Lapsensa menettäneille vanhemmille

Lapsensa menettäneille vanhemmille Liekki elämän sammui ennen syttymistään hämärän varjo vaihtui valoon säteilevään Pieni lapsi nukkui kohtuun pehmeään

heräsi päivään uuteen kirkkauteen kimmeltävään. Eila Ruponen Sisällys Olette menettäneet lapsenne 1 Miten vauva voi kuolla? 2 Olisiko tämän voinut aavistaa edeltä? 3 Kuolleen vauvan synnyttäminen 4 Miten selvitä ensimmäiset päivät? 5 Minne kuollut lapsi viedään? 6 Milloin lähteä kotiin? 7 Jälkipuinti 7 Synnytyksestä toipuminen 8

Lapsen hautajaiset 9 Sisarusten huomioiminen 10 Mitä muuta on otettava huomioon? 11 Kartta 13 Keski-Pohjanmaan keskussairaalan yhteystiedot 13 Lähteet

1 Olette menettäneet lapsenne Lapsen kuoleman aiheuttamasta järkytyksestä ja surusta selviäminen vaatii vanhemmilta paljon aikaa ja voimia. Tämä esite on tehty tueksenne lapsen kuoleman herättämien tunteiden ja ajatusten käsittelyssä sekä antamaan tietoa eteenne tulevista käytännön kysymyksistä.

2 Miten vauva voi kuolla? Vauva voi kuolla kohtuun tai kuolema voi tapahtua synnytyksen aikana. Joskus vauva saattaa selvitä raskauden ajan kohdussa, mutta menehtyy pian syntymän jälkeen. Syitä voivat olla epämuodostumat, kehityshäiriöt tai ennenaikaisuus. Synnytyksen aikana vauvan kuoleman voi aiheuttaa äkillinen hätätilanne, kuten istukan irtoaminen tai napanuoran kiertyminen. Vauvan kuolemaan johtaneet syyt pyritään aina selvittämään. Kuitenkaan aina syytä ei saada selville, varsinkin jos kuolema on tapahtunut raskauden alussa tai jonkin aikaa ennen synnytystä.

3 Olisiko tämän voinut aavistaa edeltä? Oman lapsen kuolema on vanhemmille aina kovin raskas tapahtuma, ja sitä seuraa suuri suru. Erityisen vaikeaa surutyön tekeminen on silloin, kun lapsen elämä on jäänyt lyhyeksi tai häntä ei ole nähty elossa lainkaan. Yhdeksän kuukautta odotetaan lapsen syntymää, lapsen menetystä ei hetkeäkään. Usein kuitenkin äiti saattaa aavistaa, ettei vauvalla ole kaikki kunnossa, kun taas joskus tämä kaikki tulee täysin yllätyksenä. Jos mitään ennakoivia tuntemuksia ei ole ollut ja vauva kuolee, voi siitä jäädä itsesyytöksiä ja epäilyjä sairaalan hoitohenkilökuntaa kohtaan. Kysymyksistä ja epäselvyyksistä on mahdollisuus keskustella sairaalassa ja neuvolassa hoitohenkilökunnan kanssa, kun ne tulevat mieleen. Synnytyksen hoitanut lääkäri vastaa kysymyksiin sekä ennen että jälkeen synnytyksen. Hän huolehtii myös synnytyksen

4 jälkitarkastuksesta, johon voi tulla mukaan synnytyksen hoitanut kätilö, mikäli äiti niin haluaa. Kuolleen vauvan synnyttäminen Mikäli on todettu, että vauva on kuollut kohtuun, tai voidaan olettaa, että vanhemmat menettävät vauvan sairauden tai vamman vuoksi pian synnytyksen jälkeen, on vanhemmilla mahdollisuus keskustella synnytykseen liittyvistä asioista synnytyslääkärin, lastenlääkärin ja kätilön kanssa. Usein ajatellaan, että ei kai kuollutta vauvaa tarvitse synnyttää, sillä siinä tilanteessa synnyttäminen voi tuntua kohtuuttomalta vaatimukselta. Alatiesynnytystä pidetään kuitenkin parhaana tapana synnyttää myös kuollut vauva. Äidin tulehdus- ja

5 verenvuotoriskit ovat vähäisemmät, fyysinen toipuminen on nopeampaa ja seuraavan raskauden ja synnytyksen riskit ovat pienemmät. Nykyisin synnytyksessä on saatavilla hyviä kivunlievitysmenetelmiä. Kuolleen vauvan synnyttäminen on merkinnyt monille vanhemmille tärkeää ja helpottavaa vaihetta, sillä synnyttäminen on konkreettinen tapa surra. Samalla vanhemmilla on mahdollisuus katsoa ja koskettaa vauvaa sekä ottaa hänet syliin ja hyvästellä. Surutyön kannalta on erittäin tärkeää, että vanhemmat uskaltaisivat katsoa ja koskettaa kuollutta vauvaansa, sillä hyvästien jättö auttaa parhaiten vanhempia menetyksen läpikäymisessä sekä surutyön prosessissa. Se auttaa myös hyväksymään kuoleman lopullisuuden ja vaikeuttaa kuoleman kieltämistä. Vanhemmat voivat halutessaan kylvettää vauvan ja pukea hänelle haluamansa vaatteet. Vanhemmat saavat pitää vauvaansa luonaan niin pitkään kuin haluavat.

6 Miten selvitä ensimmäiset päivät? Oman lapsen kuolema on aina vaikea tilanne perheelle. Kun lapsi kuolee, tuntuu kuin aika pysähtyisi. Suru on suuri ja jähmeä, vaikeasti tajuttava. Sureminen on kuitenkin luonnollista menetyksen kohdatessa, ja tuolloin itkeminen ja sureminen tekevät hyvää, sillä suru helpottaa vain suremalla. Suru voi tuoda mukanaan monenlaisia tunteita. Ehkä otitte tiedon lapsenne kuolemasta vastaan rauhallisesti, ehkä olitte sokissa, täynnä hätää ja toiminnan tarvetta, ehkä kaikki tunteet tuntuivat turtuvan. Nämä kaikki ovat normaaleja reaktioita, sillä menetyksen mukana tuleva suru on hyvin henkilökohtainen, erilainen kuin kenenkään toisen kokema suru. Myös syyllisyyden, vihan ja riittämättömyyden tunteita tulee lähes kaikille jossain vaiheessa suruprosessia. Äkillisen surun voi kokea myös ruumiissaan, ajatukset saattavat harhailla, ruokahalu puuttuu, nukkuminen on vaikeaa, itku tulee milloin vaan ja elämisen halu vähenee. Mieleen saattaa tulla toistuvasti menetykseen liittyviä aistimuksia. Kivut käsivarsissa ja hartioissa ovat vauvan menettäneille vanhemmille tavallisia tyhjän sylin oireita. On tärkeää, että annatte itsellenne luvan tuntea juuri niin kuin tunnette. Mitään näistä tunteista ei tarvitse hävetä tai kieltää. Usein auttaa, jos tunteistaan ja ajatuksistaan pystyy puhumaan. Osastolla Teillä on tukenanne omahoitaja. Keskustelut hänen ja muiden tilanteessa olleiden henkilöiden kanssa saattavat olla keskeisiä asioita surutyönne kannalta. Jos mielessänne on kysymyksiä, ne kannattaa uskaltaa kysyä. Halutessanne Teillä on myös mahdollisuus keskustella myös sairaalateologin tai psykiatrisen työntekijän kanssa. Monissa terveyskeskuksissa toimii myös kriisiryhmiä, joihin voi ottaa yhteyttä tarpeen mukaan. Tärkeintä on, että toimitte juuri niin kuin Teistä parhaalta tuntuu. Ette vaadi itseltänne liikaa, enempää kuin tunnette jaksavanne.

7 Minne kuollut lapsi viedään? Kuollut lapsi siirretään patologian osastolle, kun vanhemmat ovat siihen valmiita. Myös siellä vanhemmat voivat käydä vielä katsomassa lastaan. Vierailusta olisi kuitenkin hyvä sopia etukäteen puhelimitse. Vauvan kuolinsyyn selvittämiseksi tarvitaan usein lisätutkimuksia. Vanhempien suostumuksella myös vauvoille suoritetaan ruumiinavaus, joka tehdään patologian osastolla. Tutkimuksista, niiden suorittamisesta ja tuloksista voitte keskustella vauvaa hoitaneen lääkärin kanssa. Myös omahoitajanne on apunanne. Mikäli lapselle on tehty ruumiinavaus, saavat vanhemmat väliaikaisen, hautaamiseen tarvittavan kuolintodistuksen patologian osastolta. Lopullinen kuolintodistus lähetetään myöhemmin kotiin. Muissa tapauksissa kuolintodistuksen saa osastolta, jossa lasta on hoidettu. Nykyisin yli 22-viikkoinen tai yli 500 grammaa painava kuollut sikiö haudataan aina. Vanhemmat voivat halutessaan haudata myös pienemmän sikiön, muussa tapauksessa sairaala hoitaa sikiön tuhkaamisen.

8 Milloin lähteä kotiin? Keskiverto sairaalassaoloaika on nykyisin noin kaksi vuorokautta äidin voinnin ja synnytystavan mukaan. Useimmat haluavat kotiin mahdollisimman pian synnytyksen jälkeen, vaikka kotiinpaluu pelottaa. Teillä on mahdollisuus keskustella omahoitajan, sairaalateologin ja sosiaalityöntekijän kanssa. Myös synnytystä hoitanut lääkäri keskustelee kanssanne vauvan kuolemaan liittyneistä mahdollisista lääketieteellisistä syistä. Kotiinlähtöön liittyvistä asioista kertoo Teille teidän omahoitajanne. Vielä tässä vaiheessa ei useinkaan löydy vastauksia siihen, mikä aiheutti vauvan kuoleman. Ne selviävät mahdollisesti ruumiinavauksen yhteydessä ja muista mahdollisista verikokeista, joiden tulokset ovat valmiina tullessanne jälkitarkastukseen ja -puintiin. Teille järjestetään jälkitarkastus äitiyspoliklinikalle noin 6 viikon kuluttua synnytyksestä. Joissain tapauksissa varataan aika myös Oulun perinnöllisyyspoliklinikalle. Omahoitaja voi ottaa yhteyttä neuvolaan ennen kotiinlähtöä, jos niin haluatte. Tällöin tuttu kätilö tai terveydenhoitaja voi pitää yhteyttä kotikäynnein, samoin synnytystä hoitanut kätilö voi olla yhteydessä äitiin puhelimitse ennen jälkitarkastusta, sairaalasta käsin. Jos unettomuus, ahdistuneisuus ja levottomuus lisääntyvät kotiinpaluun jälkeen ja haittaavat jokapäiväistä elämäänne, ottakaa yhteyttä neuvolaan tai sairaalaan. Jälkipuinti Teille järjestetään aika jälkipuinnille yleensä samalle päivälle kuin jälkitarkastus on. Aika sovitaan ja annetaan Teille ollessanne synnytysosastolla. Jälkipuintiin osallistuu Teidän lisäksenne sairaalateologi, omahoitaja ja mahdollisesti lastanne hoitanut lääkäri. Tällöin

9 Teillä on mahdollisuus vielä keskustella mieltänne askarruttavista kysymyksistä. Mikäli lapsellenne on tehty ruumiinavaus, tällöin käydään läpi myös ruumiinavauspöytäkirja. Synnytyksestä toipuminen Synnytyksestä toipumista edistävät riittävä lepo, kevyt liikunta ja monipuolinen ruokavalio. Synnytyksen jälkeinen vuoto voi kestää useita viikkoja, ja tuolloin on tärkeää huolehtia puhtaudesta tulehdusten välttämiseksi. Saunassa voi käydä, mutta ammekylpyjä tulisi välttää. Maidonerityksen lopettamiseksi annetaan lääke sairaalassa. Jos rinnat kuitenkin kipeytyvät lääkityksestä huolimatta ja maitoa erittyy, niitä voi hautoa kosteilla ja lämpimillä kääreillä. Vanhemmat voivat keskustella lääkärin kanssa sairausloman pituudesta. Myös isä on oikeutettu sairauslomaan. Vanhempien on yritettävä huolehtia omasta jaksamisestaan, toistensa ja perheen muiden lasten vuoksi, niin turhalta kuin se voikin tuntua juuri nyt.

10 Lapsen hautajaiset Pienen vainajan voitte noutaa patologian osastolta arkipäivänä. Ajankohta sovitaan yhdessä patologian osaston ja mahdollisesti hautaustoimiston kanssa. Arkun lapselle voi joko hankkia hautausliikkeestä tai valmista itse. Materiaali- ja laatuvaatimuksia arkulle ei ole. Pieniä yksinkertaisia puisia arkkuja valmistaa miesten puutyöpiiri ja niitä voi ostaa Kokkolan Lähetyssopista, puh. 050 314 7307. Te vanhemmat voitte päättää lapsellenne vaatetuksen omien toivomustenne mukaisesti ja pukea vaatteen lapsen arkkuun laitettavaksi. Tällöin mukananne niin halutessanne voi olla esimerkiksi omahoitaja, sairaalateologi tai muu tukihenkilö. Jos haluatte pukea lapsenne itse, siitä on hyvä sopia etukäteen patologian osaston kanssa. Myös patologian osasto voi huolehtia pukemisesta, jolloin vanhemmat voivat toimittaa heille haluamansa vaatetuksen lapselle. Vauvan voi myös esimerkiksi kapaloida. Kun lapsi noudetaan osastolta, on osaston kappelissa mahdollista järjestää saattohartaus. Mukana voivat olla oman perheen lisäksi myös muita läheisiä sekä oman seurakunnan tai sairaalan pappi. Myös lapsen hautaan siunaaminen voidaan toimittaa sairaalan kaapelissa. Pienen vainajan voivat vanhemmat kuljettaa joko omalla autollaan tai antaa sen tehtäväksi hautaustoimistolle. Hyvin aikaisin syntyneen sikiön vanhemmat voivat myös haudata itse valitsemaansa paikkaan. Hautauksen ja tuhkaukseen liittyvissä kysymyksissä Teitä voivat opastaa joko sairaalan tai oman seurakunnan papit sekä kirkkoherranviraston henkilökunta.

11 Sisarusten huomioiminen Jos perheessä on muita lapsia, joutuvat hekin osaltaan kohtaamaan surun sisaruksen menettämisestä. Lasten suru saattaa kuitenkin ilmetä eri tavalla kuin vanhemmat odottavat. Lapsetkin surevat persoonallisuutensa mukaisesti, ja myös heidän ikäkautensa vaikuttaa surun läpikäymisen tapoihin. Kuitenkin hyvinkin pieni lapsi kykenee aistimaan muuttuneen tilanteen ja reagoi siihen. Ei ole harvinaista, että lapset kokevat syyllisyyttä sisaruksen kuolemasta ja siitä, että vanhemmat ovat surullisia. On tärkeää, että heille kerrotaan sisaruksen kuolemasta totuudenmukaisesti ja yksinkertaisesti ja heidän kysymyksiinsä vastataan. Kuolemasta on hyvä puhua yksinkertaisilla ilmaisuilla lapsen omalla kielellä. Kuoleman kiertoilmaukset, kuten esimerkiksi nukkua pois tai muuttaa Taivaan kotiin, saattavat aiheuttaa lapselle enemmän hämmennystä ja pelkoa kuin lohtua. Tämän tyyppiset ilmaukset välittävät lapselle aikuisen itsensä kokemaa ahdistusta ja muuttavat tutut käsitteet nukkua ja muuttaa sisällöltään uudenlaisiksi ja epäilyttäviksi, eivätkä kuvaa tilannetta sellaisena kuin se on. Siten lapsi voi esimerkiksi alkaa pelätä nukkumista. Sisarukset on hyvä ottaa hautajaisiin ja katsomaan kuollutta sisarusta. Heille on kuitenkin syytä kertoa edeltä käsin, miltä kuollut sisarus näyttää ja mitä hautajaisissa tapahtuu. He voivat jättää jäähyväiset omalla tavallaan, kuten esimerkiksi jättää sisaruksen arkkuun lelun, piirustuksensa tai muun muiston. On hyvä, jos kuolleesta sisaruksesta voidaan ottaa valokuvia, joita lasten kanssa voidaan myöhemmin katsella. Sisarusten turvallisuuden kokemisen vuoksi olisivat päivärutiinit, kuten koulu ja päiväkoti, hyvä aloittaa mahdollisimman pian. Normaali arjen kulku luo lapselle turvallisuutta ja auttaa heitä selviytymään. Jos arjen pyörittäminen kotona tuntuu Teistä vanhemmista

12 vaikealta, pyytäkää rohkeasti apua. Ei ole syytä yrittää jaksaa enempää kuin sillä hetkellä tuntee jaksavansa. Ystävät ja sukulaiset saattavat olla neuvottomia ja arkoja tarjoamaan itse Teille apuaan, ja Teidän pyyntönne saattaa helpottaa heitäkin. On kuitenkin tärkeää, että toimitaan Teidän toiveidenne mukaisesti. Mitä muuta on otettava huomioon? Sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa Teitä neuvoo sosiaalityöntekijä. Häneen voitte olla yhteydessä itse tai osaston henkilökunnan välityksellä. Jos raskaus ehti kestää 154 vuorokautta eli 22 raskausviikkoa, äidille maksetaan äitiysraha, vaikka vauva syntyisikin kuolleena. Äiti voi palata työhön äitiysrahakaudella, mutta silloin etuus maksetaan vähimmäispäivärahan suuruisena. Äitiyspakkausta Teidän ei tarvitse palauttaa. Avaamattoman pakkauksen voitte vaihtaa rahana suoritettavaan äitiysavustukseen. Jos isä on ehtinyt aloittaa isyysloman, hän voi pitää sen loppuun, vaikka vauva kuolisi sinä aikana. Muussa tapauksessa isyyslomaa ei yleensä myönnetä, joskin jokainen tapaus harkitaan erikseen. Tarvittaessa osastonlääkäriltä saa todistuksen sairauslomaa varten. Mikäli sairauslomaa tarvitaan pidempään, voitte kääntyä esimerkiksi oman neuvolanne tai terveyskeskuksenne puoleen. Vauva saa äidin käyttämän sukunimen. Samoin menetellään, jos vanhemmat ovat avoliitossa ja isyyttä ei ehditä tunnustaa ennen vauvan kuolemaa. Isän sukunimen voi kuitenkin laittaa vauvan hautakiveen samoin kuin vauvalle suunnitellun etunimenkin. Sairaala ilmoittaa lapsen kuolemasta suoraan rekisteriviranomaisille, joka lähettää tiedon edelleen kansaneläkelaitokselle, tilastokeskukseen, verottajalle, henkikirjoittajalle ja seurakuntaan. Kelan paikallistoimistoon kannattaa ilmoitus kuitenkin tehdä itse, sillä

13 aiheetta maksetut etuudet peritään takaisin. Esimerkiksi erityishoitorahan maksaminen loppuu lapsen kuolinpäivänä. Kela ei myönnä enää hautausavustusta. Kunta sen sijaan voi myöntää toimeentulotukea erikseen harkiten. Jos lapsella oli henkivakuutus, vanhempien on toimitettava vakuutusyhtiölle jäljennös kuolintodistuksesta ja vakuutuskirja sekä virkatodistus. Yleensä nämä tiedot löytyvät vakuutusyhtiön tietokannoista. Myös tieto lapsen kuolemasta päivittyy heille väestörekisterikeskuksen kautta. Tarkempia neuvoja voi kysyä lapsen vakuutusyhtiöltä. Myös aivan pienille vauvoille on tehtävä lain mukaan perunkirjoitus. Useilla paikkakunnilla kokoontuu sururyhmä lapsensa menettäneille. Niitä voi tiedustella omasta seurakunnastaan. Kokkolassa kokoontuu avoin sururyhmä, jossa on yhteistyössä Käpy ry. Käpy eli Lapsikuolemaperheet ry on vertaistukiyhdistys, joka auttaa kaikkia kuoleman kautta lapsensa menettäneitä perheitä. He tarjoavat tukea tukihenkilöiden, auttavan puhelimen ja ympäri Suomea kokoontuvien keskusteluryhmien avulla. Käpy ry:n ilmainen auttava puhelin: 0800 959 59 (ma to 8.30 11.30 ) Www.kapy.fi

14 Keski-Pohjanmaan keskussairaalan kartta

15 Puhelinnumerot: Synnytysyksikkö (06) 826 4355 Äitiyspoliklinikka (06) 826 4332 Lastentautien vuodeosasto (06) 826 4200 Patologian osasto (06) 826 4264 Sairaalateologit 050 314 7454 Anne Peltomaa 050 314 7453 Matti Aho

Lähteet Aalto, K. 2000. Saattohoito. 3. painos. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Joensuu, H & Kotanen, J. 2010. Suru joka ei koskaan katoa. Vanhempien kokemuksia surusta ja surusta selviytymisestä vastasyntyneen lapsen kuoleman jälkeen KeskiPohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän alueella. Www-dokumentti. Saatavissa https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/25514/kotanen_jaana.pdf.pdf? sequence=1. Luettu 3.3.2011. Kiuru. 2011. Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja peruspalvelukuntayhtymä. Wwwdokumentti. Saatavissa http://www.kpshp.fi/fi/index.asp. Luettu 18.2.2011. Käpy ry. 2011. Lapsikuolemaperheet ry. Www-dokumentti. Saatavissa www.kapy.fi. Luettu 3.3.2011. Kübler-Ross, E & Kessler, D. 2006. Suru ja surutyö. Helsinki: Basam books Oy. Lapsensa menettäneille vanhemmille. 2000. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan synnytys ja naistentautien osaston opaslehtinen. Poijula, S.2002. Surutyö. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Virolainen, L. 1995. Äkillinen kuolema. Hoitotyön monitasoisuus ja akuutin tilanteen hallinta. Tampere: Tammer-Paino Oy. Väisänen, L. 2000. Kuolleena syntynyt lapsi. Www-dokumentti. Saatavissa http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti/tk.koti? p_teos=onn&p_artikkeli=onn00093#s5. Luettu 14.2.2011. Ylikarjula, S. 2008. Kuolema on. Hämeenlinna: Karisto Oy:n kirjapaino. Söderlund, C. 2004. Nuku, nurmilintu. Lapsi on poissa runo lohduttaa surevaa. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Opaslehtisen tekijä: Terveydenhoitajaopiskelija Hanna-Maria Joensuu 4/2011 Opaslehtisen kuvat: Hanna-Maria Joensuu & Eero Joensuu Sivun 1 kuva: Clip Art