TUTKIMUSYKSIKÖN JULKISUJ /13 Metalliteollisuuden palkkakehitys. nelj. RELINSIOT NOUSIVT METLLISS,3 PROSENTTI VUONN Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenyrityksistään keräämiin palkkatilastoihin ja utoalan Keskusliiton (KL) keräämiin palkkatilastoihin. Raportissa käytetyt ansiot ovat säännöllisen työajan keskimääräisiä ansiolukuja. Liitetaulukossa on lisäksi esitetty metallin ja autokorjaamoalan keskimääräiset tuntipalkat aika-, urakka- ja palkkiotyössä (aup-ansiot). Elintarvike- ja graafisen teollisuuden ansiotilastot kerätään vain kunkin vuoden neljänneltä neljännekseltä ja ne sisältyvät tässä raportissa koko teollisuuden ansiotietoihin. Säännöllisen työajan tuntiansio lasketaan seuraavasti: Eri palkkaustapojen mukaan suoritetuista töistä maksettu keskimääräinen tuntipalkka (aup-ansio) + keskimääräinen vuorotyölisä + työajan tasaamisesta maksettava keskimääräinen lisä + maksettujen olosuhdelisien keskimäärä = Säännöllisen työajan keskimääräinen tuntiansio Säännöllisen työajan keskimääräisen tuntiansion muutokseen vaikuttaa sovittujen palkankorotusten lisäksi yrityskohtaiset tekijät sekä erilaiset rakenteelliset muutokset. Yrityskohtaisia tekijöitä ovat esimerkiksi muutokset työn vaativuudessa ja henkilökohtaisen palkan osuudessa sekä paikallisesti sovitut palkankorotukset. Rakenteellisia muutoksia ovat esimerkiksi muutokset tilastoitujen henkilöiden lukumäärässä (eläköityminen, irtisanomiset ja uusien työntekijöiden palkkaaminen) sekä palkkaustapojen muutokset (esim. aikatyön osuuden kasvu tehdystä työajasta). KUVIO 1. Säännöllisen työajan tuntiansiot,. neljännes Metallien jalostus Kumiteollisuus utokorjaamot METLLI KOKO Kemian teollisuus Rakennustuoteteollisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus Saha- ja levyteollisuus Graafinen teollisuus Puusepän teollisuus Tekstiili- ja vaatetusteollisuus 1 1 1 1 Euroa/tunti KUVIO. Säännöllisen työajan tuntiansioiden muutos. nelj. /. nelj./, prosenttia Elektroniikka- ja sähköteollisuus Saha- ja levyteollisuus Graafinen teollisuus Kumiteollisuus Kemian teollisuus Puusepän teollisuus KOKO Tekstiili- ja vaatetusteollisuus METLLI Metallien jalostus Rakennustuoteteollisuus utokorjaamot -1 1 3 5 % PLKKKEHITYS. neljännes 1
PLKKRYHMITTÄISIÄ TIETOJ Työntekijät jaetaan palkkaryhmiin, ja työn vaativuuden mukaan. Palkkaryhmään kuuluvat työntekijät, jotka tekevät pääasiassa erittäin vaativia ammattitöitä ja ryhmään kuuluvat työntekijät tekevät tavanomaisia ammattitöitä. Kuviossa 3 on esitetty palkkaryhmän määräytyminen. Työntekijöiden jakaantuminen palkkaryhmittäin vuoden neljännellä neljänneksellä on esitetty kuviossa neljä. Naisten kohdalla palkkaryhmään kuuluvien osuus on laskenut 1 prosenttiyksikköä vuoden neljänneltä neljännekseltä ja ryhmään kuuluvien osuus on noussut kuusi ja ryhmään kuuluvien osuus neljä prosenttiyksikköä. Tätä selittää se, että elektroniikka- ja sähköteollisuudessa palkkaryhmään kuuluvien tilastoitujen naisten lukumäärä on laskenut lähes kolmanneksella vuoden aikana. Taulukkoon 1 on kerätty säännöllisen työajan tuntiansiot palkkaryhmittäin ja sukupuolittain vuoden neljänneltä neljännekseltä. Metallien jalostuksessa palkkaryhmään kuuluvien naisten negatiivista ansiokehitystä selittää aikatyön osuuden lisääntyminen tehdystä työajasta. kulkuneuvoteollisuudessa palkkaryhmään kuuluvien naisten ansiokehitys on negatiivinen samasta syystä kuin metallien jalostuksessa. Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa palkkaryhmään tilastoitujen naisten määrä on vähentynyt lähes kolmanneksella verrattuna vuoden neljännen neljänneksen palkkatilastoon, mikä selittää ansioiden laskua. Myös vuoro- ja työajan tasaamislisät ovat laskeneet merkittävästi. PLKKKEHITYS VUODEN IKN KUVIO 3. Työntekijän palkkaryhmän määrätyminen Töiden vaativuusryhmittely 9 7 5 3 1 Muu paikallisesti sovittu Karkea työnvaativuuden ryhmittely määritystapa III II Lähde: Palkkarakenne 1, koulutusaineisto I TYÖNTEKIJÄN PLKKRYHMÄ KUVIO. Työntekijöiden jakaantuminen palkkaryhmittäin,. neljännes Yhteensä Miehet Naiset 1 Ryhmä Ryhmä Ryhmä 59,7 3,,3 3,5 31,, 55,,,9 TULUKKO 1. Säännöllisen työajan tuntiansiot (senttiä/tunti) palkkaryhmittäin. neljännes ja muutos vuodessa, senttiä tunti Säännöllisen työajan tuntiansiot nousivat metalliteollisuudessa vuoden aikana 1 senttiä eli,5 pro- SUKUPUOLET YHTEENSÄ MIEHET NISET PR Tuntiansiansiansio Tunti- Tunti- METLLI- 1773 1777 1 5 155 5 157 5 19 3 133 19 137 3 9 19 1 171 35 17 9 Metallien 17 9 19 9 13 1 jalostus 1597 1 1 1 157 131 9 131 99 139-5 17 Metallituote- 171 9 17 31 177 3 teollisuus 153 157 1 1 7 135 139 13 9 35 1 3 13 3 17 53 179 5 175 5 19 1539 33 155 3 15 7 1319 13 57 53-17 1 1 197 3 Elektroniikka- 13 3 15 35 17 ja sähköteollisuus 155 35 1 39 155 1 13-139 13-77 173 15 utokorjaamot* 171-7 1719-13.. 1531 37 15 15 15 15 17 159 * utokorjaamojen palkkatilastoissa naisten lukumäärä on niin vähäinen, ettei naisten tuntiansiomuutoksia voida vertailla METLLILIITTO 13
KUVIO 5. Palkkakehitys. nelj./. nelj./, muutosprosentit KUVIO. Nimellis- ja reaalipalkkakehitys,. nelj./. nelj./, muutosprosentit 5 3 1 % 3,,5,1 1, 1, 1, Naiset Yhteensä Miehet 3,7 1,5 1, 3,1,5,,9 5,, 3,3,7, 5 3 1-1 - -3 % Nimellismuutos,5,5,,1 1, -, 1,5 -,9,1 5,, Reaalimuutos -, -,7,5,1,7,3 METLLI Metallien jalostus Elektroniikkaja sähköteollisuus KOKO - METLLI- Metallien Metalli- jalostus tuote- teollisuus utokorjaamot Elektroniikka- ja sähköteollisuus Jalo- KOKO metalli- teollisuus senttia (Kuvio 5). Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa yhteensä pylväs osoittaa suurempaa ansioiden nousua kuin miehellä tai naisilla erikseen. Tällä toimialalla naisten osuus tilastoiduista henkilöistä on laskenut huomattavasti vuoden aikana ja tämä korottaa ansiomuutosta yhteensä. Kuviossa on esitetty tuntiansioiden nimellis- ja reaalimuutokset. Kun kuluttajahinnat nousivat tarkastelujaksolla, prosenttia, reaaliansiot nousivat metalli- ja elektroniikkateollisuudessa,1 prosenttia. Koko teollisuudessa reaaliansiot nousivat,3 prosenttia. Tämän katsauksen sivulla kuusi on esitetty nimellis- ja reaaliansiokehitys vuodesta 3 lähtien. METLLIN TUNTINSIOIDEN KEHITYS VERRTTUN MUIHIN LOIHIN Kuviossa 7 on esitetty metalli- ja elektroniikkateollisuuden, autokorjaamoiden sekä jalometalliteollisuuden säännöllisen työajan tuntiansioiden kehitys verrattuna paperi - ja kemianteollisuuteen sekä koko teollisuuteen. Metallin ansiokehitys heikkeni hieman verrattuna koko teollisuuteen ja kemian teollisuuteen. Myös jalometalliteollisuuden ja autokorjaamoiden ansiokehitys heikkeni verrattuna koko teollisuuteen vuoden neljänneltä neljännekseltä. nsiovertailussa tulee huomioida kemianteollisuuden ansiotilastoinnissa tapahtuneen muutoksen vaikutus kemian sekä koko teollisuuden ansiokehitykseen. Vuoden 9 toiselta neljännekseltä lähtien työajan lyhennyskorvaukset sisältyvät kemiassa aikatyöpalkkoihin, mikä vaikutti alan sekä koko teollisuuden ansioiden vuosimuutokseen niitä nostavasti. Kuviossa on esitetty metallin toimialojen suhteellinen ansiokehitys verrattuna koko teollisuuteen. inoastaan elektroniikka- ja sähköteollisuuden asema parani verrattuna koko teollisuuteen vuoden neljänneltä neljännekseltä. KUVIO 7. Tuntiansioiden suhteellinen kehitys vuosina, kunkin vuoden neljäs neljännes KUVIO. Tuntiansioiden suhteellinen kehitys vuosina kunkin vuoden neljäs neljännes Koko teollisuus=1 5 5 Koko teollisuus=1 5 Metallien jalostus 5 15 1 utokorjaamot METLLI Kemianteollisuus 15 1 15 1 METLLI Elektroniikka- ja sähköteollisuus 15 1 9 9 9 9 5 1 3 5 7 9 1 5 5 1 3 5 7 9 1 * Palkkatilastoinnissa tapahtuneen virheen takia metallien jalostuksen ansiokehitystä ei voida laskea vuoden 7. neljännekseltä 5 PLKKKEHITYS. neljännes 3
NISTEN PLKKKEHITYS Kun naisten keskimääräistä säännöllisen työajan tuntiansiota verrataan miesten vastaavaan metallissa, naisten palkat olivat noin 7 prosenttia miesten palkoista vuoden neljännellä neljänneksellä. Kuviossa 9 on verrattu naisten palkkoja miesten vastaaviin palkkoihin palkkaryhmittäin. Tämän vertailun mukaan naisten palkat olivat 93,7, prosenttia miesten palkoista. Kuvion pylväs yhteensä osoittaa keskimääräistä tuntiansiota suhteessa miesten vastaavaan. Keskimääräinen tuntiansio on palkkaryhmittäisiä lukuja selvästi pienempi, koska suurin osa naisista kuuluu palkkaryhmiin ja (kuvio sivulla ). Kuvioissa 1, ja on verrattu naisten tuntiansioita miesten tuntiansioihin palkkaryhmittäin eri palkkaustavoissa. Näissä kuvioissa laskennassa käytetyt tuntiansiot eivät sisällä keskimääräistä vuorotyölisää, työajan tasaamisesta maksettavaa keskimääräistä lisää eikä keskimääräistä olosuhdelisää. Pylväät yhteensä osoittavat keskimääräistä tuntiansiota suhteessa miesten vastaavaan ja ne ovat palkkaryhmittäisiä lukuja pienempiä samasta syystä kuin kuviossa yhdeksän. Kun metallin naisten tuntiansioiden kehitystä verrataan koko teollisuuden ja kahden muun toimialan naisten palkkakehitykseen, voidaan havaita, että metallin naisten ansiokehitys parani verrattuna paperi- ja kemianteollisuuteen ja pysyi ennallaan verrattuna koko teollisuuteen. KUVIOT 9. Naisten tuntiansioiden suhde miesten tuntiansioihin, vuoden. neljännes 9. Palkkaryhmittäin 1. ikatyössä 1, 93,7 9,,5. Suoraurakkatyössä. Osaurakka- ja palkkiotyössä 1 9, 9,7 7,7 5, 1 1 93, 93, 9,9 91, 91,9,3,, KUVIO 13. Naisten tuntiansioiden suhteellinen kehitys vuosina, kunkin vuoden. neljännes Koko teollisuus=1 13 1 METLLI 13 1 9 Kemianteoliisuus 9 1 3 5 7 9 1 METLLILIITTO 13
UTO- J KONEKUPN TOIMIHENKILÖT Tässä esitetyt auto- ja konekaupan toimihenkilöiden kuukausipalkkatiedot ovat vuoden lokakuun tietoja. utoalan Keskusliitto tekee jäsenyritystensä palveluksessa olevien toimihenkilöiden palkkoja koskevan tiedustelun vuosittain lokakuussa. Vuoden tiedustelu tehtiin poikkeuksellisesti tammikuussa. Palkkatiedot koskevat koko kyselykuukauden jäsenyritysten palveluksessa olleita kokoaikaisia toimihenkilöitä. Vuoden lokakuun ansiotilasto sisältää 39 konttorihenkilön, 1 5 auto- ja konemyyjän sekä 999 varaosa-, varasto- ja palveluhenkilön ansiotiedot. Tilaston ansioluvut ovat säännöllisen työajan ansioita. Niihin sisältyvät rahapalkan lisäksi vuorotyölisät, säännöllisestä sunnuntaityöstä maksetut korotukset sekä luontaisedut. Kuviossa 1 on esitetty toimihenkilöiden nimellisansiokehitys vuodesta. Myyntihenkilöstön kohdalla vuoden 9 taloustaantuma näkyy ansioiden laskuna, mutta vuoden tammikuussa myyntihenkilöstön ansiot olivat jo nousseet taantumaa edeltävää tasoa korkeammalle. Tammikuusta lokakuuhun ansiot nousseet kaikilla autoalan toimihenkilöryhmillä (Taulukko ). Liitekuvioissa tämän katsauksen sivulla kuusi on esitetty toimihenkilöiden nimellis- ja reaaliansiokehitys vuodesta. KUVIO 1. uto- ja konekaupan toimihenkilöiden säännöllisen työajan kuukausikeskiansioiden nimelliskehitys vuosina, tiedot lokakuun tietoja* euroa/kk 5 3 1 Myyntihenkilöstö Konttorihenkilöstö 1 3 5 7 * Vuoden tieto kerätty tammikuussa Varaosa-, varasto ja palveluhenkilöstö TULUKKO. uto- ja konekaupan toimihenkilöiden säännöllisen työajan kuukausikeskiansiot vuoden lokakuussa tehdyn tiedustelun mukaan 9 1 * KESKINSIO MUUTOS lokakuu tammikuu loka euroa/kk euroa/kk % Konttorihenkilöstö 93 3 1,1 Myyntihenkilöstö 3, Varaosa-, varasto- ja palveluhenkilöstö 51 3 1,3 5 3 1 PLKKKEHITYS. neljännes 5
METLLI Säännöllisen työajan tuntiansioiden vuosimuutokset LSKETTU. J. VUOSINELJÄNNEKSEN KESKIRVOST 1 1-3 5 Lähde: EK, Tilastokeskus 7 UTOKORJMOT Säännöllisen työajan tuntiansioiden vuosimuutokset LSKETTU. J. VUOSINELJÄNNEKSEN KESKIRVOST 1 1 9 1 1 1-1 1 UTO- J KONEKUPP Konttorihenkilöstö Säännöllisen työajan kuukausiansioiden vuosimuutokset, vuosien 1 tiedot lokakuulta ja vuoden tieto tammikuulta 1 1 - Varaosa-, varasto- ja palveluhenkilöstö Säännöllisen työajan kuukausiansioiden vuosimuutokset, vuosien 1 tiedot lokakuulta ja vuoden tieto tammikuulta 1 1 3 5 Lähde: KL, Tilastokeskus 7 9 1 1 1 1 1 - Reaalipalk Nimellispa Reaalipalka Nimellispalk - 3 5 7 9 1 - - 3 5 7 9 1 - Lähde: KL, Tilastokeskus Lähde: KL, Tilastokeskus Myyntihenkilöstö Säännöllisen työajan kuukausiansioiden vuosimuutokset, vuosien 1 tiedot lokakuulta ja vuoden tieto tammikuulta 1 1 - - - - -1-3 5 Lähde: KL, Tilastokeskus 7 9 1 1 - - - - -1 - Re Ni METLLILIITTO 13
at lkat t at IK- J SUORITUSPLKT Kun käytännön tuntipalkkoja verrataan palkkatilastoon, kannattaa vertailu tehdä aup-ansioihin, eli keskimääräisiin aika- ja suorituspalkkoihin. Nämä tuntipalkat eivät sisällä vuorotyö-, olosuhde- ja työajan tasaamislisiä. Oheiseen taulukkoon on kerätty keskimääräiset aika- ja suorituspalkat metallin toimialoilta sekä autokorjaamoista palkkaryhmittäin ja sukupuolittain. Metalliteollisuudessa keskimääräiset aika- ja suorituspalkat ilman lisiä olivat vuoden neljännellä neljänneksellä 1 7 senttiä tunnissa. Tuntipalkat nousivat vuodessa senttiä eli 3,3 prosenttia. Metallien jalostuksessa ja kone- ja kulkuneuvoteollisuudessa palkkaryhmään kuuluvien naisten negatiivista ansiokehitystä selittää aikatyön tuntipalkkojen lasku ja sekä aikatyön osuuden kasvu. ikatyön tuntipalkkojen laskua selittää uusien työntekijöiden palkkaaminen. TULUKKO 3. Keskimääräiset tuntipalkat aika-, suoritus- ja urakkatyössä palkkaryhmittäin vuoden neljännellä neljänneksellä ja muutos vuodessa, senttiä tunti METLLI- Metallien jalostus PR MIEHET SUKUPUOLET YHTEENSÄ Tuntiansio Tuntiansio Tuntiansio NISET 157 33 15 33 175 3 13 9 1 9 131 31 99 9 57 33 17 151 1 139 59 157 3 1577 3 159 1 1375 19 13 135 5 9 3 55 3-153 9 1539 9 1 5 15 1 15 1 7 13 1 1379 1 131 3 7 37 3 37 1 3 15-5 97 5 159 3 159 33 7 3 31 1333 3 9-7 7 1-157 5 153 1 139 1 13 3 13 5 153 137 7 9 13 35 93 7 3 93 7 13 9 155 1 79 73 utokorjaamot* 17 17 7 135.. Elektroniikkaja sähköteollisuus 1373 9 19 19 77 1 19 1535 3 1319 3 * utokorjaamojen palkkatilastoissa naisten lukumäärä on niin vähäinen, ettei naisten tuntiansiomuutoksia voida vertailla 13.5.13 Sari Korte, tilastosihteeri PLKKKEHITYS. neljännes 7