TIETOISKU 7/2005 24.5.2005 TYÖPAIKAT JA TOIMIALAT ESPOOSSA Petri Lintunen Sisällys: Työpaikkakehitys Espoossa 1 Yritysten toimipaikat päätoimialoittain 2 Työpaikat päätoimialoittain 3 Työpaikkojen jakauma toimialoilla 4 Työpaikkojen sijainti Espoossa 8 Toimialojen alueellinen jakautuminen Espoossa vuonna 2002 12 Työllisyys ja työttömyys Espoossa 14 Tämän tarkastelun työpaikkatiedot perustuvat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon ja ne kuvaavat 31.12.2002 tilannetta. Osa-alueittaiset ja toimialakohtaiset luvut eivät ole täysin tarkkoja mm. siksi, että ne perustuvat yritysten omiin, laadultaan vaihteleviin ilmoituksiin. Toimialakohtaiset ja osa-alueittaiset työpaikkaluvut ovatkin enemmän suuruusluokkaa kuvaavia kuin tarkkoja lukuja. Yritystoimipaikkoja koskevat luvut perustuvat Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteriin, jonka tiedot kootaan verohallinnon rekistereistä sekä vuosittaisilla tiedusteluilla. Yritystoimipaikkojen henkilöstöluvut ovat osin laskennallisia, ja siksi suuntaa antavia. Keskeiset käsitteet, kuten toimipaikka ja työpaikka, on määritelty viimeisellä sivulla. Toimialat on määritelty Tilastokeskuksen toimialaluokituksessa (TOL2002). Työpaikkakehitys Espoossa Työpaikkaa 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Työpaikkojen määrä Espoossa v. 1988-2003 (* ennakkotieto) 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003* Kuva 1. Työpaikkojen määrä Espoossa v. 1988-2002 sekä ennuste v. 2003. Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. Espoon kaupunki Internet Petri Lintunen Kehittämis- ja tutkimusryhmä Työpaikat ja www.espoo.fi/tieto toimialat Espoossa. Tietoisku 7/2005 puh. (09) 8162 2318 PL 12 Sähköposti Jakelu: puh. (09) 8162 2309 02070 ESPOON KAUPUNKI petri.lintunen@espoo.fi ISSN 1239-9752 1
Vuoden 2002 lopulla Espoossa oli 106 000 työpaikkaa. 1990-luvun talouslaman jälkeinen työpaikkamäärän kasvu taittui vuoden 1997 jälkeen ollen vuonna 2002 enää 180 työpaikkaa. Ennakkotiedon mukaan työpaikkojen määrä kääntyi laskuun vuonna 2003. Helsingissä työpaikkojen määrä kääntyi laskuun jo vuonna 2002 ja lasku on ollut jyrkempää kuin Espoossa. Toisaalta työpaikkojen määrän ennustetaan niin Espoossa kuin koko seudullakin kääntyvän taloudellisten suhdanteiden parantuessa lähivuosina jälleen nousuun. Työpaikkaa 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0-1 000-2 000-3 000-4 000-5 000-6 000 Työpaikkojen määrän muutos edellisestä vuodesta Espoossa v. 1988-2003 (* ennakkotieto) 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003* Kuva 2. Työpaikkojen määrän muutos Espoossa v. 1988-2003. Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. Yritysten toimipaikat päätoimialoittain Syksyllä 2003 Espoossa oli noin 12 000 yritysten toimipaikkaa. Näistä 37 % oli rahoitustoiminnan ja liikeelämän palvelujen, 28 % kaupan ja 13 % yhteiskunnallisten palvelualojen toimipaikkoja. Viimeksi mainittuihin kuuluvat mm. koulutus- ja terveydenhuoltoalan toimipaikat. 2 Työpaikat ja toimialat Espoossa. Tietoisku 7/2005
Yritystoim ipaikkojen m äärä päätoim ialoittain Espoossa v. 2003 Rahoitustoiminta, liike-elämän palvelut (J, K) Kauppa (G, H) Yhteiskunnalliset palvelut (L-Q) Rakentaminen (F) Kuljetus, tietoliikenne (I) Teollisuus (C-E) Muut toimialat 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 Kuva 3. Yritystoimipaikkojen määrä päätoimialoittain Espoossa syyskuussa 2003. Työpaikat päätoimialoittain Työssäkäyntitilaston mukaan Espoossa oli vuoden 2002 lopulla yhteensä 106 000 yritys- ja julkisen sektorin työpaikkaa. Työpaikaksi on laskettu yksi työssäkäyvä henkilö riippumatta työsuhteen koko- tai osaaikaisuudesta. Espoon työpaikoista yli neljännes oli yhteiskunnallisten palvelujen toimialoilla, joihin kuuluvat mm. sosiaali- ja terveysala, koulutusala sekä julkinen hallinto. Noin neljännes työpaikoista oli liike-elämän palvelualoilla rahoitustoiminta mukaan lukien. Kolmas suuri työllistäjä oli kauppa vajaan neljänneksen osuudella Espoon työpaikoista. Yritysten toimipaikoissa oli vuoden 2002 lopulla henkilöstöä noin 74 000, josta noin 30 % työskenteli kaupan toimipaikoissa sekä yli neljännes rahoitustoiminnan ja liike-elämän palvelujen toimipaikoissa. Teollisuuden, johon kuuluu myös sähkö-, kaasu- ja vesihuolto, toimipaikoilla työskenteli yli viidennes yritystoimipaikkojen henkilöstöstä. Lähteenä käytetyn yritys- ja toimipaikkarekisterin henkilöstöluvut ovat osin laskennallisia ja siten lähinnä suuruusluokkia osoittavia (ks. tarkemmat määrittelyt viimeiseltä sivulta). Työpaikkojen määrä toimialoittain Espoossa v. 2002 Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto Yhteiskunnalliset palvelut (L-Q) Rahoitustoiminta, liike-elämän palvelut (J, K) Kauppa (G, H) Teollisuus (C-E) Kuljetus, tietoliikenne (I) Rakentaminen (F) Tuntematon (X) Maa- ja metsätalous (A, B) 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 1000 työpaikkaa Kuva 4. Työpaikkojen määrä toimialoittain Espoossa v. 2002. Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. Työpaikat ja toimialat Espoossa. Tietoisku 7/2005 3
Rahoitustoiminta, liike-elämän palvelut (J, K) Yhteiskunnalliset palvelut (L-Q) Maa- ja metsätalous (A, B) Yritystoimipaikkojen henkilöstömäärä päätoimialoittain Espoossa v. 2002 Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Kauppa (G, H) Teollisuus (C-E) Kuljetus, tietoliikenne (I) Rakentaminen (F) 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 1000 henkeä Kuva 5. Yritystoimipaikkojen henkilöstömäärä päätoimialoittain Espoossa v. 2002. Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. Työpaikkojen jakauma toimialoilla Kauppa Espoossa oli vuoden 2002 lopulla noin 25 000 kaupan alan työpaikkaa. Suurin työllistäjä alalla oli tukkukauppa yli 50 %:lla alan työpaikoista. Pelkästään teknisen tukkukaupan osuus kaupan työpaikoista oli noin 30 %. Näistä merkittävimpiä työllistäjiä olivat koneiden, laitteiden ja tarvikkeiden, etenkin tietokonealan, tukkukauppa. Päivittäistavaroiden vähittäiskaupan osuus alan työpaikoista oli 13 %. Majoitus- ja ravitsemustoiminnan osuus kaupan työpaikoista oli noin 10 %, samoin moottoriajoneuvojen kaupan ja huollon osuus. Työpaikkojen lukumäärä kaupan toimialalla Espoossa v. 2002 Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto Tekninen tukkukauppa Kulutustavaroiden ja muu tukkukauppa Päivittäistavaroiden vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemustoiminta Moottoriajoneuvojen kauppa ja huolto; polttoaineiden vähittäiskauppa Muu vähittäiskauppa ja korjauspalvelut Sisustus-, rautakauppa- ja kodinkonealan vähittäiskauppa Agentuuritoiminta Vaatteiden ja jalkineiden vähittäiskauppa 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 työpaikkoja Kuva 6. Kaupan alan työpaikat toimialoittain Espoossa v. 2002. 4 Työpaikat ja toimialat Espoossa. Tietoisku 7/2005
Liike-elämän palvelut Liike-elämän palvelut työllistivät Espoossa noin 26 000 henkeä vuoden 2002 lopulla. Hallitsevassa asemassa ovat tietojenkäsittelypalvelut, joiden osuus alan työpaikoista on lähes 30 %. Huomattavia alan työllistäjiä Espoossa ovat myös rahoitustoiminta, tekniset palvelut, tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä lainopillinen ja taloudellinen konsultointi, joissa kussakin oli yli kymmenesosa liike-elämän palvelualojen työpaikoista. Työpaikkojen määrä liike-elämän palvelualoilla Espoossa v. 2002 Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto Tietojenkäsittelypalvelut Rahoitustoiminta Tekniset palvelut Tutkimus- ja kehittämistoiminta Lainopillinen ja taloudellinen konsultointi; hallintayhtiöt Kiinteistöalan palvelut Turva- ja siivouspalvelut Työvoimapalvelut Muut liike-elämän palvelut Kulkuneuvojen, koneiden, laitteiden ym. vuokraus Mainospalvelut 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 työpaikkoja Kuva 7. Liike-elämän palvelualojen työpaikat Espoossa v. 2002. Teollisuus Vuoden 2002 lopulla Espoossa oli 15 500 teollisuusalojen työpaikkaa, kun mukaan lasketaan sähkö-, kaasu- ja vesihuolto. Ylivoimaisesti suurimpana alan työllistäjänä oli elektroniikkateollisuus, jonka osuus Espoon teollisista työpaikoista oli 60 %. Valtaosa elektroniikkateollisuuden työpaikoista oli tietoliikennevä- lineiden valmistuksessa. Espoon teollisista työpaikoista 17 % oli kemian teollisuudessa. Näistä yli puolet oli lääketeollisuuden alalla. Työpaikat ja toimialat Espoossa. Tietoisku 7/2005 5
Työpaikkojen lukumäärä teollisuuden toimialalla Espoossa v. 2002 Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto Elektroniikkateollisuus Kemian teollisuus ml. polttoaineteollisuus Kustantaminen, painaminen ja tallenteiden jäljennös Muu teollisuus Koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen valmistus Metalliteollisuus Sähkö-, kaasu ja vesihuolto Elintarvikkeiden ja juomien valmistus 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 9 000 10 000 työpaikkoja Kuva 8. Työpaikkojen määrä teollisuuden toimialalla Espoossa v. 2002. Yhteiskunnalliset palvelut Yhteiskunnallisten palvelualojen työpaikkoja Espoossa oli runsaat 27 000 vuoden 2002 lopulla. Suurin työllistäjä yhteiskunnallisissa palveluissa oli koulutusala noin 30 %:n osuudella. Eniten alan työpaikkoja oli korkeakouluissa ja peruskouluissa. Sosiaalipalvelujen osuus yhteiskunnallisten palvelualojen työpaikoista oli vajaa neljännes terveydenhuollon osuuden ollessa vajaa viidennes. Ryhmän muut palvelut työpaikoista 55 % oli julkishallinnon alalla. Työpaikkojen määrä yhteiskunnallisten palvelujen toimialalla Espoossa v. 2002 Koulutus Sosiaalipalvelut Terveydenhuoltopalvelut Muut palvelut Virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta Järjestötoiminta Pakollinen sosiaalivakuutus 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 9 000 työpaikkoja Kuva 9. Työpaikkojen määrä yhteiskunnallisten palvelujen toimialalla Espoossa v. 2002. 6 Työpaikat ja toimialat Espoossa. Tietoisku 7/2005
Kuljetus- ja liikenne Vuoden 2002 lopulla Espoossa oli 5 700 kuljetus- ja liikennealan työpaikkaa. Selvästi suurin työllistäjä oli teleliikenne vajaan 30 %:n osuudella alan työpaikoista. Tieliikenteen tavarankuljetuksen osuus oli vajaa viidennes. Linja-auto- ja taksiliikenteessä oli yhteensä vajaa 30 % alan työpaikoista. Liikennettä palvelevaan toimintaan kuuluvat mm. huolinta, matkatoimistot, lastinkäsittely ja varastointi. Kuljetus ja liikennealan työpaikat Espoossa v. 2002 Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto Teleliikenne Tieliikenteen tavarankuljetus Linja-autoliikenne Taksiliikenne Meriliikenteen tavarankuljetus Posti- ja kuriiritoiminta Liikennettä palveleva toiminta ja matkatoimistot Muut 0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 1 600 1 800 työpaikkoja Kuva 10. Kuljetus- ja liikennealan työpaikat Espoossa v. 2002. Informaatiosektori Vuonna 2002 Espoossa oli 26 000 informaatiosektorin työpaikkaa, mikä oli 25 % kaikista työpaikoista. Informaatioala on jaettu tavarantuotantoon (mm. informaatio- ja tietoliikennevälineet, -koneet ja -laitteet, sekä johtimet ja kaapelit), palvelutuotantoon (mm. tietojenkäsittelypalvelut, teleliikenne, tietokoneiden sekä tietoliikennevälineiden ja viihde-elektroniikan tukkukauppa) sekä sisältötuotantoon (mm. tutkimus ja kehittäminen, liikkeenhoidon konsultointi, kustantaminen ja painaminen, markkinatutkimus, mainospalvelut, sihteeri- ja käännöspalvelut, kulttuuri- ja viihdetoiminta sekä kirjasto-, arkisto- ja museotoiminta). Informaatioalan työpaikoista noin 45 % oli palvelutuotannossa, jossa ylivoimaisesti suurimpana työllistäjänä olivat tietojenkäsittelypalvelut. Tavaratuotannossa oli informaatioalan työpaikoista noin kolmannes, pääosin radio-, televisio- ja tietoliikennevälineiden valmistuksessa. Sisältötuotannossa oli informaatioalan työpaikoista noin neljännes, josta noin puolet oli tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Työpaikat ja toimialat Espoossa. Tietoisku 7/2005 7
Taulukko 1. Informaatioalan työpaikat Espoossa v. 1998-2002 sekä jakautuminen tavara-, palvelu- ja sisältötuotantoon (Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto 2002). Vuosi Inform aatioalan työpaikat Osuus inform aatioalan työpaikoista (%) Osuus työ- Tavara- Palvelu- Sisältö- Lkm paikoista (%) tuotanto Tuotanto tuotanto 1998 23200 25 34 37 29 1999 25200 25 34 39 28 2000 25900 25 31 43 26 2001 26700 25 32 44 25 2002 26000 25 31 44 25 Työpaikkojen sijainti Espoossa Espoon työpaikat ovat keskittyneet kaupungin itäosiin. Vuoden 2002 lopulla työpaikoista vajaa kolmannes sijaitsi Kanta-Tapiolan ja Otaniemen alueilla, ja viidennes Kanta-Leppävaaran ja Kilo-Karakallion alueilla. Työpaikka-alueina erottuvat pääliikenneväylien, lähinnä Länsiväylän, Turunväylän, Kehä I:n ja kasvavassa määrin myös Kehä II:n varret. Kanta-Espoon ja Bembölen osuutta nostavat julkisen sektorin työpaikkakeskittymät (mm. Espoon kaupungin virastot ja Jorvin sairaala). Otaniemessä Teknillinen korkeakoulu on suurin työnantaja. Vuosina 2000-2002 työpaikkojen määrä kasvoi absoluuttisesti eniten Kanta-Leppävaarassa, mutta kasvu oli huomattavaa myös Otaniemen ja Kanta-Tapiolan ja Matinkylän alueilla. Kasvuvyöhykkeitä ovat Länsiväylän ja Kehä I:n varret. Työpaikkojen määrä väheni eniten Kanta-Espoon, Kilo-Karakallion sekä Haukilahti-Westendin alueella. 8 Työpaikat ja toimialat Espoossa. Tietoisku 7/2005
Kuva 11. Työpaikkojen määrä tilastoalueittain v. 2002. Työpaikat ja toimialat Espoossa. Tietoisku 7/2005 9
Kuva 12. Osuus Espoon työpaikoista tilastoalueittain v. 2002. 10 Työpaikat ja toimialat Espoossa. Tietoisku 7/2005
Kuva 13. Työpaikkojen määrän muutos Espoossa v. 2000-2002. Työpaikat ja toimialat Espoossa. Tietoisku 7/2005 11
Toimialojen alueellinen jakautuminen Espoossa vuonna 2002 Kauppa Alueellisesti tasaisimmin jakautunut toimiala Espoossa on kauppa (majoitus- ja ravitsemustoiminta mukaan lukien), jolla on merkittävä osuus työpaikoista kaikilla tilastoalueilla. Alan 25 000 työpaikasta oli kuitenkin Kanta-Tapiolassa yli viidennes, Kilo-Karakalliossa, samoin kuin Kanta-Leppävaarassa reilu kymmenesosa. Kaupan osuus työpaikoista oli suurin (yli 50 %) Laajalahden sekä Muuralan-Gumbölen alueilla. Yli kolmanneksen osuus kaupan toimialalla oli Nöykkiö-Latokasken, Saunalahden ja Matinkylän alueilla. Suurista työpaikka-alueista Kanta-Tapiolassa kaupan osuus työpaikoista oli vajaa kolmannes sekä Kanta- Leppävaarassa ja Kilo-Karakalliossa noin neljännes. Rahoitus ja liike-elämän palvelut Rahoitus-, kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palvelualojen noin 26 000 työpaikasta oli Kanta-Tapiolassa neljännes, Otaniemessä viidennes ja Kilo-Karakallion alueella yli kymmenesosa. Näiden toimialojen osuus työpaikoista oli suurin Otaniemessä (yli 40 %). Osuus työpaikoista on kolmanneksen luokkaa Kanta-Tapiolassa, Olarissa, Haukilahti-Westendissä ja Kilo-Karakalliossa. Alalla on merkittävä osuus yrityssektorin työpaikoista muuallakin Espoossa joitakin pohjoisia ja läntisiä tilastoalueita lukuun ottamatta. Teollisuus Espoon noin 15 500 teollisuustyöpaikasta viidennes sijaitsi Kilo-Karakalliossa ja toinen viidennes Kanta- Tapiolassa. Otaniemessä ja Kanta-Leppävaarassa sijaitsi kummassakin yli 10 % teollisuuden työpaikoista. Suurin työllistäjä on elektroniikkateollisuus, jonka yli 9 000 työpaikasta reilu neljännes sijaitsi Kilo- Karakalliossa, viidennes Kanta-Leppävaarassa ja viidennes Otaniemessä. Toiseksi suurimman teollisuudenalan, Kemian teollisuuden, noin 2 700 työpaikasta 2/3 sijaitsi Kanta-Tapiolassa ja 17 % Kurttila-Vanttilan alueella. Teollisuuden osuus työpaikkarakenteessa oli suurin Kurttila-Vanttilassa ja Saunalahdessa yli 40 % osuudella työpaikoista. Osuus oli 20-30 % Kilo-Karakalliossa, Mankkaalla ja Vanhakartano-Röylässä. Yhteiskunnalliset palvelut Yhteiskunnallisten palvelualojen (yli 27 000 työpaikkaa) suurimmat työpaikkakeskittymät ovat Bembölen - Kanta-Espoon alue (neljännes alan työpaikoista) sekä Kanta-Tapiolan - Otaniemen alue (vajaa neljännes alan työpaikoista). Kanta-Leppävaarassa on vajaa kymmenesosa alan työpaikoista. Työpaikkarakenteessa yhteiskunnallisten palvelujen osuus oli suurin Bembölessä (vajaa 75 %), jossa suurimpana työllistäjänä on Jorvin sairaala. Kalajärvi-Lakiston alueella, jossa sijaitsee Rinnekoti, alan osuus työpaikoista on yli 60 %. Suurista työpaikka-alueista Kanta-Espoossa osuus on vajaa 60 % ja Kanta- Espoonlahdessa vajaa puolet. 12 Työpaikat ja toimialat Espoossa. Tietoisku 7/2005
Kuljetus ja liikenne Kuljetus- ja liikennealan noin 5 600 työpaikasta yli 10 % sijaitsi Kanta-Leppävaarassa, samoin yli 10 % sijaitsi Otaniemessä. Kummallakin alueella alan työpaikkarakennetta hallitsi teleliikenne, jonka osuus oli Otaniemessä yli 95 % ja Kanta-Leppävaarassa vajaa 75 %. Seuraavaksi suurimmat kuljetus- ja liikennealan työpaikkakeskittymät ovat Mankkaa (8 % alan työpaikoista, joista 80 % linjaautoliikenteessä) ja Vanhakartano-Röylä (7 % alan työpaikoista, joista 2/3 maaliikenteen kuljetusaloilla). Kuva 14. Työpaikkojen toimialajakauma Espoossa tilastoalueittain v. 2002. Työpaikat ja toimialat Espoossa. Tietoisku 7/2005 13
Työllisyys ja työttömyys Espoossa Työllisyysaste on pääkaupunkiseudulla ollut jo vuosikymmeniä muuta maata korkeampi ja Espoossa erityisen korkea. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyysaste saavutti Espoossa ja Helsingissä 1990-luvun laman jälkeisen huipun vuonna 2001. Tuolloin työllisyysaste oli vuosikeskiarvona Espoossa 74,8 %. Vuoden 2003 taantuman jälkeen työllisyysaste kääntyi Espoossa jälleen nousuun ollen vuonna 2004 keskimäärin 75,5 %. Helsingissä ja Vantaalla kehitys on edelleen ollut laskusuuntaista ja koko maassa työllisyysaste vuosikeskiarvona on pysytellyt noin 67 %:ssa. % 80 Työllisyysaste v. 2000-2004 vuosikeskiarvo Tilastokeskus, työvoimatutkimus 78 76 74 72 ESPOO VANTAA HELSINKI 70 68 66 KOKO MAA 64 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Kuva 15. Työllisyysaste Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja koko maassa v. 1999-2004 (Tilastokeskus, työvoimatutkimus). Työttömyysaste on pääkaupunkiseudulla, etenkin Espoossa ja Kauniaisissa, ollut huomattavasti alhaisempi kuin muualla maassa. Työministeriön työnvälitystilaston mukaan Espoon työttömyysaste oli vuonna 2004 keskimäärin 6,7 %. Pääkaupunkiseudulla 1990-luvun talouslaman jälkeinen työttömyysasteen lasku taittui vuonna 2001, minkä jälkeen työttömyysaste on noussut. Sen sijaan koko maan työttömyysaste on laskenut vuoden 2004 loppuun asti, jolloin lasku pysähtyi. Espoossa oli vuoden 2004 lopussa noin 8 000 työtöntä työnhakijaa. Työttömyys aleni vuoden 1994 jälkeen ollen alhaisimmillaan vuonna 2001, jolloin työttömiä oli vuoden lopussa noin 6 900. Tämän jälkeen työttömien määrä on ollut lievässä kasvussa. Pitkäaikaistyöttömien (yli vuoden työttömänä olleiden) määrä oli vuonna 2004 noin 2 300, mikä on vajaa 30 % kaikista työttömistä. Luku on keskiarvo joka kuukauden lopun tilanteesta. Määrä on noussut kahdellasadalla vuodesta 2002, jolloin pitkäaikaistyöttömyys oli alhaisimmillaan vuoden 1994 jälkeen. Tosin pitkäaikaistyöttömien osuus on pienentynyt kolmessa vuodessa muutaman prosenttiyksikön. 14 Työpaikat ja toimialat Espoossa. Tietoisku 7/2005
% 20 Työttömyysaste v. 2000-2004 vuosikeskiarvo Työministeriön työnvälitystilasto 18 16 VANTAA KOKO MAA 14 12 10 ESPOO HELSINKI 8 6 4 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Kuva 16. Työttömyysaste Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja koko maassa v. 1995-2004. Työministeriön työnvälitystilasto. Työttömien määrä Espoossa v. 1990-2004 (vuosikeskiarvo) 15 000 14 000 13 000 12 000 11 000 10 000 9 000 Lkm 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Työttömiä yhteensä Alle 25 v. työttömiä Yli vuoden työttömänä olleita Kuva 17. Työttömien määrä Espoossa v. 1990-2004. Työministeriön työnvälitystilasto. Työpaikat ja toimialat Espoossa. Tietoisku 7/2005 15
Keskeiset määritelmät Työpaikka - Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastossa työpaikka on yksi työssäkäyvä henkilö riippumatta työsuhteen koko- tai osa-aikaisuudesta. Työpaikkojen määrä on siis ko. alueella työssäkäyvien henkilöiden lukumäärä. Työpaikkojen määrä kussakin toimipisteessä perustuu yritysten omiin, laadultaan vaihteleviin ilmoituksiin eikä siten ole täysin luotettava. - Yritys- ja toimipaikkarekisterissä työpaikkojen määrä on sama kuin alueella sijaitsevien toimipaikkojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä. Henkilöstö käsittää palkansaajat ja yrittäjät. Henkilöstö on muunnettu kokopäivätyöllisiksi siten, että esim. puolipäiväinen työntekijä vastaa puolta henkilöä ja kaksi puolivuotista työntekijää vastaa yhtä kokovuosityöllistä. Yritys- ja toimipaikkarekisterin tiedusteluihin sisältymättömien yritysten henkilöstö on estimoitu palkkojen perusteella. Henkilöstömäärät ovat osittain suuruusluokkaarvioita, joten ne eivät ole tarkkoja lukuja. Lukujen luotettavuutta heikentää se, että toimipaikkojen henkilöstömäärät perustuvat yritysten omiin, laadultaan vaihteleviin ilmoituksiin. Yrityksiä ovat liikeyritykset, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt sekä yksityiset elinkeinonharjoittajat, jotka ovat arvonlisäverollisia tai työnantajia. Myös julkiset rahoituslaitokset ja valtion liikelaitokset kuuluvat yrityksiin. Tässä tarkastelussa, siltä osin kuin on tarkasteltu yritystoimipaikkoja, ei ole mukana ennakkoperintärekisteriin (EPR) merkittyjä elinkeinonharjoittajia. EPR-yksiköt eivät maksa arvonlisäveroa tai työnantajamaksua eikä niiden toiminnan tarvitse olla jatkuvaa. Espoossa EPR-yksiköiden henkilöstömäärä oli noin 500 vuonna 2002. Useimmat olivat yhden hengen yksiköitä. Julkisyhteisöt ovat valtion ja kunnan yhteisöjä, jotka eivät ole yrityksiä. Toimipaikka on yhden yrityksen tai yhteisön omistama, yhdessä paikassa sijaitseva ja pääasiassa yhdenlaisia tavaroita tai palveluja tuottava yksikkö. Jokaisella yrityksellä on vähintään yksi toimipaikka, suurimmilla jopa satoja. Espoossa valtaosalla yrityksistä on vain yksi toimipaikka. Työllisyysaste on työlliseen työvoimaan kuuluvien määrä suhteessa työikäisten määrään. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa työikäisiksi on määritelty 15-74 -vuotiaat. Työttömyysaste on työttömien työnhakijoiden määrä suhteessa työvoiman määrään. Työvoimaa on työikäinen (15-74 -vuotias) taloudellisesti aktiivinen väestö. - Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa tiedonkeruu perustuu kuukausittaiseen haastatteluun, jossa otoksena on 12 000 henkilöä. Henkilö on työtön, jos on hakenut työtä 4 viikon aikana sekä on työhön käytettävissä 2 viikon aikana tai odottaa sovitun työn alkamista noin 2 viikon kuluessa. Otantaan perustuvat luvut eivät ole täysin tarkkoja. - Työministeriön työnvälitystilastossa henkilö on työtön, jos hänellä on voimassa oleva työnhaku työvoimatoimistossa. Luvut perustuvat rekisteriin. Työministeriön käyttämät työvoiman määrät päivittyvät vuosittain ja ovat yleensä 1-2 vuotta vanhempia lukuja kuin työttömien määrät, jotka päivittyvät kuukausittain. Siksi työministeriön työttömyysasteet eivät ole tarkkoja lukuja. Lähteet ja kirjallisuus: Laakso, Seppo. Espoon elinkeinojen rakennekuvaus. Tutkimuksia Espoosta 1/2002. Tieto- ja tutkimuspalvelut. Espoon kaupunki 2002. SeutuCD 04. Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit sekä YTV. Tilastokeskus. Työssäkäyntitilasto. Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkarekisteri. Tilastokeskus. Toimialaluokitus TOL 2002. 16 Työpaikat ja toimialat Espoossa. Tietoisku 7/2005