Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 Helmi Säästöpankki Oy
HELMI SÄÄSTÖPANKKI OY OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015 Asiakkaita: 22 560 (22 523) Vakavaraisuussuhde, %: 15,63 % (16,14 %) Liikevoitto (1 000 eur): 2 351 (1 830) Varainhankinta (1 000 eur): 211 147 (210 937) Koko luotonanto (1 000 eur): 212 044 (205 114), josta välitettyjä luottoja 8 826 (29 178) Tase (1 000 eur): 285 339 (255 610) Oma pääoma ja varaukset (1 000 eur): 29 160 (26 959) Kulu-tuotto suhde: 64,0 % (70,4 %) (suluissa olevat luvut ovat vertailukaudelta 1.1.-30.6.2014) Helmi Säästöpankki Oy kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään ja Säästöpankkiryhmään. Säästöpankkiryhmä ja Säästöpankkien yhteenliittymä Säästöpankkiryhmä (jäljempänä myös Ryhmä ) on Suomen vanhin pankkiryhmä, joka koostuu Säästöpankkien yhteenliittymän muodostaneista Säästöpankeista, keskusyhteisönä toimivasta Säästöpankkiliitosta sekä pankkien yhdessä omistamista tytär- ja osakkuusyhtiöistä. Säästöpankkien yhteenliittymään (jäljempänä myös Yhteenliittymä ) kuuluvat yhteisöt muodostavat yhteenliittymästä annetussa laissa määritellyn taloudellisen kokonaisuuden, jossa Säästöpankkiliitto osk ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva Säästöpankkiliitto osk, 23 Säästöpankkia, Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj sekä Sp-Rahastoyhtiö Oy ja edellä mainittujen konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset. Säästöpankkiryhmän laajuus eroaa Säästöpankkien yhteenliittymän laajuudesta siinä, että Säästöpankkiryhmään kuuluu myös muita yhteisöjä kuin luotto- ja rahoituslaitoksia tai palveluyrityksiä. Näistä merkittävimmät ovat Sp-Henkivakuutus Oy sekä Sp-Koti Oy. Säästöpankkiryhmän rakenteesta löytyy lisätietoa sivulta saastopankki.fi/saastopankkiryhma. Toimintaympäristön kuvaus Vuoden 2015 alkupuoliskolla Euroopan talousnäkymissä nähtiin elpymistä, mikä johtui keskuspankin elvyttävästä vaikutuksesta ja euron heikentymisen tuomasta kilpailukyvyn parantumisesta. Yhdysvalloissa talouden eri osa-alueilla koettiin hidastumista vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja odotukset keskuspankin rahapolitiikan muutoksista aiheuttivat epävarmuutta. Vaikka maailmantalouden näkymät ovat asteittain parantuneet, myös riskit markkinoiden vakauden kannalta ovat kasvaneet. Erityisesti kehittyvien talouksien tilanteeseen liittyy merkittäviä riskitekijöitä, joiden negatiiviset vaikutukset saattavat heijastua myös Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Euroopan keskuspankin maaliskuussa 2015 aloittama osto-ohjelma on merkittävä askel euroalueen talouden saamiseksi kasvuuralle. Toteutunut inflaatio on ollut viime vuosina alhainen ja näin ollen hintavakaudesta on muodostunut uhkatekijä euro-alueen taloudelle. Inflaatio-odotukset ovat alkuvuoden aikana elpyneet ja EKP:n rahapoliittisia toimenpiteitä voidaan tässä valossa pitää onnistuneina. Euroopan keskuspankki on sitoutunut jatkamaan elvyttävää rahapolitiikkaa vuoden 2016 syksyyn, mutta on todennäköistä, että ensimmäinen koronnosto tulee aikaisintaan vuoden 2017 aikana. Yhdysvalloissa keskuspankki valmistautuu ohjauskoron nostoon ensimmäistä kertaa melkein seitsemään vuoteen. Työmarkkinoiden näkymät ovat parantuneet merkittävästi, mikä osaltaan tukee rahapolitiikan asteittaista kiristämistä. Yhdysvaltojen talous on toiminut viime aikoina maailmantalouden ajurina ja sen kehitys tullee olemaan muita alueita vahvempaa jatkossakin. Suomen talouden edellytykset vientivetoiseen kasvuun ovat myös parantuneet euron heikentymisen tuoman kilpailukyvyn parantumisen myötä, mutta vaikutukset ovat muuhun Eurooppaan nähden pienemmät. Bruttokansantuote oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä negatiivinen ja talouden näkymät siltä osin heikommat muuhun Eurooppaan verrattuna. Geopoliittisen tilanteen kiristymisellä on ollut negatiivisia vaikutuksia Suomen talouteen ja vienti Venäjälle on laskenut merkittävästi. Toimenpiteet julkisen talouden vakauttamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi ovat alkaneet uuden hallituksen johdolla. Suomen luottoluokitukseen kohdistuu edelleen paineita, minkä vuoksi toimenpiteiden mittaluokan ja ajoituksen merkitys korostuvat aikaisempaa suuremmin. Epäonnistu- 1
minen hallitusohjelman mukaisissa sopeutustoimissa johtaisi Suomen luottoluokituksen laskuun ja Suomen tilannetta tultaisiin seuraamaan Euroopan komission alijäämämenettelyssä. Sijoitusmarkkinoilla ensimmäinen vuosineljännes oli poikkeuksellisen vahva osakekurssien noustessa uusiin ennätyslukemiin ja pitkien korkojen laskiessa voimakkaasti. Lähes kaikkien omaisuusluokkien tuotot olivat positiivisia ja EKP:n osto-ohjelmalla oli merkittävä vaikutus sijoittajien luottamukseen. Markkinoilla koettiin merkittävä käänne toisen vuosineljänneksen aikana korkojen kääntyessä voimakkaaseen nousuun, mikä johti euron vahvistumiseen ja epävarmuuteen osakemarkkinoilla. Epävarmuus markkinoilla tulee korostumaan loppuvuoden aikana Yhdysvaltojen keskuspankin muuttaessa rahapolitiikan suuntaa. Pitkään jatkunut matalien korkojen ympäristö on muodostanut riippuvuussuhteeseen sijoitusmarkkinoiden ja keskuspankkien tarjoaman likviditeetin välillä. Pienetkin muutokset rahapolitiikassa voivat johtaa voimakkaisiin liikkeisiin sijoitusmarkkinoilla. Suomen asuntomarkkinoilla alkuvuosi on ollut hyvin vaihteleva ja kauppalukumäärät lähtivät alkuvuodesta tammi-maaliskuussa reiluun nousuun vuoteen 2014 verrattuna. Heti perään huhtikuussa kauppakappaleet painuivat edellisvuotta alemmalle tasolla ja näin ollen lukumääräisesti asuntokauppoja on alkuvuodesta tehty lähestulkoon sama määrä kuin vertailukautena vuonna 2014. Asuntojen hinnoissa on ollut edelleen eriytymistä pääkaupunkiseudun, kasvukeskusten ja pienten paikkakuntien välillä. Hinnat ovat kääntyneet suuremmilla markkinoilla jo nousuun mutta muuttotappioalueilla hinnoissa on ollut hienoista laskua. Tulevaisuus näyttää hieman valoisammalta. Kuluttajien luottamuksen vahvistuminen ja rakentamissektorin pienoinen herääminen ovat tästä esimerkkejä. Lisäksi hyvin sujuneet hallitusneuvottelut antavat uskoa linjakkaasta politiikasta. Lisäksi sovitut palkkaratkaisut antavat uskoa eteenpäin katsovalle yhteistyölle. Helmi Säästöpankki Oy:n liiketoiminta on katsauskauden aikana kehittynyt edelleen suotuisasti. Talletuksien ja luotonannon kasvu ovat olleet viimeisen 12 kk:n aikana maltillisia kuten toimialalla yleisesti. Asiakasvarojen (talletukset ja varainhankinta, rahastot, vakuutukset) kasvu oli viimeisen 12 kk:n aikana 13 543 tuhatta euroa eli 5,3 %. Kesäkuun lopussa talletukset olivat 199 858 tuhatta euroa. Talletukset kasvoivat viimeisen 12 kk:n aikana 1,1 %. Koko luotonanto sisältäen välitetyt luotot oli kesäkuun lopussa 212 044 tuhatta euroa. Kasvu viimeisen 12 kk:n aikana oli 3,4 %. Helmi Säästöpankki Oy harjoittaa peruspankkitoimintaa tarjoten asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja. Omasta taseesta myönnettyjen luottojen ja vastaanotettujen talletusten lisäksi pankki välittää yhteistyökumppaneidensa tuotteita ja palveluja. Näitä ovat mm. kiinnitysluotot, sijoitus- ja omaisuudenhoitopalvelut sekä vakuutukset. Pankilla on yhteensä 6 konttoria, Lahdessa, Heinolassa, Padasjoella, Hollolassa, Nastolassa ja Iitissä. Helmi Säästöpankki Oy palveluksessa on 44 toimihenkilöä, jonka lisäksi pitkillä perhevapailla on 2 henkilöä. Pankin välittämien Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n kiinnitysluottojen määrä kesäkuun lopussa oli 8 826 tuhatta euroa (29 178). Aktia Hypoteekkipankki ei enää katsauskaudella ole myöntänyt uusia asuntoluottoja, vaan uuslainananto tapahtuu pankkien omista taseista. Lisäksi Helmi Säästöpankki Oy osti taseeseensa vuoden 2015 ensimmäisellä vuosipuoliskolla asiakkaidensa Aktia Hypoteekkipankki Oyj:ssä olevia luottoja yhteensä 13 170 tuhatta euroa. Asiakkaille tarjottavina sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluvat Sp-Rahastoyhtiö Oy:n rahastot, SEB:n rahastot sekä Säästöpankkiryhmän osaketalletukset ja sijoitusobligaatiot sekä pankin omat debentuurilainat. Omaisuudenhoitopalveluissa salkunhoitajana on pääsääntöisesti Säästöpankkien Varainhoito (Sp Rahastoyhtiö Oy). Myös osakevälitys kuuluu pankin palveluihin. Eläke- ja henkivakuutustuotteet sekä kapitalisaatiosopimukset tuottaa säästöpankkien omistama Sp-Henkivakuutus Oy. Säästöpankkiliitto osk:n hallitus on esittänyt Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluville Säästöpankeille kiinnitysluottopankki (Sp- Kiinnitysluottopankki Oyj) perustamista. Sp-Kiinnitysluottopankin tavoitteena on laskea liikkeeseen euromääräisiä, asuntolainavakuudellisia katettuja joukkolainoja (Covered Bond, CB). Sp-Kiinnitysluottopankki kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään ja tulee Säästöpankkiliitto osk:n jäsenpankiksi. Sen välittäjäpankkeina voi toimia vain Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvat Säästöpankit. Säästöpankkien Vakuusrahasto aloitti toimintansa vuoden 1925 alussa ja päättynyt vuosi oli sen 90. toimintavuosi. Säästöpankkien Vakuusrahasto päätettiin purkaa kokonaan ja palauttaa rahaston varat sen jäsenpankeille Vakuusrahaston valtuuskunnan kokouksessa 16.10.2014 osana yhteenliittymän rakentamista. Tammi-kesäkuun tuloskatsaus Helmi Säästöpankki Oy:n tuloskehitys on ollut suotuisa alkuvuoden 2015 aikana. Pankin liikevoitto katsauskaudella oli 2 351 tuhatta euroa (1 830), joka oli 521 tuhatta euroa suurempi kuin vertailukaudella. Pankin tulokseen alkuvuodelta sisältyy kertaluonteisia tuloseriä edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 450 tuhatta euroa enemmän. Liikevoitto oli vuositasolla 1,7 % (1,5 %) taseesta. 2
Pankin korkokate oli katsauskaudella 2 956 tuhatta euroa (2 808). Korkokate kasvoi 5,3 % edellisen vuoden vastaavaan kauteen verrattuna. Korkokatteen kasvuun vaikutti ennen kaikkea peruspankkitoiminnan korkokatteen paraneminen. Osinkotuotot olivat 89 tuhatta euroa (52). Palkkiotuottoja kertyi 1 440 tuhatta euroa (1 391). Palkkiokulut olivat 202 tuhatta euroa (217). Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot olivat -227 tuhatta euroa (199). Arvopaperikaupan nettotuottoihin sisältyy rahavirran suojauksen tehoton osuus -56 tuhatta euroa (-169) sekä operatiivisen korkoriskin suojaukseen käytetyn johdannaisen päättymisen yhteydessä kirjattu korko-option preemion purku -157 tuhatta euroa. Tällaiseen johdannaiseen ei kirjanpidossa sovelleta suojauslaskentaa, vaan se käsitellään kaupankäyntitarkoituksessa pidettävänä. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 1 305 tuhatta euroa (312). Tästä myyntivoitot olivat 1 352 tuhatta euroa. Pankin hallintokulut olivat 3 212 tuhatta euroa (2 643), mistä henkilöstökulut olivat 1 634 tuhatta euroa (1 427) ja muut hallintokulut 1 578 tuhatta euroa (1 216). Kulujen kasvu perustui pääosin pankin strategian mukaisiin panostuksiin pankin markkinointiin, mihin liittyen pankki myös toteutti pääkonttorinsa uudistamisen Lahdessa. Pankin tase kasvoi vertailukaudesta 11,6 % ja oli 285 339 tuhatta euroa (255 610). Oma pääoma oli katsauskauden lopussa 22 023 tuhatta euroa (21 349). Omaan pääomaan sisältyvä käyvän arvon rahasto oli 795 tuhatta euroa (1 651). Käyvän arvon rahasto sisältää myytävissä olevista rahoitusvaroista sekä rahavirtaa suojaavista johdannaisista kirjattavat käyvän arvon muutokset. Pankin vapaaehtoiset varaukset olivat 7 137 tuhatta euroa. Pankki laski liikkeeseen alkuvuoden aikana debentuurilainoja 189 tuhatta euroa, yhteensä 4 789 tuhatta euroa. Tilikauden päättyessä liikkeeseen laskettujen velkakirjojen määrä pankin taseessa oli yhteensä 11 289 tuhatta euroa (13 300), josta joukkovelkakirjalainoja 6 500 tuhatta euroa ja debentuurilainoja 4 789 tuhatta euroa. Vakavaraisuus ja riskiasema Katsauskaudella luottoriskien määrä on säilynyt edelleen alhaisella tasolla. Yli 90 päivää maksamatta olleita saamisia ja korkoehdoiltaan nollakorkoisia saatavia pankilla oli 489 tuhatta euroa, mikä on 0,24 % omasta luotonannosta ja takauskannasta. Edellisvuoden vastaavana ajankohtana näiden määrä oli 903 tuhatta euroa. Arvonalentumisia lainoista ja muista saamisista kirjattiin alkuvuoden aikana 104 tuhatta euroa ja niiden peruutuksia 284 tuhatta euroa, joten nettomääräiset arvonalentumiset olivat yhteensä positiiviset 180 tuhatta euroa. Luottoluokitusmallit Yritys- ja maatila-asiakkaiden luottoluokitusmalli uudistettiin 2015 alkuvuonna. Luoton myöntämisessä asiakasarvioinnin perusteena on yritysasiakkaiden osalta tilinpäätösanalyysi, asiakkaan taloudellinen tila, maksukyky, kilpailuasema, luottoluokitus ja tarjottujen vakuuksien luototusaste, jotka muodostavat perustan luottopäätöksille ja luoton riskiperusteiselle hinnoittelulle. Lisäksi selvitetään aiotun investoinnin vaikutusta asiakkaan taloudelliseen tilaan. Maatila-asiakkaiden osalta luotonmyöntö perustuu tilalta kerättyihin tietoihin, maatilan veroilmoitukseen ja näiden tietojen perusteella tehtyyn luottoluokitukseen. Lisäksi arvioon vaikuttaa asiakkaan taloudellinen tila, maksukyky ja tarjottujen vakuuksien luototusaste. Säästöpankit käyttävät yritys- ja maatalousasiakkaiden luokitteluun sisäistä Sp-rating-luokitusta. Vuoden 2015 alussa pankkien vakavaraisuusvaade nousi, kun Suomessa otettiin käyttöön kiinteä- ja muuttuva lisäpääomavaatimus. Kiinteä lisäpääomavaatimus nosti vakavaraisuuden pääomavaatimuksen 8 prosentista 10,5 prosenttiin riskipainotetuista eristä laskettuna. Muuttuva lisäpääomavaatimus tulee vaihtelemaan 0 2,5 prosenttiyksikön välillä. Päätöksen muuttuvan lisäpääomavaateen käyttöönotosta ja suuruudesta tekee Finanssivalvonnan johtokunta neljännesvuosittain. Finanssivalvonnan johtokunta teki ensimmäisen päätöksen 16.3.2015, jonka mukaan pankeille ei asetettu muuttuvaa lisäpääomavaatimusta. Lisäksi Finanssivalvonta tulee vuoden 2015 aikana määrittelemään lisäpääomavaateet kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäville luottolaitoksille. Säästöpankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Helmi Säästöpankki Oy julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Säästöpankkiryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. Säästöpankkiryhmän tilinpäätös on luettavissa www.saastopankki.fi verkkopalvelussa. Säästöpankin vakavaraisuutta koskevat tiedot sisältyvät Säästöpankkiryhmän tilinpäätökseen s. Yhteenliittymälain 21 ja 21 a :ssä tarkoitettuja poikkeuslupia ei sovelleta Säästöpankkiin. 3
Pankki julkaisee luottolaitoslain ja Finanssivalvonnan standardien edellyttämät vakavaraisuustiedot kerran vuodessa osana tilinpäätöstä. Olennaiset tapahtumat osavuosikatsauspäivän jälkeen Pankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat pankin taloudelliseen asemaan osavuosikatsauspäivän jälkeiseltä ajalta.. Loppuvuoden näkymät Ennakoitua paremman alkuvuoden jälkeen pankin tuloskehityksen arvioidaan hidastuvan loppuvuoden 2015 aikana. Järjestämättömien luottojen ja arvonalennusten määrän pankki ennakoi pysyvän alhaisella tasolla. Pankin koko vuoden liiketoiminnan arvioidaan kasvavan budjetin mukaisesti. Pankin toimialueen talouskehityksen loppuvuonna 2015 ennakoidaan olevan valtakunnallista kehitystä vaisumpaa muun muassa työttömyyden ja vaimeana jatkuvan yleisen taloudellisen toimeliaisuuden johdosta. Talouden kehitys pankin nykyistä perusennustetta merkittävästi huonompaan suuntaan tai raha- ja finanssimarkkinoiden vakava häiriintyminen voi heikentää pankin edellä esittämää liiketoiminnan kehitysennustetta. Pitkään, usean vuoden mittaiseen alhaisten korkojen kauteen pankki on kuitenkin varautunut korkosuojauksilla, jotka parantavat pankin korkokatetta matalien markkinakorkojen tilanteessa 4
Helmi Säästöpankki Oy Tuloslaskelma (tuhatta euroa) 1-6.2015 1-6.2014 1-12.2014 Korkotuotot 2 850 2 756 5 613 Korkokulut 107 52 148 Korkokate 2 956 2 808 5 760 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 89 52 62 Palkkiotuotot 1 440 1 391 2 895 Palkkiokulut -202-217 -448 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot -227 199-18 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 1 305 312 774 Suojauslaskennan nettotulos 0 9 6 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 49 67 82 Liiketoiminnan muut tuotot 616 51 537 Hallintokulut -3 212-2 643-5 384 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä -94-84 -163 Liiketoiminnan muut kulut -547-563 -1 242 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista 180 448 198 Liikevoitto 2 351 1 830 3 059 Tilinpäätössiirrot -982-1 003-1 548 Tuloverot -278-167 -312 Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen 1 092 661 1 199 Tilikauden voitto 1 092 661 1 199 5
Helmi Säästöpankki Oy Tase Vastaavaa (tuhatta euroa) 30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014 Käteiset varat 969 900 1 000 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 7 775 6 740 5 756 Saamiset luottolaitoksilta 20 465 12 975 18 993 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 203 218 175 936 186 392 Saamistodistukset 1 670 3 206 2 197 Osakkeet ja osuudet 29 849 36 898 30 191 Osakkeet ja osuudet omistusyhteys- ja samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä 21 71 171 Johdannaissopimukset 12 814 12 986 14 753 Aineettomat hyödykkeet 519 43 31 Aineelliset hyödykkeet 5 715 4 359 5 605 Muut varat 1 151 41 61 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 1 133 1 441 1 858 Laskennalliset verosaamiset 42 15 18 285 339 255 610 267 026 Vastattavaa (tuhatta euroa) 30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014 Velat luottolaitoksille 28 435 1 695 8 394 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 212 404 209 400 216 085 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 6 500 6 500 6 500 Muut velat 2 064 2 135 1 673 Siirtovelat ja saadut ennakot 1 746 1 694 1 409 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 4 789 6 800 4 600 Laskennalliset verovelat 241 427 410 Vapaaehtoiset varaukset 7 137 5 610 6 155 Osakepääoma 5 000 5 000 5 000 Käyvän arvon rahasto 795 1 651 1 565 Muut sidotut rahastot 446 446 446 Vapaat rahastot 14 522 13 423 13 423 Edellisten tilikausien voitto 168 168 168 Tilikauden voitto 1 092 661 1 199 285 339 255 610 267 026 Taseen ulkopuoliset sitoumukset (tuhatta euroa) 30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014 Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 1 944 5 664 5 197 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 6 694 8 058 5 833 6
Helmi Säästöpankki Oy Johdannaissopimukset Nimellisarvot (tuhatta euroa) 30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014 Koronvaihtosopimukset 100 000 105 000 105 000 Korko-optiot Ostetut 20 000 30 000 30 000 Osakejohdannaiset 9 829 7 182 8 602 Käyvät arvot (tuhatta euroa) 30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014 Koronvaihtosopimukset Käypä arvo, positiivinen 12 486 11 705 13 919 Korko-optiot Käypä arvo, positiivinen 191 877 556 Osakejohdannaiset Käypä arvo, positiivinen 136 82 120 Vakavaraisuuslaskennan pääerät, tuhatta euroa Omat varat 30.6.2015 30.6.2014 31.12.2014 Ydinpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 27 808 25 387 26 559 Ydinpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut -4 198-5 038-5 243 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 23 610 20 349 21 316 Ensisijainen lisäpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 0 0 0 Ensisijaiseen lisäpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut 0 0 0 Ensisijainen lisäpääoma (AT1) 0 0 0 Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) 23 610 20 349 21 316 Toissijainen pääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 1 309 4 109 2 752 Toissijaiseen pääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut -21-22 -21 Toissijainen pääoma (T2) yhteensä 1 288 4 087 2 731 Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) 24 898 24 436 24 047 Riskipainotetut erät yhteensä 159 268 151 426 157 885 josta luotto- ja vastapuoliriskin osuus 125 292 117 211 120 084 josta vastuun arvonoikaisuriski (CVA) 15 142 16 508 18 493 josta markkinariskin osuus (valuuttakurssiriski) 2 429 2 351 2 903 josta operatiivisen riskin osuus 16 405 15 356 16 405 Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 14,82 % 13,44 % Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin erin (%) 14,82 % 13,44 % Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 15,63 % 16,14 % Alkuvuodesta kertynyt voitto 1 092 tuhatta euroa, josta on vähennetty suunniteltu voitonjako 50 tuhatta euroa, on luettu ensisijaisiin omiin varoihin vakavaraisuussuhdetta laskettaessa. Lahdessa 4.päivänä elokuuta 2015 Helmi Säästöpankki Oy Hallitus 7