveron noususta 23 eurosta 30 euroon tonnilta, kuljetusmaksujen indeksikorotuksesta sekä toiminnan kustannusten kattamisesta. Vuodelle 2005 laaditun budjetin lähtökohtana on positiivisen tuloksen aikaansaaminen tilivuodelta 2005. 8. Osakkaat 2004 ja 2005 Yhtiön osakaskuntien määrä oli 31.12.2004 18. Kuluvan vuoden alussa tapahtunut Vehmersalmen kunnan liittyminen Kuopion kaupunkiin alensi osakaskuntien määrän 17:ään. Osakasmäärää ei ole suunniteltu laajennettavaksi vuoden 2005 aikana. Luettelo osakaskunnista ja kuntien osuuksista tilinpäätöshetkellä on toimintakertomuksen liitteenä. 17 5. Toiminta vuonna 2005 Yhtiön toiminnan pääpaino vuonna 2005 on yhtiön toimintojen tehostamisessa ja vakiinnuttamisessa. Ongelmajätehuolto on kilpailutettu ja palvelun toimittajaksi valittiin Iisalmen Keräysöljy Oy. Kuopiossa sijaitsevan Siikalahden ongelmajäteaseman hoitovastuu on samalla siirretty Iisalmen Keräysöljy Oy:lle. Vuoden 2005 aikana jatketaan eko- ja aluekeräyspisteverkoston uusimista. Yhtiö on liittynyt 1.1.2005 lukien Kuopion seudun hankintayhteistyöhön (HALO). Kuopion Energian, Varkauden seudun jätehuollon, Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n sekä Jätekukko Oy:n yhteinen jätteen energiakäyttöhankkeen YVA-menettely on saatettu loppuun tammikuussa 2005 yhteysviranomaisena toimineen Pohjois-Savon Ympäristökeskuksen antaman lausunnon myötä. Jätekeskuksen YVA-arviointiselostus valmistui helmikuussa 2005, jonka perusteella yhteysviranomainen (Pohjois-Savon Ympäristökeskus) antaa lausuntonsa. Vuoden 2005 aikana yhtiö hakee uutta ympäristölupaa, jossa huomioidaan YVA:ssa esilletuodut asiat. Osakaskuntien jätestrategia valmistuu keväällä 2005. Biojäte- ja kartonkikeräys laajennetaan koskemaan Juankoskea, Kaavia, Nilsiää, Siilinjärveä sekä Tuusniemeä. Tiedotuksen ja jäteneuvonnan tehtävien painopiste on biojätekeräyksen laajenemisessa ja toimintojen vakiinnuttamisessa. 6. Henkilöstö 2005 Yhtiön palveluksessa oleva vakituinen henkilömäärä tulee pysyttelemään nykyisellä tasolla tilikauden 2005 aikana. Osa-aikaisen työvoiman tarve on vuoteen 2004 verrattuna samaa tasoa. Määräaikaisia 9. Ympäristövaikutukset ja niiden huomioonottaminen Jätekukko Oy:n toiminnassa Vuonna 2004 jätekeskukseen otettiin jätteitä vastaan noin 134 000 tonnia, josta voitiin hyödyntää 47 %. Loppusijoitukseen päätyvän jätteen määrä väheni edellisestä vuodesta noin 3000 tonnia. Ympäristövaikutusten seurantaan ja tutkimuksiin käytettiin viimeksi kuluneen tilikauden aikana 107.300 euroa. Jätekeskuksen kehittämisen myötä maaliskuussa 2004 käynnistettiin jätekeskuksen kehittämisen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA). Siihen sisältyvät sekä nykyiset sekä mahdolliset tulevat toiminnot, kuten tavanomaisen jätteen uudet loppusijoitusalueet, ongelmajäterakennus, kuivajätteen ja biologisesti käsiteltävän jätteen käsittelylaitokset sekä pilaantuneiden maiden käsittely. Heinälamminrinteen jätekeskuksen I-vaiheen täyttöalueen maisemointityöt (vihertyöt) ja maisemoidun penkan kierrätysvesijärjestelmän rakentaminen saatettiin loppuun vuoden 2004 aikana. Lisäksi rakennettiin sadetusjärjestelmä estämään käytössä olevan jätetäytön pölyämistä. Yhtiön on mukana Jätelaitosyhdistyksen ja Kuntaliiton verkostohankkeessa ympäristöraportoinnin kehittämiseksi. Tavoitteena on kehittää tunnuslukuja siten, että ne paremmin palvelisivat jätelaitosten raportointia ja kehittää malli tunnuslukuineen jätelaitosten ympäristöraportin laatimiseksi. Tavoitteena on lisäksi, että hankkeeseen osallistuvat jätelaitokset laativat projektin kuluessa omat ympäristöraporttinsa malliin pohjautuen. Laatu- ja ympäristöjärjestelmän rakentamista tullaan selvittämään vuoden 2005 aikana.
Tuloslaskelma 2004 2003 18 LIIKEVAIHTO 8 668 241,23 8 339 177,55 Liiketoiminnan muut tuotot 84 932,30 1 657 106,11 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -131 517,32-112 401,57 Varastojen lisäys tai vähennys 90 515,78 0,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -41 001,54-112 401,57 Ulkopuoliset palvelut -4 500 317,28-5 553 418,74 Materiaalit ja palvelut -4 541 318,82-5 665 820,31 Henkilöstökulut Työntekijöiden palkat/palkkiot -775 699,19-824 944,97 Eläkekulut -117 453,13-130 876,07 Muut henkilösivukulut -83 039,46-100 218,12 Henkilöstökulut -976 191,78-1 055 839,16 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -426 260,57-334 709,17 Liiketoiminnan muut kulut -2 591 136,09-2 716 046,08 MUUTTUVAT KULUT -3 993 588,44-4 106 594,41 LIIKEVOITTO (TAPPIO) 218 266,27 223 868,94 Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot 12 790,60 5 240,46 Korkokulut ja muut rahoituskulut -101 444,46-109 016,29 Rahoituskulut -101 444,46-109 452,29 Rahoitustuotot ja -kulut -88 653,86-104 211,83 TULOS ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 129 612,41 119 657,11 TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 129 612,41 119 657,11 Tilinpäätössiirrot 0,00 14 612,37 Tuloverot -93 493,73-96 262,76 Tilikauden voitto 36 118,68 38 006,72
Tase VASTAAVAA 2004 2003 Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 38 592,33 25 886,28 Muut pitkävaikutteiset menot 62 767,97 81 910,14 Aineettomat hyödykkeet 101 360,30 107 796,42 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 7 275,00 0,00 Rakennukset ja rakennelmat 2 302 330,32 1 918 884,71 Koneet ja kalusto 582 745,22 608 842,91 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 90 396,83 171 381,86 Aineelliset hyödykkeet 2 982 747,37 2 699 109,48 19 Pysyvät vastaavat 3 084 107,67 2 806 905,90 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 82 451,78 0,00 Tavarat 8 064,00 0,00 Vaihto-omaisuus 90 515,78 0,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 1 789 076,32 2 259 378,28 Muut saamiset 0,00 604 355,51 Siirtosaamiset 14 237,06 10 612,26 Lyhytaikaiset saamiset 1 803 313,38 2 874 346,05 Rahat ja pankkisaamiset 1 109 058,79 194 009,22 Vaihtuvat vastaavat 3 002 887,95 3 068 355,27 VASTAAVAA 6 086 995,62 5 875 261,17 VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma 600 000,00 600 000,00 Edellisten tilikausien voitto/tappio -135 263,94-173 270,65 Tilikauden voitto/tappio 36 118,69 38 006,72 Oma pääoma 500 854,75 464 736,07 Tilinpäätössiirtojen kertymä 151 487,63 151 487,63 Pakolliset varaukset 560 034,81 407 697,56 Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta 3 110 531,26 2 526 318,84 Pitkäaikainen vieras pääoma 3 110 531,26 2 526 318,84 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta 415 787,58 515 514,72 Ostovelat 518 998,96 819 928,76 Muut velat 654 109,16 798 546,61 Siirtovelat 175 191,47 191 030,98 Lyhytaikainen vieras pääoma 1 764 087,17 2 325 021,07 Vieras pääoma 4 874 618,43 4 851 339,91 VASTATTAVAA 6 086 995,62 5 875 261,17
Rahoituslaskelma 20 2004 2003 Liiketoiminnan rahavirta Liikevoitto/ -tappio 218 266,27 223 868,93 Oikaisut liikevoittoon 388 842,36 307 404,27 Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua 189 755,46 196 502,46 Käyttöpääoman muutos 319 582,99-705 147,80 Saadut korot 12 790,60 5 240,46 Maksetut korot ja maksut -101 444,46-109 452,29 Verot -93 493,73-96 262,76 Liiketoiminnan rahavirta 934 299,49-177 846,73 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -802 508,73-1 159 128,70 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutushinnat 99 046,39 - Investointien rahavirta -703 462,34-1 159 128,70 Kassavirta ennen rahoitusta 230 837,15-1 336 975,43 Rahoituksen kassavirta Pitkäaikaisten lainojen lisäykset 1 000 000,00 1 500 000,00 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -315 787,58-157 893,58 Suunnattu osakeanti - 20 000,00 Rahoituksen kassavirta 684 212,42 1 362 106,42 Rahavirrat yhteensä 915 049,57 25 130,99 Rahavarojen muutos Rahavarat 1.1. 194 009,22 168 878,23 Rahavarat 31.12. 1 109 058,79 194 009,22