Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto
Yhdyskuntarakenne, HSL ja Uudenmaan liitto
Aluetehokkuusluku ilmaisee rakennusten pinta-alan (k-m²) suhteessa maa-alueen pinta-alaan (m²). Tehokkuusluku kuvaa kaavoitetun alueen rakentamistiheyttä.
Laskennallinen henkilöstömäärä 150m x 150 m alueella
Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Uudenmaan liitto
Omassa kunnassa työskentelevän työvoiman osuus työllisistä 2009 Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Uudenmaan liitto
Asuntokuntien autonomistus kunnittain 31.12.2007, asuntokuntien lkm
Maanomistus 2010 Maapinta-ala (km 2 )
Liikenne ja liikkumisen kestävyys ja HSL
Sukkulointi
Sukkuloinnin kehitys
Liikennemäärät pääväylillä syksyllä 2011 (ajoneuvoa/arkivrk) Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSL
Liikennemäärät KAVL 2011 (koko vuoden arkiliikenteen ka) Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSL
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 saavutettavuustarkastelut SAVU 10.5.2012 Saavutettavuus kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä seudullisessa liikkumisessa vuonna 2008 Saavutettavuusvyöhykkeellä asuvan on mahdollista saavuttaa tarvitsemansa palvelut ja työpaikat tyypillisesti seuraavalla tavalla: Vyöhyke: I Kävellen, pyöräillen tai hyvin tiheällä vaihdottomalla joukkoliikenneyhteydellä II Kävellen, pyöräillen tai tiheällä vaihdottomalla tai tiheällä vaihdollisella joukkoliikenneyhteydellä III Melko tiheällä vaihdollisella joukkoliikenneyhteydellä tai autolla IV Autolla tai vaihdollisella joukkoliikenneyhteydellä V Autolla ja joillakin matkoilla joukkoliikenteellä VI Pääosin autolla VII Autolla Kävely ja pyöräily ovat paikallisia perusliikkumismuotoja kaikilla vyöhykkeillä HSL:n liikennejärjestelmäosasto ja Strafica Oy
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 saavutettavuustarkastelut SAVU 10.5.2012 Saavutettavuus kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä seudullisessa liikkumisessa tilanteessa HLJ 0+ Saavutettavuusvyöhykkeellä asuvan on mahdollista saavuttaa tarvitsemansa palvelut ja työpaikat tyypillisesti seuraavalla tavalla: Vyöhyke: I Kävellen, pyöräillen tai hyvin tiheällä vaihdottomalla joukkoliikenneyhteydellä II Kävellen, pyöräillen tai tiheällä vaihdottomalla tai tiheällä vaihdollisella joukkoliikenneyhteydellä III Melko tiheällä vaihdollisella joukkoliikenneyhteydellä tai autolla IV Autolla tai vaihdollisella joukkoliikenneyhteydellä V Autolla ja joillakin matkoilla joukkoliikenteellä VI Pääosin autolla VII Autolla Kävely ja pyöräily ovat paikallisia perusliikkumismuotoja kaikilla vyöhykkeillä HLJ +0 Nykyiseen liikennejärjestelmään lisätty rakenteilla olevat isot infrahankkeet sekä liikennettä sujuvoittavia pieniä kustannustehokkaita hankkeita, arvioitu maankäyttö 2020 HSL:n liikennejärjestelmäosasto ja Strafica Oy
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 saavutettavuustarkastelut SAVU 10.5.2012 Saavutettavuus kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä seudullisessa liikkumisessa tilanteessa HLJ 2020 Saavutettavuusvyöhykkeellä asuvan on mahdollista saavuttaa tarvitsemansa palvelut ja työpaikat tyypillisesti seuraavalla tavalla: Vyöhyke: I Kävellen, pyöräillen tai hyvin tiheällä vaihdottomalla joukkoliikenneyhteydellä II Kävellen, pyöräillen tai tiheällä vaihdottomalla tai tiheällä vaihdollisella joukkoliikenneyhteydellä III Melko tiheällä vaihdollisella joukkoliikenneyhteydellä tai autolla IV Autolla tai vaihdollisella joukkoliikenneyhteydellä V Autolla ja joillakin matkoilla joukkoliikenteellä VI Pääosin autolla VII Autolla Kävely ja pyöräily ovat paikallisia perusliikkumismuotoja kaikilla vyöhykkeillä HLJ 2020 Liikennejärjestelmä ja arvioitu maankäyttö 2020, infrahankkeet Helsingin seudun liikennejärjestelmäpäätöksen (HLJ 2011 -päätös) mukaisesti HSL:n liikennejärjestelmäosasto ja Strafica Oy
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 saavutettavuustarkastelut SAVU 10.5.2012 Saavutettavuus kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä seudullisessa liikkumisessa tilanteessa HLJ 2035 Saavutettavuusvyöhykkeellä asuvan on mahdollista saavuttaa tarvitsemansa palvelut ja työpaikat tyypillisesti seuraavalla tavalla: Vyöhyke: I Kävellen, pyöräillen tai hyvin tiheällä vaihdottomalla joukkoliikenneyhteydellä II Kävellen, pyöräillen tai tiheällä vaihdottomalla tai tiheällä vaihdollisella joukkoliikenneyhteydellä III Melko tiheällä vaihdollisella joukkoliikenneyhteydellä tai autolla IV Autolla tai vaihdollisella joukkoliikenneyhteydellä V Autolla ja joillakin matkoilla joukkoliikenteellä VI Pääosin autolla VII Autolla Kävely ja pyöräily ovat paikallisia perusliikkumismuotoja kaikilla vyöhykkeillä HLJ 2035 Liikennejärjestelmä ja arvioitu maankäyttö 2035, HSL:n liikennejärjestelmäosasto ja Strafica Oy
Asunto- ja toimitilarakentaminen
Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa 2010 Kehyskunnat Vantaa Helsinki Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset Espoo 0 5 10 15 20 25 30 milj. k-m2 Lähde: Aluesarjat -tietokanta
Asuntokerrosala talotyypin mukaan Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa 2010 Kehyskunnat Vantaa Espoo Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot alle 4 kerrosta Asuinkerrostalot 4 + kerrosta Helsinki 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Osuus kerrosalasta, % Lähde: Aluesarjat -tietokanta
Muu kuin asuinkerrosala rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa 2010 Kehyskunnat Vantaa Helsinki Espoo Liikerakennukset Toimistorakennukset Liikenteen rakennukset Teollisuusrakennukset Varastorakennukset Julkiset rakennukset 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Osuus kerrosalasta, % Lähde: Aluesarjat -tietokanta
Vuosina 200-2010 valmistuneiden muiden kuin asuinrakennusten tilavuus Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa 8 000 000 7 000 000 6 000 000 k-m3 5 000 000 4 000 000 3 000 000 Kehyskunnat Vantaa Helsinki Espoo 2 000 000 1 000 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Tilastokeskus, Altika
Vuosina 2000-2011 valmistuneiden asuntojen määrä Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa Kehyskunnat Vantaa Helsinki Espoo 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 40 000 Asuntoja, lkm Lähde: Tilastokeskus, Altika
Espooseen, Helsinkiin, Vantaalle ja kehyskuntiin valmistuneiden asuntojen määrä vuosina 2000-2010 valmistuneita asuntoja 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Espoo Helsinki Vantaa Kehyskunnat Lähde: Tilastokeskus, Altika
Espooseen, Helsinkiin, Vantaalle ja kehyskuntiin valmistuneiden kerrostaloasuntojen määrä vuosina 2000-2011 4 500 4 000 3 500 valmistuneita asuntoja 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 Espoo Helsinki Vantaa Kehyskunnat 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Tilastokeskus, Altika
Vuosina 2000-2011 valmistuneet erilliset pientaloasunnot Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa Kehyskunnat Vantaa Helsinki Espoo 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 16 000 Erillisiä pientaloasuntoja Lähde: Tilastokeskus, Altika
Vuosina 2000-2011 valmistuneet erilliset pientaloasunnot kehyskunnissa kunnittain Vihti Tuusula Sipoo Pornainen Nurmijärvi Mäntsälä Kirkkonummi Kerava Järvenpää Hyvinkää 0 500 1000 1500 2000 2500 Erillisiä pientaloasuntoja Lähde: Tilastokeskus, Altika
Asuminen ja Uudenmaan liitto
Asuntokanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa vuoden 2010 lopussa Kehyskunnat Vantaa Helsinki Erilliset pientalot Rivi-ja ketjutalot Asuinkerrostalot Muu tai tuntematon Espoo 0 100 000 200 000 300 000 400 000 Asuntojen lukumäärä Lähde: Tilastokeskus, Altika
Asuntokanta talotyypin mukaan (%) Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa vuoden 2010 lopussa Kehyskunnat Vantaa Helsinki Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Muu tai tuntematon Espoo 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Osuus kaikista asunnoista Lähde: Tilastokeskus, Altika
Asuntokanta talotyypin mukaan kehyskunnissa vuoden 2010 lopussa Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Muu tai tuntematon Sipoo Tuusula Vihti 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 Asuntojen määrä Lähde: Tilastokeskus, Altika
Asunnot rakentamisvuoden mukaan Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa 2010 Kehyskunnat Vantaa Helsinki Espoo -1959 1960-1969 1970-1979 1980-1989 1990-1999 2000-2010 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Osuus asunnoista Lähde: Tilastokeskus, Altika
Asunnot rakentamisvuoden mukaan kehyskunnissa kunnittain 2010 Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula -1959 1960-1969 1970-1979 1980-1989 1990-1999 2000-2010 Vihti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Osuus asunnoista Lähde: Tilastokeskus, Altika
Eri hallintaperusteisten asuntojen osuudet kaikista asunnoista Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa 2010 Kehyskunnat Vantaa Helsinki Omistusasunnot Vuokra-asunnot Asumisoikeusasunnot Muu tai tuntematon hallintaperuste Espoo 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Hallintamuodon osuus asunnoista Lähde: Tilastokeskus, Altika
Eri hallintaperusteisten asuntojen osuudet kaikista asunnoista kehyskunnissa kunnittain 2010 Vihti Tuusula Sipoo Pornainen Nurmijärvi Mäntsälä Kirkkonummi Omistusasunnot Vuokra-asunnot Asumisoikeusasunnot Muu tai tuntematon hallintaperuste Kerava Järvenpää Hyvinkää 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Hallintamuodon osuus asunnoista Lähde: Tilastokeskus, Altika
Alueiden asuntokanta asunnon pinta-alan mukaan 2010 Kehyskunnat Vantaa Helsinki -29 30-49 50-69 70-89 90-139 140-199 200 + Espoo 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Osuus asunnoista % Lähde: Tilastokeskus, Altika
Kehyskuntien asuntokanta asunnon pinta-alan mukaan 2010 Vihti Sipoo Tuusula Pornainen Nurmijärvi Mäntsälä Kirkkonummi Kerava -29 30-49 50-69 70-89 90-139 140-199 200 + Järvenpää Hyvinkää 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: Tilastokeskus, Altika Osuus asunnoista %
Asuntojen määrä tuhatta asukasta kohden Helsingin seudun kunnissa Helsinki Hyvinkää Kerava Järvenpää Vantaa Espoo Vihti Mäntsälä Sipoo Tuusula Kirkkonummi Nurmijärvi Pornainen 0 100 200 300 400 500 600 asuntoa tuhatta asukasta kohden Lähde: Tilastokeskus, Altika
Asumisväljyyden muutos pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa 2001, 2005 ja 2010 Kehyskunnat Vantaa Espoo Helsinki 38,5 37,1 35,1 34,8 34,1 32,5 35,9 35,3 33,7 34,0 33,8 32,7 2010 2005 2001 Kauniainen 42,5 46,0 45,1 0 10 20 30 40 50 Lähde: Tilastokeskus, Altika Huoneistoneliötä asukasta kohden
Asumisväljyyden muutos kehyskunnissa kunnittain 2001, 2005 ja 2010 Sipoo Kirkkonummi Mäntsälä Vihti Tuusula Nurmijärvi Pornainen Hyvinkää Järvenpää Kerava 41,0 39,7 37,4 39,8 38,9 36,6 39,7 37,9 36,0 39,5 37,9 35,5 39,3 37,4 35,5 38,9 37,4 35,8 38,1 35,7 33,8 37,5 35,9 34,0 37,1 35,6 33,6 36,3 35,5 33,6 2010 2005 2001 Lähde: Aluesarjat, Tilastokeskus 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Huoneistoneliötä asukasta kohden
Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Uudenmaan liitto
Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Uudenmaan liitto
Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa 2000 ja 2010 Kehyskunnat Vantaa Helsinki 2010 2000 Espoo Kauniainen 0 2 4 6 8 10 12 14 16 Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus % Ahtaasti asumisen määritelmä: Enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun (normi 4). Lähde: Tilastokeskus, Altika
Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus kehyskunnissa kunnittain 2000 ja 2010 Pornainen Nurmijärvi Mäntsälä Vihti Kirkkonummi Sipoo 2010 2000 Tuusula Hyvinkää Kerava Järvenpää 0 5 10 15 20 Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus % Ahtaasti asumisen määritelmä: Enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun (normi 4). Lähde: Tilastokeskus, Altika
Vuokra-asunnoissa asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista Helsingin seudulla 2010 Kehyskunnat Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Vuokra-asunnossa asuvien osuus % Lähde: Tilastokeskus, Altika
Ympäristö ja ilmasto
Rakennuskanta lämmitystavan mukaan pääkaupunkiseudulla 90 rakennusten kerrosala (milj. m 2 ). 80 70 60 50 40 30 20 10 0 90 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 Muu Maalämpö Puu Öljy Sähkö Kaukolämpö Lähde: Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010 HSY, Tilastokeskus
Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt sektoreittain vuosina 1990 ja 2000-2010 8000 khk-päästöt (1000 t CO2-ekv.) 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 Maatalous Jätehuolto Teollisuus ja työkoneet Liikenne Kulutussähkö Sähkölämmitys Erillislämmitys Kaukolämpö ei trenditasoitusta 0 90 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 Lähde: Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010 HSY, Tilastokeskus
Sähkön kulutus sektoreittain ja kokonaiskulutus asukasta kohti pääkaupunkiseudulla vuosina 1990 ja 2000-2010 9000 9 sähkön kokonaiskulutus (GWh). 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 90 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 8 7 6 5 4 3 2 1 0 sähkönkulutus asukasta kohti (MWh). Palvelut ja julkinen sektori Teollisuus Kotitaloudet Sähkönkulutus asukasta kohti Lähde: Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010 HSY
Ilmanlaadun jakautuminen Helsingin seudun esimerkkikunnissa eri laatuluokissa* kuukausittain vuonna 2011 100 100 % kuukauden tunneista 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Mannerheimintie 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kuukausi Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono % kuukauden tunneista 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Leppävaara 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kuukausi Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono 100 100 % kuukauden tunneista 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Luukki 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kuukausi Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono % kuukauden tunneista 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Porvoo 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kuukausi Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono Lähde: HSY 2012 * Indeksiarvot perustuvat typpioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin
Ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta: IAP-indeksi vyöhykkeittäin Uudellamaalla 2009
Ämmässuolla vastaanotettu jätemäärä ilman maa-aineksia ja ongelmajätteitä 2001-2011 700000 600000 tonnia 500000 400000 300000 200000 muut loppusijoitettava rejekti hyödynnettävä rakennusjäte biojäte sekajäte 100000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010 HSY
Kotitalousjätteen määrän kehitys pääkaupunkiseudulla 2004-2010 400 7 6 300 5 kg/as. 200 4 3 t/bkt (Meur) 100 2 1 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 0 Jätteen määrä kg/asukas Jätteen määrä tonnia/bkt (Meur) Lähde: Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010 HSY