Mirja Lavonen-Niinistö 14.6.2011 Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus
Perhekeskusajattelu Perustuu monen eri toimijatahon väliseen yhteistyöhön lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi Ensimmäinen perhekeskus vuonna 1987 Rovaniemelle Yhteinen tavoite kuntien, järjestöjen ja muiden toimijatahojen kanssa tarjota tukea vanhemmuuteen, lapsen kasvuun mahdollisimman varhain. Järjestöjen erityinen rooli perhekeskusyhteistyössä perustuu niiden organisoimaan vapaaehtoistoimintaan
Perhekeskusajattelu Perheet asiakkaista osallisiksi Promotiivinen näkökulma; lasten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, perheiden omien voimavarojen vahvistaminen Julkinen sektori, kolmas sektori ja neljäs sektori yhteistyössä Moniammatillisuus Hallinto- ja sektorirajat ylittävä työskentely 3
MLL:n perhekeskustoimintaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi Esimerkkejä Paikallisyhdistysten organisoimana: Perhekahvilatoiminta Vertaisryhmätoiminta Lasten ja nuorten kerhotoiminta Lapsiperheiden tukihenkilötoiminta Tilapäinen lastenhoitoapu perheille Vahvuutta vanhemmuuteen hanke Vanhemmuuden tuki, mm. vanhempainpuhelin ja - netti MLL:n yleisesittely 2010 4
MLL:n Veto-hanke (2009-2013) vahvistaa perhekeskustyöhön liittyvää ohjausta Tavoitteena on vahvistaa vapaaehtoistyöhön perustuvaa paikallista perhetoimintaa, lisätä perheiden osallisuutta ja hyvinvointia. Perheiden kanssa toimivat vapaaehtoiset saavat lisää tukea ja ohjausta Yhdistysten välinen seudullinen yhteistyö kasvaa Yhdistysten ja kunnan kumppanuus saavat tukea ja yhteistyö on suunnitelmallisempaa Tieto toiminnan vaikutuksista lisääntyy 5
VETO-pilotointi Keski-Suomessa Kunnat 2009: Pihtipudas, Kinnula, Viitasaari, Kivijärvi, Kyyjärvi, Kannonkoski, Karstula, Saarijärvi (10 yhdistystä) Kunnat 2010: edellisten lisäksi Äänekoski ja Konnevesi (+ 5 yhdistystä) Kunnat 2011: edellisten lisäksi Jyväskylä (+ 9 yhdistystä) > yhteensä 11 kuntaa, 24 yhdistystä MLL:n yleisesittely 2010 6
VETO suhteessa yhdistyksiin ja kuntiin Merkitys kuntien näkökulmasta: Vapaaehtoistoiminnan ammatillisen ohjaajan riittävä paikallinen tuntemus on osoitus MLL:n halusta olla osa kunnan perhepalveluverkostoa, edellyttää myös kunnalta resursointia Kuntien tarpeiden mukaan toteutettava yhteistyö voi sisältää myös MLL:n palveluntuotantoa Yhteinen perhepalveluiden suunnittelu ja kehittäminen selkiyttää kuntatoimijoille MLL:n vapaaehtoisten roolia ja toimintamahdollisuuksia > johtaa parhaimmillaan aitoon yhteiseen vaikuttamistyöhön lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi paikallisesti MLL:n yleisesittely 2010 7
Visio perhekeskusyhteistyöstä ja työn muutoksesta Perhekeskusmalli vielä muotoutumassa Perhekeskusajattelu ohjannut malleista riippumatta kehittämistyötä PERHE palvelujen keskiössä muutoksessa Toimijoina ammattihenkilöstö, järjestöjen työntekijät, vapaaehtoiset ja perheet itse
Visio työn muutoksesta Tarvitaan Tiiviimpää ammatillista verkostoitumista - moniammatillisen yhteistyön konkretisoiminen ja ammatillinen lisäkoulutus uudenlaiseen palveluajatteluun Enemmän yhteistä suunnittelua kuntien kanssa -yhteinen palvelujen suunnittelu ja yhdessä tekeminen, kunta, kolmas sektori ja perheet yhdessä 9
Visio työn muutoksesta Tarvitaan Perhekeskusten selkeämpää määrittelyä järjestöjen organisoimat perheiden keskinäiset perhekahvilat, vertaisryhmät ym. kytketään osaksi kunnan perhepalvelukokonaisuutta Kunnan resurssointia järjestön vapaaehtoistoiminnan organisoimiseen
MLL:n varhainen tuki lapsiperheille Tilapäinen lastenhoitoapu perheille Lapsiperheiden avoin toiminta Perhekahvilat, Lasten kerhot ja avoin varhaiskasvatustoiminta, Kylämummi- ja vaaritoiminta Lapsiperheiden Vertaistuki Vertaisryhmät, Tukihenkilötoiminta Kunnan lapsi- ja perhepalvelut ( perhekeskukset ja neuvolat ), avoin varhaiskasvatus, ehkäisevät lastensuojelupalvelut LSL3